Rovaniemellä tehtiin 20 vuotta sitte sairas päätös

Maalaiskunnista tullut rikollis järjestö heli välikankaan johdolla ja homma senkun jatkuu.

Kauanko lapin väestö jaksaa kastoa SDP JA KESKUSTAN lapin tappamista ja mamujen hyysäämistä , Puuttinin perseennuoleskelua sosialismia joka on tuhoontuomittu.

Tämän vuoden lokakuussa rovaniemeläisiä oli Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan 66 195, joten kaupunki on kasvanut 20 vuodessa noin 8 300 asukkaalla.

Yhdistynyt Rovaniemi kasvoi pitkään sekä syntyvyyden että nettomuuton kautta. Eniten lapsia syntyi vuonna 2008, jolloin 769 uutta rovaniemeläistä näki päivänvalon. Syntyneiden määrä on vähentynyt tästä noin neljänneksellä, sillä viime vuonna rovaniemeläisiä syntyi 558.

Viimeisen kolmen vuoden ajan Rovaniemen luonnollinen väestönlisäys on ollut miinusmerkkinen eli kuolleita on ollut enemmän kuin syntyneitä. Väkilukua on siis kasvattanut vain muuttoliike. Kuntien välisessä nettomuutossa Rovaniemi on joinakin vuosina jäänyt miinukselle, kun taas maahanmuutto on kasvattanut Rovaniemeä tasaisesti.

mamusaattio sdp äänestäjä sdp..tahtoo lisää sillä rovaniemi elää maahan muutolla

Maalaiskuntaa on kaivattu takaisin aivan viime vuosinakin, muun muassa yksityistielain uudistuksen jälkimainingeissa. Laki tuli voimaan vuonna 2019 ja velvoitti Rovaniemeä yhdenmukaistamaan yksityisteiden hoitamista ja avustamista koskevat käytännöt, jotka olivat pääosin maalaiskunnan peruja. Maalaiskunta oli huolehtinut yksityisteistä avokätisesti.

Yksityisteiden avustamisesta syntyi Rovaniemellä monivuotinen kiista, joka työllisti myös hallinto-oikeutta. Koska pääosa yksityisteistä sijaitsee entisen maalaiskunnan puolella, jotkut kokivat, että asiat olisivat paremmin, jos kunta olisi säilynyt itsenäisenä.

Vanhat kuntarajat nousivat esille myös niin sanotussa sijoitussotkussa, joka koski kaupungin lisäksi myös Rovaniemen kylien kehittämissäätiötä. Säätiö perustettiin Rovaniemien yhdistyessä turvaamaan kylien elinkelpoisuutta, mutta sijoitussotkussa säätiöstä tuli poliittinen kiistakapula.

2026 airnb sdp ja keskusta tuhoaa lapin ja Rovaniemen korruotiolla.

Maahanmuutosta seuraa Suomen kunnille rahoitusvaje – tulijat maksavat selvästi vähemmän veroja kuin kantaväestö
PolitiikkaTalousVideot
30.01.2025
|
09:38
Jaa
Viime vuosina usein Suomessa kuultu hokema ”Suomi tarvitsee työperäistä maahanmuuttoa” ei pidä paikkaansa, osoittaa ajatuspaja Suomen Perustan päivitetty tutkimus maahanmuuton kuntakohtaisista talousvaikutuksista.

Ajatuspaja Suomen Perustan päivitetty tutkimus osoittaa, että maahanmuutto kuormittaa raskaasti kuntataloutta, sillä ulkomaalaisperäinen väestönkasvu ei suinkaan tue verotulojen kehitystä. Omien erityispalvelujensa lisäksi maahanmuuttajat kuluttavat yhteisiä julkisia palveluita vähintään yhtä paljon kuin muutkin asukkaat, mutta ulkomaisten tulijoiden keskimääräinen osallistuminen palveluiden rahoitukseen kunnallisverojen muodossa jää kauaksi kantaväestöstä.

Verkkopalveluna osoitteessa kuntaluvut.fi julkaistu rekisteriaineistoihin perustuva tutkimus Suomen kunnissa maksetuista veroista, saaduista tulonsiirroista ja käytetyistä julkisista palveluista osoittaa yksiselitteisesti, että valtaosa maahanmuutosta tuo selvästi enemmän kuluja kuin kasvattaa verotuloja.
Tutkimuksessa käytetyt tilastotiedot ovat peräisin vuodelta 2022, joka on uusin saatavilla oleva tilastovuosi.

Kunnat tarjoavat lakisääteiset peruspalvelut kaikille asukkailleen, ja julkiset palvelut kunnissa rahoitetaan pitkälti kuntalaisten maksamilla kunnallisveroilla. Tutkimuksen mukaan lähes kaikissa Suomen kunnissa maahanmuuttajat kuitenkin maksavat vain hyvin vähän kunnallisveroja verrattuna kantaväestöön. Tämä on aiheuttanut kuntien talouksiin rahoitusvajeen, joka kunnan on täytynyt paikata. Käytännössä vaihtoehtoina on vain joko kunnan veroasteen nosto tai velanotto.

Kuntien tehtäviä ovat esimerkiksi peruskoulutus ja varhaiskasvatus, liikenne- ja ympäristöpalvelut ja perusinfrastruktuuri. Myös perusterveydenhuollon, pelastustoimen ja sosiaalipalvelujen järjestäminen kuului kunnille ennen kuin sote-uudistus siirsi nämä tehtävät hyvinvointialueille vuoden 2023 alusta, samalla siirtäen verotuksen painopistettä kunnallisveroista valtion tuloveroon.

Vieraskielisille runsaasti Kelan tukia
Maahanmuuttajien osuudet kuntien kaikista työttömistä ovat suurimmat Pohjanmaan ruotsinkielisissä kunnissa, pääkaupunkiseudulla, Turussa, Uudessakaupungissa ja Keravalla.

Vihannestuotannostaan tunnetun Närpiön kunnassa maahanmuuttajien osuus kunnan työttömistä on peräti 65,5 prosenttia, Vantaalla 43,6 prosenttia, Espoossa 42,2 prosenttia ja Helsingissä 34 prosenttia.

Työikäiset 18–64-vuotiaat maahanmuuttajat ovat yliedustettuina Kelan myöntämien sosiaalitukien saajissa lähes koko Suomessa. Esimerkiksi peräti 82 prosentissa Suomen kunnista maahanmuuttajissa on enemmän toimeentulotuen saajia kuin kunnan kantaväestössä.

Työttömyysturvaetuuksien saajia oli kaikkien maahanmuuttajien joukossa 92 prosentissa Suomen kunnista enemmän kuin paikallisessa kantaväestössä. Tutkimus on siten samansuuntainen kuin esimerkiksi Iltalehden viime keväänä julkaisema tieto, jonka mukaan vieraskielisten prosenttiosuus Kelan maksamista tuista lähestyy pääkaupunkiseudulla eräissä tukityypeissä jo 50 prosenttia.

Käytännössä kaikki ne kunnat, joissa maahanmuuttajat saavat vähemmän tukia kuin kunnan kantaväestö, ovat pieniä kuntia, joissa on vain vähän maahanmuuttajia.
Suomen Perustan tutkimuksen mukaan maahanmuuttajaryhmissä on kuitenkin eroja.

Sosiaalietuuksien saajista suurimpana ryhmänä erottautuu suurien pakolaismaiden (Irak, Somalia, Afganistan tai Syyria) maahanmuuttajat, joiden edustajissa on kaikissa tutkimuksessa huomioiduissa kunnissa enemmän toimeentulotuen saajia kuin kantaväestössä. Jos sen sijaan tarkastellaan vain länsimaalaisia, niin tämän maahanmuuttajaryhmän osalta 35 prosentissa Suomen kunnista länsimaalaisissa oli enemmän toimeentulotuen saajia kuin kunnan kantaväestössä.

Maahanmuuttajien veronmaksukyky on heikko
Tutkimuksessa tarkastellaan maahanmuuttajaryhmien palkka- ja yrittäjätuloja 25–60-vuotiailta. Tulokset osoittavat töissä olevien maahanmuuttajien sijoittuvan pitkälti matalapalkkaisiin tehtäviin, joissa tulot jäävät vaatimattomalle tasolle. Tällöin myös veronmaksukyky on heikko.

Yhteenlaskettujen palkka- ja yrittäjätulojen keskiarvot ovat tutkimusaineistossa vuodelta 2022. Suomalaisen kantaväestön keskiarvo vuonna 2022 oli 38 310 euroa ja kaikkien ulkomaalaistaustaisten keskiarvo vain 24 250 euroa eli yli kolmasosan vähemmän kuin kantaväestöllä.

Tutkimus paljastaa maahanmuuton äärimmäisen karun vaikutuksen kantaväestölle: palkat laskevat ja asumisen hinta nousee
PolitiikkaTalousAnalyysiVideot
29.01.2025
|
20:12
Jaa
Suomen Perusta -ajatuspajan isännöimässä keskustelutilaisuudessa puidaan tuoreita maahanmuuton tutkimustuloksia. Maahanmuuton kustannuksiin syvällisesti perehtynyt tutkija Samuli Salminen käy analyysissään läpi maahanmuuton järisyttävää vaikutusta suomalaiseen yhteiskuntaan. Kansanedustaja Joakim Vigelius (ps.) kommentoi. Tilaisuutta isännöi toiminnanjohtaja FT Simo Grönroos.

Suomen Perusta on julkaissut viimeisen kymmenen vuoden aikana lukuisia tutkimuksia maahanmuuton julkisen talouden vaikutuksista. Perustan tekemät tutkimukset perustuvat Tilastokeskuksen rekisteriaineistoihin maksetuista veroista, saaduista tulonsiirroista ja käytetyistä julkisista palveluista. Grönroosin mukaan tutkimus kertoo yksiselitteisesti, että valtaosa maahanmuutosta kasvattaa enemmän julkisia menoja kuin lisää verotuloja.

Perustan julkaisemassa Kuntaluvut-tutkimuksessa käytetään sosioekonomisia mittareita: miten maahanmuuttajat pärjäävät Suomen eri kunnissa verrattuna kunnan suomalaiseen kantaväestöön. Salmisen mukaan tulos on, että lähes kaikissa Suomen kunnissa maahanmuuttajat pärjäävät keskimäärin heikommin.

Ilmiö ei rajoitu Suomeen. Perustan Kuntaluvut.fi-tutkimustulokset ovat yhteneviä Tanskan valtiovarainministeriön teettämän tutkimuksen kanssa. Lähi idästä ja Pohjois-Afrikasta tulleet maahanmuuttajat rasittavat julkista taloutta on noin 20 000 euroa kantaväestöä enemmän joka vuosi.

Vastaavansuuruisia kustannuksia on saatu myös Hollannissa.

– Sekä Hollannissa että Suomessa puhutaan tuollaisesta keskimäärin noin miinus 700 000 euron paukusta per tulija. Ja se on tosiaan valtava kustannus, kun puhutaan tuhansista tulijoista tai kymmenistä tuhansista tulijoista, Salminen kommentoi.

Ongelmat eivät jää tähän. Salminen kertoo, miten matalapalkka-aloille suuntautuva työperäinenkin maahanmuutto on omiaan laskemaan kantaväestön palkkatasoa. Lisäksi tulijavirta nostaa asuntojen hintoja.

Startup Refugees -miehille, monikulttuurille ja somalijärjestöille taas kymmenien miljoonien edestä STEA-avustuksia – Hurstin leipäjonoille ei senttiäkään
Politiikka
16.02.2019
|
19:05
Jaa
Sosiaali- ja terveysministeriön avustuskeskus (STEA) on jälleen myöntänyt avustuksia kansalaisjärjestöille. Varoja käytetään muun muassa järjestöjen työntekijöiden palkkoihin sekä suomensomalialaisten nuorten aktivointiin ja osallisuuden lisäämiseen omaa elämää koskevassa päätöksenteossa.


STEA myöntää vuosittain satojen miljoonien avustukset yleishyödyllisiksi katsotuille järjestöille. Monen järjestön toiminta on käytännössä täysin riippuvaista avustuksista, ja siksi niitä haetaan vuodesta toiseen.

Suomen Pakolaisavulle ja SPR:lle miljoonapotit

Käytännössä STEA-avustukset hyväksyy avustusvalmistelijoiden esityksestä sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila (sin). Menettely on muodollinen, sillä Mattila ei erikseen tarkista tai käy läpi useisiin erilaisiin kohteisiin esitettyjä avustussummia.

Tänä vuonna avustuksia jaetaan 362 miljoonan euron edestä ja STEA on jo aloittanut varojen tilittämisen. Monet järjestöt saavat rahaa useampaan eri kohteeseen.

Huomattavia tuensaajia ovat vuodesta toiseen esimerkiksi Suomen Pakolaisapu ry, jolle tänä vuonna myönnettiin lähes 1,6 miljoonaa euroa ja Suomen Punainen Risti (SPR) joka sai lähes 4,8 miljoonaa euroa.

Somaliliiton avustus nousi 266 000 euroon

Suomen somalialaisten liitossa on aihetta tyytyväisyyteen, sillä tänä vuonna järjestölle myönnettiin 266 000 euroa. Rahat on tarkoitettu käytettäväksi suomensomalialaisten nuorten aktivointiin ja osallisuuden lisäämiseen omaa elämää koskevassa päätöksenteossa.

Lisäksi avustusrahaa palaa jäsenjärjestöpalveluiden, edunvalvonnan, viestinnän ja tapahtumien toteuttamiseen.

Suomen somalialaisten liiton saamat avustukset ovat kasvussa, sillä viime vuonna STEA:lta herui liitolle 221 000 euroa.

STEA tukee useita muitakin somaliyhdistyksiä. Esimerkiksi Lieksan Somaliperheyhdistys sai 117 000 euroa käytettäväksi maahanmuuttajataustaisten kuntalaisten ja turvapaikanhakijoiden vapaaehtois- ja vertaistoiminnan kehittämiseen sekä kaikille avoimeen matalan kynnyksen toimintaan.

Suomi-Somalia Seura ry:lle myönnettiin 115 000 euroa suomensomalialaisten yrittäjyys- ja työllistymisedellytyksien edistämiseen kohderyhmälle räätälöidyn kurssin, työharjoittelun, mentoroinnin sekä yrityshautomo- ja neuvonnan avulla.

Rahaa kuluu myös suomalaisten yritystoimijoiden tietoisuuden lisäämiseen somalialaisesta kulttuurista sekä tiedontuotantoon suomensomalialaisten yrittäjyysedellytyksistä Suomessa.

Kaarnalaivamiehille liki 300 000 euroa

Startup Refugees –projektista ja kaarnalaivojen markkinoinnista tunnetut mediapersoonat Riku Rantala ja Tuomas Milonoff ovat onnistuneet saamaan toiminnalleen tälle vuodelle jopa yli 100 000 euroa enemmän STEA-avustusta edellisvuoteen nähden.

Startup Refugees –projektista ja kaarnalaivojen markkinoinnista tunnetut mediapersoonat Riku Rantala ja Tuomas Milonoff ovat onnistuneet saamaan toiminnalleen tälle vuodelle jopa yli 100 000 euroa enemmän STEA-avustusta edellisvuoteen nähden.

Rantalan ja Milonoffin nimissä toimivalle Phoenix ry:lle on myönnetty mojovat 296 706 euroa. Viime vuonna yhdistykselle myönnettiin 180 000 euroa.

Rantalan ja Milonoffin puuhastelun tukeminen ei rajoitu STEA-avustuksiin. Startup Refugees –projektille on aiemmin myönnetty tukea myös Suomi 100 –hankkeen ja ME-säätiön kautta.

Phoenix ry:lle myönnetystä avustuksesta 179 000 € on yhdistyksen mukaan tarkoitettu hankkeeseen, jonka tavoitteena on vuoden aikana työllistää 60 henkilöä ja tarjota työllistymistä edistävää koulutusta 400 henkilölle Helsingissä ja Oulussa. Lisäksi 117 706 € on tarkoitettu Non-profit Hautomoon.

Käytännössä suurin osa Startup Refugees –hankkeen toiminnan kuluista kohdistuu henkilöstökuluihin eli työntekijöiden palkkoihin ja palkkojen sivukuluihin.

Monimuotoisen osallisuuden lisääminen on niin kallista

STEA tukee avokätisesti useita monikulttuuriprojekteja, joiden olisi käytännössä mahdotonta pärjätä omillaan. Esimerkiksi helsinkiläinen Monikulttuurikeskus Gloria saa 214 890 euroa.

Glorialle myönnetyistä rahoista suurin osa menee monimuotoisen osallisuuden ja kohtaamisten lisäämiseen matalan kynnyksen toiminnalla. Mitä kaikkea tällainen toiminta sitten onkaan, johtopäätös on väistämättä se, että monimuotoisen osallisuuden ja kohtaamisten lisääminen on hyvin kallista

Myös esimerkiksi Varsinais-Suomen monikulttuuristen yhdistysten liitto saa 106 890 euroa maahanmuuttaja- ja monikulttuuristen yhdistysten perustoiminnan tukemiseen tuki-, ohjaus- ja tiedotustoiminnalla.

Monikulttuurityö Mimosa ry saa 120 000 euroa käytettäväksi maahanmuuttajataustaisten kotoutumisen ja osallisuuden edistämiseen matalan kynnyksen toiminnalla, neuvonnalla ja ohjauksella, ryhmätoiminnalla, asennekasvatuksella sekä tilaisuuksien ja tapahtumien avulla.

Seksuaaliselle vapaudelle puoli miljoonaa

Jatkuvasti STEA-rahoja kärttää Sexpo-säätiö, joka onkin vuodesta toiseen huomattava avustusten vastaanottaja. 2000-luvulla Sexpo on saanut STEA:lta ja sen edeltäjältä Raha-automaattiyhdistykseltä yli kolme miljoonaa euroa.

Myös Sexpossa on juuri nyt aihetta tyytyväisyyteen, sillä avustussummat ovat nousussa. Tänä vuonna Sexpo saa 524 539 euroa. Avustussumma on siten yli 70 000 euroa enemmän viime vuoteen nähden.

Sexpo kertoo verkkosivuillaan pyrkivänsä toiminnassaan siihen, että jokainen voisi toteuttaa seksuaalisuuttaan tyydyttävästi ja tasapainoisesti. Sexpo ilmoittaa edistävänsä seksuaalisen vapauden, tasa-arvon ja seksuaalioikeuksien toteutumista.

Epäselväksi vain jää, mitä Sexpon tarkoittamat seksuaalioikeudet pitävät sisällään ja mihin nämä oikeudet perustuvat.

Sexpon toiminnanjohtaja Tommi Paalanen suhtautuu hyväksyvästi eläimiin sekaantumiseen sekä eläinpornoelokuvien katsomiseen viihdykkeenä. Paalanen olisi myös valmis laskemaan suojaikärajaa hyväksyen samalla aikuisten seksisuhteet esimerkiksi 14-vuotiaiden nuorten kanssa.

– Kulttuurissa, jossa eläimiä syödään tehotuotannossa, on tuskin syytä olla huolissaan hyväntahtoisesta eläinseksistä, Paalanen on kommentoinut Seura-lehdelle.

Vähävaraisille ruokaa jakava yhdistys jäi nollille

Tässä jutussa on esillä vain joitakin poimintoja STEA:n avustuskohteista. On huomioitava, että eräät toimijat jäävät kokonaan avustusten ulkopuolelle.

Yksi näistä on Veikko ja Lahja Hurstin Laupeudentyö ry, joka on Suomen tunnetuin ruoka-avun jakaja. Veikko ja Lahja Hurstin laupeudentyö ry on jakanut elintarvikkeita vähävaraisille jo 1960-luvulta saakka. Nykyisin toimintaa vetää Veikko Hurstin poika Heikki Hursti.

Vähävaraisia tukevalla yhdistyksellä ei ole säännöllisiä tuloja ja sen toiminta perustuu vapaaehtoisiin lahjoituksiin. Myös Helsingin kaupunki on viime aikoina suhtautunut Hurstin avustustoimintaan nuivasti ja rajoittanut yhdistyksen tukemista.

Perussuomalaisten kaupunginvaltuutettu Pia Kopra teki syksyllä Helsingin valtuustossa aloitteen Veikko ja Lahja Hurstin Laupeudentyö ry:n ruoka-avun turvaamiseksi. Aloite kuitenkin tyrmättiin valtuustossa. Kyse oli 50 000 euron summasta.

Veikko ja Lahja Hurstin Laupeudentyö ry oli tälle vuodelle hakenut yhteensä 380 000 euron STEA-avustusta käytettäväksi kahden auton hankintamenoihin ruoka- ja tarvikelahjoitusten kuljettamiseen sekä logistiikka- ja toimintakeskuksen hankinta- ja korjausmenoihin. Avustushakemus ei mennyt STEA:ssa läpi.

Artikkelia on muokattu 8.3.2019 klo 13.56 Phoenix ry:lle myönnettyjen avustusten käyttötarkoituksen osalta.

SUOMEN UUTISET

bbb

sss

Minä en näe tuota yhdistymistä virheenä. Ainakin se karsi vähemmäksi noita turhia paperinpyörittäjiä.
Lapin maakunnassa on liian monta vähäväkistä pientä kuntaa ja jokaisessa niitä kunnanjohtajia ja muita viranhaltioita. Toivon, että kuntia yhdistetään ja saadaan niin sanotusti "leveämmät hartiat" kuntiin. Sodankylään liitettäköön Savukoski ja Pelkosenniemi. Kolari ja Muonio yhteen. Ranua liitetään Rovaniemeen ja Posio ja Taivalkoski Kuusamoon. Simo, Kemi ja Tornio yhteen. Pello ja Ylitornio yhdeksi kunnaksi. Utsjoki Ivaloon. Kyllä on syytä laittaa iso luuta lakaisemaan.

ddd

ddd

ddd

Tämä paikallinen "Lapin yliopisto" liitetään osaksi jotain isompaa koulua. Sellaista huhutaan. Miten junantuomat tuhosivat tuonkin? Lakkautettiin yliopiston kirjasto jne.

ddd

222

Kaikki tuollaiset järjestelyt tuovat mukanaan varallisuuden uusjaon. Niin oli ja on jatkossa. Laman aikana muiden elämäntyö siirtyy pilkkahinnalla pankinjohtajan kaverille. Kun kaksi kuntaa yhdistyy, toisen varat säätöidään ja hallinta annetaan jollekin keinottelijalle.