Aion tässä vielä vanhoilla päivilläni tähdätä psykologiksi.
Voiko joku neuvoa jonkinlaista hyvää yleisesitystä psykologian eri sovellusalueista nykyään. Minkälaisia mahdollisuuksia opiskelu voi tarjota työelämässä?
Kaipaisin listaan: tutkimus, opetus, neuropsykologia, työ- ja organisaatiopsykologia, terapia, konsultointi jne. hieman valottavaa tietoa, jotta voin tehdä harkitun valinnan (kerrankin).
Jos joku jaksaa kertoa omasta alueestaan tai kaikista, niin se luonnollisesti olisi timanttia.
Voiko joku neuvoa jonkinlaista hyvää yleisesitystä psykologian eri sovellusalueista nykyään. Minkälaisia mahdollisuuksia opiskelu voi tarjota työelämässä?
Kaipaisin listaan: tutkimus, opetus, neuropsykologia, työ- ja organisaatiopsykologia, terapia, konsultointi jne. hieman valottavaa tietoa, jotta voin tehdä harkitun valinnan (kerrankin).
Jos joku jaksaa kertoa omasta alueestaan tai kaikista, niin se luonnollisesti olisi timanttia.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Eli listaasi täsmentääkseni: tutkimusta ja opetusta voi tehdä joka sektorilla, opetukseen pitää lukea pedagogisia opintoja sivuaineena. neuropsykologia, työ-ja organisaatiopsykologia ovat sovellutusaloja, joita on myös kehitys-, persoonallisuus-, kognitiivinen ja kliininenpsykologia. Terapia on yksi osa psykologin työtä, psykologin työväline, painottuen kliinisellä sektorilla ja neuron sektorilla on vähäistä. Konsultointi taas kuuluu kaikille alueille, mutta erityisesti työ-ja ammatinvalintapsykologin työhön konsultointifirmoissa.
Psykologintyö on erittäin laaja-alaista ja psykologi voi työskennellä monessa eri paikassa. Muutamia mainitakseni: koulupsykologi, aluepsykologi (entinen terveyskeskuspsykologi), sairaalassa osastolal kuin osastolla, mielenterveyspuolella, yrityksissä ja firmoissa ammatinvalintapsykologi, konsulttifirmat, perheneuvolat, tutkimuskeskukset, eril. asiantuntijateht., vankiloissa, henkilöstöjohtajana...
Olen ollut jo nuoruusvuosistani alkaen kiinnostunut psykologiasta, mutta jotenkin elämä on kuitenkin vienyt aivan toisenlaisiin hommiin, on tullut haahuiltua vähän siellä sun täällä, tehtyä mitä milloinkin. Nyt kuitenkin ajattelin vakavissani paneutua psykologian opiskeluun,aluksi vaikkapa vain avoimen yliopiston opintojen puitteissa. Kysymys kuuluukin: Jos tulevaisuudessa valmistuisin psykologiksi ja alkaisin hakea alan töitä, kuinka suuri merkitys työllistymiselle mahtaa olla aiemmalla työhistorialla, joka todellakin on minulla aika sekalainen ja lähinnä erilaisista pätkätöistä koostuva. Vaikuttaako tällainen psykologi jotenkin arveluttavalta tai epäuskottavalta?
on opintoja tai tutkinto jostain toisesta aineesta. Itselläni vähän ehkä tätä puolta tukeva tutkinto kemiasta, mutta työkavereillani tutkintoja, jotka mielletään täysin psykologiaa päinvastaisiksi. Ei niistä ole haittaa, päinvastoin. Oudompaa olisi ehkä se, osaltaan koska psykologiaa lukemaan on niin vaikea päästä, että ei tekisi mitään hakukertojen välillä esim. Ja jos siis pääset psykaa lukemaan, aiemmista opinnoista saa jonkin verran ehkä myös korvaavuuksia. Se on sitten eri asia, että jos tulee avoimetsa väylän kautta, mikä on harvinaista, mutta mahdollista. Tällöin ei ole samassa asemassa psykalle päässeiden kanssa.
Hei!
Itse olen vastavalmistunut psykologi, ja olen suuntautunut työ- ja organisaatiopsykologian tehtäviin.
Tällä hetkellä toimin konsulttina rekrytointiyrityksessä. Alalla toimiikin (tosin hieman yrityksestä riippuen) paljon psykologeja, ja uskon tulevaisuudessa määrän vielä kasvavan.
Psykologista osaamista konsulttina toimiessa pääsee hyödyntämään varsinkin soveltuvuusarviointien parissa, miksei osittain muissakin konsultointitehtävissä. Lisäksi konsultointi/rekrytointiyrityksissä tehdään esimerkiksi ilmapiirikartoituksia, palkitsemisen kehittämistä jne. (organisaatioiden tutkimus- ja kehittämistehtäviä).
Psykologien työtilanne on hyvä melkeinpä kaikilla sen sovellusalueilla, vaikkakin kliinisen puolen töitä on luultavasti eniten tarjolla. Psykologeja toimii myös hieman yllättävissä tehtävissä, kuten esim. käytettävyysasiantuntijoina Nokialla.
Psykologian maisterin koulutus tuntui ainakin itsestäni vain pintaraapaisulta psykologiaan, ja ammattiin kuuluukin jatkuva lisäkouluttautuminen ja opiskelu ajan tasalla pysymiseksi. Opiskelujen aikana (esim. harjoittelussa) hankittu työkokemus on arvokasta, ja työelämässä tarvittavat spesifimmät valmiudet tulee tosiaan hankittua vasta itse työtehtävien kautta.
Ohessa vielä linkki hyvään mutta vanhaan psykologien työelämäoppaaseen:
http://www.helsinki.fi/jarj/kompleksi/tyoelamaan/