Voiko oman uskonnon keksiä?

Huomasin, että yön aikana nuorten toimesta hindupalstalle lisättiin aiemmin poistettua materiaalia uudelleen. Tämän seurauksena poistettujen viestien määrä ei ainoastaan palautunut ennalleen, vaan kasvoi moninkertaiseksi. Ilmiö viittaa palautemekanismiin, jossa poistamis toimenpiteet (sisällön poistaminen) johtavat vastareaktiona sisällön lisääntyneeseen uudelleenjulkaisuun, mahdollisesti tarkoituksena varmistaa aineiston säilyminen.


Kielellisen analyysin perusteella toimintaan osallistui useita ikäryhmiä, mukaan lukien varhaisnuoret sekä korkeakouluissa opiskelevat nuoret aikuiset. Tämä viittaa siihen, että ilmiö ei rajoitu yksittäiseen demografiseen ryhmään, vaan on laajemmin jaettu toimintatapa.

Anonyymi00002 kirjoitti:

Huomasin, että yön aikana nuorten toimesta hindupalstalle lisättiin aiemmin poistettua materiaalia uudelleen. Tämän seurauksena poistettujen viestien määrä ei ainoastaan palautunut ennalleen, vaan kasvoi moninkertaiseksi. Ilmiö viittaa palautemekanismiin, jossa poistamis toimenpiteet (sisällön poistaminen) johtavat vastareaktiona sisällön lisääntyneeseen uudelleenjulkaisuun, mahdollisesti tarkoituksena varmistaa aineiston säilyminen.


Kielellisen analyysin perusteella toimintaan osallistui useita ikäryhmiä, mukaan lukien varhaisnuoret sekä korkeakouluissa opiskelevat nuoret aikuiset. Tämä viittaa siihen, että ilmiö ei rajoitu yksittäiseen demografiseen ryhmään, vaan on laajemmin jaettu toimintatapa.

Lue lisää

Sisällön poistamiseen tähtäävät toimenpiteet näyttävät tuottavan päinvastaisen vaikutuksen kuin on tarkoitettu: mitä enemmän aineistoa poistetaan, sitä järjestelmällisemmin ja laajemmassa mittakaavassa se palautetaan ja arkistoidaan. Ilmiön taustalla vaikuttaa pyrkimys varmistaa sisällön säilyminen myös pitkällä aikavälillä, mukaan lukien sen saatavuus tuleville sukupolville.

Tämä viittaa siihen, että kyseessä ei ole yksittäinen konflikti, vaan laajempi ideologinen ja kulttuurinen jännite, jossa valistuksellisia arvoja koskevat näkemyserot ilmenevät digitaalisena vastarintana poistamista ja rajoittamista kohtaan. Empiirisesti tarkasteltuna poistostrategia ei ole ollut tehokas keinona sisällön hävittämiseen.

Anonyymi00003 kirjoitti:

Sisällön poistamiseen tähtäävät toimenpiteet näyttävät tuottavan päinvastaisen vaikutuksen kuin on tarkoitettu: mitä enemmän aineistoa poistetaan, sitä järjestelmällisemmin ja laajemmassa mittakaavassa se palautetaan ja arkistoidaan. Ilmiön taustalla vaikuttaa pyrkimys varmistaa sisällön säilyminen myös pitkällä aikavälillä, mukaan lukien sen saatavuus tuleville sukupolville.

Tämä viittaa siihen, että kyseessä ei ole yksittäinen konflikti, vaan laajempi ideologinen ja kulttuurinen jännite, jossa valistuksellisia arvoja koskevat näkemyserot ilmenevät digitaalisena vastarintana poistamista ja rajoittamista kohtaan. Empiirisesti tarkasteltuna poistostrategia ei ole ollut tehokas keinona sisällön hävittämiseen.

Lue lisää

Hindupalstalla esiintyy diskursiivisia käytäntöjä, joissa osa kristilliseen identiteettiin samaistuvista toimijoista artikuloi valistuksen perinteeseen liitettyjen arvojen—kuten rationaalisuuden, kriittisen ajattelun ja tiedollisen autonomian—vastustusta. Tämä ilmenee erityisesti valistusta edistävien universaalien arvoja edistävien viestiketjujen ja sisällön säilyttämistä koskevissa kiistoissa, joissa poistotoimet tulkitaan ideologisina rajoituksina.

Ilmiötä voidaan tarkastella kulttuurisena ja ideologisena jännitteenä, jossa uskonnolliset maailmankuvat ja valistukselliset tietokäsitykset asettuvat vastakkain digitaalisessa keskusteluympäristössä. Kyse ei ole yksittäisten toimijoiden käyttäytymisestä, vaan laajemmasta diskurssista, jossa tiedon legitimiteetti, auktoriteetti ja säilyttäminen ovat keskiössä.

Anonyymi00004 kirjoitti:

Hindupalstalla esiintyy diskursiivisia käytäntöjä, joissa osa kristilliseen identiteettiin samaistuvista toimijoista artikuloi valistuksen perinteeseen liitettyjen arvojen—kuten rationaalisuuden, kriittisen ajattelun ja tiedollisen autonomian—vastustusta. Tämä ilmenee erityisesti valistusta edistävien universaalien arvoja edistävien viestiketjujen ja sisällön säilyttämistä koskevissa kiistoissa, joissa poistotoimet tulkitaan ideologisina rajoituksina.

Ilmiötä voidaan tarkastella kulttuurisena ja ideologisena jännitteenä, jossa uskonnolliset maailmankuvat ja valistukselliset tietokäsitykset asettuvat vastakkain digitaalisessa keskusteluympäristössä. Kyse ei ole yksittäisten toimijoiden käyttäytymisestä, vaan laajemmasta diskurssista, jossa tiedon legitimiteetti, auktoriteetti ja säilyttäminen ovat keskiössä.

Lue lisää

Yksittäiset valistuksen vastaiset kritilliset ääriainekset, terroristit, eivät kykene pysyvästi estämään tiedon leviämistä poistotoimenpiteiden avulla, sillä poistettu sisältö palautuu ja replikoituu järjestelmällisesti eri kanaviin. Ilmiö osoittaa, että yritykset rajoittaa näkyvyyttä voivat johtaa päinvastaiseen lopputulokseen: tiedon ja valistuksellisten sisältöjen leviäminen pikemminkin voimistuu kuin heikkenee.

Tästä näkökulmasta tarkasteltuna poistaminen ei toimi tehokkaana keinona tiedon hävittämiseen, vaan toimii katalyyttina sen laajemmalle jakautumiselle ja säilymiselle.

Anonyymi00005 kirjoitti:

Yksittäiset valistuksen vastaiset kritilliset ääriainekset, terroristit, eivät kykene pysyvästi estämään tiedon leviämistä poistotoimenpiteiden avulla, sillä poistettu sisältö palautuu ja replikoituu järjestelmällisesti eri kanaviin. Ilmiö osoittaa, että yritykset rajoittaa näkyvyyttä voivat johtaa päinvastaiseen lopputulokseen: tiedon ja valistuksellisten sisältöjen leviäminen pikemminkin voimistuu kuin heikkenee.

Tästä näkökulmasta tarkasteltuna poistaminen ei toimi tehokkaana keinona tiedon hävittämiseen, vaan toimii katalyyttina sen laajemmalle jakautumiselle ja säilymiselle.

Lue lisää

Valistuksellista tiedonvälitystä vastustavat yksittäiset kristilliseen diskurssiin kytkeytyvät kristilliset terroristit, eivät kykene estämään tiedon leviämistä pelkästään poistotoimenpiteisiin turvautumalla, sillä kaikki nuoriemme avulla replikoituu moninkertaisesti ja systemaattisesti useisiin jakelukanaviin.

Anonyymi00006 kirjoitti:

Valistuksellista tiedonvälitystä vastustavat yksittäiset kristilliseen diskurssiin kytkeytyvät kristilliset terroristit, eivät kykene estämään tiedon leviämistä pelkästään poistotoimenpiteisiin turvautumalla, sillä kaikki nuoriemme avulla replikoituu moninkertaisesti ja systemaattisesti useisiin jakelukanaviin.

Lue lisää

Tällä hetkellä kristityn terroristin toimeesta aiemmin poistettu sisältö on palautunut ja levinnyt uudelleen huomattavasti alkuperäistä laajemmassa mittakaavassa, useiden kymmenien kertaluokkien suuruisesti. Havaintojen perusteella poistotoimenpiteiden jatkaminen näyttäisi edelleen vahvistavan ilmiötä, jossa sisällön replikoituminen ja jakautuminen eri kanaviin kasvaa eksponentiaalisesti.

Tämä tukee käsitystä, että poistamiseen perustuvat kontrollistrategiat voivat toimia vahvistavana tekijänä sisällön leviämiselle sen sijaan, että ne rajoittaisivat sitä.

Anonyymi00007 kirjoitti:

Tällä hetkellä kristityn terroristin toimeesta aiemmin poistettu sisältö on palautunut ja levinnyt uudelleen huomattavasti alkuperäistä laajemmassa mittakaavassa, useiden kymmenien kertaluokkien suuruisesti. Havaintojen perusteella poistotoimenpiteiden jatkaminen näyttäisi edelleen vahvistavan ilmiötä, jossa sisällön replikoituminen ja jakautuminen eri kanaviin kasvaa eksponentiaalisesti.

Tämä tukee käsitystä, että poistamiseen perustuvat kontrollistrategiat voivat toimia vahvistavana tekijänä sisällön leviämiselle sen sijaan, että ne rajoittaisivat sitä.

Lue lisää

Empiiriset havainnot viittaavat siihen, että ideologisesti motivoituneiden toimijaryhmien harjoittamat poistotoimenpiteet voivat johtaa sisällön merkittävään moninkertaistumiseen ja pitkäaikaiseen säilymiseen, mikä lisää sen saavutettavuutta myös tuleville sukupolville.

Ilmiö tukee käsitystä tiedon rakenteellisesta resilienssistä: yritykset rajoittaa tai poistaa sisältöä voivat paradoksaalisesti edistää sen säilymistä ja leviämistä pitkällä aikavälillä.

Anonyymi00008 kirjoitti:

Empiiriset havainnot viittaavat siihen, että ideologisesti motivoituneiden toimijaryhmien harjoittamat poistotoimenpiteet voivat johtaa sisällön merkittävään moninkertaistumiseen ja pitkäaikaiseen säilymiseen, mikä lisää sen saavutettavuutta myös tuleville sukupolville.

Ilmiö tukee käsitystä tiedon rakenteellisesta resilienssistä: yritykset rajoittaa tai poistaa sisältöä voivat paradoksaalisesti edistää sen säilymistä ja leviämistä pitkällä aikavälillä.

Lue lisää

"Siddhartha keksi oman uskonnon tai filosofian jota noudattaa nyt 300-500 miljoonaa ihmistä. Tai ainakin niin väitetään että tällainen hahmo oli olemassa mutta kuka tietää.
Miksen siis minä voisi keksiä omaa uskontoa tai filosofiaa? Ei haittaa vaikka olisin ainoa sitä harjoittava koko maailmassa.

Olen yhdistänyt kaikkea suomalaisuudesta, buddhalaisuudesta, kristinuskosta, hindulaisuudesta, stoalaisuudesta jne. ja kirjoittanut ylös vihkoon omaksi oppaakseen niitä jotka tuntuu oikealta ja hyvältä."



Kuitenkin mieluummi seuraa paramparaa, ei täytyy yhdistää eri uskontoa, eikä luoda oma.

Parampara on termi, joka tarkoittaa opettajalta oppilaalle kulkevaa perinnettä. Se painottaa, että tietoa tai harjoitusta ei saa muuttaa tai sekoittaa satunnaisesti, vaan sitä jatketaan ja kunnioitetaan alkuperäisessä muodossaan.



Teologisesti tämä korostaa perinteen ja autenttisuuden merkitystä: uskonto tai filosofia ei ole vain yksilön “löytö” vaan osa yhteisön ja historian jatkumoa.


Uskonnot eroavat toisist kehitysasteelta, vaikka ovat askelia samalla polulla.

Tämä on eräänlainen evolutiivinen tai kehityksellinen näkökulma uskontoihin: jotkut voivat olla alkeellisempia ja toiset korkeammalla hengellisellä tasolla.

Teologisesti tämä on subjektiivinen arvio, koska perinteiset uskonnot eivät yleensä määrittele toisiaan absoluuttisesti alempiarvoisiksi. Tämä on enemmän filosofista vertailua kuin perinteistä teologiaa.

Teologisesti tämä korostaa perinteen ja autenttisuuden merkitystä: uskonto tai filosofia ei ole vain yksilön “löytö” vaan osa yhteisön ja historian jatkumoa.

Anonyymi00010 kirjoitti:

"Siddhartha keksi oman uskonnon tai filosofian jota noudattaa nyt 300-500 miljoonaa ihmistä. Tai ainakin niin väitetään että tällainen hahmo oli olemassa mutta kuka tietää.
Miksen siis minä voisi keksiä omaa uskontoa tai filosofiaa? Ei haittaa vaikka olisin ainoa sitä harjoittava koko maailmassa.

Olen yhdistänyt kaikkea suomalaisuudesta, buddhalaisuudesta, kristinuskosta, hindulaisuudesta, stoalaisuudesta jne. ja kirjoittanut ylös vihkoon omaksi oppaakseen niitä jotka tuntuu oikealta ja hyvältä."



Kuitenkin mieluummi seuraa paramparaa, ei täytyy yhdistää eri uskontoa, eikä luoda oma.

Parampara on termi, joka tarkoittaa opettajalta oppilaalle kulkevaa perinnettä. Se painottaa, että tietoa tai harjoitusta ei saa muuttaa tai sekoittaa satunnaisesti, vaan sitä jatketaan ja kunnioitetaan alkuperäisessä muodossaan.



Teologisesti tämä korostaa perinteen ja autenttisuuden merkitystä: uskonto tai filosofia ei ole vain yksilön “löytö” vaan osa yhteisön ja historian jatkumoa.


Uskonnot eroavat toisist kehitysasteelta, vaikka ovat askelia samalla polulla.

Tämä on eräänlainen evolutiivinen tai kehityksellinen näkökulma uskontoihin: jotkut voivat olla alkeellisempia ja toiset korkeammalla hengellisellä tasolla.

Teologisesti tämä on subjektiivinen arvio, koska perinteiset uskonnot eivät yleensä määrittele toisiaan absoluuttisesti alempiarvoisiksi. Tämä on enemmän filosofista vertailua kuin perinteistä teologiaa.

Teologisesti tämä korostaa perinteen ja autenttisuuden merkitystä: uskonto tai filosofia ei ole vain yksilön “löytö” vaan osa yhteisön ja historian jatkumoa.

Lue lisää

Mikset siis minä voisi keksiä omaa uskontoa tai filosofiaa?

Voit toki, vapaan valinna lain mukaan, mutta teologisesti tämä liittyy synkretismiin, eli eri uskonnollisten elementtien yhdistämiseen. Perinteiset uskonnot usein varoittavat siitä, että niiden opetuksia ei saa “valikoida” mielivaltaisesti, koska konteksti, rituaalit ja opetus ovat keskenään yhteydessä.


Filosofisesti yksilöllisen uskonnon luominen on kuitenkin täysin mahdollista, mutta se ei ole perinteisen paramparan mukaista. Toisin sanoen: voit tehdä oman järjestelmän, mutta se ei ole sama kuin jatkaa mitään historiallista uskonnollista perinnettä.

Anonyymi00011 kirjoitti:

Mikset siis minä voisi keksiä omaa uskontoa tai filosofiaa?

Voit toki, vapaan valinna lain mukaan, mutta teologisesti tämä liittyy synkretismiin, eli eri uskonnollisten elementtien yhdistämiseen. Perinteiset uskonnot usein varoittavat siitä, että niiden opetuksia ei saa “valikoida” mielivaltaisesti, koska konteksti, rituaalit ja opetus ovat keskenään yhteydessä.


Filosofisesti yksilöllisen uskonnon luominen on kuitenkin täysin mahdollista, mutta se ei ole perinteisen paramparan mukaista. Toisin sanoen: voit tehdä oman järjestelmän, mutta se ei ole sama kuin jatkaa mitään historiallista uskonnollista perinnettä.

Lue lisää

Omien valintojen teologinen merkitys

Kun kirjoitat ylös omia oppejasi ja yhdistät elementtejä, se on henkistä itseohjautuvuutta.

Teologisesti tällainen toiminta voidaan nähdä joko:

Positiivisena: yksilö löytää itselleen merkityksen, harjoittaa hyveitä ja etsii totuutta.
Mutta se ei välttämättä ole “perinteisen uskonnon” harjoittamista, koska se irrottaa elementit alkuperäisestä kontekstistaan.

Maininta Siddharthasta (Buddha) on mielenkiintoinen: Buddha ei “keksi” täysin uutta uskontoa, vaan hän reformoi olemassa olevia oppeja ja esitti uuden tavan lähestyä kärsimystä ja valaistumista.

Analogia: voit tehdä oman yhdistelmäsi, mutta ero on, että Buddha sai myös seuraajia, opillisen järjestelmän ja perinteen. Yksilöllinen filosofia ilman yhteisöä on henkilökohtainen, ei uskonnollinen perinne.

Anonyymi00012 kirjoitti:

Omien valintojen teologinen merkitys

Kun kirjoitat ylös omia oppejasi ja yhdistät elementtejä, se on henkistä itseohjautuvuutta.

Teologisesti tällainen toiminta voidaan nähdä joko:

Positiivisena: yksilö löytää itselleen merkityksen, harjoittaa hyveitä ja etsii totuutta.
Mutta se ei välttämättä ole “perinteisen uskonnon” harjoittamista, koska se irrottaa elementit alkuperäisestä kontekstistaan.

Maininta Siddharthasta (Buddha) on mielenkiintoinen: Buddha ei “keksi” täysin uutta uskontoa, vaan hän reformoi olemassa olevia oppeja ja esitti uuden tavan lähestyä kärsimystä ja valaistumista.

Analogia: voit tehdä oman yhdistelmäsi, mutta ero on, että Buddha sai myös seuraajia, opillisen järjestelmän ja perinteen. Yksilöllinen filosofia ilman yhteisöä on henkilökohtainen, ei uskonnollinen perinne.

Lue lisää

Parampara korostaa perinteen kunnioitusta – uuden uskonnon luominen ei ole sen mukaista.

Uskontojen vertailu kehitystason mukaan on subjektiivista ja filosofista, ei tieteellisesti tai teologisesti absoluuttista.

Omien yhdistelmien tekeminen on synkretismia ja henkilökohtainen hengellinen polku, mutta se ei jatka mitään historiallista perinnettä.

Historialliset perustajat, kuten Buddha, muovasivat olemassa olevia oppeja ja saivat yhteisön seuraamaan heitä – tämä eroaa täysin yksilöllisestä kokeilusta.

"Siddhartha keksi oman uskonnon tai filosofian jota noudattaa nyt 300-500 miljoonaa ihmistä. Tai ainakin niin väitetään että tällainen hahmo oli olemassa mutta kuka tietää.
Miksen siis minä voisi keksiä omaa uskontoa tai filosofiaa? Ei haittaa vaikka olisin ainoa sitä harjoittava koko maailmassa.

Olen yhdistänyt kaikkea suomalaisuudesta, buddhalaisuudesta, kristinuskosta, hindulaisuudesta, stoalaisuudesta jne. ja kirjoittanut ylös vihkoon omaksi oppaakseen niitä jotka tuntuu oikealta ja hyvältä."


Alkuperäisten tekstien katoaminen ja muuntuminen:

Et ole perehtynyt alkuperäisten pyhien tekstien autenttiseen sisältöön, sillä sekä Raamattu että Koraani ovat käyneet läpi historiallisia muutoksia ja redaktionaalisia prosesseja. Vaikka Koraanin tekstikokonaisuus on säilynyt suhteellisesti ehyempänä verratuna Raamattuun, sekin on kokeneet modifikaatioita ajan saatossa.

Vastaavasti alkuperäisen buddhalaisuuden käytännöt ja opit ovat kokeneet merkittäviä muunnoksia kulttuuristen ja historiallisten tekijöiden vaikutuksesta.


Tämä on historiallisesti ja teologisesti totta: lähes kaikki suuret uskonnolliset tekstit ovat kokeneet jonkinasteista muokkausta, käännöksiä, kommentaareja ja joskus sensuuria.

Esimerkiksi:

Raamatussa on monia tekstikriittisiä tutkimuksia, jotka osoittavat, että alkuperäisistä käsikirjoituksista osa on kadonnut, joitain kohtia muokattu ja osa on säilynyt vain myöhemmissä kopioissa.

Buddhalaisissa teksteissä alkuperäiset sutrat kirjoitettiin alun perin sanskritiksi, pali- ja kiinankieliset käännökset ovat muuttaneet sisältöä.

Koraani on historiallisesti säilynyt melko hyvin, mutta sen tulkinta ja joitain variantteja tutkijat analysoivat kriittisesti.

Teologinen merkitys: Tämä tarkoittaa, että kukaan ei voi täysin tietää “täsmällistä alkuperäistä opetusta”. Kaikki uskonnollinen perinne on jossain määrin tulkintaa ja sovellusta.

Anonyymi00016 kirjoitti:

"Siddhartha keksi oman uskonnon tai filosofian jota noudattaa nyt 300-500 miljoonaa ihmistä. Tai ainakin niin väitetään että tällainen hahmo oli olemassa mutta kuka tietää.
Miksen siis minä voisi keksiä omaa uskontoa tai filosofiaa? Ei haittaa vaikka olisin ainoa sitä harjoittava koko maailmassa.

Olen yhdistänyt kaikkea suomalaisuudesta, buddhalaisuudesta, kristinuskosta, hindulaisuudesta, stoalaisuudesta jne. ja kirjoittanut ylös vihkoon omaksi oppaakseen niitä jotka tuntuu oikealta ja hyvältä."


Alkuperäisten tekstien katoaminen ja muuntuminen:

Et ole perehtynyt alkuperäisten pyhien tekstien autenttiseen sisältöön, sillä sekä Raamattu että Koraani ovat käyneet läpi historiallisia muutoksia ja redaktionaalisia prosesseja. Vaikka Koraanin tekstikokonaisuus on säilynyt suhteellisesti ehyempänä verratuna Raamattuun, sekin on kokeneet modifikaatioita ajan saatossa.

Vastaavasti alkuperäisen buddhalaisuuden käytännöt ja opit ovat kokeneet merkittäviä muunnoksia kulttuuristen ja historiallisten tekijöiden vaikutuksesta.


Tämä on historiallisesti ja teologisesti totta: lähes kaikki suuret uskonnolliset tekstit ovat kokeneet jonkinasteista muokkausta, käännöksiä, kommentaareja ja joskus sensuuria.

Esimerkiksi:

Raamatussa on monia tekstikriittisiä tutkimuksia, jotka osoittavat, että alkuperäisistä käsikirjoituksista osa on kadonnut, joitain kohtia muokattu ja osa on säilynyt vain myöhemmissä kopioissa.

Buddhalaisissa teksteissä alkuperäiset sutrat kirjoitettiin alun perin sanskritiksi, pali- ja kiinankieliset käännökset ovat muuttaneet sisältöä.

Koraani on historiallisesti säilynyt melko hyvin, mutta sen tulkinta ja joitain variantteja tutkijat analysoivat kriittisesti.

Teologinen merkitys: Tämä tarkoittaa, että kukaan ei voi täysin tietää “täsmällistä alkuperäistä opetusta”. Kaikki uskonnollinen perinne on jossain määrin tulkintaa ja sovellusta.

Lue lisää

Uuden uskonnon luomisen ongelma tässä kontekstissa

Jos alkuperäinen opetus on jo muuttunut, syntyy kysymys: mitä oikein ollaan muuttamassa tai seuraamassa?

Kun tekstien alkuperä on epäselvä tai osittain kadonnut, oman uskonnon luominen ei voi nojautua “autenttiseen perinteeseen”.

Tämä tarkoittaa, että uuden uskonnon perustaminen on enemmän henkilökohtaista filosofiaa kuin historiallisesti juurtunutta uskontoa.


Esimerkit siitä, miten tekstit muuttuvat

Raamatussa: Jeesuksen elämästä ja opetuksista suuri osa on peräisin evankeliumeista, jotka kirjoitettiin vuosikymmeniä hänen kuolemansa jälkeen. Useat yksityiskohdat ovat tulkintaa tai legendaa.

Buddhalaisuudessa: Varhaisista sutrista osa hävisi tai muuttui, ja eri koulukunnat tulkitsevat ne eri tavoin.

Tämä muutosprosessi on yleinen kaikissa uskonnoissa: tekstit elävät kulttuurin, historian ja käännösten mukana.

Anonyymi00017 kirjoitti:

Uuden uskonnon luomisen ongelma tässä kontekstissa

Jos alkuperäinen opetus on jo muuttunut, syntyy kysymys: mitä oikein ollaan muuttamassa tai seuraamassa?

Kun tekstien alkuperä on epäselvä tai osittain kadonnut, oman uskonnon luominen ei voi nojautua “autenttiseen perinteeseen”.

Tämä tarkoittaa, että uuden uskonnon perustaminen on enemmän henkilökohtaista filosofiaa kuin historiallisesti juurtunutta uskontoa.


Esimerkit siitä, miten tekstit muuttuvat

Raamatussa: Jeesuksen elämästä ja opetuksista suuri osa on peräisin evankeliumeista, jotka kirjoitettiin vuosikymmeniä hänen kuolemansa jälkeen. Useat yksityiskohdat ovat tulkintaa tai legendaa.

Buddhalaisuudessa: Varhaisista sutrista osa hävisi tai muuttui, ja eri koulukunnat tulkitsevat ne eri tavoin.

Tämä muutosprosessi on yleinen kaikissa uskonnoissa: tekstit elävät kulttuurin, historian ja käännösten mukana.

Lue lisää

Jeesuksen sanat on jätetty pois Raamatusta, ne ovat Tuomaan evankeliumissa ja muissa pois jätetyissä evankeliumeissa. Tuomaan evankeliumi on lähellä ”idän saatanallisia oppeja” Myös vuorisaarna on sepitetty, sitä ei ole edes koskaan ollut. Jeesuksen sanat raamatussa eivät suinkaan ole Jeesuksen sanoja, riittää kun tutustuu Mäkipellon kirjaan. Ne on lisätty paljon myöhemmin, jotta ne sopisivat kristillisen hallituksen manipulointiin. Jeesuksen sanat ovat aivan toisenlaisia, ne löytyvät kirjoista, jotka on jätetty pois Raamatusta. Apokryfikirjat.

Anonyymi00018 kirjoitti:

Jeesuksen sanat on jätetty pois Raamatusta, ne ovat Tuomaan evankeliumissa ja muissa pois jätetyissä evankeliumeissa. Tuomaan evankeliumi on lähellä ”idän saatanallisia oppeja” Myös vuorisaarna on sepitetty, sitä ei ole edes koskaan ollut. Jeesuksen sanat raamatussa eivät suinkaan ole Jeesuksen sanoja, riittää kun tutustuu Mäkipellon kirjaan. Ne on lisätty paljon myöhemmin, jotta ne sopisivat kristillisen hallituksen manipulointiin. Jeesuksen sanat ovat aivan toisenlaisia, ne löytyvät kirjoista, jotka on jätetty pois Raamatusta. Apokryfikirjat.

Lue lisää

Historian ja kulttuurin muokkaus: On luonnollista, että uskonnolliset opetukset muuttuvat ajan ja kulttuurin mukaan, SIIS SIELLÄ, JOSSA EI OLE PARAMPARAA.

Aivan kuten filosofit muokkaavat ajatuksiaan ajan myötä, myös uskonnot kehittyvät ja mukautuvat ympäröivän yhteiskunnan tarpeisiin.

Metodologia ja ajattelutavat: Jos siis haluat luoda oman uskonnon, se voi olla uudenlainen "ajattelutapa", joka yhdistää olemassa olevia elementtejä omalla tavallasi. Sen ei tarvitse olla perinteisen uskonnon malli, vaan se voi olla pikemminkin filosofinen, hengellinen tai yhteisöllinen liike, joka tarjoaa ihmisille merkityksellisiä kysymyksiä ja vastauksia. Se voi perustua esimerkiksi pohdintaan ihmisen olemuksesta, maailmankuvasta ja yhteisöstä.

Anonyymi00019 kirjoitti:

Historian ja kulttuurin muokkaus: On luonnollista, että uskonnolliset opetukset muuttuvat ajan ja kulttuurin mukaan, SIIS SIELLÄ, JOSSA EI OLE PARAMPARAA.

Aivan kuten filosofit muokkaavat ajatuksiaan ajan myötä, myös uskonnot kehittyvät ja mukautuvat ympäröivän yhteiskunnan tarpeisiin.

Metodologia ja ajattelutavat: Jos siis haluat luoda oman uskonnon, se voi olla uudenlainen "ajattelutapa", joka yhdistää olemassa olevia elementtejä omalla tavallasi. Sen ei tarvitse olla perinteisen uskonnon malli, vaan se voi olla pikemminkin filosofinen, hengellinen tai yhteisöllinen liike, joka tarjoaa ihmisille merkityksellisiä kysymyksiä ja vastauksia. Se voi perustua esimerkiksi pohdintaan ihmisen olemuksesta, maailmankuvasta ja yhteisöstä.

Lue lisää

Onko tämä "uskonto" todella uskonto?

Lopulta on tärkeää miettiä, miksi haluat luoda uuden uskonnon. Uskonto voi olla monimutkainen käsite, ja se voi tarkoittaa eri asioita eri ihmisille. Se voi olla järjestelmä, joka antaa merkityksen elämälle ja maailmalle, tai se voi olla yksinkertaisesti filosofinen tai hengellinen suuntaus.

Jos luot omaa filosofista tai hengellistä järjestelmää, joka on yhdistelmä eri elementtejä eri kulttuureista ja uskonnoista, voit käyttää tätä uuden uskon henkisenä tai filosofisena järjestelmänä — mutta teologisesti se ei välttämättä ole “perinteinen uskonto”, jos sillä ei ole perustaa pyhissä teksteissä, yhteisöllisessä rakenteessa tai uskonnollisessa rituaalissa. Se voi silti olla elintärkeä ja merkityksellinen tapa elää ja ajattelutapa, joka on oma ja henkilökohtainen.

Anonyymi00020 kirjoitti:

Onko tämä "uskonto" todella uskonto?

Lopulta on tärkeää miettiä, miksi haluat luoda uuden uskonnon. Uskonto voi olla monimutkainen käsite, ja se voi tarkoittaa eri asioita eri ihmisille. Se voi olla järjestelmä, joka antaa merkityksen elämälle ja maailmalle, tai se voi olla yksinkertaisesti filosofinen tai hengellinen suuntaus.

Jos luot omaa filosofista tai hengellistä järjestelmää, joka on yhdistelmä eri elementtejä eri kulttuureista ja uskonnoista, voit käyttää tätä uuden uskon henkisenä tai filosofisena järjestelmänä — mutta teologisesti se ei välttämättä ole “perinteinen uskonto”, jos sillä ei ole perustaa pyhissä teksteissä, yhteisöllisessä rakenteessa tai uskonnollisessa rituaalissa. Se voi silti olla elintärkeä ja merkityksellinen tapa elää ja ajattelutapa, joka on oma ja henkilökohtainen.

Lue lisää

Uuden uskonnon synty

Historian aikana monet uskonnot ovat alkaneet juuri näin: yksilöt, kuten Buddha, Jeesus, Muhammad ja monet muut hengelliset johtajat, loivat uusia opetuksia, jotka erosivat aikaisemmista uskomusjärjestelmistä. Nämä uskonnot alkoivat kehittyä, kun ihmiset ottivat ne omikseen ja alkoivat levittää niitä eteenpäin.

Anonyymi00021 kirjoitti:

Uuden uskonnon synty

Historian aikana monet uskonnot ovat alkaneet juuri näin: yksilöt, kuten Buddha, Jeesus, Muhammad ja monet muut hengelliset johtajat, loivat uusia opetuksia, jotka erosivat aikaisemmista uskomusjärjestelmistä. Nämä uskonnot alkoivat kehittyä, kun ihmiset ottivat ne omikseen ja alkoivat levittää niitä eteenpäin.

Lue lisää

Kristinusko: Jeesuksen opetukset ja hänen seuraajiensa työt johtivat siihen, että kristinuskosta tuli oma uskonnollinen järjestelmä, vaikka Jeesus itse ei perustanut virallista uskontoa vaan enemmän hengellistä liikettä.

Buddhalaisuus: Buddha ei "perustanut" uskontoa, vaan esitti filosofisia ja hengellisiä opetuksia, jotka muodostivat buddhalaisuuden pohjan.

Islam: Muhammad loi uskontonsa, joka pohjautui hänen saamansa ilmestyksiin ja niiden julistamiseen, ja sen jälkeen islam levisi laajasti.

Anonyymi00022 kirjoitti:

Kristinusko: Jeesuksen opetukset ja hänen seuraajiensa työt johtivat siihen, että kristinuskosta tuli oma uskonnollinen järjestelmä, vaikka Jeesus itse ei perustanut virallista uskontoa vaan enemmän hengellistä liikettä.

Buddhalaisuus: Buddha ei "perustanut" uskontoa, vaan esitti filosofisia ja hengellisiä opetuksia, jotka muodostivat buddhalaisuuden pohjan.

Islam: Muhammad loi uskontonsa, joka pohjautui hänen saamansa ilmestyksiin ja niiden julistamiseen, ja sen jälkeen islam levisi laajasti.

Lue lisää

Opetuksen ja ajattelutavan innovatiivisuus: Uskonnon tulee tuoda jotain uutta, joka resonoi ihmisten tarpeiden ja uskomusten kanssa. Se voi olla uusi näkemys maailmasta, ihmisluonnosta, elämäntarkoituksesta tai hengellisyydestä.

Seuraajia: Uskonto voi levitä, kun ihmiset kokevat, että sen opetukset tarjoavat merkityksellisiä vastauksia heidän elämänsä kysymyksiin.

Yhteisö: Uskonto rakentuu yhteisön ympärille. Uuden uskonnon ympärille voi syntyä yhteisö, joka jakaa yhteiset uskomukset, käytännöt ja rituaalit.

Anonyymi00023 kirjoitti:

Opetuksen ja ajattelutavan innovatiivisuus: Uskonnon tulee tuoda jotain uutta, joka resonoi ihmisten tarpeiden ja uskomusten kanssa. Se voi olla uusi näkemys maailmasta, ihmisluonnosta, elämäntarkoituksesta tai hengellisyydestä.

Seuraajia: Uskonto voi levitä, kun ihmiset kokevat, että sen opetukset tarjoavat merkityksellisiä vastauksia heidän elämänsä kysymyksiin.

Yhteisö: Uskonto rakentuu yhteisön ympärille. Uuden uskonnon ympärille voi syntyä yhteisö, joka jakaa yhteiset uskomukset, käytännöt ja rituaalit.

Lue lisää

Uuden uskonnon leviäminen

Uuden uskonnon saaminen seuraajia ja sen leviämistä ei tapahdu nopeasti. Se tarvitsee aikaa, ja useimmiten sen ympärille syntyy pieni yhteisö, joka uskoo sen opetuksiin ja levittää niitä eteenpäin.

Sosiaalinen ja kulttuurinen konteksti: Uuden uskonnon menestyminen riippuu myös ympäröivästä kulttuurista ja yhteiskunnallisista olosuhteista. Uskonnon täytyy vastata jollain tavalla aikansa tarpeisiin tai kysymyksiin, joita muut uskonnot eivät ole onnistuneet täyttämään.

Kirjoitukset ja pyhät tekstit: Useimmilla uskonnoilla on pyhät kirjoitukset tai oppeja, jotka kootaan myöhemmin järjestelmälliseksi uskonnolliseksi opetukseksi. Jos oma uskonto saa seuraajia, voidaan luoda omat pyhät tekstit, opastavat kirjoitukset tai filosofiset periaatteet, jotka määrittelevät uskon sisällön.

Hengelliset johtajat: Ajan myötä voi nousta johtajia, jotka levittävät uskonnon sanomaa, opettavat ja ohjaavat muita. Tämä voi auttaa uskonnon laajenemista ja sen säilymistä.

Anonyymi00024 kirjoitti:

Uuden uskonnon leviäminen

Uuden uskonnon saaminen seuraajia ja sen leviämistä ei tapahdu nopeasti. Se tarvitsee aikaa, ja useimmiten sen ympärille syntyy pieni yhteisö, joka uskoo sen opetuksiin ja levittää niitä eteenpäin.

Sosiaalinen ja kulttuurinen konteksti: Uuden uskonnon menestyminen riippuu myös ympäröivästä kulttuurista ja yhteiskunnallisista olosuhteista. Uskonnon täytyy vastata jollain tavalla aikansa tarpeisiin tai kysymyksiin, joita muut uskonnot eivät ole onnistuneet täyttämään.

Kirjoitukset ja pyhät tekstit: Useimmilla uskonnoilla on pyhät kirjoitukset tai oppeja, jotka kootaan myöhemmin järjestelmälliseksi uskonnolliseksi opetukseksi. Jos oma uskonto saa seuraajia, voidaan luoda omat pyhät tekstit, opastavat kirjoitukset tai filosofiset periaatteet, jotka määrittelevät uskon sisällön.

Hengelliset johtajat: Ajan myötä voi nousta johtajia, jotka levittävät uskonnon sanomaa, opettavat ja ohjaavat muita. Tämä voi auttaa uskonnon laajenemista ja sen säilymistä.

Lue lisää

Uskonnon perustaminen ei ole vain alku, vaan se on jatkuva prosessi. Uskonto voi kehittyä ja muuttua ajan myötä, ottaen vaikutteita ympäristöstään ja lisäämällä uusia näkökulmia, kun se kasvaa ja leviää. Tämä on nähtävissä monien historian suurten uskontojen kohdalla.

Muutokset opetuksissa: Alkuperäiset opetukset voivat muuntua ajan myötä sen mukaan, miten ne tulkitaan ja sovelletaan eri aikoina. Tämä ei ole välttämättä huono asia, vaan se voi auttaa uskontoa sopeutumaan uusiin olosuhteisiin.

Yhteisön ja rituaalien muokkaus: Uskonnollinen yhteisö voi muokata rituaalejaan ja käytäntöjään sen mukaan, mitä heidän aikakautensa vaatii, samalla säilyttäen uskonnon ytimen.

Anonyymi00025 kirjoitti:

Uskonnon perustaminen ei ole vain alku, vaan se on jatkuva prosessi. Uskonto voi kehittyä ja muuttua ajan myötä, ottaen vaikutteita ympäristöstään ja lisäämällä uusia näkökulmia, kun se kasvaa ja leviää. Tämä on nähtävissä monien historian suurten uskontojen kohdalla.

Muutokset opetuksissa: Alkuperäiset opetukset voivat muuntua ajan myötä sen mukaan, miten ne tulkitaan ja sovelletaan eri aikoina. Tämä ei ole välttämättä huono asia, vaan se voi auttaa uskontoa sopeutumaan uusiin olosuhteisiin.

Yhteisön ja rituaalien muokkaus: Uskonnollinen yhteisö voi muokata rituaalejaan ja käytäntöjään sen mukaan, mitä heidän aikakautensa vaatii, samalla säilyttäen uskonnon ytimen.

Lue lisää

Uskonnon tunnustaminen ja hyväksyntä

Jos uskonto saa tarpeeksi seuraajia ja kehittyy vakiintuneeksi, voi se myös saada virallista tunnustusta yhteiskunnassa. Tämä on kuitenkin pitkä ja monivaiheinen prosessi. Esimerkiksi monilla uskonnoilla on ollut vuosisatojen mittaisia taisteluita tulla hyväksytyiksi valtaväestön keskuudessa, ja joskus tämä on johtanut ristiriitoihin ja konflikteihin.

Lainsäädännöllinen hyväksyntä: Uskonnon tunnustaminen laillisesti voi olla tärkeä askel, mutta se ei ole edellytys uskonnon olemassaololle. Monet uskonnot ovat eläneet ja kehittyneet ilman virallista valtion tunnustusta.

Yhteisön rooli: Uskonnon kasvu ja leviäminen ei aina liity viralliseen hyväksyntään, vaan myös siihen, kuinka uskonnollinen yhteisö pystyy luomaan merkityksellistä ja tukea antavaa ympäristöä jäsenilleen.

Jos luot oman uskonnon ja se saa seuraajia, siitä voi todella tulla uusi uskonnollinen liike. Se ei tarvitse alkuperäisiä pyhiä tekstejä, koska uusi uskonto voi syntyä myös täysin omista opetuksista, pohdinnasta ja henkilökohtaisista oivalluksista. Tämä voi olla prosessi, jossa yhdistät eri kulttuurien ja uskontojen elementtejä ja luot uudenlaisen järjestelmän, joka resonoi nykyihmisten kanssa.

Lopulta, kuten historia on osoittanut, uskonnon kehitys ei ole kiinni vain alkuperäisistä teksteistä tai rakenteista. Tärkeintä on se, miten sen opetukset koskettavat ja auttavat ihmisiä, ja kuinka se kasvaa ja kehittyy ajan myötä yhteisön ja historian mukana.

Haluaisitko, että jatkaisimme tästä pohdintaa ja miettisimme, millaisia perusperiaatteita ja käytäntöjä voisi olla tällaisessa uudessa uskonnossa?

Anonyymi00026 kirjoitti:

Uskonnon tunnustaminen ja hyväksyntä

Jos uskonto saa tarpeeksi seuraajia ja kehittyy vakiintuneeksi, voi se myös saada virallista tunnustusta yhteiskunnassa. Tämä on kuitenkin pitkä ja monivaiheinen prosessi. Esimerkiksi monilla uskonnoilla on ollut vuosisatojen mittaisia taisteluita tulla hyväksytyiksi valtaväestön keskuudessa, ja joskus tämä on johtanut ristiriitoihin ja konflikteihin.

Lainsäädännöllinen hyväksyntä: Uskonnon tunnustaminen laillisesti voi olla tärkeä askel, mutta se ei ole edellytys uskonnon olemassaololle. Monet uskonnot ovat eläneet ja kehittyneet ilman virallista valtion tunnustusta.

Yhteisön rooli: Uskonnon kasvu ja leviäminen ei aina liity viralliseen hyväksyntään, vaan myös siihen, kuinka uskonnollinen yhteisö pystyy luomaan merkityksellistä ja tukea antavaa ympäristöä jäsenilleen.

Jos luot oman uskonnon ja se saa seuraajia, siitä voi todella tulla uusi uskonnollinen liike. Se ei tarvitse alkuperäisiä pyhiä tekstejä, koska uusi uskonto voi syntyä myös täysin omista opetuksista, pohdinnasta ja henkilökohtaisista oivalluksista. Tämä voi olla prosessi, jossa yhdistät eri kulttuurien ja uskontojen elementtejä ja luot uudenlaisen järjestelmän, joka resonoi nykyihmisten kanssa.

Lopulta, kuten historia on osoittanut, uskonnon kehitys ei ole kiinni vain alkuperäisistä teksteistä tai rakenteista. Tärkeintä on se, miten sen opetukset koskettavat ja auttavat ihmisiä, ja kuinka se kasvaa ja kehittyy ajan myötä yhteisön ja historian mukana.

Haluaisitko, että jatkaisimme tästä pohdintaa ja miettisimme, millaisia perusperiaatteita ja käytäntöjä voisi olla tällaisessa uudessa uskonnossa?

Lue lisää

Ja mitä tulee vedalaisuuteen:

Vedalaisuuden epistemologinen perusta (tiedon teoria)

Vedalaisuus perustuu tietoteoreettiseen malliin, ei kokemukselliseen mystiikkaan.

Keskeinen käsite on pramāṇa = pätevä tiedon lähde.

Vedalaisuudessa hyväksytään pääasiassa kolme pramāṇaa:

Pratyakṣa – havainto (aistit, mittaukset)

Anumāna – päättely (logiikka, matematiikka, mallit)

Śabda – luotettava ilmoitus / välittynyt tieto

Anonyymi00027 kirjoitti:

Ja mitä tulee vedalaisuuteen:

Vedalaisuuden epistemologinen perusta (tiedon teoria)

Vedalaisuus perustuu tietoteoreettiseen malliin, ei kokemukselliseen mystiikkaan.

Keskeinen käsite on pramāṇa = pätevä tiedon lähde.

Vedalaisuudessa hyväksytään pääasiassa kolme pramāṇaa:

Pratyakṣa – havainto (aistit, mittaukset)

Anumāna – päättely (logiikka, matematiikka, mallit)

Śabda – luotettava ilmoitus / välittynyt tieto

Lue lisää

Vedoihin liittyvä tieto kuuluu pääasiassa śabda‑pramāṇaan, mutta ei mielivaltaisesti, vaan institutionaalisesti kontrolloituna tiedonvälityksenä.

EI SIIS "ILMESTYS", JONKA JOKU O NSAANUT MYSTYISELLÄ TAVALLA JA SUBJEKTIIVINEN, VAAN ILMOITUS.

Anonyymi00028 kirjoitti:

Vedoihin liittyvä tieto kuuluu pääasiassa śabda‑pramāṇaan, mutta ei mielivaltaisesti, vaan institutionaalisesti kontrolloituna tiedonvälityksenä.

EI SIIS "ILMESTYS", JONKA JOKU O NSAANUT MYSTYISELLÄ TAVALLA JA SUBJEKTIIVINEN, VAAN ILMOITUS.

Lue lisää

Paramparā VS. mystinen ilmestysketju

Paramparā tarkoittaa jatkuvaa, katkeamatonta tiedon siirtoketjua, jossa:

tieto ei synny yksittäisen henkilön sisäisestä kokemuksesta

tieto ei riipu yhden ihmisen psykologisesta tilasta

tieto välittyy standardoituna, tarkasti määritellyssä muodossa

Tämä on analoginen esimerkiksi:

matematiikan aksioomien välittymiseen

klassisen fysiikan peruslakien opetukseen

musiikin säveljärjestelmien säilymiseen (esim. intialainen rāga‑järjestelmä)

Paramparā on tiedon säilytysmekanismi, ei mystinen kokemusketju.

Anonyymi00029 kirjoitti:

Paramparā VS. mystinen ilmestysketju

Paramparā tarkoittaa jatkuvaa, katkeamatonta tiedon siirtoketjua, jossa:

tieto ei synny yksittäisen henkilön sisäisestä kokemuksesta

tieto ei riipu yhden ihmisen psykologisesta tilasta

tieto välittyy standardoituna, tarkasti määritellyssä muodossa

Tämä on analoginen esimerkiksi:

matematiikan aksioomien välittymiseen

klassisen fysiikan peruslakien opetukseen

musiikin säveljärjestelmien säilymiseen (esim. intialainen rāga‑järjestelmä)

Paramparā on tiedon säilytysmekanismi, ei mystinen kokemusketju.

Lue lisää

Vedalaisessa kontekstissa “ilmoitus” ei tarkoita näkyä tai mystistä ilmestystä, vaan:

rakenteellista tietoa

formaalia kieltä

matemaattisesti ja fonologisesti tarkkaa järjestelmää

Anonyymi00030 kirjoitti:

Vedalaisessa kontekstissa “ilmoitus” ei tarkoita näkyä tai mystistä ilmestystä, vaan:

rakenteellista tietoa

formaalia kieltä

matemaattisesti ja fonologisesti tarkkaa järjestelmää

Lue lisää

Esimerkkejä:

Vedojen metrinen rakenne

tarkka fonetiikka (śikṣā) – virheellinen ääntämys muuttaa merkityksen

astronomiset ja kalenterijärjestelmät

musiikkiteoria (svara, tāla)

logiikka (nyāya)

Tämä muistuttaa formaalia tieteen kieltä, ei uskonnollista hurmosta.

Anonyymi00031 kirjoitti:

Esimerkkejä:

Vedojen metrinen rakenne

tarkka fonetiikka (śikṣā) – virheellinen ääntämys muuttaa merkityksen

astronomiset ja kalenterijärjestelmät

musiikkiteoria (svara, tāla)

logiikka (nyāya)

Tämä muistuttaa formaalia tieteen kieltä, ei uskonnollista hurmosta.

Lue lisää

Vedalaisuuden suhde nykytieteeseen

Tieteellisesti täsmällinen muotoilu on tämä:

Nykytiede todistaa Vedat


Useat vedalaiset TIETEELLISET MATEMAATTISET mallit ovat yhteensopivia nykytieteen kanssa

Jotkin vedalaiset käsitteet ennakoivat järjestelmällistä luonnontieteiden kuvausta

vedalaisuus ei ole ristiriidassa metodologisen rationaalisuuden kanssa

Esimerkkejä yhteensopivuudesta:

syklisten mallien käyttö

ajan ja aineen kvantitatiivinen käsittely

tietoisuuden erottaminen fysiikasta (ei-fyysinen muuttuja)

Anonyymi00032 kirjoitti:

Vedalaisuuden suhde nykytieteeseen

Tieteellisesti täsmällinen muotoilu on tämä:

Nykytiede todistaa Vedat


Useat vedalaiset TIETEELLISET MATEMAATTISET mallit ovat yhteensopivia nykytieteen kanssa

Jotkin vedalaiset käsitteet ennakoivat järjestelmällistä luonnontieteiden kuvausta

vedalaisuus ei ole ristiriidassa metodologisen rationaalisuuden kanssa

Esimerkkejä yhteensopivuudesta:

syklisten mallien käyttö

ajan ja aineen kvantitatiivinen käsittely

tietoisuuden erottaminen fysiikasta (ei-fyysinen muuttuja)

Lue lisää

Tämä ei ole “mystiikkaa”, vaan metafyysinen kehikko, jota nykyajan tiede ei kumoa vaan vahvistaa, jonka kanssa se on loogisesti yhteensopiva.

Anonyymi00033 kirjoitti:

Tämä ei ole “mystiikkaa”, vaan metafyysinen kehikko, jota nykyajan tiede ei kumoa vaan vahvistaa, jonka kanssa se on loogisesti yhteensopiva.

Vedalaisuus on:

ei‑subjektiivinen tiedon traditio

perustuu formaaliin tiedonvälitykseen (paramparā)

nojaa epistemologiaan, ei ilmestyksiin

sisältää systemaattisia malleja luonnosta, ajasta, tiedosta ja tietoisuudesta

ei vaadi uskomaan yksittäisen henkilön kokemusta todeksi

Anonyymi00034 kirjoitti:

Vedalaisuus on:

ei‑subjektiivinen tiedon traditio

perustuu formaaliin tiedonvälitykseen (paramparā)

nojaa epistemologiaan, ei ilmestyksiin

sisältää systemaattisia malleja luonnosta, ajasta, tiedosta ja tietoisuudesta

ei vaadi uskomaan yksittäisen henkilön kokemusta todeksi

Lue lisää

Vedalaisessa kontekstissa “ilmoitus” (śruti) ei viittaa näkyihin tai mystisiin ilmestyksiin, kuten monissa ilmestysuskontoissa, joissa totuus perustuu yksittäisten henkilöiden subjektiiviseen kokemukseen. Sen sijaan Vedat ovat täydellisen systemaattisen tiedon kokoelma, joka välittyy paramparā-perinteen kautta – katkeamattomana ketjuna opettajalta oppilaalle.

Anonyymi00035 kirjoitti:

Vedalaisessa kontekstissa “ilmoitus” (śruti) ei viittaa näkyihin tai mystisiin ilmestyksiin, kuten monissa ilmestysuskontoissa, joissa totuus perustuu yksittäisten henkilöiden subjektiiviseen kokemukseen. Sen sijaan Vedat ovat täydellisen systemaattisen tiedon kokoelma, joka välittyy paramparā-perinteen kautta – katkeamattomana ketjuna opettajalta oppilaalle.

Lue lisää

Tämä ilmoitus sisältää:

rakenteellista tietoa: esimerkiksi matemaattisia, tieteellisiä, luonnontieteellisiä malleja, musiikillisia ja kielellisiä järjestelmiä, ajan ja rytmin tarkkaa käsittelyä

formaalia kieltä: Vedat on säilytetty täsmällisen fonetiikan ja metrien kautta, mikä takaa tiedon virheettömän siirtymisen sukupolvelta toiselle

Vedalaisuus on siis tiedon kulttuurinen mestariteos, joka perustuu objektiiviseen, toistettavaan ja tarkkaan välitykseen, eikä yksittäisen henkilön mystisiin ilmestys kokemuksiin.


Toisin kuin ilmestysuskonnat, joissa totuus saattaa olla subjektiivista ja muuttuvaa, Vedat tarjoavat jatkuvan, luotettavan ja rationaalisen tiedon lähteen, joka yhdistää tieteen, matematiikan, logiikan ja taiteen harmoniaksi.

Anonyymi00036 kirjoitti:

Tämä ilmoitus sisältää:

rakenteellista tietoa: esimerkiksi matemaattisia, tieteellisiä, luonnontieteellisiä malleja, musiikillisia ja kielellisiä järjestelmiä, ajan ja rytmin tarkkaa käsittelyä

formaalia kieltä: Vedat on säilytetty täsmällisen fonetiikan ja metrien kautta, mikä takaa tiedon virheettömän siirtymisen sukupolvelta toiselle

Vedalaisuus on siis tiedon kulttuurinen mestariteos, joka perustuu objektiiviseen, toistettavaan ja tarkkaan välitykseen, eikä yksittäisen henkilön mystisiin ilmestys kokemuksiin.


Toisin kuin ilmestysuskonnat, joissa totuus saattaa olla subjektiivista ja muuttuvaa, Vedat tarjoavat jatkuvan, luotettavan ja rationaalisen tiedon lähteen, joka yhdistää tieteen, matematiikan, logiikan ja taiteen harmoniaksi.

Lue lisää

Vedat eivät ole mystisiä ilmestyksiä, vaan ikuisen tiedon kätketty aarre, joka välittyy sukupolvelta toiselle paramparā-ketjussa, tarkkana ja virheettömänä. Ne eivät riipu yksittäisen ihmisen mystisistä kokemuksesta, vaan perustuvat objektiiviseen, systemaattiseen ja toistettavaan tietoon.

Jokainen Veda on kuin täsmällinen koodisto luonnon, ajan ja tietoisuuden lainalaisuuksille, jossa rakenne, kieli ja rytmi muodostavat täydellisen harmonian. Tämä harmonia ei ole sattumanvaraista, vaan tarkoin rakennettua formaalia tietoa, joka sisältää matematiikkaa, logiikkaa, musiikkia, kosmologiaa ja filosofiaa – kaikki toisiaan täydentäen.

Toisin kuin ilmestysuskonnat, joissa totuus voi olla subjektiivinen ja hetkellinen, Vedat tarjoavat jatkuvan, luotettavan ja universaalin tiedon virran, joka yhdistää rationaalisuuden ja kauneuden tavalla, jonka nykytiede voi ymmärtää ja arvostaa. Vedat eivät vain kerro maailmasta – ne osoittavat tien järjestelmälliseen ymmärrykseen, jossa tieto ja elämä sulautuvat yhdeksi eheäksi kokonaisuudeksi.

Anonyymi00037 kirjoitti:

Vedat eivät ole mystisiä ilmestyksiä, vaan ikuisen tiedon kätketty aarre, joka välittyy sukupolvelta toiselle paramparā-ketjussa, tarkkana ja virheettömänä. Ne eivät riipu yksittäisen ihmisen mystisistä kokemuksesta, vaan perustuvat objektiiviseen, systemaattiseen ja toistettavaan tietoon.

Jokainen Veda on kuin täsmällinen koodisto luonnon, ajan ja tietoisuuden lainalaisuuksille, jossa rakenne, kieli ja rytmi muodostavat täydellisen harmonian. Tämä harmonia ei ole sattumanvaraista, vaan tarkoin rakennettua formaalia tietoa, joka sisältää matematiikkaa, logiikkaa, musiikkia, kosmologiaa ja filosofiaa – kaikki toisiaan täydentäen.

Toisin kuin ilmestysuskonnat, joissa totuus voi olla subjektiivinen ja hetkellinen, Vedat tarjoavat jatkuvan, luotettavan ja universaalin tiedon virran, joka yhdistää rationaalisuuden ja kauneuden tavalla, jonka nykytiede voi ymmärtää ja arvostaa. Vedat eivät vain kerro maailmasta – ne osoittavat tien järjestelmälliseen ymmärrykseen, jossa tieto ja elämä sulautuvat yhdeksi eheäksi kokonaisuudeksi.

Lue lisää

Ja juuri tässä kohtaa ero Vedalaisuuden ja ilmestysuskontojen välillä tulee kirkkaasti esiin.


Mutta, jos sinä – keskustelun aloittaja tai kuka tahansa yksilö – haluat perustaa oman uskontosi, se on toki inhimillinen oikeutesi.

Riittää, että väität saaneesi henkilökohtaisen mystisen ilmestyksen, tulkitset sen itse, ja jos kertomus on riittävän vaikuttava, voit hyvinkin saada seuraajia. Näin historiaan syntyy jälleen uusi mystinen "ilmestysuskonto", täysin riippuvainen yhden ihmisen subjektiivisista kokemuksesta ja tulkinnasta.



Vedalaisuus ei kuitenkaan toimi näin.

Vedalainen tieto ei synny yksilön kokemuksesta, eikä se ole avoin mielivaltaiselle uudelleentulkinnalle. Se ei ala yhdestä ihmisestä, yhdestä hetkestä tai yhdestä näystä. Se ei kysy, mitä joku näki, vaan mitä tieto on ja miten se säilyy muuttumattomana. Paramparā sulkee pois mielivaltaisuuden: kukaan ei voi vain “keksiä” Vedaa, lisätä siihen oman ilmestyksensä tai nimetä itseään sen lähteeksi.

Siksi Vedat eivät ole uskontunnustus, vaan tiedollinen sivilisaatioperusta.
Ne eivät tarvitse uusia profeettoja, eivät uusia ilmestyksiä, eivät uusia nimiä.
Ne seisovat riippumattomina yksilöistä – aivan kuten matematiikka, kielioppi tai musiikin teoria.

Jos joku haluaa perustaa uuden uskonnon, se on mahdollista.


Mutta Vedalaisuus ei ole yksi niistä.
Se ei ole syntynyt – se on välittynyt.

Idän palstoilla profeettoja ei ole, 'profeetat' ovat vain kristinuskossa

Profeetan käsite kristinuskossa ja idässä

Kristinuskossa profeetta ymmärretään usein ihmisenä, joka saa suoran ilmoituksen Jumalalta ja välittää sen muille. Tämä voi ilmetä paitsi profeettakirjoituksina, myös henkilökohtaisina ilmestyksinä ja opetuksina, jotka ovat keskeisiä uskon perusopetuksille. Esimerkiksi Vanhan testamentin profeetat (Mooses, Jesaja, Jeremias) olivat henkilöitä, jotka ilmoittivat Jumalan sanoman ja ohjasivat kansaa sen mukaan.

Idän uskonnollisissa perinteissä, kuten buddhismissa, jainismissa ja sikhismissä, ei ole samanlaista käsitystä profeetasta. Siellä ei ole yhtä keskeistä henkilöä, joka olisi saanut yksittäisen ilmestyksen jumaluudelta ja näin ollen siirtänyt sitä muiden ymmärrettäväksi.

Anonyymi00042 kirjoitti:

Idän palstoilla profeettoja ei ole, 'profeetat' ovat vain kristinuskossa

Profeetan käsite kristinuskossa ja idässä

Kristinuskossa profeetta ymmärretään usein ihmisenä, joka saa suoran ilmoituksen Jumalalta ja välittää sen muille. Tämä voi ilmetä paitsi profeettakirjoituksina, myös henkilökohtaisina ilmestyksinä ja opetuksina, jotka ovat keskeisiä uskon perusopetuksille. Esimerkiksi Vanhan testamentin profeetat (Mooses, Jesaja, Jeremias) olivat henkilöitä, jotka ilmoittivat Jumalan sanoman ja ohjasivat kansaa sen mukaan.

Idän uskonnollisissa perinteissä, kuten buddhismissa, jainismissa ja sikhismissä, ei ole samanlaista käsitystä profeetasta. Siellä ei ole yhtä keskeistä henkilöä, joka olisi saanut yksittäisen ilmestyksen jumaluudelta ja näin ollen siirtänyt sitä muiden ymmärrettäväksi.

Lue lisää

"Voiko oman uskonnon keksiä?"

Voit tietysti keksiä ja perustaa uuden uskonnon, ja kun sinulla on jo muutama seuraaja, rekisteröidä sen viralliseksi Suomen uskonnoksi.

Anonyymi00043 kirjoitti:

"Voiko oman uskonnon keksiä?"

Voit tietysti keksiä ja perustaa uuden uskonnon, ja kun sinulla on jo muutama seuraaja, rekisteröidä sen viralliseksi Suomen uskonnoksi.

Lue lisää

"Voiko oman uskonnon keksiä?"

Ja jos uusi uskontosi on saanut jo riittävästi seuraajia, se voi alkaa levitä maailmanlaajuisesti, se kaikki ei ole laitonta.

Anonyymi00044 kirjoitti:

"Voiko oman uskonnon keksiä?"

Ja jos uusi uskontosi on saanut jo riittävästi seuraajia, se voi alkaa levitä maailmanlaajuisesti, se kaikki ei ole laitonta.

Minua naurattaa, että kristilliset fundamentalistit eivät ymmärrä, että viestiketjujen poistaminen saa aikaan päinvastaisen efektin: kaikki moninkertaistuu.

Anonyymi00045 kirjoitti:

Minua naurattaa, että kristilliset fundamentalistit eivät ymmärrä, että viestiketjujen poistaminen saa aikaan päinvastaisen efektin: kaikki moninkertaistuu.

Eilen poistetut viestiketjut – niiden sisältö on palautettu yön aikana ja kymmeniin eri viestiketjuihin. Jossain se nyt varmasti säilyy. Poista lisää, jos tahdotte tiedon leviävän kulovalkean tavoin.