Lokakuinen aamu oli usvainen, ja Tikkurilan asemalta kantautui kahvin ja märän asfaltin tuoksu. Siinä seisoi Arto, mies, joka oli päättänyt juosta Vantaan maratonin — vaikka hänen pisin lenkkinsä keväästä lähtien oli ollut neljätoista kilometriä ja sekin päättyi jäätelökioskin jonoon.
Mutta nyt, sinisessä tuulitakissaan ja kimaltelevat juoksukengät jalassaan, hän oli päättänyt: “Tämä on se hetki, kun minusta tulee maratoonari.”
Ensimmäiset kymmenen kilometriä sujuivat kuin unessa. Reitin varrella soittava paikallinen bändi tärisytti rintalastaa, ja joku lapsi ojensi käden, johon Arto iski ylävitosen niin innolla, että melkein horjahti ojaan. Hän tunsi itsensä sankariksi. Vantaa oli hänen valtakuntansa.
Kaksikymmentä kilometriä myöhemmin tilanne oli toinen. Jalat tuntuivat betonilta, ja energiapatukka, joka vielä lähtöviivalla oli näyttänyt elämän eliksiiriltä, maistui nyt purkkamaiselta pahvilta. Kun juomapisteellä tarjottiin urheilujuomaa, Arto otti kolme mukia putkeen. Ja vielä yhden. Sitten banaanin. Ja geelin.
Silloin paikalle ilmestyi vanha juoksija, hopeinen parta ja harmaa pipo päässään. Hän vilkaisi Artoa lempeästi ja sanoi kuin suoraan unesta:
— "Muista, poika, maratonilla ei pidä ahnehtia."
Arto nyökkäsi, mutta oli jo liian myöhäistä. Kymmenen minuutin kuluttua vatsassa kuohui kuin lentokentän kiitotieyö, ja askel muuttui enemmänkin vaappumiseksi kuin juoksemiseksi.
Silti hän jatkoi. Hitaasti, horjuen, mutta jatkoi. Auringon laskiessa Myyrmäen metsän taakse hän ylitti maaliviivan ajassa 5 tuntia ja 27 minuuttia. Polvet olivat loppu, mutta sydän täynnä.
Kun vapaaehtoinen ripusti mitalin hänen kaulaansa, Arto hymyili. Hän tiesi, ettei ollut ollut täydellinen juoksija — mutta hänestä oli tullut maratoonari. Ja nyt hän ymmärsi sen vanhan juoksijan viisauden.
Maratonissa, kuten elämässäkin, ei pidä ahnehtia — vaan nauttia matkasta, vaikka se veisi koko päivän.
Mutta nyt, sinisessä tuulitakissaan ja kimaltelevat juoksukengät jalassaan, hän oli päättänyt: “Tämä on se hetki, kun minusta tulee maratoonari.”
Ensimmäiset kymmenen kilometriä sujuivat kuin unessa. Reitin varrella soittava paikallinen bändi tärisytti rintalastaa, ja joku lapsi ojensi käden, johon Arto iski ylävitosen niin innolla, että melkein horjahti ojaan. Hän tunsi itsensä sankariksi. Vantaa oli hänen valtakuntansa.
Kaksikymmentä kilometriä myöhemmin tilanne oli toinen. Jalat tuntuivat betonilta, ja energiapatukka, joka vielä lähtöviivalla oli näyttänyt elämän eliksiiriltä, maistui nyt purkkamaiselta pahvilta. Kun juomapisteellä tarjottiin urheilujuomaa, Arto otti kolme mukia putkeen. Ja vielä yhden. Sitten banaanin. Ja geelin.
Silloin paikalle ilmestyi vanha juoksija, hopeinen parta ja harmaa pipo päässään. Hän vilkaisi Artoa lempeästi ja sanoi kuin suoraan unesta:
— "Muista, poika, maratonilla ei pidä ahnehtia."
Arto nyökkäsi, mutta oli jo liian myöhäistä. Kymmenen minuutin kuluttua vatsassa kuohui kuin lentokentän kiitotieyö, ja askel muuttui enemmänkin vaappumiseksi kuin juoksemiseksi.
Silti hän jatkoi. Hitaasti, horjuen, mutta jatkoi. Auringon laskiessa Myyrmäen metsän taakse hän ylitti maaliviivan ajassa 5 tuntia ja 27 minuuttia. Polvet olivat loppu, mutta sydän täynnä.
Kun vapaaehtoinen ripusti mitalin hänen kaulaansa, Arto hymyili. Hän tiesi, ettei ollut ollut täydellinen juoksija — mutta hänestä oli tullut maratoonari. Ja nyt hän ymmärsi sen vanhan juoksijan viisauden.
Maratonissa, kuten elämässäkin, ei pidä ahnehtia — vaan nauttia matkasta, vaikka se veisi koko päivän.
Vastaukset 36
Vanhimmat
Tiksissä Arska ei laskeudu koskaan. Myrtsissä saattaa laskeutua, mutta Vantaan maraton ei ulotu sinne.
https://m.youtube.com/watch?v=1QDONjfEfkE
Tuossako ahnehtimista? Ukon pisin lenkki 14 kilsoo ahnehtimista? Tuskinpa noita lenkkikertoja edes viikossa paria enempää kertyi. Ukko sai mitä tilasi. 6 tunnin aikaraja mahdollistaa kävely hölkällä läpäisyn. Noita samoja jannuja on lähes joka maraton tapahtumassa. Heille sankaritarinana on maran läpäisy.
Arto ahnehti urheilujuomaa maratonilla ja vatsassa alkoi kiertää. Lopussa vasta oivalsi, mistä ahnehtimisessa on kyse. Reitti ei tietenkään mennyt Myrtsistä vaan aurinko laskeutui sinne.
Itkoselle käy joka tapahtumassa sama urkan kanssa mutta puskapaskalla asia hoijetaan.
Kyllä suurin osa treenaamisen laiminlyöneistä vedonlyöntihaastemiehistä sen maratonin selvittää alle viiteen tuntiin. Viiden tunnin ylittäjissä on jotain vikaa, eivät ole luultavasti perusterveitä.
taikka lähtevät liian hitaasti liikkeelle. Jalat väsyy, menee kävelyksi ja jos hidas alkuvauhti, ei pääse alle viiden.
Usko Nummelaa
10 min paranee aika kun juoksee muualla kuin Vantaalla.
Pakko mennä hitaasti kun sykkeet taivaissa.
Eetulla sykkeet taivaissa ja silti ahnehtii
Eetulla maksimi 220 ei juokse siihen nähden korkeilla sykkeillä on kpk vaahtokarkki.
Käärijä sanoittaa parhaiten Vantaan
[Säkeistö 1]
On Tiksimunkilla mukavaa
Aina Rusalta asti me ruisitaan
Ala-Tikkurilaan
Hotelli Vantaalla jorataan
Mennään junalla Korsoon ja tapellaan
Ei tätä muualta saa
[Esikertosäe]
Haluun aina vaan Vantaalle takaisin
Ku iso Helsinki pelottaa
Ne haluu vuokrista hintoja Pariisin
Stobesta kymppiä velottaa
[Kertosäe]
On kylämme varrella moottoritien
Täällä missä ei metrosta kuultu oo viel
Stadissa oon vaa maalainen
Koska mä oon vantaalainen
Tule kanssani taa kehän kolmannen
Sulle näytän mä Uudenmaan helmen
Muualle koskaan tahtois en
Koska mä oon vantaalainen
[Jälkikertosäe]
Vantaa-aa-aa-aa
Woo-oo-oo-oo
Woo-oo-oo-oo
Mä oon vantaalainen
[Säkeistö 2]
Vantaa, Vantaa number one
Oha siinä nimessäki number van
Vaikka oon kiertäny maailman
On Tiksin raitti mun Reeperbahn
[Esikertosäe]
Haluun aina vaan Vantaalle takaisin
Ku iso Helsinki pelottaa
Ne haluu vuokrista hintoja Pariisin
Stobesta kymppiä velottaa
[Kertosäe]
On kylämme varrella moottoritien
Täällä missä ei metrosta kuultu oo viel
Stadissa oon vaa maalainen
Koska mä oon vantaalainen
Tule kanssani taa kehän kolmannen
Sulle näytän mä Uudenmaan helmen
Muualle koskaan tahtois en
Koska mä oon vantaalainen
[Jälkikertosäe]
Vantaa-aa-aa-aa
Woo-oo-oo-oo
Woo-oo-oo-oo
Mä oon vantaalainen
[Säkeistö 3]
Se on madafakin Vantaa
Se ottaa, se antaa
Jos sä muutat muualle, sul ei oo selkärankaa
Madafakin Vantaa
Ottaa, antaa
Nyt parturissa pojat haluu, pottaa, kampaa
[Outro]
Ku mä huudan "Van"
Ni te huudatte "Taa"
"Van"
"Taa"
"Van"
"Taa"
Ku mä huudan "One"
Ni te huudatte "Two"
"One"
"Two"
Three, four, five, six, seven, thank you
Batin uusi lempi biisihän sieltä tuli.
Käärijä esiintymään hotelli Vantaalle maratonin jälkeen?
Vantaalla kuuluu ahnehtia.
Ota mallia tulevasta juoksun superparista Alisasta ja Eetusta.
Kumpikin ahnehti.
Ei pidä ahnehtia.
Kumpikin ahnehtii seuralaisia ja kavereita lehtien palstoja myöten vaan ei löydy ikinä sopivaa kumppania.
Vika taitaa olla juoksijoissa itsessään.
Järjestyksenvalvoja ei ahnehdi ja pakottaa hesalaiset parkkeeraamaan autonsa mutaan.
Aamu Vantaan maratonilla..mogadishusta kantautui khatin tuoksu..minä mietin lähdenkö pohjois karjalaan..päätin jäädä ja ostaa 4 cl lämmikkeen..kun juoksijat tulevat, läpystimet valmiiksi..nenäteipit akilla..silti nainen voitti..jälkipelit hotellilla..kysyin ketkä mogadishusta kotoisin, eivät vastanneet.
Koska vantaan talvi maraton?
Hienoja runoelmia ja tarinoita täällä : )kaunista
Vantaan maraton kuuluuko,
Tehkää vauhtisammakon kanssa kaupallista yhteistyötä ahnehtimista vastaan.
Alisa ahnehti viime kerralla. Antakaa porttikielto.
Ei ole Alisan syy. Liiton herroille sapiskaa ketkä laittoi SM Vantaalle.
Kansalliset mestaruuskisat voisi järjestää ihan hyvin Jyväskylässä.
Koska juostaan Mogadishun maraton ?
Aki järjestää twilight runin merirastilassa.
Vantaalaiset juoksevat maratooneja treenaamatta. Kuten esim. Akin rouva.
Joko on Ilmo sisällä Vantaalle?
ei kannata vielä ahnehtia.
Ootan sepon videota.
Yksi kierros riittää. Dnf. Älä ahnehdi.
Akin maraton on Akin sanojen mukaan 10 minuuttii nopeempi
Vantaan maratonin Arto on kovempi juoksija kuin Aki.
Vantaan maraton lähenee. Miten on Arton treenit sujuneet?
Tämä taisi jäädä yksinkertaiseksi maratoonariksi.
vai pääsikö Perussuomalaisten ehdokaslistoille?
Maratonin pituus on 42,195 metriä. Se on juosten taivallettuna vaativa matka. Kuningasmatkan juoksemiseen ei kannatakaan ryhtyä kylmiltään. Sen tietää Arto Viitala.
– Pitää kuitenkin korostaa, että maratonin pystyy juoksemaan kuka tahansa perusterve henkilö, jos vain on aikaa ja motivaatiota harjoitella. Alkuun ei oikeastaan vaadita muuta kuin oma kiinnostus ja riittävän hyvä terveydentila. Siltä perustalta itsekin lähdin liikkeelle, kertoo Viitala.