Mä oon vähän miättinyt, että elämässä ja rusinattomassa maksalaatikossa on jotain samaa. Kummastakin puuttuu se jokin oleellinen komponentti, mutta ei osaa tarkalleen selittää syytä, miksi näin on! Rusinaton maksalaatikko on vain sellainen väljähtänyt, etäinen kopio aidosta! Vähän kuin elämä, jossa huomaa jatkuvasti pieniä virheitä, epäkohtia ja puutteitta, eikä se tunnu siltä, jollaiseksi sen on joskus menneisyydessä mieltänyt ja toivonut! Se on kuin epäonnistunut versio jostain ideaalista, jossa palaset ovat hajallaan ja tuntee, että ei mitenkään saa sitä koko kuvaa esiin vaikka kuinka asioita järjestelisi. Kaikki hukkuu kohinaan ja sekamelskaan!
Tuntuuko sinusta koskaan tältä?
Anonyymi-ap
19262
1Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 19
Vanhimmat
VOI ETTÄ
Olitko äitisi ja isäsi virhe syy ei silloin ole yksin sun mutta osin silti
Hyviä huomioita.
Oonkohan mä jonkun puuttuvat rusinat?
Juu joskus tuntui, mutta aloin kapinoimaan maksanlaatikkoa vastaan. :)
Vakavasti .. en ole elmässäni kerennyt voivottelemaan rusinoiden perään kun on pitänyt kiirettä ihan selviytymisen kanssa.
Puuttunut kyky haluta asioita, niitä rusinoita siis.
Oppinut laittamaan siihen maksanlaatikkoon nokareen voita, niin hyvin on maistunut.
Sun kannattaisi nähdä hetki nälkää, ni jo alkaa rusinatonkin maksanlaatikko maistumaan. Pikku paasto tähän väliin voisi helpottaa oloa tai sit sun pitää vaan lähteä hammparille. :)
Meidän elämissä on selvästi eroa. Koska en suostu laittamaan maksalaatikkoa suuhuni (en rusinoilla, enkä ilman), tarkoittaako tämä nyt sitä, että minulta puuttuu kaikki elämisen oleelliset komponentit? 🤔
Päivän iskulause: Ehdoton EI! maksalaatikolle. 💥☝️🤢
Maksalaatikkoa ilman rusinoita ei syödä. Piste.
-keinovaginamies-
Ymmärrän hyvin.
Itse pidän rusinoista, mutta maksalaatikot jätän kokonaan syömättä. 😄
Vitsi vitsi. Tuo aloitus kuulostaa vain siltä, että toiminta ei ole synkassa omien arvojen kanssa. Asia on korjattavissa.
🦄
” Vitsi vitsi. Tuo aloitus kuulostaa vain siltä, että toiminta ei ole synkassa omien arvojen kanssa. Asia on korjattavissa.” Eiköhän sinun januskasvojen naamio ole tipahtanut joo. TT
Issäis ja äiteis naatiskeli makslooraa, sen jälkkee ku oli sinuva tehneet.
Samaa minäkin miettiny lakkaamatta että mitä sitten tekivät🥱
Täällä tämä joka asiasta numeroa tekevä taas yrittää polpotisoida joka läppää. Sellaista se on kun mitään oo ollu alunperinkään. Lisäys voi jumalan terrve
Ite ajattelen että niin kauan kuin hengitän, se riittää minulle. Ja se on itse asiassa aika perkeleen hyvä saavutus. Kaiken muun voi sitten järjestää siihen ympärille. Ja yleensä kaikki järjestyy tavalla tai toisella. Uskon myös, että jokainen on oman onnensa seppä. Pitää olla valmis taitelemaan sen eteen, että elämä etenee haluamaansa suuntaan. Ja sitten jos ei onnistu, voi syyttää vain itseään.
Ei tunnu.
En oikein pidä maksalaatikosta ja ronkin aina ne rusinat pois. Maksalaatikko on kuitenkin ruokaa. Jollei muuta ole, syön varmasti ihan tyytyväisenä sitäkin nälkääni. Rusinat ovat hyviä vain kuivattuina, ei turvotettuina ruokiin tai leipomuksiin. Jossain tilanteessa olisin varmasti onnellinen niistä löysistä rusinoistakin.
Mulla on oikein hyvä elämä. Se ei taatustikaan vastaa monen muun vaatimuksiin, mutta tämä onkin minun oma elämäni, ei muiden.
xLiner
Mulla ei ole koskaan ollut mitään epätodellisia kuvitelmia tulevasta elämästäni. Odotin aina lapsena sitä aikaa, kun saisin lopulta päättää itse nukkumaan menoistani, rahan käytöstäni ja syömisistäni omassa rauhassani. Nyt saan, vaikkei sekään itsestäänselvyys ole. Voisi olla monta epäonnista syytä ettei näin olisi.
xLiner
Vaihtelee, kun elämä koostuu jaksoista. Joissakin on elämän maksalaatikko rusinoilla ja joissakin jaksoissa ilman. On niissä eroja. Joskus on joku energiasyöppö joka poimii rusinat elämäni maksalaatikosta, ne pitää koota siihen uudelleen. Kai aina itse, tuskin niitä kukaan toinen sinne ripottelee. Onko kuitenkin hyvä että tämä vaihtelevuus on, mistä muuten huomaa että on hyviä ja vähemmän hyviä, laimeampia aikoja. Nyt minulla on sellaien laimea. Joo, aloittajalla välähti, se maksalaatikko on kuin elämä tai päinvastoin.
Rusinoista tehdään viiniä! Toisaalta mulle on se ja sama onko maksalaatikossa vai ei. Kun paistaa pannulla maksamakkaran kera, niin mikään ei ole niiiiiin hyvää!
Sunnuntaisin jopa puolukkahilloa päälle!
Kyllä minä syön maksakastikettakin pottumuusin kanssa, mutta ei se ole yhtä hyvää. Aikoinaan kissat oli aivan himona raakaan siansydämeen. Söivät sitä arvojärjestyksessä. Vanhin kolli aloitti.
Veretkin juotiin lautaselta ja sitten tyytyväisenä päikkäreille.
>simiti<
No ei muuta ku reklamaatiota tekemään saarioiselle äitien tekemälle ruualle vaikka sillä verukkeella ettei lukenut tarpeeksi isolla ettei ole rusinan rusinaa, palstaäijä T ketjujen pskoja T
Jaahas, minä taas inhoan rusinoita joten minulle rusinaton maksalaatikko sopii.
Elämässänikään en siedä ilkeitä ihmisiä tai ihmisiä, jotka vievät energiaani. Minulla on ihania ystäviä ja rakas puoliso; olen tyytyväinen rusinattomaan elämääni; rusinat maistuvat pahalle ja niistä tulee ällö olo!