Ratkaisu on yksinkertaisesti tehdä käsiteanalyysi universumi-sanasta, mitä sillä tarkoitetaan, ja millaisia kaikkia "universumeita" todellisuudessa sitten voisi olla.
Universumi-sanaa pitää käyttää tarkoittamaan koko universumia. Näin ei standarditeoria tee, vaan sekoittaa universumin ja sen osauniversumit.
Multiuniversumi on siis ratkaisu, erottaa universumi ja kaikki mahdolliset osauniversumit eri asiaksi.
Vain se universumi on ikuinen ja ääretön jossakin mielessä, mitä emme vielä tarkemmin tiedä, missä mielessä.
Kaikki osauniversumit kyllä alkavat.
Laajeneminen poistuu universumilta ja ilmeisesti myös osauniversumeita, se on pelkkä väärinkäsitys havainnoista, teoriaa, ei totta, ei havainto. Ei fakta, vaan vain se BB teoria tai Steady State teoria tai joku muu teoria, todellisuudessa ei laajenemista ole, muutakuin joskus jossakin tietysti, ei kaikilla osauniversumeilla.
Filosofinen ratkaisu kosmologiaan
64
778
Vastaukset
- Anonyymi
Ei ole vielä muista osa universumeista todisteita kuin tästä 13 miljardia vuotta vanhasta.
Multiversumista ei ole todisteita vielä ainakaan.Multiuniversumi laajenemisen kanssa on väärä. Se johtaa siihen, että osauniversumit ovat niin kaukana ajassa ja paikassa, ettei niistä ole havaintoa.
Tosiasiassa muidenkin osauniversumien galakseja on jo näkyvissä. Alkupamaukset ovat siis paikallisia. Näillä oletuksilla kaikki havainnot saadaan sopimaan Uuteen Multiversumiteoriaan. Se on samalla Uusi Steady State teoria, ja Uusi Syklinen malli. Kaikki kolme vanhaa teoriaa saavat renessanssin nyt korkeammalla tiedon tasolla.
Näin kaikki palapelin palaset tosiaan asettuvat nätisti kohdalleen.
Paikalliset alkupamaukset ja niiden sumut, ja eri galaksipopulaatiot löydetään niiltä osin kuin niitä on näkyvällä alueella. Universumihan on suurempi kuin näkyvä osa universumia.
Universumi jatkuu kauemmaksikin samanlaisena galaksiavaruutena kuin nyt on nähty ja havaittu. Se ei ole pelkkä verkosto, vaan siinä on suuria klimppejä ja rihmastoja, filamenttejä, paljolti toisistaan erilläänkin, on uusin lisäys tietoon galaksiverkkorakenteesta.- Anonyymi
santtunen2 kirjoitti:
Multiuniversumi laajenemisen kanssa on väärä. Se johtaa siihen, että osauniversumit ovat niin kaukana ajassa ja paikassa, ettei niistä ole havaintoa.
Tosiasiassa muidenkin osauniversumien galakseja on jo näkyvissä. Alkupamaukset ovat siis paikallisia. Näillä oletuksilla kaikki havainnot saadaan sopimaan Uuteen Multiversumiteoriaan. Se on samalla Uusi Steady State teoria, ja Uusi Syklinen malli. Kaikki kolme vanhaa teoriaa saavat renessanssin nyt korkeammalla tiedon tasolla.
Näin kaikki palapelin palaset tosiaan asettuvat nätisti kohdalleen.
Paikalliset alkupamaukset ja niiden sumut, ja eri galaksipopulaatiot löydetään niiltä osin kuin niitä on näkyvällä alueella. Universumihan on suurempi kuin näkyvä osa universumia.
Universumi jatkuu kauemmaksikin samanlaisena galaksiavaruutena kuin nyt on nähty ja havaittu. Se ei ole pelkkä verkosto, vaan siinä on suuria klimppejä ja rihmastoja, filamenttejä, paljolti toisistaan erilläänkin, on uusin lisäys tietoon galaksiverkkorakenteesta.Tässä meidän 13 miljardin vuoden vanhassa universumissa ei ole mitään todisteita muista alkuräjähdyksistä kuin yhdestä.
Ehkä alkuräjähdyksiä voi olla muallakin mutta ei ole havaittavissa eikä näkyvissä tällä hetkellä. - Anonyymi00010
Anonyymi kirjoitti:
Tässä meidän 13 miljardin vuoden vanhassa universumissa ei ole mitään todisteita muista alkuräjähdyksistä kuin yhdestä.
Ehkä alkuräjähdyksiä voi olla muallakin mutta ei ole havaittavissa eikä näkyvissä tällä hetkellä.On todiste: kaukana on massiivisia kehittyneitä galakseja, jotka eivät luontevasi sovi yhteen alkuräjähdykseen, mutta moneen räjähdykseen sopivat.
Muistan kun Hubblen tuloksia innokkaasti odotettiin ja kaukaisimmat galaksit nimettiin baby-galakseiksi, vaikka ne vaan tietysti näkyvät hämärästi kun ovat niin kaukana täältä katsoen.
Webbin kanssa iski paniikki, eihän tuollaisia voi olla! Ei voikaan, ne eivät mitenkään sovi yhteen ja samaan alkuun kaikille. Tietysti valtavirta kuumeisesti tätä yrittää.
Mutta yksinkertainen tosiasia on, ettei kaukaa muut näykään kuin massiiviset, kauan kehittyneet, kirkkaat galaksit. Muuten näkyy vain mustaa, mutta tietysti siinä mustassa on edelleen galakseja, vaikka emme tiedä millä tavalla ja kuinka kauas. Mutta voidaan se yrittää päätellä ja lyödä vaihtoehdot pöytään. Ei ole yhtään mikään pakko hyväksyä juuri BB vaihtoehto, joka siis on jo havaintojen vastainen, vaikkei sitä tunnusteta.
Baby Galaksit Hubblessa osoittautuivat massiivisiksi spiraligalakseiksi. Tämä tutkimustulos on ratkaiseva, eikä paljon näy missään. Aikaisemmat väitteet painetaan villaisella ja taas kaukaiset galaksit ovat muka nuoria. Mites kolmannella kerralla? Mitä silloin nykyisistä kaukaisimmista näkyy ja sanotaan?
Vanhassa Multiversumiteoriassa siis universumi ei laajene, mutta osauniversumit, kuplat laajenevat, ja ne ovat erillisiä, eikä niitä voi empiirisesti havaita. BB teoria kuvaa vain tämän kupla ne, ja siihen se sopii.
Uudessa teoriassa kuplatkaan eivät laajene kuin räjähdyksen maksimiin ja eri osauniversumien, paikallisten alkupamausten galaksit sekoittuvat toisiinsa syvän taivaan galaksi näkymässä.
Emme vielä tiedä, mitkä galaksit ovat mistäkin alkupamaukset.- Anonyymi00006
Tosin ei ole olemassa mitään osauniversumije, joten tähän kaatuu sinun "teoria".
- Anonyymi00008
Anonyymi00006 kirjoitti:
Tosin ei ole olemassa mitään osauniversumije, joten tähän kaatuu sinun "teoria".
Sinulla on opiskelemista kokonaisuuden ja osien suhteesta. Universumi on se kokonaisuus, ja tottakai siinä on osia, suurimmista pienimpiin asti.
Kun emme tunne osia tarkkaan, emme tunne kokonaisuutta tarkkaan, ja kummankin tuntemuksen lisääntyminen lisää jotain toisen ymmärrykseen. Vain osilla on alku, kokonaisuus on ikuinen, ei ole alkua, eikä laajenemisella tai samankokoisena pysymisellä ole enää mitään eroa, merkitystä sillä tasolla. - Anonyymi00011
Anonyymi00008 kirjoitti:
Sinulla on opiskelemista kokonaisuuden ja osien suhteesta. Universumi on se kokonaisuus, ja tottakai siinä on osia, suurimmista pienimpiin asti.
Kun emme tunne osia tarkkaan, emme tunne kokonaisuutta tarkkaan, ja kummankin tuntemuksen lisääntyminen lisää jotain toisen ymmärrykseen. Vain osilla on alku, kokonaisuus on ikuinen, ei ole alkua, eikä laajenemisella tai samankokoisena pysymisellä ole enää mitään eroa, merkitystä sillä tasolla.Siltäkään ei ole olemassa mitään osauniversumije, aivan sama mitä höpötät.
Anonyymi00011 kirjoitti:
Siltäkään ei ole olemassa mitään osauniversumije, aivan sama mitä höpötät.
Tottakai on osia. Universumi ja sitten sen osia, suurimpiin superklustereihin ja filamentteihin asti. Jotkin niistä alkavat olla osauniversumeita, niillä onkin eri alku ja alkupamaus ja alkusumu kuin meillä, Linnunradalla, Andromedalla ja lähigalakseilla.
Tämä oivallus vielä puuttuu tähtitieteessä, koska BB hallitsee ajattelua, ja multiuniversumiteoriassakin on se laajeneminen, vaikkei sitä todellisuudessa ole.
Filosofiassa tämä menee heti läpi kun tajutaan, kuinka hyvin tämä sopii kaikkiin havaintoihin. Mutta filosofitkin ovat edelleen BBn kahleissa ja pelkäävät leimautumista huuhaaksi. Kova taistelu on vielä edessä, ennenkuin tuo floppaaminen, sivuttaminen, leimaaminen ja mollaus loppuu.
Väitetään myös valehtelijaksi, ja että kompetenssi puuttuu. Mutta sillä on paras kompetenssi, joka keksii parhaan teorian. Sehän on silloin lähimpänä totuutta, eikä valehtelua.
Missä tämä teoria sitten esitetään tiedeyhteisössä?
Se on alullaan monessa vaihtoehtoisessa teoriassa. Minun artikkelini ACGssä kertoo sen. Pari vuotta se on ollut tiedeyhteisön luettavissa. Ei ole vielä saanut tuulta purjeisiinsa, mutta varmasti samantapaisia on, ja tulevat leviämään.
Tämä on vasta filosofinen teoria, kaavat ja testaus puuttuvat. Tarvitaan uudet kaavat GRn ja BBn tilalle. Kvanttiteoria kelpaa sellaisenaan, koska tämä on makrotason teoria ja kvanttiteoria riittää hyvin mikrotasolla.
Filosofisena teoriana tämä on testattavissa ja testattu: sopii kaikkiin havaintoihin ja ennustaa uusia, joiden tulokset tulevat olemaan teorian mukaisia. Sen näkee jo.- Anonyymi
Haluaisitko olla vähän kuin semmoinen suuri filosofi keksijä?
Anonyymi kirjoitti:
Haluaisitko olla vähän kuin semmoinen suuri filosofi keksijä?
Olenko vai en? En vielä ainakaan. Ja tiimityötähän tämä on.
ACG se on, jolle kunnia kuuluu, ja varmasti joskus tulee. Ja MOND ja Suntola jne.
Kyllä minä pienuuteni saan nahoissani tuntea joka päivä. Ei kirjojani edes julkaista ja vain yksi artikkeli tiedeyhteisössä, ja vain yksi kirja julkiselta kustantajalta. Mutta kotisivuilla on jo melkein 40.000 käyntiä!
Kai niistä jokunen jonkun tekstin on lukenutkin. Tehkää edes tämä perässä älkääkä aina mäkättäkö! Vaikka sen itse sanonkin, niin kyllä minä teen ihan hyvää työtä kosmologian filosofiassa. Ottakaa vaan minut hyväksi esimerkiksi ja jatkakaa tätä työtä, minä olen jo 79 vuotias! Aloitin omakustanteella 1986. 40 vuotta ihan hyvää työtä olen asiassa tehnyt ja paljon oppinut.- Anonyymi00004
santtunen2 kirjoitti:
Olenko vai en? En vielä ainakaan. Ja tiimityötähän tämä on.
ACG se on, jolle kunnia kuuluu, ja varmasti joskus tulee. Ja MOND ja Suntola jne.
Kyllä minä pienuuteni saan nahoissani tuntea joka päivä. Ei kirjojani edes julkaista ja vain yksi artikkeli tiedeyhteisössä, ja vain yksi kirja julkiselta kustantajalta. Mutta kotisivuilla on jo melkein 40.000 käyntiä!
Kai niistä jokunen jonkun tekstin on lukenutkin. Tehkää edes tämä perässä älkääkä aina mäkättäkö! Vaikka sen itse sanonkin, niin kyllä minä teen ihan hyvää työtä kosmologian filosofiassa. Ottakaa vaan minut hyväksi esimerkiksi ja jatkakaa tätä työtä, minä olen jo 79 vuotias! Aloitin omakustanteella 1986. 40 vuotta ihan hyvää työtä olen asiassa tehnyt ja paljon oppinut.Ainoastaan 40000 käyntiä. Eipä ole kovin suosittuja nämä sinun höpinäsi.
Erik Lernerin videoita katsoo yli 200.000 ihmistä. Ei tämä BBn vastaisuus enää mikään pikku liike ole. Saattaa yhtäkkiä heilahtaa valtavirraksi.
- Anonyymi00005
Tuo ei ole kyllä vielä yhtään mitään. Ja mistä tiedät että ne olisivat eri ihmisiä?
- Anonyymi00007
Anonyymi00005 kirjoitti:
Tuo ei ole kyllä vielä yhtään mitään. Ja mistä tiedät että ne olisivat eri ihmisiä?
Ei se niin tarkkaa ole. Pääasia, että on joukkokannatus, ja ammattipiireissä. Sehän on tosiasia, että enemmistö kannattaa BBtä, mutta kerrankos tiede on erehtynyt! Siinä ei ole mitään uutta. Se on täyttä legendaa, että BB olisi varmistettu, ei ole!
- Anonyymi00012
Anonyymi00007 kirjoitti:
Ei se niin tarkkaa ole. Pääasia, että on joukkokannatus, ja ammattipiireissä. Sehän on tosiasia, että enemmistö kannattaa BBtä, mutta kerrankos tiede on erehtynyt! Siinä ei ole mitään uutta. Se on täyttä legendaa, että BB olisi varmistettu, ei ole!
Miten se että jotain videota on katsottu jokin määrä tarkoittaa että sitä kannatetaan?
Ja tieteessä ei kannateta mitään, mutta mitäpä sinäkään tietäisit tieteen tekemisestä yhtään mitään.
"Se on täyttä legendaa, että BB olisi varmistettu, ei ole!"
Ja kuka muka näin väittää että se olisi varmistettu? Taas hieno esimerkki siitä että sinulla ei ole hajuakaan mitä tiede on ja miten sitä tehdään.
- Anonyymi00009
Tavallisten kirjojen levikki on n. 2000. Kotisivuni saavuttaa jo suuremman lukijakunnan. Tieteellisiä artikkeleita lukee muutama harva asiantuntija.
Tämä on nykyaikaa! Sensuuri ei voi mitään. Voi vaan yrittää vaieta, tai leimata epätieteelliseksi ja huuhaaksi. Aikansa se tehoaa, mutta oikeat ajatukset leviävät aina.
Sitten ne tulevat osaksi valtavirtaa, tietysti usein vesitetyssä muodossa, ja valtavirran tähdet yrittävät ottaa kunnian itselleen.- Anonyymi00013
Kuinka monta näistä "lukijoista" on botteja?
Ja etkö sinä raukka vieläkään tajua mitä sensuuri tarkoittaa? Joten miksi luulet että kukaan ottaa sinun höpinöitä tosissaan kun sinulla on perusasiat näin hukassa?
"Sitten ne tulevat osaksi valtavirtaa, tietysti usein vesitetyssä muodossa, ja valtavirran tähdet yrittävät ottaa kunnian itselleen."
Nämä ovat taas sinun omia harhojasi.
Minä tuossa usein. Vahingossa anonyyminä.
- Anonyymi00014
Älä huoli, kyllä sinun sekoilut tunnistaa helposti. ;)
Anonyymi00014 kirjoitti:
Älä huoli, kyllä sinun sekoilut tunnistaa helposti. ;)
Ei ne sekoilua ole. Olet vaan eri mieltä. Meillä on jokaisella mielipiteen vapaus ja järkevä yhteiskunta. Venäjällä ei ole.
- Anonyymi00015
santtunen2 kirjoitti:
Ei ne sekoilua ole. Olet vaan eri mieltä. Meillä on jokaisella mielipiteen vapaus ja järkevä yhteiskunta. Venäjällä ei ole.
On ne sekoilua, mutta ethän sinä edes sitä tajua. Joka tekeekin tästä sinun sekoilusta vieläkin hauskempaa seurattavaa. Oletko koskaan miettinyt miksi sinun höinöille nauretaan?
Anonyymi00015 kirjoitti:
On ne sekoilua, mutta ethän sinä edes sitä tajua. Joka tekeekin tästä sinun sekoilusta vieläkin hauskempaa seurattavaa. Oletko koskaan miettinyt miksi sinun höinöille nauretaan?
Kerrataan vielä. Ratkaisu on se, että universumi on ikuinen, ulkopuoleton, suunnattoman suuri, kaikenkäsittävä tila täynnä galakseja harvakseen kaikkialla. Galaksit muodostavat rihmoja, filamenttejä, ja galaksi joukkoja, clustereita ja superklusrtereita, galaksien verkoston aina ja kaikkialla. Sellainen on universumi. Se tiedetään nyt. Siitä on animaatio. Siinä se on.
Paikallisesti on aineen kierrätyksenä räjähdyksiä, sumuja ja tähtimuodostus ja galaksi muodostus. Siellä täällä kehitys alkaa alusta räjähdyksestä galakseihin. Tämä paikallinen kiertokulku on myös ikuista ja menee suunnilleen kuin BB sanoo, mutta on paikallinen asia, eikä koko universumia, universumia koskeva asia, vaan osauniversumeita koskeva asia.
Kaikki ratkeaa universumi- sanan analysoinnilla, universumin ikuisuuden ja äärettömyyden tarkemmalla ymmärtämisellä ja kaikkeuden ja osauniversumimme erottamisella. Tähtitiede tietää jo miten asia on, kunhan vaan joku sen sanoo näin suoraan filosofiassa.
Suhteellisuusteoria täytyy muuntaa tähän kokonaiskuvaan. GRn ja BBn yli ja ohi on päästävä. Niiden dogmaattinen kannatus estää eteenpäinmenon.
Tähtien planeetoilla on myös elämää ja kulttuureja siellä täällä, monentasoisia planeettoja ja elämää, eläimiä ja kulttuureja.- Anonyymi00030
santtunen2 kirjoitti:
Kerrataan vielä. Ratkaisu on se, että universumi on ikuinen, ulkopuoleton, suunnattoman suuri, kaikenkäsittävä tila täynnä galakseja harvakseen kaikkialla. Galaksit muodostavat rihmoja, filamenttejä, ja galaksi joukkoja, clustereita ja superklusrtereita, galaksien verkoston aina ja kaikkialla. Sellainen on universumi. Se tiedetään nyt. Siitä on animaatio. Siinä se on.
Paikallisesti on aineen kierrätyksenä räjähdyksiä, sumuja ja tähtimuodostus ja galaksi muodostus. Siellä täällä kehitys alkaa alusta räjähdyksestä galakseihin. Tämä paikallinen kiertokulku on myös ikuista ja menee suunnilleen kuin BB sanoo, mutta on paikallinen asia, eikä koko universumia, universumia koskeva asia, vaan osauniversumeita koskeva asia.
Kaikki ratkeaa universumi- sanan analysoinnilla, universumin ikuisuuden ja äärettömyyden tarkemmalla ymmärtämisellä ja kaikkeuden ja osauniversumimme erottamisella. Tähtitiede tietää jo miten asia on, kunhan vaan joku sen sanoo näin suoraan filosofiassa.
Suhteellisuusteoria täytyy muuntaa tähän kokonaiskuvaan. GRn ja BBn yli ja ohi on päästävä. Niiden dogmaattinen kannatus estää eteenpäinmenon.
Tähtien planeetoilla on myös elämää ja kulttuureja siellä täällä, monentasoisia planeettoja ja elämää, eläimiä ja kulttuureja."Suhteellisuusteoria täytyy muuntaa tähän kokonaiskuvaan. "
Eihän kukaan estä sua muuntamasta. Siitä vaan yhtälöt paperille, jotta sun "muunnosta" voidaan arvioida. Ja pitääkö myös havainnot sovittaa tähän uuteen versioon ja kenties päivittää mm. GNSS systeemien softat? Anonyymi00030 kirjoitti:
"Suhteellisuusteoria täytyy muuntaa tähän kokonaiskuvaan. "
Eihän kukaan estä sua muuntamasta. Siitä vaan yhtälöt paperille, jotta sun "muunnosta" voidaan arvioida. Ja pitääkö myös havainnot sovittaa tähän uuteen versioon ja kenties päivittää mm. GNSS systeemien softat?Havaintoja ei saa hankkia eikä tulkita GRn pohjalta, siitä on kysymys. Nyt tehdään niin, ja sehän on kehäpäätelmiä. Todistetaan GRää GR:llä, jolloin se aina todistuu "suurella tarkkuudella". Mutta tulos on kehäpäätelmä silloin tietenkin.
Pitää tietysti olla toinen (parempi!) teoria, jonka pohjalta havainnot tehdään ja tulkitaan, ja sitten vasta arvioidaan, kumpi teoria on parempi. Siihen asti, kunnes sellainen teoria ilmestyy, kiista jatkuu. Eli kyseessä on umpikuja, jos parempaa teoriaa ei edes saa yrittää kehittää käytännössä.
Tämä solmu pitäisi avata jo.
Havainnot ovat ne samat kaikille, paitsi ne havainnot, mitkä ovat mittauksessa jo teoriariippuvaisia:
Taivas on musta, niissä kohdissa missä ei näy tähtiä, sumuja tai galakseja.
Punasiirtymä.
Räjähdykset.
Taustasäteily.
Aineiden jakautuminen.
Galaksien näennäinen koko taivaalla.
Galaksi joukot, klusterit, superklusterit, filamentit.
Galaksien verkosto.
jne.
Galakseja ja räjähdyksiä on ihan yhtä hyvä teoria kuin BB. Tiedeyhteisö vaan ei suostu enää vakavasti tutkimaan vaihtoehtoisia teorioita, koska pitää BB teoriaa jo oikeana ja GR pohjaa matematiikalle. Ja vaikka tutkisikin GR pohja määrää tulokset etukäteen.
Minä joudun toimimaan kompetenssini puitteissa, joka on filosofia eikä niinkään fysiikka ja matematiikka. Enkä ole ammattilaistasoinen filosofiassakaan, muttei sillä alueella tarvi ollakaan, kunhan on enemmän oikeassa kuin vastustajansa, ja osaa perustella asiansa.
Eivät taida nauraa enää!
Eipä tosiaan tullut enää kukaan nauramaan! Voitto on meidän eikä filistealaisten. Ennen pitkää, vaikkei nyt juuri ihan vielä.
- Anonyymi00019
Olet pahasti sekaisin, vanha mies. Ei filosofialla fysiikkaa ratkaista.
Anonyymi00019 kirjoitti:
Olet pahasti sekaisin, vanha mies. Ei filosofialla fysiikkaa ratkaista.
Ratkaistaan, millainen maailmankaikkeus on. Tehdään siitä teorioita ja testataan niitä. Filosofialla ja fysiikalla yhdessä. Ei pelkästään kummallakaan. Tähtitieteellä ja filosofialla.
Tulos on tällä hetkellä, että universumi on galaksien verkosto. Galaksien superklusrtereita ja filamenttejä, rihmoja.
Kosmologit ovat päätyneet BBhen. Mutta se on vain osauniversumimme teoria, ei koko universumin, ja siksi virheellinen.- Anonyymi00020
santtunen2 kirjoitti:
Ratkaistaan, millainen maailmankaikkeus on. Tehdään siitä teorioita ja testataan niitä. Filosofialla ja fysiikalla yhdessä. Ei pelkästään kummallakaan. Tähtitieteellä ja filosofialla.
Tulos on tällä hetkellä, että universumi on galaksien verkosto. Galaksien superklusrtereita ja filamenttejä, rihmoja.
Kosmologit ovat päätyneet BBhen. Mutta se on vain osauniversumimme teoria, ei koko universumin, ja siksi virheellinen.Santtunen2.
"Ratkaisu on yksinkertaisesti tehdä käsiteanalyysi universumi-sanasta.."
Santtu hyvä, käsiteanalyysi tehdään käsitteestä, ei sanasta.
Eikä se välttämättä onnistu sinun versiosta universumista, tulos
voi olla, ettei sinun versiosi universumikäsitteestä ole korrekti.
Perusteissa näyttää olevan hiomisen varaa.
R. - Anonyymi00021
Anonyymi00020 kirjoitti:
Santtunen2.
"Ratkaisu on yksinkertaisesti tehdä käsiteanalyysi universumi-sanasta.."
Santtu hyvä, käsiteanalyysi tehdään käsitteestä, ei sanasta.
Eikä se välttämättä onnistu sinun versiosta universumista, tulos
voi olla, ettei sinun versiosi universumikäsitteestä ole korrekti.
Perusteissa näyttää olevan hiomisen varaa.
R.Terve R!
Onko sinulla uusia ajatuksia aikamatkustuksesta ja Oletko kuullut tästä?
Dynaaminen aikateoria ajattelee ajan elävänä ja muuttuvana. Menneisyys, nykyisyys ja tulevaisuus eivät ole valmiina “nauhalla”, vaan nykyhetki on erityinen ja tulevaisuus on avoin. Kun aika etenee, maailma oikeasti päivittyy.
Aikamatkustukseen liitettynä tämä tarkoittaa, että jos joku matkustaisi menneisyyteen ja tekisi siellä jotakin merkittävää, se voisi muuttaa nykyhetkeä ja tulevaa. Ei synny rinnakkaisia maailmoja automaattisesti, vaan sama aikajana muokkautuu. Klassinen “isoisäparadoksi” ei ole looginen umpikuja, vaan merkki siitä, että tapahtumien ketju järjestyy uudelleen tai estää ristiriidan jollain tavalla.
Tämä eroaa staattisesta aikakäsityksestä, jossa koko aikajana on jo olemassa ja mikään ei oikeasti muutu. Dynaamisessa mallissa muutoksella on hampaat. - Anonyymi00022
Anonyymi00021 kirjoitti:
Terve R!
Onko sinulla uusia ajatuksia aikamatkustuksesta ja Oletko kuullut tästä?
Dynaaminen aikateoria ajattelee ajan elävänä ja muuttuvana. Menneisyys, nykyisyys ja tulevaisuus eivät ole valmiina “nauhalla”, vaan nykyhetki on erityinen ja tulevaisuus on avoin. Kun aika etenee, maailma oikeasti päivittyy.
Aikamatkustukseen liitettynä tämä tarkoittaa, että jos joku matkustaisi menneisyyteen ja tekisi siellä jotakin merkittävää, se voisi muuttaa nykyhetkeä ja tulevaa. Ei synny rinnakkaisia maailmoja automaattisesti, vaan sama aikajana muokkautuu. Klassinen “isoisäparadoksi” ei ole looginen umpikuja, vaan merkki siitä, että tapahtumien ketju järjestyy uudelleen tai estää ristiriidan jollain tavalla.
Tämä eroaa staattisesta aikakäsityksestä, jossa koko aikajana on jo olemassa ja mikään ei oikeasti muutu. Dynaamisessa mallissa muutoksella on hampaat.Mitäs tässä mallissa tapahtuu minulle tässä hetkessä jos lähetän kaverini muuttamaan menneisyyttä
Dynaamisessa aikamallissa vastaus on hämmentävä mutta looginen, ja siksi kiinnostava.
Tässä hetkessä sinulle ei tapahdu mitään dramaattista välähdystä. Ei aikavärinää, ei muistin pyyhkiytymistä, ei Matrix-tyylistä maiseman päivitystä. Nykyhetki on se kohta, jossa todellisuus “lasketaan” kerrallaan eteenpäin.
Kun kaverisi muuttaa menneisyyttä, vaikutus ei vyöry taaksepäin tähän hetkeen, vaan alkaa siitä muutoksen kohdasta eteenpäin. Aikajana ikään kuin haaroitetaan uudelleen muutoskohdasta, mutta ilman rinnakkaismaailmoja. Vanha versio tulevaisuudesta lakkaa olemasta, uusi alkaa rakentua.
Mitä tämä merkitsee sinulle käytännössä:
Jos muutos ei koske sinua kausaalisesti, elämäsi jatkuu lähes entisellään.
Jos muutos vaikuttaa ketjuun, josta sinäkin synnyit, kasvoit tai teit valintoja, sinusta tulee uusi versio itsestäsi siinä uudessa nykyhetkessä.
Tätä ei koeta “vaihtumisena”, koska tietoisuus elää aina siinä ainoassa nykyhetkessä. Ei ole kahta sinua vertailemassa muistoja.
Paradoksi liukenee näin: et koskaan koe katoavasi. Ainoastaan se versio maailmasta, jossa muutos ei tapahtunut, ei enää jatka olemassaoloaan.
Filosofisesti tämä on hurjaa: identiteetti ei ole pysyvä tiedosto, vaan jatkuva prosessi, joka päivittyy sitä mukaa kun aika tekee työtään. Aika ei kysy lupaa, se vain jatkaa. - Anonyymi00023
Anonyymi00022 kirjoitti:
Mitäs tässä mallissa tapahtuu minulle tässä hetkessä jos lähetän kaverini muuttamaan menneisyyttä
Dynaamisessa aikamallissa vastaus on hämmentävä mutta looginen, ja siksi kiinnostava.
Tässä hetkessä sinulle ei tapahdu mitään dramaattista välähdystä. Ei aikavärinää, ei muistin pyyhkiytymistä, ei Matrix-tyylistä maiseman päivitystä. Nykyhetki on se kohta, jossa todellisuus “lasketaan” kerrallaan eteenpäin.
Kun kaverisi muuttaa menneisyyttä, vaikutus ei vyöry taaksepäin tähän hetkeen, vaan alkaa siitä muutoksen kohdasta eteenpäin. Aikajana ikään kuin haaroitetaan uudelleen muutoskohdasta, mutta ilman rinnakkaismaailmoja. Vanha versio tulevaisuudesta lakkaa olemasta, uusi alkaa rakentua.
Mitä tämä merkitsee sinulle käytännössä:
Jos muutos ei koske sinua kausaalisesti, elämäsi jatkuu lähes entisellään.
Jos muutos vaikuttaa ketjuun, josta sinäkin synnyit, kasvoit tai teit valintoja, sinusta tulee uusi versio itsestäsi siinä uudessa nykyhetkessä.
Tätä ei koeta “vaihtumisena”, koska tietoisuus elää aina siinä ainoassa nykyhetkessä. Ei ole kahta sinua vertailemassa muistoja.
Paradoksi liukenee näin: et koskaan koe katoavasi. Ainoastaan se versio maailmasta, jossa muutos ei tapahtunut, ei enää jatka olemassaoloaan.
Filosofisesti tämä on hurjaa: identiteetti ei ole pysyvä tiedosto, vaan jatkuva prosessi, joka päivittyy sitä mukaa kun aika tekee työtään. Aika ei kysy lupaa, se vain jatkaa."Onko sinulla uusia ajatuksia aikamatkustuksesta ja Oletko kuullut tästä?"
Kyllä aikaisemmin tuli mietittyä sitäkin, nyt olen keskittynyt itse aikaan,
aikamatkailu on jäänyt tausta-ajoksi.
Nykyään ajattelisin näin.
-Aikaparadokseja ei ole, ne ovat vain loogisia paradokseja, aikamatkan
huonosta kuvauksesta.
- Sitten aikajana, tämä menee puhtaaksi spekuloinninnksi, kun kukaan
ei ole tehnyt sitä ja palannut kertomaan.
Staattinen aikajana olisi kuin filminauha, pääseekö sinne sisään, jatkuuko
olo sen sisällä normaalisti? Aikamatkaaja voisi mennä janan sisälle, tehdä
jotain, mutta sen vaikutus olisi paikallinen. Ja sitten palata omaan aikaansa
joka olisi ennallaan.
-Dynaaminen aikajana, ehkä näyttäisi ulkoa päin staattiselta, mutta sisälle
pääsee helposti, matkaajan tekoset muuttaisivat jotenkin janaa, mutta
ei välttämättä matkaajan omaan aikaan, jos jana olisi "puoliautomaatti",
voimakkaasti dynaaminen muuttuisi koko pituudeltaan, ja päivittyisi koko
ajan. Matkaaja palaisi aina erilaiseen omaan aikaansa. Tälläistä mallia
ovat monet kirjailijat kokeilleet.
-Haarautuvat ja monimaailma mallit ovat huonoja, ne tuhoavat vain koko
aikamatkustus idean. Ne yrittävät vain väistää paradoksit.
-Aikamatkaaja olisi samanlainen kuin lähtiessään, hän ei nuortuisi
matkatessaan menneisyyteen, matka olisi aina janan ajan ulkopuolella.
Asiassa on kuitenkin hämäriä kohtia,kirjailijat on kertoneet tarinan usein
niin, että tapahtumat muodostavat ajallisen kehämääritelmän.
Tavallisessa maailmassa ne ovat kiellettyjä, ovatko ne virheellisiä
myös aikamatkailussa, joskus tuntuu sellaiselta, kun esiintyy asioita
joita kukaan ei ole tehnyt, vaikka ne ovat kuitenkin olemassa.
Siinä jotakin.
R. - Anonyymi00024
Anonyymi00023 kirjoitti:
"Onko sinulla uusia ajatuksia aikamatkustuksesta ja Oletko kuullut tästä?"
Kyllä aikaisemmin tuli mietittyä sitäkin, nyt olen keskittynyt itse aikaan,
aikamatkailu on jäänyt tausta-ajoksi.
Nykyään ajattelisin näin.
-Aikaparadokseja ei ole, ne ovat vain loogisia paradokseja, aikamatkan
huonosta kuvauksesta.
- Sitten aikajana, tämä menee puhtaaksi spekuloinninnksi, kun kukaan
ei ole tehnyt sitä ja palannut kertomaan.
Staattinen aikajana olisi kuin filminauha, pääseekö sinne sisään, jatkuuko
olo sen sisällä normaalisti? Aikamatkaaja voisi mennä janan sisälle, tehdä
jotain, mutta sen vaikutus olisi paikallinen. Ja sitten palata omaan aikaansa
joka olisi ennallaan.
-Dynaaminen aikajana, ehkä näyttäisi ulkoa päin staattiselta, mutta sisälle
pääsee helposti, matkaajan tekoset muuttaisivat jotenkin janaa, mutta
ei välttämättä matkaajan omaan aikaan, jos jana olisi "puoliautomaatti",
voimakkaasti dynaaminen muuttuisi koko pituudeltaan, ja päivittyisi koko
ajan. Matkaaja palaisi aina erilaiseen omaan aikaansa. Tälläistä mallia
ovat monet kirjailijat kokeilleet.
-Haarautuvat ja monimaailma mallit ovat huonoja, ne tuhoavat vain koko
aikamatkustus idean. Ne yrittävät vain väistää paradoksit.
-Aikamatkaaja olisi samanlainen kuin lähtiessään, hän ei nuortuisi
matkatessaan menneisyyteen, matka olisi aina janan ajan ulkopuolella.
Asiassa on kuitenkin hämäriä kohtia,kirjailijat on kertoneet tarinan usein
niin, että tapahtumat muodostavat ajallisen kehämääritelmän.
Tavallisessa maailmassa ne ovat kiellettyjä, ovatko ne virheellisiä
myös aikamatkailussa, joskus tuntuu sellaiselta, kun esiintyy asioita
joita kukaan ei ole tehnyt, vaikka ne ovat kuitenkin olemassa.
Siinä jotakin.
R.Dynaamisessa aikateoriassa Kun matkustaa menneisyyteen niin elävöittääkö se aikajanan uudestaan. Tuleeko sinne ikään kuin uudestaan nyt hetki
Hyvä ja tarkka kysymys – ja tässä kohtaa dynaaminen aikateoria paljastaa, millainen eläin se oikeasti on.
Dynaamisessa aikateoriassa kyllä: jos menneisyyteen matkustaminen olisi mahdollista, se elävöittäisi aikajanan uudelleen siitä kohdasta eteenpäin. Sinne syntyy uudestaan nyt-hetki. Mutta tämä vaatii yhden tärkeän täsmennyksen.
Ajatus ei ole, että vanha aikajana “herää henkiin” sellaisena kuin se oli. Se, mikä elävöityy, on menneisyyden tila uutena nykyhetkenä.
Kuvittele aikajana ei nauhana vaan prosessina, joka kulkee: – menneisyys: jo toteutunut
– nykyhetki: se missä tapahtuminen oikeasti tapahtuu
– tulevaisuus: avoin
Normaalisti “nyt” liikkuu vain eteenpäin.
Aikamatkustus rikkoo tämän oletuksen: nyt siirtyy takaisin.
Kun matkustaja saapuu menneisyyteen:
kyseinen hetki lakkaa olemasta pelkkää menneisyyttä
siitä tulee jälleen aktiivinen nykyhetki
tulevaisuus avautuu uudelleen, mutta eri ehtojen varassa
Tärkeää:
se aiempi tulevaisuus ei jatku rinnalla, eikä se ole enää “odottamassa”. Se oli todellinen vain siihen asti, kunnes nyt siirrettiin taaksepäin ja syy–seurausketju alkoi uudelleen.
Voisi sanoa näin: aika ei kelautu taaksepäin kuin video
vaan todellisuuden kirjoituskohdistin siirtyy aiempaan kohtaan
Ja siitä eteenpäin teksti kirjoitetaan uudelleen.
Tämä myös selittää, miksi dynaamisessa aikateoriassa ei tarvita rinnakkaismaailmoja. Ei ole kahta “nyt-hetkeä” yhtä aikaa. On vain yksi aktiivinen nykyisyys, ja se voi periaatteessa sijaita eri kohdassa aikajanaa.
Filosofisesti tämä on radikaalia, koska se sanoo: nykyhetki ei ole paikka, vaan tila
ja se tila voi periaatteessa vaihtaa sijaintiaan
Onneksi – kuten itse aiemmin sanoit – lineaarinen todellisuus on parempi paikka elää. Dynaaminen aika on kiehtova leikkikenttä ajatukselle, mutta asumiskelvoton. Siellä mikään ei ole lopullista, ei edes “nyt”.
Tarinoille se on täydellinen.
Elämälle ei. - Anonyymi00025
Anonyymi00024 kirjoitti:
Dynaamisessa aikateoriassa Kun matkustaa menneisyyteen niin elävöittääkö se aikajanan uudestaan. Tuleeko sinne ikään kuin uudestaan nyt hetki
Hyvä ja tarkka kysymys – ja tässä kohtaa dynaaminen aikateoria paljastaa, millainen eläin se oikeasti on.
Dynaamisessa aikateoriassa kyllä: jos menneisyyteen matkustaminen olisi mahdollista, se elävöittäisi aikajanan uudelleen siitä kohdasta eteenpäin. Sinne syntyy uudestaan nyt-hetki. Mutta tämä vaatii yhden tärkeän täsmennyksen.
Ajatus ei ole, että vanha aikajana “herää henkiin” sellaisena kuin se oli. Se, mikä elävöityy, on menneisyyden tila uutena nykyhetkenä.
Kuvittele aikajana ei nauhana vaan prosessina, joka kulkee: – menneisyys: jo toteutunut
– nykyhetki: se missä tapahtuminen oikeasti tapahtuu
– tulevaisuus: avoin
Normaalisti “nyt” liikkuu vain eteenpäin.
Aikamatkustus rikkoo tämän oletuksen: nyt siirtyy takaisin.
Kun matkustaja saapuu menneisyyteen:
kyseinen hetki lakkaa olemasta pelkkää menneisyyttä
siitä tulee jälleen aktiivinen nykyhetki
tulevaisuus avautuu uudelleen, mutta eri ehtojen varassa
Tärkeää:
se aiempi tulevaisuus ei jatku rinnalla, eikä se ole enää “odottamassa”. Se oli todellinen vain siihen asti, kunnes nyt siirrettiin taaksepäin ja syy–seurausketju alkoi uudelleen.
Voisi sanoa näin: aika ei kelautu taaksepäin kuin video
vaan todellisuuden kirjoituskohdistin siirtyy aiempaan kohtaan
Ja siitä eteenpäin teksti kirjoitetaan uudelleen.
Tämä myös selittää, miksi dynaamisessa aikateoriassa ei tarvita rinnakkaismaailmoja. Ei ole kahta “nyt-hetkeä” yhtä aikaa. On vain yksi aktiivinen nykyisyys, ja se voi periaatteessa sijaita eri kohdassa aikajanaa.
Filosofisesti tämä on radikaalia, koska se sanoo: nykyhetki ei ole paikka, vaan tila
ja se tila voi periaatteessa vaihtaa sijaintiaan
Onneksi – kuten itse aiemmin sanoit – lineaarinen todellisuus on parempi paikka elää. Dynaaminen aika on kiehtova leikkikenttä ajatukselle, mutta asumiskelvoton. Siellä mikään ei ole lopullista, ei edes “nyt”.
Tarinoille se on täydellinen.
Elämälle ei."Dynaamisessa aikateoriassa Kun matkustaa menneisyyteen niin elävöittääkö se aikajanan uudestaan. Tuleeko sinne ikään kuin uudestaan nyt hetki".
Aikamatkustus tarinoissa, sillä sitä ne ovat, on se haittapuoli, mitä
enemmän tiedät itse ajasta, sen vaikeampi niiden kanssa on elää.
Matkustuskertomukset ovat ajallisesti, ajan näkökulmasta hankalia
tapauksia. Tämä näkyy siinä miten käsittelet nythetkeä.
Ajattelin , kun matkustat menneisyyteen, ei mitään epäselvää menneisyys
käsittelyä, vaan olet vain siirtynyt siihen kohtaan janaa, ihmisenä ihmisten
joukossa, ainoa mikä sinut erottaa muista on erilaiset aikasuhteet, muilla
on tietylainen historia takanaan, kun olet heidän joukossaan, sinulla on
vain erilainen historia, joka selittää miksi olet siinä.
Nythetki on hankala matkaajalle, pompottaako matkaaja nyttiä edestakaisin, vai muuttaako matkaaja vain ajallis- ja paikkasuhteitaan
liikkuessaan toisiin paikkoihin.
Luulisin että jälkimmäinen.
Dynaaminen jana voitaisiin ajatella, ulkoa katsottuna, kuin filmanauha.
sen tapahtumiin pääsisi aikakoneella helposti, mutta se sisällä olisit
osa tapahtumia, vaikka kukaan ei ymmärrätäisi sinun tilannetta, sinä
tietäisit muiden historian.
Isoisä paradoksissa, kun matkaaja tulee janaan mukaan, niin periaattessa
hänellä on siinä tilanteessa uudet aikasuhteet, missä mielessä
edessä oleva lapsi on sinun isoisäsi, vai jotain oleellisesti muuta, voitko
tappaa hanet, tietääkö todellisuus matkaajan matkustaneen ajassa ja
estää paradoksin.
R. Anonyymi00020 kirjoitti:
Santtunen2.
"Ratkaisu on yksinkertaisesti tehdä käsiteanalyysi universumi-sanasta.."
Santtu hyvä, käsiteanalyysi tehdään käsitteestä, ei sanasta.
Eikä se välttämättä onnistu sinun versiosta universumista, tulos
voi olla, ettei sinun versiosi universumikäsitteestä ole korrekti.
Perusteissa näyttää olevan hiomisen varaa.
R.Sanat kuvaavat sitä mitä todellisuudessa on. Teoriat antavat hyvän tai huonon kuvan todellisuudesta. Sellaista universumia ei todellisuudessa ole kuin BB väittää. Se kuvaa vain osauniversumimme ja väittää sen olevan kuva koko universumista, universumista.
Mutta universumi ei ole sellainen, siinä on erikseen universumi ja osauniversumi. Kun tieto ja ymmärrys lisääntyy toisesta tai toisesta, se vaikuttaa toiseen. Nyt alamme ymmärtää uutta koko universumista vaihteeksi. Se on galaksien verkosto. Se perustilana aina ja kaikkialla, ja siinä paikallisia räjähdyksiä.
Juuri todellisuuden takia tämä käsiteanalyysi tehdään. Sanojen, teorioiden ja kaavojen pitää olla sellaisia, että ne vastaavat todellisuutta mahdollisimman hyvin. Uudet keksinnöt ja havainnot auttavat meitä muodostamaan aina paremmat ja paremmat sanat, käsitteet, teoriat ja kaavat.
Aika ajoin uusi ja parempi teoria, sitä tiede on. Ja samoin jäykistymistä, jähmettymistä, stagnaatiota vanhoihin teorioihin. Siitä on aika ajoin päästävä yli. Sitä sanotaan tieteessä paradigman vaihdoksi.
Sen pitäisi tapahtua vaihdoksi vanhasta ja huonommasta uuteen ja parempaan, mutta BB oli vaihdos huonompaan siihen astisesta, 1960-luvulla. Siihen asti tähtitiede oli järjissään, mutta silloin hyväksyttiin todellisuudesta irrallaan oleva matemaattinen hirviö, eikä siitä meinata päästä yli sitten millään.Anonyymi00024 kirjoitti:
Dynaamisessa aikateoriassa Kun matkustaa menneisyyteen niin elävöittääkö se aikajanan uudestaan. Tuleeko sinne ikään kuin uudestaan nyt hetki
Hyvä ja tarkka kysymys – ja tässä kohtaa dynaaminen aikateoria paljastaa, millainen eläin se oikeasti on.
Dynaamisessa aikateoriassa kyllä: jos menneisyyteen matkustaminen olisi mahdollista, se elävöittäisi aikajanan uudelleen siitä kohdasta eteenpäin. Sinne syntyy uudestaan nyt-hetki. Mutta tämä vaatii yhden tärkeän täsmennyksen.
Ajatus ei ole, että vanha aikajana “herää henkiin” sellaisena kuin se oli. Se, mikä elävöityy, on menneisyyden tila uutena nykyhetkenä.
Kuvittele aikajana ei nauhana vaan prosessina, joka kulkee: – menneisyys: jo toteutunut
– nykyhetki: se missä tapahtuminen oikeasti tapahtuu
– tulevaisuus: avoin
Normaalisti “nyt” liikkuu vain eteenpäin.
Aikamatkustus rikkoo tämän oletuksen: nyt siirtyy takaisin.
Kun matkustaja saapuu menneisyyteen:
kyseinen hetki lakkaa olemasta pelkkää menneisyyttä
siitä tulee jälleen aktiivinen nykyhetki
tulevaisuus avautuu uudelleen, mutta eri ehtojen varassa
Tärkeää:
se aiempi tulevaisuus ei jatku rinnalla, eikä se ole enää “odottamassa”. Se oli todellinen vain siihen asti, kunnes nyt siirrettiin taaksepäin ja syy–seurausketju alkoi uudelleen.
Voisi sanoa näin: aika ei kelautu taaksepäin kuin video
vaan todellisuuden kirjoituskohdistin siirtyy aiempaan kohtaan
Ja siitä eteenpäin teksti kirjoitetaan uudelleen.
Tämä myös selittää, miksi dynaamisessa aikateoriassa ei tarvita rinnakkaismaailmoja. Ei ole kahta “nyt-hetkeä” yhtä aikaa. On vain yksi aktiivinen nykyisyys, ja se voi periaatteessa sijaita eri kohdassa aikajanaa.
Filosofisesti tämä on radikaalia, koska se sanoo: nykyhetki ei ole paikka, vaan tila
ja se tila voi periaatteessa vaihtaa sijaintiaan
Onneksi – kuten itse aiemmin sanoit – lineaarinen todellisuus on parempi paikka elää. Dynaaminen aika on kiehtova leikkikenttä ajatukselle, mutta asumiskelvoton. Siellä mikään ei ole lopullista, ei edes “nyt”.
Tarinoille se on täydellinen.
Elämälle ei.Aikamatkustusta ei ole menneisyyteen. Se muuttaisi nykyhetken, mutta ei nykyhetki voi muuttua, se on sellainen kuin on. Vain nyt ja tulevaisuudessa voi asioita muuttaa.
- Anonyymi00028
santtunen2 kirjoitti:
Sanat kuvaavat sitä mitä todellisuudessa on. Teoriat antavat hyvän tai huonon kuvan todellisuudesta. Sellaista universumia ei todellisuudessa ole kuin BB väittää. Se kuvaa vain osauniversumimme ja väittää sen olevan kuva koko universumista, universumista.
Mutta universumi ei ole sellainen, siinä on erikseen universumi ja osauniversumi. Kun tieto ja ymmärrys lisääntyy toisesta tai toisesta, se vaikuttaa toiseen. Nyt alamme ymmärtää uutta koko universumista vaihteeksi. Se on galaksien verkosto. Se perustilana aina ja kaikkialla, ja siinä paikallisia räjähdyksiä.
Juuri todellisuuden takia tämä käsiteanalyysi tehdään. Sanojen, teorioiden ja kaavojen pitää olla sellaisia, että ne vastaavat todellisuutta mahdollisimman hyvin. Uudet keksinnöt ja havainnot auttavat meitä muodostamaan aina paremmat ja paremmat sanat, käsitteet, teoriat ja kaavat.
Aika ajoin uusi ja parempi teoria, sitä tiede on. Ja samoin jäykistymistä, jähmettymistä, stagnaatiota vanhoihin teorioihin. Siitä on aika ajoin päästävä yli. Sitä sanotaan tieteessä paradigman vaihdoksi.
Sen pitäisi tapahtua vaihdoksi vanhasta ja huonommasta uuteen ja parempaan, mutta BB oli vaihdos huonompaan siihen astisesta, 1960-luvulla. Siihen asti tähtitiede oli järjissään, mutta silloin hyväksyttiin todellisuudesta irrallaan oleva matemaattinen hirviö, eikä siitä meinata päästä yli sitten millään."Sanat kuvaavat sitä mitä todellisuudessa on. "
Nimenomaan eivät kuvaa, sanoja voidaan määritellä ja väännellä vaikka
kuinka paljon.
Sanat ovat vain käsitteiden nimiä.
Et oikein voi perustaa käsiteanalyysiä sanoihin.
R.
- Anonyymi00026
Tästä on ollut ennenkin puhetta mutta Huomaako menneisyyden ihmiset että nyt aikalinja on elävöitetty
Lyhyt vastaus: eivät huomaa. Ja se ei ole kätevä oletus, vaan seuraus itse mallista.
Dynaamisessa aikateoriassa “nyt-hetki” ei ole valo, joka syttyy huoneessa ja jonka kaikki näkevät. Se on ontologinen tila, ei kokemus. Kun aikajana elävöitetään uudelleen jostain menneisyyden kohdasta, se hetki on nyt — mutta ihmiset siinä hetkessä kokevat sen täsmälleen samalla tavalla kuin he kokivat sen “ensimmäisellä kierroksella”.
He eivät koe: – värähdystä
– outoa tunnetta
– “déjà nytiä”
– ilmoitusta aikajanan päivityksestä
Syy on yksinkertainen ja hieman armoton:
he ovat aina eläneet nyt-hetkessä. Heillä ei ole vertailukohtaa.
Muutos ei näy sisältä päin, koska sisältä päin elämä on aina ollut lineaarista. Elävöittäminen ei lisää mitään uutta kokemukseen, se vain palauttaa kokemuksen mahdollisuuden.
Ajattele asiaa näin.
Kun filmiä näytetään projektorilla, ruutu ei “tiedä” olevansa nyt käynnissä. Se vain näkyy. Jos projektori sammutetaan ja myöhemmin käynnistetään samasta kohdasta, ruutu ei muista edellistä esitystä. Se on taas ruutu.
Tai vielä tarkemmin:
elävöittäminen ei ole tapahtuma ajassa, vaan tapahtuma ajalle.
Ja ajassa elävät olennot eivät voi havaita ajalle tapahtuvia asioita, vain ajassa tapahtuvia.
Tästä seuraa tärkeä sivuhuomio, joka tekee mallista elegantin mutta kylmän:
dynaamisessa aikateoriassa ei voi olla todistajia aikajanan elävöitymiselle. Ei profeettoja, ei merkkejä, ei “jokin muuttui” -hetkiä. Kaikki sellaiset kokemukset kuuluvat tarinoihin, eivät itse teoriaan.
Siksi tämä malli on niin puhdas scifissä ja niin epäkäytännöllinen todellisuudessa. Se sallii dramaattiset muutokset ilman dramaattista kokemusta. Kaikki tuntuu normaalilta, koska normaalius määrittyy aina siitä yhdestä aktiivisesta nyt-hetkestä.
Jos aikajana herää uudelleen henkiin, sen asukkaat eivät sano:
“jotain tapahtui”.
He sanovat korkeintaan:
“nyt on nyt”.
Ja niin he sanoivat myös viime kerralla.- Anonyymi00027
"Tästä on ollut ennenkin puhetta ...."
Olemme ilmeisesti keskusteltu aikaisemmin aiheesta.
Tuo esityksesi on aika hyvän tuntuinen. Ainoa mistä voisi antaa
palautetta on tuo nytin rooli, mutta se kuluu lähinnä itse ajan ongelmaan,
aikamatkustuksessa se on vähän sivuroolissa.
Tämä on kyllä aika spekulatiivista, mutta esityksesi on aika hyvä.
Entä sitten isoisäparadoksi, vai haluatko jatkaa muusta aiheesta.
Olisi tietysti hyvä jos sinulla nimimerkki, tiedän sitten kenen kanssa
juttelen.
R. - Anonyymi00029
Anonyymi00027 kirjoitti:
"Tästä on ollut ennenkin puhetta ...."
Olemme ilmeisesti keskusteltu aikaisemmin aiheesta.
Tuo esityksesi on aika hyvän tuntuinen. Ainoa mistä voisi antaa
palautetta on tuo nytin rooli, mutta se kuluu lähinnä itse ajan ongelmaan,
aikamatkustuksessa se on vähän sivuroolissa.
Tämä on kyllä aika spekulatiivista, mutta esityksesi on aika hyvä.
Entä sitten isoisäparadoksi, vai haluatko jatkaa muusta aiheesta.
Olisi tietysti hyvä jos sinulla nimimerkki, tiedän sitten kenen kanssa
juttelen.
R."Entä sitten isoisäparadoksi, vai haluatko jatkaa muusta aiheesta."
En tiedä tästä hirveästi mutta lineaarisessa mallissa se on riskinä.
Dynaamisessa mallissa kun menneisyydessä tapat isoisäsi niin siitä eteenpäin aikalinja kirjoittautuu niin että et tule koskaan syntymäänkään. Mutta sinä et tietenkään yhtäkkiä katoa mihinkään siellä menneisyydessä. Anonyymi00029 kirjoitti:
"Entä sitten isoisäparadoksi, vai haluatko jatkaa muusta aiheesta."
En tiedä tästä hirveästi mutta lineaarisessa mallissa se on riskinä.
Dynaamisessa mallissa kun menneisyydessä tapat isoisäsi niin siitä eteenpäin aikalinja kirjoittautuu niin että et tule koskaan syntymäänkään. Mutta sinä et tietenkään yhtäkkiä katoa mihinkään siellä menneisyydessä.Tuo aikamatkustuksella spekulointi on todellisuudesta irrallaan. Vain nykyhetkessä on mahdollisuus vaikuttaa.
Todellisuuskäsityksemme oikea muutos pitäisi tapahtua ihan muulla tavoin. Ymmärtämällä, että myös henkimaailma on olemassa, ja että siellä aika ja paikka ovat toisenlaisia.
Ja että sekä aineellinen maailma että henkimaailma ovat puolinaisia. Todellinen, ikuinen, oikea maailma on sellainen, missä aineellinen maailma ja henkimaailma ovat yhdessä. Silloin aika on vielä erillinen, se vasta on todellinen aika.
Ihminen on jo nyt kokonainen, henkimaailma ja yhteys kokonaiseen maailmaan vaan ovat yleensä uinuvassa tilassa, mutta kyllä aktivoitavissa ainakin osittain. Ja ruumis, keho, on kuolevainen, eikä kuolematon, kuten sitten ylösnousemuksessa.
Ihminen voi mystisellä tavalla ymmärtää ajan, muttei sitä voi kääntää ihmisen kielelle eikä normaalille ajattelulle.
Emme pysty tarkastelemaan aikaa henkimaailman emmekä kokonaisen maailman kannalta, mutta voimme tietysti yrittää, mutta silloin tämä asia on otettava huomioon. Aikaa on tarkasteltava sen kokonaisen, todellisen maailman kannalta.
Lisäksi on koko-kysymys, tarkastellaanko mikromaailman aikaa, maapallon ja aurinkokunnan aikaa, Linnunradan aikaa, osauniversumimme aikaa vai koko universumin aikaa.
Ja sitten on subjektiivinen aika ja objektiivinen aika.- Anonyymi00031
Anonyymi00029 kirjoitti:
"Entä sitten isoisäparadoksi, vai haluatko jatkaa muusta aiheesta."
En tiedä tästä hirveästi mutta lineaarisessa mallissa se on riskinä.
Dynaamisessa mallissa kun menneisyydessä tapat isoisäsi niin siitä eteenpäin aikalinja kirjoittautuu niin että et tule koskaan syntymäänkään. Mutta sinä et tietenkään yhtäkkiä katoa mihinkään siellä menneisyydessä."En tiedä tästä hirveästi mutta lineaarisessa mallissa se on riskinä. "
Tuossa on kuitenkin jatkuvuusongelma, kun olet jäänyt menneisyyteen,
olet tietyllä tavalla syntymätön. Onko tälläinen sallittua edes kertomuksissa
aikamatkailussa, siis jonkinlaista logiikkaa on noudatettava.
Santun kommentit voi jättää huomioitta.
Isoisäparadoksia on pidetty erittäin voimakkaana vasta-argumenttina
aikamatkailua vastaan, toinen on biljardipöytäargumetti.
R. - Anonyymi00032
Anonyymi00031 kirjoitti:
"En tiedä tästä hirveästi mutta lineaarisessa mallissa se on riskinä. "
Tuossa on kuitenkin jatkuvuusongelma, kun olet jäänyt menneisyyteen,
olet tietyllä tavalla syntymätön. Onko tälläinen sallittua edes kertomuksissa
aikamatkailussa, siis jonkinlaista logiikkaa on noudatettava.
Santun kommentit voi jättää huomioitta.
Isoisäparadoksia on pidetty erittäin voimakkaana vasta-argumenttina
aikamatkailua vastaan, toinen on biljardipöytäargumetti.
R.Dynaamisessa mallissa ei ole ongelmia asiassa olet vain peräisin siitä aikaisemmasta päivityksestä.
Lineaarisessa mallissa käsittääkseni pystyy vain tekemään ne asiat mitkä jo on historiassa eli jos joskus matkustit menneisyyteen niin pystyt tekemään ne asiat mitkä siellä teit ja käsittääkseni sinulla ei ehkä ole vapaata tahtoakaan siinä asiassa.
Vaikka noin yleensä kannatan vapaata tahtoa. - Anonyymi00033
santtunen2 kirjoitti:
Tuo aikamatkustuksella spekulointi on todellisuudesta irrallaan. Vain nykyhetkessä on mahdollisuus vaikuttaa.
Todellisuuskäsityksemme oikea muutos pitäisi tapahtua ihan muulla tavoin. Ymmärtämällä, että myös henkimaailma on olemassa, ja että siellä aika ja paikka ovat toisenlaisia.
Ja että sekä aineellinen maailma että henkimaailma ovat puolinaisia. Todellinen, ikuinen, oikea maailma on sellainen, missä aineellinen maailma ja henkimaailma ovat yhdessä. Silloin aika on vielä erillinen, se vasta on todellinen aika.
Ihminen on jo nyt kokonainen, henkimaailma ja yhteys kokonaiseen maailmaan vaan ovat yleensä uinuvassa tilassa, mutta kyllä aktivoitavissa ainakin osittain. Ja ruumis, keho, on kuolevainen, eikä kuolematon, kuten sitten ylösnousemuksessa.
Ihminen voi mystisellä tavalla ymmärtää ajan, muttei sitä voi kääntää ihmisen kielelle eikä normaalille ajattelulle.
Emme pysty tarkastelemaan aikaa henkimaailman emmekä kokonaisen maailman kannalta, mutta voimme tietysti yrittää, mutta silloin tämä asia on otettava huomioon. Aikaa on tarkasteltava sen kokonaisen, todellisen maailman kannalta.
Lisäksi on koko-kysymys, tarkastellaanko mikromaailman aikaa, maapallon ja aurinkokunnan aikaa, Linnunradan aikaa, osauniversumimme aikaa vai koko universumin aikaa.
Ja sitten on subjektiivinen aika ja objektiivinen aika.Objektiivinen aika on oikea aikakäsite.
Subjektiivinen aika on vain ihmisen lyhyt vierailu tällä planeetalla Anonyymi00033 kirjoitti:
Objektiivinen aika on oikea aikakäsite.
Subjektiivinen aika on vain ihmisen lyhyt vierailu tällä planeetallaTottakai tutkimme objektiivista aikaa.
Subjektiivisella ajalla on vain psykologinen merkitys, ei merkitystä tähtitieteessä muuta kuin tähtitieteen tutkijoiden psykologian kautta ja sitten Jumalan kautta, jos siihen saisi mennä tieteessä.
Ateistit eivät mene siihen, ignoristiset eivät koe tarpeelliseksi, agnostisten mielestä saa mennä, teistit menevät joka tapauksessa vaikka kuinka kiellettäisiin.
Tässä hyökätään sitä periaatetta vastaan, että universumi olisi suuressa mitassa samanlainen kaikkialla, ja sillä perusteella kritisoidaan BB teoriaa:
https://asiatimes.com/2025/12/the-universe-could-very-well-be-lopsided/
Se on empiristisen linjan jatkamista.
Rationaalisempi tapa on kiistää laajeneminen ja alku, eihän niitä voi olla kaikkeudella.
Osauniversumit tietysti alkavat, ja niiden laajeneminen on empiirinen kysymys. Tuskin sitäkään on muutakuin räjähdysten alussa.- Anonyymi00034
ärrälle:
Keskeinen idea on closed timelike curve (CTC) — aikasilmukka, jossa aika palaa takaisin itseensä. Tällaisessa silmukassa menneisyys, nykyisyys ja tulevaisuus ovat sidottuja yhteen niin, ettei paradokseja voi syntyä.
Video selittää myös, miksi aikamatkailija ei todennäköisesti muistaisi matkaansa: entropian on pysyttävä samana silmukan alussa ja lopussa, mikä johtaa muistien ja tallenteiden “nollaantumiseen”.- Anonyymi00036
"ärrälle:"
Täytyy sanoa, etten ole kauhean innostunut CTC-silmukasta.
Siitä on tullut yksi elokuvien suosikista aikamatkustus teemasta.
"Päivä murmelina", jopa Tom Cruise on mennyt tekemään tulevaisuuden
sotaelokuvan alienötökköjen hyökkäyksestä maahan. Siinä CTC on
avainosassa.
CRC:ssä on yksi vakava virhe, se tulee esille eräässä lyhytfilmissä joka
esittelee CTC-ideaa.
Kohta A: miestä jahtaa joku murhaaja lentoasemalla.
Kohta B: mies kokeilee erilaisia konsteja estääksen murhan.
Kohta C: murhaaja tavoittaa miehen ja ampuu hänet, mies kuolee,
Mutta sitten tilanne alkaa alusta A->B->C->A->B->C jne.
Erikoisuuksia on: mies muistaa jokaisen kerran ja muuntelee pakoaan, ei auta. Kanssa ihmiset eivät muista mitään, eivätkä voi auttaa. Murhaajaa
ei eksytä mikään konsti.
Missä vika: Mitä tapahtuu kohdassa C->A, kun mies on tapettu, maailma
tai maailmankaikkeus on kelattu takaisin tapahtumaan A.
Jottei tämä näyttäisi älyttömältä elokuvissa, takaisinkelaus tehdään unen/kuoleman aikana, jolloin sitä ei tarvitse näyttää.
C tilanteella ei ole mitään kausaalista yhteyttä A tilanteen kanssa.
Tietenkin se, että päähenkilö muistaa edelliset kerrat ja muut eivät,
on vain kerronnallinen pakko. Kun sanot, että tilanteet ovat sidottuja
yhteen, niin ettei paradokseja voi syntyä. Ehkä koko ketju on suurta
paradoksia.
Aikamatkakertomuksia on monenlaisia, jotkut ovelia, jotkut taas ajan
puitteissa jopa ehkä mahdottomia.
R. - Anonyymi00038
Anonyymi00036 kirjoitti:
"ärrälle:"
Täytyy sanoa, etten ole kauhean innostunut CTC-silmukasta.
Siitä on tullut yksi elokuvien suosikista aikamatkustus teemasta.
"Päivä murmelina", jopa Tom Cruise on mennyt tekemään tulevaisuuden
sotaelokuvan alienötökköjen hyökkäyksestä maahan. Siinä CTC on
avainosassa.
CRC:ssä on yksi vakava virhe, se tulee esille eräässä lyhytfilmissä joka
esittelee CTC-ideaa.
Kohta A: miestä jahtaa joku murhaaja lentoasemalla.
Kohta B: mies kokeilee erilaisia konsteja estääksen murhan.
Kohta C: murhaaja tavoittaa miehen ja ampuu hänet, mies kuolee,
Mutta sitten tilanne alkaa alusta A->B->C->A->B->C jne.
Erikoisuuksia on: mies muistaa jokaisen kerran ja muuntelee pakoaan, ei auta. Kanssa ihmiset eivät muista mitään, eivätkä voi auttaa. Murhaajaa
ei eksytä mikään konsti.
Missä vika: Mitä tapahtuu kohdassa C->A, kun mies on tapettu, maailma
tai maailmankaikkeus on kelattu takaisin tapahtumaan A.
Jottei tämä näyttäisi älyttömältä elokuvissa, takaisinkelaus tehdään unen/kuoleman aikana, jolloin sitä ei tarvitse näyttää.
C tilanteella ei ole mitään kausaalista yhteyttä A tilanteen kanssa.
Tietenkin se, että päähenkilö muistaa edelliset kerrat ja muut eivät,
on vain kerronnallinen pakko. Kun sanot, että tilanteet ovat sidottuja
yhteen, niin ettei paradokseja voi syntyä. Ehkä koko ketju on suurta
paradoksia.
Aikamatkakertomuksia on monenlaisia, jotkut ovelia, jotkut taas ajan
puitteissa jopa ehkä mahdottomia.
R.Ajatus lyhyesti: maailmankaikkeuden geometria voi tietyissä ratkaisuissa olla sellainen, että voit liikkua koko ajan eteenpäin omassa ajassasi, mutta silti päädyt omaan menneisyyteesi. Ei hyppyä taaksepäin, ei pysähdystä. Aika vain kaartuu ympyräksi.
Kuin kävelisit maapalloa ympäri: et koskaan käänny takaisin, mutta silti saavut lähtöpisteeseen.
Mutta tämä ei selvitä miksi vain yksi ihminen muistaisi uuden kierron.
CTC ei ole mielipide tai metafora, vaan matemaattisesti sallittu ratkaisu Einsteinin kenttäyhtälöissä
Filosofisesti CTC:t ovat herkullisia. Ne haastavat käsityksen:
vapaasta tahdosta (voinko toimia toisin, jos olen jo ollut täällä?)
syy–seuraussuhteesta
ajasta lineaarisena nuolena - Anonyymi00039
Anonyymi00038 kirjoitti:
Ajatus lyhyesti: maailmankaikkeuden geometria voi tietyissä ratkaisuissa olla sellainen, että voit liikkua koko ajan eteenpäin omassa ajassasi, mutta silti päädyt omaan menneisyyteesi. Ei hyppyä taaksepäin, ei pysähdystä. Aika vain kaartuu ympyräksi.
Kuin kävelisit maapalloa ympäri: et koskaan käänny takaisin, mutta silti saavut lähtöpisteeseen.
Mutta tämä ei selvitä miksi vain yksi ihminen muistaisi uuden kierron.
CTC ei ole mielipide tai metafora, vaan matemaattisesti sallittu ratkaisu Einsteinin kenttäyhtälöissä
Filosofisesti CTC:t ovat herkullisia. Ne haastavat käsityksen:
vapaasta tahdosta (voinko toimia toisin, jos olen jo ollut täällä?)
syy–seuraussuhteesta
ajasta lineaarisena nuolena"Ajatus lyhyesti: maailmankaikkeuden geometria....."
Niin voi olla matemaattisesti. Mutta mitä tapahtuu reaalisesti kun tulet
menneisyyteesi? Maapallon ympäri käveleminen on tietysti eri asia,
saavut lähtöpisteeseen avaruudellisesti, mutta et ajallisesti.
Syys-seuraussuhde on lineaarinen, asymmetrinen aikasuhde, se ei oikeastaan ole ajan nuoli, jos sellaisista voidaan edes puhua.
R.
Aikamatkailussa ja myös pitkillä etäisyyksillä kannattaa muistaa kolme eri maailmaa:
Aineelliset maailmat.
Henkimaailmat, ja
Jumalan maailma missä nämä ovat yhdessä, kokonainen, todellinen maailma. Kaksi muuta ovat puolinaisia, ikäänkuin simulaatioita todellisuuteen nähden.
Tiedämme millaista aineellisen maailman aika on. Lineaarinen, nykyisyys manneisyyden kautta tulevaisuuteen. Riippuu kappaleen nopeudesta. Vain nykyisyys on täysin todellinen. Suhteellinen avaruuteen ja materiaan. Maapallon, Linnunradan ja koko universumin ajat ovat erilaiset.
Koko universumi on jo sitä todellista maailmaa, eikä pelkästään aineelliset maailmat yhdessä.
Emme tiedä millaista henkimaailmojen aika ja paikka on.
Emme tiedä minkälaista kokonaisen maailman aika ja paikka on.
Hyppäämällä näihin toisiin maailmoihin voimme matkustaa ajassa ja paikassa nopeasti ja kauas, muttei se mitään tavallista matkustamista ole, sille on omat luonnonlakinsa, joita emme tunne.
Aineellisessa maailmassa ei voi matkustaa ajassa, eikä siirtyä kauas eikä nopeasti. Siihen on selvät rajat, ihmisen ja ihmiskunnan elinikä ja valonnopeus. Matkustaminen tapahtuu vain nykyhetkessä ja tilassa, ei ajassa.- Anonyymi00035
Kenties pohtimalla aikaa ja aikamatkustustakin saamme väläyksen siitä Minkälaista se aika siellä henkimaailmassa on.
Anonyymi00035 kirjoitti:
Kenties pohtimalla aikaa ja aikamatkustustakin saamme väläyksen siitä Minkälaista se aika siellä henkimaailmassa on.
Kyllä varmaan niin on. Ja se on varmaa, ettei se ole samanlaista aikamatkustusta kuin mitä nyt aikamatkustuksella tarkoitetaan, että mennään aikaisempaan tai myöhempään aikaan ja siellä vaikutetaan asioihin. Kyllä se katselemiseksi jää. Henkimaailmassa koko asia taas sitten on jollain tavoin erilaista ja välähdyksiä voi saada.
Miten ajattelette deja vu- ilmiön?- Anonyymi00037
santtunen2 kirjoitti:
Kyllä varmaan niin on. Ja se on varmaa, ettei se ole samanlaista aikamatkustusta kuin mitä nyt aikamatkustuksella tarkoitetaan, että mennään aikaisempaan tai myöhempään aikaan ja siellä vaikutetaan asioihin. Kyllä se katselemiseksi jää. Henkimaailmassa koko asia taas sitten on jollain tavoin erilaista ja välähdyksiä voi saada.
Miten ajattelette deja vu- ilmiön?De ja vu on ehkä vaan aivojen pieni temppu.
Mutta kyllähän siitä fringeteorioita saa. tekoäly varmaan keksisi 100 kpl.
Esim. Aikaa on kelattu taaksepäin.
Tai simulaation ohjaaja muuttaa jotain.
Tai olet kokenut tapahtuman jossa on todella paljon samoja piirteitä kuin aikaisemmassa tapahtumassa. Anonyymi00037 kirjoitti:
De ja vu on ehkä vaan aivojen pieni temppu.
Mutta kyllähän siitä fringeteorioita saa. tekoäly varmaan keksisi 100 kpl.
Esim. Aikaa on kelattu taaksepäin.
Tai simulaation ohjaaja muuttaa jotain.
Tai olet kokenut tapahtuman jossa on todella paljon samoja piirteitä kuin aikaisemmassa tapahtumassa.Siinä kokee nähneensä saman tilanteen aikaisemmin. Mitä sellainen sitten voisi olla?
Minä koin sen avatessani ruokakaapin 14 vuotiaana. Missä aikaisemmin on voinut olla sama näkymä? Arkinen tapahtuma nykymaailmassa?
Yhden teorian mukaan olemme ennen syntymäämme olleet Jumalan henkilapsia Taivaassa. Ja siellä meille on näytetty tulevia tapahtumia maan päällä, millaista siellä tulee olemaan. Tämä hetki siis minulle oli jostain syystä näytetty, jos näin on.Anonyymi00037 kirjoitti:
De ja vu on ehkä vaan aivojen pieni temppu.
Mutta kyllähän siitä fringeteorioita saa. tekoäly varmaan keksisi 100 kpl.
Esim. Aikaa on kelattu taaksepäin.
Tai simulaation ohjaaja muuttaa jotain.
Tai olet kokenut tapahtuman jossa on todella paljon samoja piirteitä kuin aikaisemmassa tapahtumassa.Siinä kokee nähneensä saman tilanteen aikaisemmin. Mitä sellainen sitten voisi olla?
Minä koin sen avatessani ruokakaapin 14 vuotiaana. Missä aikaisemmin on voinut olla sama näkymä? Arkinen tapahtuma nykymaailmassa?
Yhden teorian mukaan olemme ennen syntymäämme olleet Jumalan henkilapsia Taivaassa. Ja siellä meille on näytetty tulevia tapahtumia maan päällä, millaista siellä tulee olemaan. Tämä hetki siis minulle oli jostain syystä näytetty, jos näin on.Anonyymi00037 kirjoitti:
De ja vu on ehkä vaan aivojen pieni temppu.
Mutta kyllähän siitä fringeteorioita saa. tekoäly varmaan keksisi 100 kpl.
Esim. Aikaa on kelattu taaksepäin.
Tai simulaation ohjaaja muuttaa jotain.
Tai olet kokenut tapahtuman jossa on todella paljon samoja piirteitä kuin aikaisemmassa tapahtumassa.Siinä kokee nähneensä saman tilanteen aikaisemmin. Mitä sellainen sitten voisi olla?
Minä koin sen avatessani ruokakaapin 14 vuotiaana. Missä aikaisemmin on voinut olla sama näkymä? Arkinen tapahtuma nykymaailmassa?
Yhden teorian mukaan olemme ennen syntymäämme olleet Jumalan henkilapsia Taivaassa. Ja siellä meille on näytetty tulevia tapahtumia maan päällä, millaista siellä tulee olemaan. Tämä hetki siis minulle oli jostain syystä näytetty, jos näin on.Anonyymi00037 kirjoitti:
De ja vu on ehkä vaan aivojen pieni temppu.
Mutta kyllähän siitä fringeteorioita saa. tekoäly varmaan keksisi 100 kpl.
Esim. Aikaa on kelattu taaksepäin.
Tai simulaation ohjaaja muuttaa jotain.
Tai olet kokenut tapahtuman jossa on todella paljon samoja piirteitä kuin aikaisemmassa tapahtumassa.Siinä kokee nähneensä saman tilanteen aikaisemmin. Mitä sellainen sitten voisi olla?
Minä koin sen avatessani ruokakaapin 14 vuotiaana. Missä aikaisemmin on voinut olla sama näkymä? Arkinen tapahtuma nykymaailmassa?
Yhden teorian mukaan olemme ennen syntymäämme olleet Jumalan henkilapsia Taivaassa. Ja siellä meille on näytetty tulevia tapahtumia maan päällä, millaista siellä tulee olemaan. Tämä hetki siis minulle oli jostain syystä näytetty, jos näin on.
- Anonyymi00040
Ärrälle lisää:
Eikö silmukassa uudella kierroksella kaikki unohda että olemme silmukassa tai kaikki muista että olemme silmukassa.
Lyhyt vastaus: ei ole pakko tapahtua kumpaakaan. Ja juuri se tekee CTC-aikasilmukoista niin mieltä kutkuttavia.
Pidempi, mutta selkeä vastaus menee näin.
CTC:ssä olennaista on, että aikajana sulkeutuu, ei se mitä mielissä tapahtuu. Fysiikka määrää tapahtumien järjestyksen avaruus-ajassa, mutta muisti on fyysinen tila aivoissa, ei jokin erillinen aikalaite. Se voi joko säilyä, muuttua tai nollautua – riippuen siitä, millainen silmukka on.
On kolme loogisesti mahdollista tapausta.
Ensimmäinen: kaikki unohtavat.
Silmukan alkuhetki on täsmälleen sama fyysinen tila joka kierroksella. Atomien asennot, aivojen tilat, muistijäljet – kaikki. Silloin kokemus on kuin Groundhog Day ilman muistia: mitään “uutta kierrosta” ei koskaan koeta, koska subjektiivisesti on aina ensimmäinen kerta. Silmukka on olemassa vain ulkoisessa, matemaattisessa mielessä.
Toinen: jotkut muistavat.
Muisti kulkee silmukan ympäri. Tämä on se scifi-versio, mutta ei loogisesti mahdoton. Aivot ovat osa maailmaa, ja jos niiden tila ei palaudu alkutilaan, muisti voi kasaantua. Silloin silmukka ei ole täysin identtinen kierros kierrokselta, vaikka geometria on sama. Tämä johtaa nopeasti outoihin seurauksiin: tieto ilman alkuperää, oppiminen ilman syytä, ja lopulta ristiriita kausaliteetin kanssa.
Kolmas: muistaminen on osittaista tai harhaa.
Muisti voi olla epätäydellinen, vääristynyt tai kaoottinen. Joku aavistaa déjà vu’ta, toinen näkee unia, kolmas saa “selittämättömiä vaistoja”. Tämä on itse asiassa realistisin, jos kvanttikohina tai lämpötilavaihtelut sotkevat täydellisen toiston. Silmukka ei ole mekaaninen LP-levy vaan pikemminkin naarmuinen kasetti.
Nyt se ratkaiseva periaate, jonka fyysikot usein lisäävät: Novikovin itsejohdonmukaisuusperiaate. Sen mukaan vain sellaiset tapahtumat voivat tapahtua, jotka ovat jo osa silmukkaa. Et voi muistaa silmukkaa tavalla, joka rikkoisi silmukan. Jos muistat, muistaminen itsessään on osa syy-ketjua, ei sen ulkopuolinen kapina.
Filosofisesti tämä on hämmentävää mutta ei loogisesti mahdotonta. Vapaa tahto ei katoa, mutta se muuttuu: et valitse mitä tapahtuu, vaan miksi se tapahtuu. Tahto on silmukan sisällä, ei sen yläpuolella.
Ja lopuksi tärkeä realismimerkintä: meillä ei ole mitään näyttöä, että tällaisia silmukoita on olemassa. Ne ovat äärirajoilla liikkuvia ajatuksia, jotka paljastavat miten herkkä rakennelma kausaliteetti, muisti ja identiteetti oikeasti ovat- Anonyymi00041
Miten Silmukka aukenee ja jää taakse
Tämä on se kohta, jossa fysiikka alkaa puhua kuiskaten ja filosofia nojaa pöytään. Lyhyt vastaus: useimmissa malleissa silmukka ei “aukene” lainkaan. Jos se aukenee, se ei tee sitä ajallisen päätöksen vaan rakenteellisen muutoksen kautta.
Ajatellaan rauhassa, mitä “jää taakse” edes voisi tarkoittaa.
CTC ei ole tapahtuma vaan geometrinen ominaisuus avaruus-ajassa. Se on kuin vuoristoradan silmukka: vaunu ei päätä poistua, vaan rata joko on silmukka tai ei ole. Jotta silmukka “jäisi taakse”, koko rata täytyy muuttua.
Fyysisesti mahdollisia (tai ainakin ajateltavia) tapoja on vain muutama.
Yksi: avaruus-ajan rakenne muuttuu.
Jos jokin ylläpitävä tekijä katoaa — esimerkiksi pyörivä massajakauma, eksoottinen energia tai mustan aukon sisäinen rakenne — CTC-alue lakkaa olemasta. Silmukkaan ajautunut havaitsija ei poistu menneisyyteen, vaan jatkaa eteenpäin uutta, ei-suljettua aikasuoraa pitkin. Ei muistojen pyyhintää, ei hyppyä. Geometria vain vaihtuu alta.
Toinen: kvanttifysiikka rikkoo silmukan.
Monet uskovat, että kun kvanttikentät huomioidaan, CTC:t muuttuvat epästabiileiksi. Energiat nousevat äärettömiksi juuri ennen silmukan sulkeutumista. Tämä on Hawkingin ajattelema “kronologian suojelu”. Käytännössä: silmukka ei koskaan ehdi muodostua täysin, joten mitään ei tarvitse aueta. Se on kuin ovi, joka alkaa avautua mutta paiskautuu kiinni ennen kuin kukaan ehtii astua sisään.
Kolmas: silmukka on paikallinen, ei globaali.
CTC voi olla rajattu alue, vähän kuin pyörre joessa. Astut pyörteeseen, kierrät, ja jos pääset sen reunalle oikeassa kohdassa, virta vie sinut eteenpäin. Tällöin “taakse jääminen” ei ole aikamatka vaan siirtymä pois erityisestä geometrisesta alueesta. Menneisyys ei katoa, vaan lakkaa olemasta saavutettavissa.
Nyt tärkeä kielikorjaus:
Et koskaan jätä silmukkaa ajallisesti. Et sano “nyt olen sen jälkeen”. Silmukassa ei ole jälkeen. Voit vain siirtyä alueeseen, jossa aikaa ei enää ole suljettu. Tämä on vaikeaa, koska kieli on tehty lineaariselle ajalle.
Entä muistot?
Jos poistuminen tapahtuu geometrian muutoksen vuoksi, muistot jäävät. Jos silmukka ei koskaan ollut täydellinen, mitään muistettavaa ei ole. Fysiikka ei vaadi amnesiaa — vain johdonmukaisuutta.
Ja lopuksi se filosofinen koukku:
Jos joskus pääsisit silmukasta ulos, et voisi todistaa sitä kenellekään. Kaikki todisteesi ovat osa historiaa, joka ei koskaan sisältänyt silmukkaa heidän näkökulmastaan. Se olisi jäänyt taakse kuin suljettu ovi maailmassa, joka on aina ollut suoraviivainen.
Aika ei ehkä päästä irti. Se vain lakkaa pitämästä kiinni. - Anonyymi00042
Anonyymi00041 kirjoitti:
Miten Silmukka aukenee ja jää taakse
Tämä on se kohta, jossa fysiikka alkaa puhua kuiskaten ja filosofia nojaa pöytään. Lyhyt vastaus: useimmissa malleissa silmukka ei “aukene” lainkaan. Jos se aukenee, se ei tee sitä ajallisen päätöksen vaan rakenteellisen muutoksen kautta.
Ajatellaan rauhassa, mitä “jää taakse” edes voisi tarkoittaa.
CTC ei ole tapahtuma vaan geometrinen ominaisuus avaruus-ajassa. Se on kuin vuoristoradan silmukka: vaunu ei päätä poistua, vaan rata joko on silmukka tai ei ole. Jotta silmukka “jäisi taakse”, koko rata täytyy muuttua.
Fyysisesti mahdollisia (tai ainakin ajateltavia) tapoja on vain muutama.
Yksi: avaruus-ajan rakenne muuttuu.
Jos jokin ylläpitävä tekijä katoaa — esimerkiksi pyörivä massajakauma, eksoottinen energia tai mustan aukon sisäinen rakenne — CTC-alue lakkaa olemasta. Silmukkaan ajautunut havaitsija ei poistu menneisyyteen, vaan jatkaa eteenpäin uutta, ei-suljettua aikasuoraa pitkin. Ei muistojen pyyhintää, ei hyppyä. Geometria vain vaihtuu alta.
Toinen: kvanttifysiikka rikkoo silmukan.
Monet uskovat, että kun kvanttikentät huomioidaan, CTC:t muuttuvat epästabiileiksi. Energiat nousevat äärettömiksi juuri ennen silmukan sulkeutumista. Tämä on Hawkingin ajattelema “kronologian suojelu”. Käytännössä: silmukka ei koskaan ehdi muodostua täysin, joten mitään ei tarvitse aueta. Se on kuin ovi, joka alkaa avautua mutta paiskautuu kiinni ennen kuin kukaan ehtii astua sisään.
Kolmas: silmukka on paikallinen, ei globaali.
CTC voi olla rajattu alue, vähän kuin pyörre joessa. Astut pyörteeseen, kierrät, ja jos pääset sen reunalle oikeassa kohdassa, virta vie sinut eteenpäin. Tällöin “taakse jääminen” ei ole aikamatka vaan siirtymä pois erityisestä geometrisesta alueesta. Menneisyys ei katoa, vaan lakkaa olemasta saavutettavissa.
Nyt tärkeä kielikorjaus:
Et koskaan jätä silmukkaa ajallisesti. Et sano “nyt olen sen jälkeen”. Silmukassa ei ole jälkeen. Voit vain siirtyä alueeseen, jossa aikaa ei enää ole suljettu. Tämä on vaikeaa, koska kieli on tehty lineaariselle ajalle.
Entä muistot?
Jos poistuminen tapahtuu geometrian muutoksen vuoksi, muistot jäävät. Jos silmukka ei koskaan ollut täydellinen, mitään muistettavaa ei ole. Fysiikka ei vaadi amnesiaa — vain johdonmukaisuutta.
Ja lopuksi se filosofinen koukku:
Jos joskus pääsisit silmukasta ulos, et voisi todistaa sitä kenellekään. Kaikki todisteesi ovat osa historiaa, joka ei koskaan sisältänyt silmukkaa heidän näkökulmastaan. Se olisi jäänyt taakse kuin suljettu ovi maailmassa, joka on aina ollut suoraviivainen.
Aika ei ehkä päästä irti. Se vain lakkaa pitämästä kiinni."Ärrälle lisää:"
CTC-silmukka on eri asia kuin elokuvien aikasilmukat, elokuvien silmukoihin liittyy aina jokin tarina ja opetus, amerikkalaiseen tyyliin.
Eräässä mielessä voimme puhua vain scifi-aikamatkailusta, koska
siinä on puhe nimenomaan jostain sellaisesta mitä voimme kutsua
ajanlogiikaksi. CTC-silmukat ovat matemaattisia rakennelmia, jotka
ovat liian epähavainnollisia.
Aikasilmukassa vain päähenkilön muisti toimii, hän muistaa eri kierrokset,
tämä on välttämätöntä tarinan kerrontaa varten, aika itse pyyhkisi kaikkien
muistit tai kaikki muistaisivat. Aikasilmukan looginen kompastus on
epämääräinen alkuasemaan palaaminen. CTC-silmukka on erilainen.
Novikovin periaate on soviteltu CTC-silmukkaa varten,aikasilmukoissa
sen käyttö on hiukan outoa. Fyysikot eivät siedä paradokseja, muuten
kuin siellä missä he eivät mahda niille mitään.
Aikasilmukoissa Novikovin periaatteet ovat outoja.
Se estää tehokkaasti vaikka aikakoneen testauksen ennen varsinaista aikamatkaa.
Realismista ja aikamatkoista: emme tiedä ovatko CTC-silmukat mahdollisia, tavalliset aikamatkat ovat eräänlaisia ajatuskokeita ajankäsitteestä ja siihen liittyvistä mahdollisuuksista.
R.
Youtubessa Äärirajoilla- ohjelmassa on nyt haastatteluni kosmologiasta ym. Julkaisukynnys alkaa rikkoutua!
YouTube haku: Äärirajoilla Podcast.
Ketjusta on poistettu 6 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Trump muka öljyn takia Venezuelaan? Pelkää mustamaalausta
Kertokaapa mistä tuollainen uutisankka on saanut alkunsta? Näyttäkääpä ne alkuperäiset lähteet, minä en löytänyt mitään17716242Kun Arman Alizad puolusti hiihtäjä Vilma Nissilää sanomalla
"älä välitä sekopäistä Vilma", ja kun siitä kerrottiin täällä, niin sekopäinen mukasuvaitsevainen teki siitä valituksen903765Venezuela on hyvä esimerkki vasemmistolaisten pahuudesta
Jokainen tietää, että Venezuelassa on pitkään ollut Chavezin ja Maduron vasemmistohallinto. Maan talous on romuttunut,1373054Lataus pakkaskelissä
En olisi koskaan ostanut sähköautoa jos olisin tajunnut että ne eivät lataa pakkasissa suurteholatauksella vaan istut tu261769Martinalta vahva viesti
"Suuret unelmat venyttävät sinua, pelottavat vähän ja vievät mukavuusalueen ulkopuolelle. Juuri siellä kasvu tapahtuu. J2791514Miksei Trump ole kiinnostunut Suomen valloittamisesta?
Täällähän on enemmän turvetta kuin Norjalla öljyä. Eikö Ttump ole turvenuija?551471Akateemikko Martti Koskenniemi vertaa Trumpia Putiniin
"-Suomalaisena on syytä olla huolissaan siitä, että Yhdysvallat näin vahvistaa 1800-luvun alkupuolella julistamansa etup1591407Jos mies olet oikeasti...?
Kiinnostunut... Pyydä mut kunnolla treffeille ja laita itsesi likoon. En voi antaa sydäntä jos sinä olet epävarma ja eh1151314Esko Eerikäinen paljastaa järkyttävän muiston lapsuudesta - Isä löytyi alastomana slummista
Esko Eerikäisen tausta on monikulttuurinen, hän muutti vain 10-vuotiaana yksin kotoaan Kolumbiasta isovanhempiensa luo S141274- 811101