Olen tässä miettinyt..

ihmisten erilaisuutta ja siihen suhtautumista. Pohdiskelin sitä jo aiemmin ja tuo Palstiksen kanssa käymäni yöllinen jutteluhetki sai minut todella ajattelemaan asiaa pintaa syvemmältä.

Erilaisuuden tunne vaivaa itseänikin aina välillä. Siis se, ettei tunne kuuluvansa tänne, yhteiskuntaan, porukkaan, tiimiin .. what ever.

Erilaisuus aiheuttaa ulkopuolisuuden tunnetta. Ehkä jonkintasoista yksinäisyyttäkin.

Simitin samiksii aloitus sivusi tätä aihepiiriä toiselta kantilta. Olisihan se aika kauheaa jos oltaisiin kaikki samanlaisia. Mutta on niitäkin, jotka kokevat sen turvallisena.
Itse en kuulu joukkoon.

Palataampa kuitenkin tuohon erilaisuuteen.. sehän tosiaan on synti joidenkin mielestä. Varsinkin nuorena siitä joutuu kärsimään ja vanhemmiten sen kanssa oppii elämään.

Mitä se siis on? Erilaisuus.
Mielestäni se on yksilöllisyyttä. Persoonallisuutta. Eikä sitä pitäisi tuomita.
Mutta minähän en saa päättää sitä, miten ihmiset suhtautuvat erilaisuuteen.

Olemme takapajuinen kansa pohjolasta ja suuri osa väestöstämme on .. no .. juntteja. Noin rumasti sanottuna. He toimivat kuten toimivat ja tuomitsevat erilaisuuden poikkeavuutena. Kaikki rajoja rikkovat, heitä kohdellaan jonkin sortin häiriköinä.
Ei toki kaikki tietenkään. Osa.
Ja häiriköt suljetaan pois yhteisöstä.

Yhteisössä valtaa pitävät yleensä samikset, sillä he tarvitsevat yhteisöä selvitäkseen. Ja häiriköillä ei ole mitään asiaa samiksien turvalliseen yhteisöön, joten häirikkö suljetaan ulkopuolisuuteen. Samiksien häirikkö oppii elämään yhteisön ulkopuolella ja pärjää miten pärjää. Toiset paremmin ja toiset huonommin.

Karrikoiden sanottuna näin persoonalliset ja yksilölliset ihmisten ominaisuudet joko karsitaan tai erotetaan poikkeavuudeksi.

Mutta missä on se hyväksyntä? Laupeus tuomitsemisen sijasta? Toki sitäkin löytyy. Ei täällä yhteiskunnassamme kaikki ole juntteja. Ei toki.

Laki yhdenvertaisuudesta on ihan hyvä, mutta se ei oikeastaan jalkaudu ihmisten asenteisiin. Ja asenteet muuttuvat hitaasti.

Itse liputan erilaisuuden puolesta. Kaikki mikä rikkoo totuttua kaavaa on mukavaa vaihtelua. Pidän erityisesti ihmisistä jotka uskaltavat olla omia itsejään. Niin hyvässä kuin pahassakin. Minäkin yritän kovasti vain olla oma itseni ja jos se ei jollekin kelpaa, niin painukoot hiiteen. Pärjään ilmankin.

Tässä siis ajatelmiani. Tai siivu oikeastaan. En nyt kysy muuta kuin sen, oletko sinä tuntenut koskaan ulkopuolisuuden tunnetta?

34

294

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Kyllä, ulkopuolisuus ja erilaisuus ovat jotenkin sisäänrakennettuina.

      Nuorempana erilaisuus oli kamalaa mutta nyt se vain naurattaa minua. 😄 Eihän se minun ongelmani ole vaan niiden muiden! 🤭

      Onneksi olen aina saanut asua sellaisten ihmisten kanssa, joiden kanssa olen tuntenut kuuluvani yhteen ja olen saanut olla oma itseni.

      Kodin ulkopuolella menen sitten vain fiksujen ja mukavien ihmisten seuraan ja viihdyn siellä ihan hyvin.

      Pyrin muistuttamaan itseäni, että erilaisuuteni korostaminen ei hyödytä sen enempää muita kuin itseänikään. Ja minut on kasvatettu sellaiseksi, että muille täytyy olla hyödyllinen. Olen kovin introspektiivinen, mutta tuo hyödyksi oleminen on siinä vahvasti mukana ikään kuin eettisenä ohjenuorana.

      🦄

      • Olisikos jopa niin, että tuo ulkopuolisuuden tunne koskettaa meitä kaikkia jollakin tavalla.. siis ihan jokaista. Olen miettinyt sellaistakin vaihtoehtoa.


      • Anonyymi
        Pikku-pirpana kirjoitti:

        Olisikos jopa niin, että tuo ulkopuolisuuden tunne koskettaa meitä kaikkia jollakin tavalla.. siis ihan jokaista. Olen miettinyt sellaistakin vaihtoehtoa.

        Kyllä se ihan mahdollista on. Mielenkiintoinen mahdollisuus!

        🦄


      • Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä se ihan mahdollista on. Mielenkiintoinen mahdollisuus!

        🦄

        Jokainen ihminen on ihan yhtä monitahoinen kuin sinä tunnet itsesi olevan. Yhtä erityinen ja miksei voisi olla mahdollisuutta, että kaikki tuntevat joskus ulkopuolisuuden tunnetta.

        Se jopa tuntuu loogiselta.


      • Anonyymi
        Pikku-pirpana kirjoitti:

        Jokainen ihminen on ihan yhtä monitahoinen kuin sinä tunnet itsesi olevan. Yhtä erityinen ja miksei voisi olla mahdollisuutta, että kaikki tuntevat joskus ulkopuolisuuden tunnetta.

        Se jopa tuntuu loogiselta.

        "Jokainen ihminen on ihan yhtä monitahoinen kuin sinä tunnet itsesi olevan."

        Miksi sitten on niin monia asioita, jotka minulle ovat täysin käsittämättömiä mutta muille ihan normaaleja?

        Vaikkapa lisääntyminen, patriarkaatti, ryhmäliikunta ja kiire?

        🦄


      • Anonyymi
        UUSI
        Anonyymi kirjoitti:

        "Jokainen ihminen on ihan yhtä monitahoinen kuin sinä tunnet itsesi olevan."

        Miksi sitten on niin monia asioita, jotka minulle ovat täysin käsittämättömiä mutta muille ihan normaaleja?

        Vaikkapa lisääntyminen, patriarkaatti, ryhmäliikunta ja kiire?

        🦄

        Miten on mahdollista, että et miellä salitreeniä ryhmäliikunnaksi? 😂


      • Anonyymi
        UUSI
        Anonyymi kirjoitti:

        Miten on mahdollista, että et miellä salitreeniä ryhmäliikunnaksi? 😂

        Ryhmäliikunnassa on tyypillisesti:
        - Ohjaaja(t) ja osallistujat
        - Yhteinen ohjelma
        - Ainakin osittain yhteiset tavoitteet
        - Yhteinen aikataulu

        Itsenäisessä salitreenissä sen sijaan:
        - Treenaan itse (vaikka sarjojen välillä juttelisinkin muiden kanssa). Kukaan ei siis ohjaa treeniäni.
        - Teen treenin oman ohjelmani mukaan ja muut treenaavat oman mielensä mukaan.
        - Kenelläkään muulla ei ole samoja tavoitteita kuin minulla.
        - Treenaan oman aikatauluni mukaan.

        Suurin ero on siis itsenäisyys. Salitreeni on itsenäistä kun taas ryhmäliikunta tehdään ryhmässä.

        🦄


      • Anonyymi
        UUSI
        Anonyymi kirjoitti:

        Ryhmäliikunnassa on tyypillisesti:
        - Ohjaaja(t) ja osallistujat
        - Yhteinen ohjelma
        - Ainakin osittain yhteiset tavoitteet
        - Yhteinen aikataulu

        Itsenäisessä salitreenissä sen sijaan:
        - Treenaan itse (vaikka sarjojen välillä juttelisinkin muiden kanssa). Kukaan ei siis ohjaa treeniäni.
        - Teen treenin oman ohjelmani mukaan ja muut treenaavat oman mielensä mukaan.
        - Kenelläkään muulla ei ole samoja tavoitteita kuin minulla.
        - Treenaan oman aikatauluni mukaan.

        Suurin ero on siis itsenäisyys. Salitreeni on itsenäistä kun taas ryhmäliikunta tehdään ryhmässä.

        🦄

        Laumaliikuntaa kuten laumaeläjille sopii.


      • Anonyymi
        UUSI
        Anonyymi kirjoitti:

        Laumaliikuntaa kuten laumaeläjille sopii.

        Anteeksi, en ymmärrä. Eihän samassa tilassa oleilu tarkoita, että toimittaisiin laumassa. Sehän olisi sama kuin väittäisi, että avokonttorissa työskentelevät työskentelisivät "yhdessä" vain sen vuoksi, että ovat fyysisesti samssa tilassa.

        Minusta kyllä nyt tuntuu, että sinulla on joko huono päivä tai olet muuten vain jonkinlainen kestoankeuttaja. 😁

        Minä vastasin asiallisesti kysymykseen, jota kysymyksen esittäjä ei esittänyt asiallisesti (vaan naureskellen). Sen lisäksi oma vastaukseni oli hyvin perusteltu. 😎

        Tämä ankeuttaja tässä nyt vain nolaa itseään toistuvasti ja kuvittelee, että hänen huono fiiliksensä tarttuisi muihin. Sori, ei se ainakaan minun tartu. 😁

        🦄


    • En rehellisesti sanottuna ole koskaan saanut olla sellainen kuin oikeasti olen, jos siis kuuntelisin määrättyjä tahoja, mutta en kuuntele.

      Tottakai haluaisin poistaa vihan maailmasta ja antaa kaikkien kukkien kukkien kukkia.

      Ei tarvitse olla samaa mieltä ja mielellään ei aina olekaan, mutta rumasti ei tarvitse puhua kenellekään. Niinhän se menis mun ideaalissa maailmassa.

      Kyllä, olen kokenut ulkopuolisuuden tunnetta, mutta siihenkin tottuu.

      Onneksi minulla on kavereita ja ystäviä, jotka tuntevat minut ja hyväksyvät tällaisena kuin olen: Toiset huomioivana ja oikeudenmukaisena herkkiksenä.

      ❤️

      • Aargh! Sä siis myönnät olevasi herkkis!
        Maailma on julma ja kova paikka herkkikselle, joten nostan hattua aikasta isosti tuolle ulostulolle.

        Mä olen todella huono puolestani huomioimaan muita. Olen liian itsekeskeinen siihen. Mut arvostan herkkyyttä persoonallisena piirteenä.
        Minulta se vain jäi jonnekkin lapsuuden traumojen kanssa mappi ööhön. :)


      • Pikku-pirpana kirjoitti:

        Aargh! Sä siis myönnät olevasi herkkis!
        Maailma on julma ja kova paikka herkkikselle, joten nostan hattua aikasta isosti tuolle ulostulolle.

        Mä olen todella huono puolestani huomioimaan muita. Olen liian itsekeskeinen siihen. Mut arvostan herkkyyttä persoonallisena piirteenä.
        Minulta se vain jäi jonnekkin lapsuuden traumojen kanssa mappi ööhön. :)

        No se herkkyys vähän riippuu tilanteesta, mutta joo. Olen sen verran monimutkainen paketti, että ihan ei saa sullottua johonkin muottiin.

        On siitä herkkuydestä ollut tosi paljon hyötyäkin, koska koen kaiken tosi voimakkasti, ne nousutkin. Laskut sitten on vähän niin ja näin.

        Kyllä sanoisin, että sinussakin on määrätynlaista herkkyyttä ja osaat sen myötä nähdä pienissä asioissa posia.


      • Mu5tasydän kirjoitti:

        No se herkkyys vähän riippuu tilanteesta, mutta joo. Olen sen verran monimutkainen paketti, että ihan ei saa sullottua johonkin muottiin.

        On siitä herkkuydestä ollut tosi paljon hyötyäkin, koska koen kaiken tosi voimakkasti, ne nousutkin. Laskut sitten on vähän niin ja näin.

        Kyllä sanoisin, että sinussakin on määrätynlaista herkkyyttä ja osaat sen myötä nähdä pienissä asioissa posia.

        En tänään näköjään näin aamusta osaa kirjoittaa, mutta jospa kahvi korjaisi tilanteen. 😊


      • UUSI
        Mu5tasydän kirjoitti:

        En tänään näköjään näin aamusta osaa kirjoittaa, mutta jospa kahvi korjaisi tilanteen. 😊

        Hyvinhän tuo tuppaa sinulta sujumaan. Siis kirjoittaminen. Ei yksi hutikuti ketään häiritse.
        Minulle tulee näpyjä koko ajan, en vaan vällää niistä. Varsinkin nyt kun minulla on pitkät kynnet.. piti leikata ne tänään, mutta tuo valoisa aika pääsi loppumaan, enkä tykkää leikata kynsiäni sisällä.

        Ei tuossa sinun tuntemisessasi mitään pahaa ole, en minä sillä. Se nyt vaan oli toteamus että olet herkkis. En ala kohtelemaan sinua silkkihansikkain sen takia.

        Olemme tuossa asiassa vain aika erilaisia. En juurikaan pienistä hötky, olen aika tunteeton ihmisenä. Tökerö ja töksäyttelevä tampio. Minulta puuttuu hienotunteisuus.. enkä oikein ymmärrä sinunlaistesi herkkien ja hyväkäytöksisten kirjoittamattomia sääntöjä.
        En vain osaa, laskettakoon se heikkoudekseni.

        Vaikka pitäisitkin minua herkkänä jossain määrin, olen kanssasi hieman eri mieltä. Toki minulla on voimakkaita tunteita, mutta ne ovat kaikki sisäsyntyisiä. Ulkopuolinen maailma antaa aika vähän impulsseja minulle ,eli en sillä tavoin ole herkkä.

        Sinun herkkyytesi vaikuttaa aika voimakkaalle. Herkkyys ei ole välttämättä synonyymi hauraudelle, mutta se voi olla sitäkin. Sinua en pidä hauraana, vaan voimakkaana ja kauniina ihmisenä. Kuten olen sen ennenkin ilmaissut.

        Mut se ny on vain minun mielipiteeni sinusta, eikä merkkaa mitään.


      • UUSI
        Pikku-pirpana kirjoitti:

        Hyvinhän tuo tuppaa sinulta sujumaan. Siis kirjoittaminen. Ei yksi hutikuti ketään häiritse.
        Minulle tulee näpyjä koko ajan, en vaan vällää niistä. Varsinkin nyt kun minulla on pitkät kynnet.. piti leikata ne tänään, mutta tuo valoisa aika pääsi loppumaan, enkä tykkää leikata kynsiäni sisällä.

        Ei tuossa sinun tuntemisessasi mitään pahaa ole, en minä sillä. Se nyt vaan oli toteamus että olet herkkis. En ala kohtelemaan sinua silkkihansikkain sen takia.

        Olemme tuossa asiassa vain aika erilaisia. En juurikaan pienistä hötky, olen aika tunteeton ihmisenä. Tökerö ja töksäyttelevä tampio. Minulta puuttuu hienotunteisuus.. enkä oikein ymmärrä sinunlaistesi herkkien ja hyväkäytöksisten kirjoittamattomia sääntöjä.
        En vain osaa, laskettakoon se heikkoudekseni.

        Vaikka pitäisitkin minua herkkänä jossain määrin, olen kanssasi hieman eri mieltä. Toki minulla on voimakkaita tunteita, mutta ne ovat kaikki sisäsyntyisiä. Ulkopuolinen maailma antaa aika vähän impulsseja minulle ,eli en sillä tavoin ole herkkä.

        Sinun herkkyytesi vaikuttaa aika voimakkaalle. Herkkyys ei ole välttämättä synonyymi hauraudelle, mutta se voi olla sitäkin. Sinua en pidä hauraana, vaan voimakkaana ja kauniina ihmisenä. Kuten olen sen ennenkin ilmaissut.

        Mut se ny on vain minun mielipiteeni sinusta, eikä merkkaa mitään.

        En edes toivo sellaista silkkihansikkain kohtelemista ja kestän kyllä asiallista suoraa puhetta, että ei sen puoleen.

        Itseasiassa huomaan viihtyväni parhaiten suorien ja vilpittömien tyyppien lähellä. He ovat mutkattomia eikä jää mitään tulkinnanvaraa. 😊


    • Anonyymi

      En kaipaa seuraa sillä tavalla, että ulkopuolisuus olisi mulle ongelma. Olen outo ja omituinen, se on ihan tosi asia. Tulen parhaiten toimeen muiden kummallisten kanssa. Heissä on jotain inspiroivaa. Fiksua -esittävien- kanssa en oikein tule toimeen pidemmän päälle. Rikon kaavaa ja se ärsyttää kaavaa toteuttavia. Ja minä tukehdun heidän seurassaan, jos yritän mukautua liikaa (esitän jotain mitä en ole).

      Olen useasti täälläkin todennut, etten ole koskaan yksinäni yksinäinen. Porukassa joskus toivon ajan kulkevan nopeammin...

      Minun on hyvä olla itsekseni ❤️

      xLiner

      • Ymmärrän täysin. No, olen toki joskus kokenut yksinäisyyttäkin, pääosin kuitenkin viihdyn omassa seurassani .. en tarvitse yhteisön hyväksyntää, sen enempää kuin on ihan pakollista jotta tulee toimeen samiksien kanssa.

        Mutta olet sinäkin kokenut siis tulkintani mukaan ulkopuolisuuden tunnetta?


      • Anonyymi
        Pikku-pirpana kirjoitti:

        Ymmärrän täysin. No, olen toki joskus kokenut yksinäisyyttäkin, pääosin kuitenkin viihdyn omassa seurassani .. en tarvitse yhteisön hyväksyntää, sen enempää kuin on ihan pakollista jotta tulee toimeen samiksien kanssa.

        Mutta olet sinäkin kokenut siis tulkintani mukaan ulkopuolisuuden tunnetta?

        "Mutta olet sinäkin kokenut siis tulkintani mukaan ulkopuolisuuden tunnetta?"

        Kyllä vain. Ennen kaikkea silloin kuin työnnetään tarkoituksella ulkopuolelle. Tuo kuului aikoinaan perusvähättelyyn ja alistamiseen työpaikoilla. Joskus opiskellessakin. Nykyään se ei enää niin onnistu, se ihon alle pääseminen... 😉

        Aina on porukoita, joihin en sovi. Arvot ja kiinnostuksen kohteet ei nappaa.

        Mitähän tuohon nyt sanoisi. Olen aina ulkopuolella? Ja se on mulle erittäin ok? En kiinnitä siihen huomiota.

        xLiner


      • UUSI
        Anonyymi kirjoitti:

        "Mutta olet sinäkin kokenut siis tulkintani mukaan ulkopuolisuuden tunnetta?"

        Kyllä vain. Ennen kaikkea silloin kuin työnnetään tarkoituksella ulkopuolelle. Tuo kuului aikoinaan perusvähättelyyn ja alistamiseen työpaikoilla. Joskus opiskellessakin. Nykyään se ei enää niin onnistu, se ihon alle pääseminen... 😉

        Aina on porukoita, joihin en sovi. Arvot ja kiinnostuksen kohteet ei nappaa.

        Mitähän tuohon nyt sanoisi. Olen aina ulkopuolella? Ja se on mulle erittäin ok? En kiinnitä siihen huomiota.

        xLiner

        Sama täällä. Olen aina ulkopuolella, vaikka minulle väännettäisiin rautalangasta että kuulun porukkaan.. en silti halua toimia kuin muut, vaan toimin itsenäisesti muista välittämättä.

        Hyväksyivät tai eivat sitten minua. Tässä asiassa luulisin että olemme aikalailla samanmoisia.

        Se, ettei toimi kuin muu ryhmä tai yhteisö, tekee ihmisestä poikkeavan. Minulla kyseessä on oma valinta. Päätös olla poikkeava muista välittämättä ja vaikka se joskus hiertääkin, olen tyytyväinen valintaani.

        Ulkopuolisuuden tunne on läsnä, mutta se ei ole mikään paha juttu. Sen hyväksyntä .. no.. ehkä se ei ole edes hyväksyntää vaan olemismuoto ennemminkin. Se vaan on.


    • Anonyymi

      Minua on aina haukuttu näinkin yksinkertaisesta asiasta kun tykkään paistaa maksalaatikkoa maksamakkaran kera.

      En siis yhtään ihmettele esimerkiksi seksuaalivähemmistöjen turhautumista. Täällä junttikylässä sain viimeksi jopa tappouhkauksia mukakoviksilta, kun heterona osallistuin pride kulkueeseen.

      Taantumukselliset perusjuntit haikailee keskiaikaa ja noitavainoja. Unohtamatta kulkutauteja, jota perusjuntit kantavat.

      >simiti<

      • UUSI

        Juu. Ihmiset kehittyvät hitaasti. Asenteet muuttuvat hitaasti ja vanhoillisuutta esiintyy vielä paljon.
        Ja se mikä on jännä juttu, moni joka julistaa olevansa uudistusmielinen, käyttäytyy lopulta kuin vanhoillinen.
        Ne istuu syvässä, ne asenteet.


    • Anonyymi

      Ällös mieti, antaa hevosten murehtia. Niillä on isompi pää. Mua ryhtyi hihittämään kun naapurin pikkulapsi on kasvanut uhmaikään.

      Syvästi huokaileva äiskä tuli koltiaisen kanssa vastaan rapussa. Minä vain tervehdin ja hymyilin vahingoniloisesti. Voih, muistan ne pikkulapsi ajat.😇

      >simiti<

      • UUSI

        Niin.. lapsiarki on raskasta. Niin raskasta, etten halua edes muistella sitä. :)


    • Anonyymi

      No nuorempanahan erilaisuuden tunne häiritsi aika paljonkin välillä, halusi kuulua jonnekin ja olla samanlainen kuin muutkin, ei vain jotenkin osannut.

      Myöhemmällä iällä on tullut älyttyä että teini- ja nuoressa aikuisiässä on ollut lieviä autismin piirteitä mukana jarruna kehityksessä, ihan lapsena ehkä jopa vielä enemmänkin.

      Nykyään pystyisi halutessaan olemaan mukana monessakin, sosiaalisuuden oppien minimimäärän kurssi on tullut suoritettua tässä elämän varrella, se puoli on pikkuhiljaa kehittynyt sille tasolle että ulkoisesti pystyy ihmisestä käymään 😁.

      Kuitenkin motivaatio tehdä niin on lähes täysin kadonnut, sitä mukaa kun ihmistuntemus on kasvanut niin halu kuulua johonkin on samassa määrin haihtunut.
      Nykytilanne hipookin sitten jo nollaa pikkuhiljaa.

      Näillä eväillä mennään mitä on saatu tai mitä on matkan varrelta kerätty mukaan 😄

      • UUSI

        No mutta.. kuuluthan sinä sinkkuloihin. Täällä saat olla oma itsesi ja sinut hyväksytään sellaisenaan. Sun kannattaisi vain laittaa nkmimerkki tai rekkautua.

        Olet ymmärtääkseni kuitenkin aktiivi, niin pääsisimme tutustumaan sinuun.

        Minut suljettiin jo lapsena yhteisöjen ulkopuolelle erilaisuuteni vuoksi. Opin tulemaan toimeen ilman porukoita ja en halua edes yrittää mkellyttää ketään. Hitot kiinnostaa.

        Sosiaalisen miellyttämisen oppimäärä on tullut minullakin käytyä pakosta. En vain viitti toteuttaa sitä. Ei jaksa. Vain välttämättömin paha, jotta tulee toimeen töissä. Muuten annan olla.

        Onko sulla ihan diagnosoitu autismin kirjoa vai onko vain itsetulkintaa?


      • UUSI
        Pikku-pirpana kirjoitti:

        No mutta.. kuuluthan sinä sinkkuloihin. Täällä saat olla oma itsesi ja sinut hyväksytään sellaisenaan. Sun kannattaisi vain laittaa nkmimerkki tai rekkautua.

        Olet ymmärtääkseni kuitenkin aktiivi, niin pääsisimme tutustumaan sinuun.

        Minut suljettiin jo lapsena yhteisöjen ulkopuolelle erilaisuuteni vuoksi. Opin tulemaan toimeen ilman porukoita ja en halua edes yrittää mkellyttää ketään. Hitot kiinnostaa.

        Sosiaalisen miellyttämisen oppimäärä on tullut minullakin käytyä pakosta. En vain viitti toteuttaa sitä. Ei jaksa. Vain välttämättömin paha, jotta tulee toimeen töissä. Muuten annan olla.

        Onko sulla ihan diagnosoitu autismin kirjoa vai onko vain itsetulkintaa?

        Noh kuulun ja en tunne kuuluvani, kyllä mulla toi rekkukin joskus on käytössä :)


    • Olen tuntenut aina ulkopuolisuuden tunnetta. Lapsesta asti ja kyllä sitä erilaisuuttani on myös hierottu naamaani pitkin elämääni. Heikot ihmiset kuulemma tuntee tuskaa negaatioista ja haluaa parantaa maailmaa. Eli olen heikko, vaikka omasta mielestäni olen paljon vahvempi kun ne jotka mut heikoksi nimittävät. Mä oikeasti uskon asioihin joiden takana seison enkä hievahdakkaan valtavirrankankaan hyökätessä päin. Hyökkiköön. Ei vaikuta mitään. Olen mikä olen ja yhenkään hyökkiminen ei muuksi muuta.

      • Minusta se on vain vahvuutta, että uskaltaa olla oma itsensä, vaikka poikkeaisi valtavirrasta. Sinusta huomaa, että olet hyvin sinut itsesi kanssa kaiken kirjoituksen perusteella.


      • UUSI

        Juurikin noin. Ei ole helppoa kuulua valtavirtaan, mutta todellista voimaa tarvitaan vastavirrassa uimiseen.


      • Anonyymi
        UUSI
        Pikku-pirpana kirjoitti:

        Juurikin noin. Ei ole helppoa kuulua valtavirtaan, mutta todellista voimaa tarvitaan vastavirrassa uimiseen.

        Meinaatko olon olevan kuin hykeellä jäälautalla?
        Tuo on muuten uskomaton luotodokumentti, älykkäitä ja sitkeitä otuksia nämä tappaja valaat.
        https://www.youtube.com/watch?v=H7eRM8ZqwrA

        AV


      • UUSI
        Anonyymi kirjoitti:

        Meinaatko olon olevan kuin hykeellä jäälautalla?
        Tuo on muuten uskomaton luotodokumentti, älykkäitä ja sitkeitä otuksia nämä tappaja valaat.
        https://www.youtube.com/watch?v=H7eRM8ZqwrA

        AV

        En koe olevani uhri. Tai jahdattuna. Päin vastoin koen olevani kuin kuningas omassa valtakunnassaan. Voin hyvin ja kukoistan.


    • Anonyymi
      UUSI

      Ulkopuolisuuden tunne on ihan normaali ja tavallinen tunne, sitä tuntee lähes jokainen vähintään jossain vaiheessa elämää.

      Se mitä kulloinkin pidetään samankaltaisuutena vaihtelee ajan, paikan, läheisten, ympäristön ja sellaisenkin jutun kuin sosioekonomisen aseman mukaan. Kun tuntee itsensä, tietää rajansa niin sitä kautta myös onnistuu löytämään sellaisia mielenkiintoisia ihmisiä, jotka "osaavat olla". Suhtautua ja kuunnella. Mitään rajoja ei tarvitse rikkoa, vaan pidemminkin yhdistää erilaisuutta.

      Erilaisuudesta vielä sen verran... Jos tuntee itsensä LIIAN erilaiseksi, kannattaa miettiä mistä se johtuu. Ja erityisesti tuollaisina hetkinä miettiä samanlaisuutta. Välillä tuntuu, että keskitytään väärinä hetkinä erilaisuuteen/samanlaisuuteen. Olin jo erittäin aikuinen, kun vielä mietin omaa erilaisuuden kokemusta, vaikka pääosin se on erinomainen. Olen aina varsin vapaasti saanut olla juuri niin omituinen kuin olen. Kun ympärilleen on saanut kokoelman jos jonkin sorttista erilaista ihmistä, niin alkaa olla itselläkin normaali olo... Ja siitä pääseekin aasinsillalla siihen, ettei edes ole olemassa "taviksia". On vain erilaisia ihmisiä, kukin omalla tyylillään. Kaikki ihmiset ovat persoonallisia. Jotkut vain vähän tai enemmän persoonallisempia kuin toiset.

      - Sheena

    • UUSI

      Työyhteisö saisi olla enemmän minun kaltaiseni.
      Muuta haittaa ei omasta erilaisuudesta ole ollut.

      Kaveripiiri muodostuu samanmielisistä ja ulkopuoliset haluavat pysyä ulkopuolella.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Mihin kaikkeen sinä ihastuit hänessä

      Mikä oli se asia mikä vei jalat altasi? ❤️ Oliko jotain erityistä tilannetta vai tunne? Kenties monen sattuman summa? Ai
      Ikävä
      94
      9417
    2. Persut: haluamme lisää veroja!

      Lisää lisää veroja huutaa persukuoro. Veroila Suomi nousuun! "Uusi matkailuvero eli matkailijamaksu peritään esimerki
      Maailman menoa
      74
      4908
    3. Nainen kokki autossa kammottavan kuoleman sähköauto-Teslan syttyessä tuleen.

      https://www.is.fi/autot/art-2000011652873.html Näin vaarallisia sähköautopalot voivat olla.
      Maailman menoa
      44
      4571
    4. Päivän Riikka: Uudenkaupungin autotehdas hiljeni

      Näin ne 100 000 uutta pysyvää ei-tempputyötä yksityiselle sektorille tämän hallituksen ansiosta syntyy. Työntekijöille j
      Maailman menoa
      8
      2368
    5. Numero josta kaivattusi tulee mieleen

      Onko jokin numero joka yhdistää teidät jotenkin? Älä laita puhelinnumeroa.
      Ikävä
      100
      1576
    6. Miksi pitäisit enemmän

      Minusta kuin siitä toisesta?
      Ikävä
      43
      1395
    7. Jorman paluu sodasta Lieksaan oli katkera

      Jorma Karhunen astui Lieksan asemalle. Aurinko paistoi, mutta Jorman maailma oli sumuinen. Takana oli se helvetti, jota
      Lieksa
      53
      1310
    8. Tämmönen höpsö

      Höpönassu mä olen. En mikään erikoinen…hölötän välillä ihan levottomia. Tykkäisit varmasti jos olisin siellä sun vieress
      Suhteet
      44
      1286
    9. Heräsin taas sinä mielessä

      Miten voi haluta toista näin paljon? 😳 Kyllä meillä on muutenkin hyvä yhteys. Ehkä se tekee myös tästä niin voimakkaan?
      Ikävä
      64
      1252
    10. Kerro kaivattusi nimi tai nimikirjaimet

      🌠 Tähdenlento! Kirjoittamalla kaivattusi nimen tai nimikirjaimet tähän, saattaa toiveesi toteutua.
      Ikävä
      45
      1192
    Aihe