Sain käräjäoikeudelta päätöksen käräjäoikeusasiassa, jonka alullepanija minä olin. Päätöksessään käräjäoikeus mm. antoi ymmärtää, että joudun maksamaan tuomioistuinmaksulain mukaisen oikeudenkäyntimaksun. Näin siitä huolimatta, että Suomen lain mukaan minulta piti olla perimättä oikeudenkäyntimaksua! Se asia, jonka käsittelystä Pohjois-Savon käräjäoikeus aikoi minua laskuttaa, oli ulosottokaaren mukainen muutoksenhakuasia. Tuomioistuinmaksulaki, sen 4. § sanoo:
"Jos asian käsittely päättyy käräjäoikeudessa haastetta antamatta muulla kuin oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 6 §:ssä tarkoitetulla perusteella, asiassa ei peritä tämän lain 2 §:ssä säädettyä maksua." Ja minun asiani käsittely päättyi käräjäoikeudessa haastetta antamatta ja muulla kuin oikeudenkäymiskaaren 5:6:n tarkoittamalla perusteella. Käräjäoikeus ei antanut asiassa haastetta; Suomen lain mukaan haasteita annetaan riita- ja rikosasioissa, ei ulosottokaaren mukaisissa muutoksenhakuasioissa. Pohjois-Savon käräjäoikeuden lainvastaisen päätöksen takia laadin ja lähetin käräjäoikeudelle lainmukaisen oikaisuvaatimuksen. Lähes seitsemän (7) kuukauden (!) kuluttua sain käräjäoikeuden päätös-vastauksen. Siinä käräjäoikeus, tarkemmin sanottuna yksi sen tuomareista, kertoi, että käräjäoikeus on siirtänyt asian Itä-Suomen hallinto-oikeuden ratkaistavaksi ja että hallinto-oikeus on jättänyt asian toimivaltaansa kuulumattomana tutkimatta ja siirtänyt asian käräjäoikeuden käräjätuomarille oikaisuvaatimuksena käsiteltäväksi. Käräjäoikeuden ratkaisuna
on päätöslauselma: oikaisuvaatimus hylätään. "Perusteluina" Pohjois-Savon käräjäoikeus VENKUILI:
Perustelut Tuomioistuinmaksulain 1 §:n 1 momentin mukaan tämän lain mukaan
peritään oikeudenkäyntimaksuja ja hakemusmaksuja korvauksena asian
käsittelystä ja suoritetuista toimenpiteistä tuomioistuimissa.
Edellä mainitun lain 2 §:n 1 momentissa säädetään riita-, rikos- ja
muutoksenhakuasian, ylimääräistä muutoksenhakua koskevan asian ja
muun lainkäyttöasian käsittelystä perittävän oikeudenkäyntimaksun
suuruudesta. Säännöksessä on määritelty erikseen
oikeudenkäyntimaksun suuruus ulosottokaaren mukaisessa
muutoksenhakuasiassa. Oikeudenkäyntimaksun määrää on tarkistettu
oikeusministeriön asetuksella tuomioistuinmaksulain 2 §:ssä säädettyjen
maksujen tarkistamisesta (1122/2021). Asetuksen 1 §:n mukaan
oikeudenkäyntimaksun suuruus on ulosottokaaren mukaisessa
muutoksenhakuasiassa 270 euroa.
[MINUN] oikaisuvaatimuksessaan viittaamassa
tuomioistuinmaksulain 4 §:ssä on säädetty oikeudenkäyntimaksun
perimättä jättämisestä tai alentamisesta eräissä tapauksissa, mutta
pykälää ei sovelleta nyt kysymyksessä olevassa asiassa. Sen sijaan
sanotun lain 9 §:n 1 kohdan mukaan oikeudenkäyntimaksua ei peritä,
jos tuomioistuin muuttaa ulosottomiehen päätöstä muutoksenhakijan
eduksi.
Koska käräjäoikeus ei ole muuttanut ulosottomiehen päätöstä
[MINUN] eduksi, on häneltä tullut periä oikeudenkäyntimaksu.
Minun oli siis maksettava oikeudenkäyntimaksu 270 euroa, vaikka Suomen laki SELVÄLLÄ SUOMEN KIELELLÄ sanoo: "Jos asian käsittely päättyy käräjäoikeudessa haastetta antamatta muulla kuin oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 6 §:ssä tarkoitetulla perusteella, asiassa ei peritä tämän lain 2 §:ssä säädettyä maksua." eikä asia millään venkuilemisella muuksi muutu! Olin silloin tuloton henkilö. Vähistä ruokarahoistani minun oli maksettava tuo 270 euroa, vaikka Suomen lain mukaan minulta olisi pitänyt olla se veloittamatta!
Ja mikä aiheutti sen, että minun oli aloitettava se ulosottokaaren mukainen muutoksenhakuasia, jonka käsittelystä Pohjois-Savon käräjäoikeus minulta 270 euroa laskutti? Sen aiheutti ulosottolaitos eli sitä kautta maan hallitus! Ennen toimenpidettänsä ulosottolaitos ei tiedottanut minulle kaikista toimenpiteeseensä liittyvistä asioista, joten minulla oli täysi syy olettaa, että ulosottolaitos on tehnyt toimenpidettätehdessään erään virheen. Mutta ainakaan käräjäoikeuden ratkaisun mukaan ulosottolaitos ei ollut olettamaani virhettä tehnyt. Ulosottolaitoksen eli sitä kautta hallituksen (siis maan hallituksen) toiminta yhdessä lakia-noudattamattoman käräjäoikeuden toiminnan kanssa lisää ihmisten velkaantumista tuollakin tavalla! Tuosta ulosottolaitoksesta Pohjois-Karjalassa minulla on muutakin kirjoitettavaa, kun vain jaksaisin ja kerkeäisin kirjoittaa!
Käräjäoikeus ei noudata Suomen lakia
9
417
Vastaukset
- Anonyymi
Totta puhut kuomaseni!
Kuka tuomari? - Melkein arvaan.- Anonyymi
Päätös-vastauksessa on allekirjoitus:
Käräjätuomari Ulla-Riitta Paso
Arvasitko oikein? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Päätös-vastauksessa on allekirjoitus:
Käräjätuomari Ulla-Riitta Paso
Arvasitko oikein?Ei ollut oikea arvaus.
Onko Pohjois-Savon käräjäoikeudessa yhtä ainutta miespuolista tuomaria? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Päätös-vastauksessa on allekirjoitus:
Käräjätuomari Ulla-Riitta Paso
Arvasitko oikein?Ja sen ensinmainitsemani asian eli sen ulosottokaaren mukaisen muutoksenhakuasian päätöksessä oli allekirjoitus:
Käräjätuomari Kerttu Leppänen - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ja sen ensinmainitsemani asian eli sen ulosottokaaren mukaisen muutoksenhakuasian päätöksessä oli allekirjoitus:
Käräjätuomari Kerttu LeppänenEi vieläkään oikein.
Kaksi muuta naispuolista tuomaria.
Ja laittoivat vieläkin paremmaksi: -kätevästi hylkäsivät todisteet selvistä rikoksista ja samalla kaikki muutkin todisteet. Helppo oli hylätä rikokset. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei vieläkään oikein.
Kaksi muuta naispuolista tuomaria.
Ja laittoivat vieläkin paremmaksi: -kätevästi hylkäsivät todisteet selvistä rikoksista ja samalla kaikki muutkin todisteet. Helppo oli hylätä rikokset.Rikoksia ei saa hylätä, eikä todisteita.
Millä perusteella tuomari saa hylätä rikokset?
- Anonyymi
Ikävä kyllä Suomen lainsäädäntö on usein epätarkoituksenmukaisen epäselvää, kuten tuomioistuinmaksulain 4 § kohdalla.
Pykälä on kirjoitettu muotoon
"Jos asian käsittely päättyy käräjäoikeudessa haastetta antamatta"
kun ollaakseen selvä se olisi kirjoitettava muotoon
"Jos RIITA TAI RIKOS -asian käsittely päättyy käräjäoikeudessa haastetta antamatta"
Mutkan kautta tuon 4 §:n nykyisen kirjoitusasun voi tulkita
"jos käsiteltyyn asiaan ei liity haasteen antamista, ei asian käsittely voi päättyä haastetta antamatta", toisin sanoen "haasteen antamattomuus" liittyy ainoastaan asiaan jossa voidaan antaa haaste.
Tietenkin voidaan sanoa että jokin asia on itsesään päättynyt haastetta antamatta, jos sellaista ei ole annettu, mutta asiassa jossa haastetta ei voida antaa "haasteen antamattomuus" ei sisälly asian kontekstiin eli viitekehykseen.
Se on totta asia on loogisesti epäselvä ja tulkinnanvarainen. Voisiko tässä tulkinnanvaraisessa asiassa tulla sovellettavaksi perustuslain 22 § ja sen mukainen viranomaisen velvollisuus tulkita lakeja perustuslainmukaisesti lain ollessa tulkinnanvarainen. Katsotaan.
Lähinnä perustuslakiin kirjattu perusoikeus joka voisi tulla sovellettavaksi on 21 § mukainen hyvän hallinnon vaatimus, johon ei voida lukea epäselvää lain tekstiä, josta aiheutuu haitallisia seurauksia kansalaisille.
Kun hallintolain periaatteet lukeutuvat perustuslakiin, peruslaissa delegoidulla rekursiivisella käsitteen määrittelyllä, voidaan sovellettavaksi tulevaa oikeusperiaatetta hakea hallintolaista.
Hallintolain 2 luvussa määritellään "hyvän hallinnon" periaatteet, joihin lain 6 § mukaan lukeutuu ns. luottamuksensuoja:
"Viranomaisen toimien on suojattava oikeusjärjestyksen perusteella oikeutettuja odotuksia." (HE 72/2002, yksityiskohtaiset perustelut 6 §)
Tämän lisäksi hallintolain 9 § mukaan "viranomaisen on käytettävä selkeää kieltä", tämän voidaan lukea tarkoittavan myös lain kirjoitusasua ja selkeyttä.
Voidaan siis pitää oikeutettuna että epäselvän lainkirjaimen kaikki tulkintavaihtoehdot luovat oikeutetun odotuksen lain näin olevan. Ei voida pitää perustuslaillisen oikeusturvan kannalta hyväksyttävänä että laki ei olekaan niin kuin se voidaan lukea. Tästä seuraa se, että epäselvän lainkirjaimen osalta viranomaisen on tulkittava lakia, tässä tapauksessa tuomioistuinmaksulain 4 § niin kuin se voidaan tulkita ja miten se on yksittäisessä tapauksessa tulkittu.
Kun otetaan vielä huomioon että viranomainen on laiminlyönyt selkeän laintekstin kirjoittamisen, puhuvat kaikki lain seikat sen puolesta että maksua ei peritä "jos asia on päättynyt haastetta antamatta", kirjaimellisesti asiaa näin tarkastellen.
Näin ollen tässä asiassa maksua ei tule periä ja asia palautetaan käräjäoikeuden uudelleen käsiteltäväksi.
Kansantuomioistuimen puolesta, Tuomari Nuija.- Anonyymi00008
Pohjois-Savon käräjäoikeus sählää ja sohlaa, ei mitään tolkkua sen toiminnassa!
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Riikka runnoo: datakeskuksille tulee UUSI yritystuki
"Suomen valtio erikseen tukee esimerkiksi kryptovaluuttaan tai aikuisviihteeseen tai muuhun keskittyviä datakeskuksia."652232Eläkeläiset siirrettävä muuttotappioalueille
Joutoväki pois ruuhkauttamasta elättäjien arkea. Samalla putoaa jokaisen asumiskulut ja rahaa jää enemmän kuluttamiseen.2152090- 1171418
En kerro nimeäsi nainen
Sillä olet nyt salaisuus jota kannan sydämessäni. Tämä mitä tunnen ja kuinka sinuun vahvasti ihastuin on jo niin erikoin711180Kauppalehti - Törkeä skandaali paljastui: Espanja käytti EU-rahoja ihan muuhun kuin piti
Espanja on käyttänyt miljardeja euroja EU:n elpymisavustuksia eläkkeisiin ja sosiaalimenoihin – ja pyytää lisää. Espanj131148- 1031041
Olet kiva ihminen
En kiellä sitä yhtään. Sinussa on hyvin paljon erinomaisia puolia, enemmän varmasti kun meissä muissa. Sitten on puoli73939Uuden upotuskasteen vaiettu ongelma
Alkuseurakunnan kaste oli useamman vuosisadan upotuskaste, joka toimitettiin joko ulkona luonnon vesistöissä tai kasteki71913Auta mua mies
Ota vielä yhteyttä, keksi oikeat sanat että vuosien ajan kasvanut muuri murtuu meidän väliltä vaikka aluksi vain vähän.78889Ja tääkin vielä...
Kukakohan on valittanut, Salmiko itse? https://www.viiskunta.fi/rehtori-valittiin-ahtarissa-ilman-hakumenettelya-o/1347933865