Empatiaa turrelle

Anonyymi-ap

Kylätiellä on taas kulkenut mielenkiintoisia naaraita. Mulla on lenkkikaverina usein tuollainen pikkuinen karvaturri, vanhempi herra hän jo. Ei ole raukkaparka koskaan päässyt (eli uskaltanut) pukille, mutta mielenkiintoa kyllä tuntuu riittävän. Könkkäsee vaikka kuinka pitkää lenkkiä, kunhan oikeanlaista pimpinhajua tien penkalla riittää.

Se on välillä lenkkeiltävä itse huomattavasti kauemmin kuin aikomus oli. Eihän mulla hento mieli kestä pakolla käännyttää toista takaisin, kun on kerrankin päässyt kunnolla haaveilemaan.

Mites teillä? Onko elikoita ja huomioitteko heidän haaveet?

-keinovaginamies-

68

642

1Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi00001

      Ori kun haistaa niin ei ole väliä mitä on tiellä siitä mennään yli tai ali potkimalla jos ei muuten. Eläimet on eläimiä ☺️ onneksi ihmiset osaa käytöstavat

      • Anonyymi00002

        Mites se sanonta oli? Siinä tanner tömisee kun hevoset nai?
        Ei ole noin isoista kokemusta.

        -keinovaginamies-


      • Anonyymi00003
        Anonyymi00002 kirjoitti:

        Mites se sanonta oli? Siinä tanner tömisee kun hevoset nai?
        Ei ole noin isoista kokemusta.

        -keinovaginamies-

        Niillä on vähän isommat vehkeet kun sinulla😉


      • Anonyymi00004
        Anonyymi00003 kirjoitti:

        Niillä on vähän isommat vehkeet kun sinulla😉

        Minullapa on isommat vehkeet kun hevosilla.🤭


      • Anonyymi00006
        Anonyymi00004 kirjoitti:

        Minullapa on isommat vehkeet kun hevosilla.🤭

        Niillä on paloletku. Aika iso käsitellä vain palomies sen voi ymmärtää


    • Anonyymi00005

      Kyllä on koira. Semmoinen valkoinen pystykorva. Leikattu uros. Mutta ei tunnu menoa haittaavan. Joskus mietin, että erehtyikö lääkäri letkusta!

      Koiran johdolla mennään. Semmoinen kymmenen metrin kela niin pääsee puun suojaan kakalle. Meillä on paljon reittejä ja käydään autolla vielä lisäksi muilla kirkoilla välillä. Ja bauhaussiin tehdään talvella retkiä.

      Kävi syksyllä sellainen homma haussissa, että elukka työnsi päänsä hyllyn sisään. Ei näkynyt kun hännän kippura. No minä ihmettelemään, mitä nyt noin, kun ei yleensä purnukat kiinnosta.
      No hyllyssä oli tuoksukynttilöitä. Koira vetäytyi takaisin ja luimisti korvat taakse ikään kuin "nyt mä pissaan tonne".
      "Et helvetissä kuse sinne!"
      Ymmärsi karjaisuni ja sitten jatkettiin matkaa muina koirina.

      Ja semmoista päiväsaikareissua ei ole, etteikö joku vastaantulija huomauta, "voi kuinka söpö" tai saako rapsuttaa!
      Isoon ihmisjoukkoon tassuttelee keskelle ja ilme on "huomaatteks mä oon framilla"!
      Ei ole agorafobiaa.

      Mies 65

      • Anonyymi00007

        Onko pohjanpystykorva, kun kerran valkoinen? Semmonen pienen kokoinen on kyllä söpö.
        En tiennytkään että bauhaussiin saa viedä koiran sisälle.

        Meilläkin on tapana aina välillä isomman kylän kauppakeskuksiin, tai oikeastaan niiden parkkipaikoille mennä. Siellä on aina uusia hajuja ja kaveri on innoissaan.

        -keinovaginamies-


      • Anonyymi00016
        Anonyymi00007 kirjoitti:

        Onko pohjanpystykorva, kun kerran valkoinen? Semmonen pienen kokoinen on kyllä söpö.
        En tiennytkään että bauhaussiin saa viedä koiran sisälle.

        Meilläkin on tapana aina välillä isomman kylän kauppakeskuksiin, tai oikeastaan niiden parkkipaikoille mennä. Siellä on aina uusia hajuja ja kaveri on innoissaan.

        -keinovaginamies-

        Se on kiinanpysty...
        Norjan harmaan kokonen. Aito Mantsuriasta tuotu yksilö!

        Kantsii kysyy haussin kassalta tai palautustiskiltä. Varmistuu asia. Itsekin aina mennessä selvitän. Ettei tullut muutoksia.

        Yleensä tulee joku muukin haukku vastaan. Hyvää siedätyskoulutusta hallinäyttelyihin vaikka äijä enää missään käy. Kaik pokaalit on kumarrettu. Ikää kymmenen vuotta. Näyttelyt on tylsiä, en viitsi tuhlata aikaa niissä. Ja tilaushandlereilla tuli vain hukkareissuja. Vaimoa ja minua totteli kehässä.

        Sisäänkäynteihin on tullut karheaa ritilämetallia. "Moppe" niin kun tutut kutsuu sitä kutsuu niin ei suostu astumaan sille. Täytyy kiertää lankkuvaraston ovesta.

        Mies 65


      • Anonyymi00016 kirjoitti:

        Se on kiinanpysty...
        Norjan harmaan kokonen. Aito Mantsuriasta tuotu yksilö!

        Kantsii kysyy haussin kassalta tai palautustiskiltä. Varmistuu asia. Itsekin aina mennessä selvitän. Ettei tullut muutoksia.

        Yleensä tulee joku muukin haukku vastaan. Hyvää siedätyskoulutusta hallinäyttelyihin vaikka äijä enää missään käy. Kaik pokaalit on kumarrettu. Ikää kymmenen vuotta. Näyttelyt on tylsiä, en viitsi tuhlata aikaa niissä. Ja tilaushandlereilla tuli vain hukkareissuja. Vaimoa ja minua totteli kehässä.

        Sisäänkäynteihin on tullut karheaa ritilämetallia. "Moppe" niin kun tutut kutsuu sitä kutsuu niin ei suostu astumaan sille. Täytyy kiertää lankkuvaraston ovesta.

        Mies 65

        Chow chow't ovat ihan kivoja, olen vain kuullut että ovat valitettavasti melko sairaita nykyään? Mulla olisi haaveissa serkkurotu akita, punainen uros olisi ihanne. Mutta en mä tän nykyisen paimenkoiran elinaikana toista koiraa ota.


    • Anonyymi00009

      Minulla oli kerran siskon kääpiövillakoira hoidossa. Miten niin pienellä koiralla voikin olla niin iso ego? Se oli ihan hassu. Toki illalla tuli syliin ja syötiin yhdessä herkkuja elokuvaa katsoessamme. Sitä ei sitten saa kertoa siskolle.

      >simiti<

      • Anonyymi00022

        Salaherkut salaisina :)
        Mutta kun koirastaan oikeasti pitää hyvää huolta, niin sen ruokavalio pidetään melko karuna. Ei liikaa herkkuja, vaan hyväksi todettua samaa kuivanappulaa.

        -keinovaginamies-


      • Anonyymi00022 kirjoitti:

        Salaherkut salaisina :)
        Mutta kun koirastaan oikeasti pitää hyvää huolta, niin sen ruokavalio pidetään melko karuna. Ei liikaa herkkuja, vaan hyväksi todettua samaa kuivanappulaa.

        -keinovaginamies-

        "hyväksi todettua samaa kuivanappulaa."

        Mä syötän täysin raakaruokaa.


    • Anonyymi00010

      So, are there some sick bozos who fantacies snuffing little dogs? Well, big bully ICE- agents detain even 5 yrs old kids so

    • Anonyymi00011

      empatia, vimpatia ja sympatia.

      • Anonyymi00015

        Kaikkea noita on löytynyt vähän liikaakin, mutta toksisusilla toitottojilla on toki aivan eri pelikenttäteoria tästä ai jai jai sattuu vaikka varpaaseen


    • Anonyymi00012

      mikä voisi olla Vimpari, joku vimmatu aasi, Vimpaatti?

    • Anonyymi00013

      oneksi nukkuvat nuokin ikävä-palstan Vimmatut väillä joa niin nooh heidän kanssaan Vimmatusi höpötellä.

    • Anonyymi00014

      Vimpelin Vimpauttaja.

      t. Hubert von Isytananonopolis.

      • Anonyymi00023

        Vimpelin Vimpauttajista en ollut kuullutkaan,
        mutta Vetelin Kuivat on tuttu juttu.

        -keinovaginamies-


      • Anonyymi00036
        Anonyymi00023 kirjoitti:

        Vimpelin Vimpauttajista en ollut kuullutkaan,
        mutta Vetelin Kuivat on tuttu juttu.

        -keinovaginamies-

        Entä Mikkelin Kittaajat?


      • Anonyymi00037
        Anonyymi00036 kirjoitti:

        Entä Mikkelin Kittaajat?

        Joku remonttifirma?

        -keinovaginamies-


    • Ei elämääni mahdu hoidokkeja, kasvinikin sisällä ovat muovista ja kankaasta tehtyjä..
      Tiedostan sen, etten kykene antamaan elävälle oliolle elämän arvoista elämää. Niin. Olen kykenemätön, mutta riittävän fiksu ymmärtämään sen, että ei kannata. Olen lähes koko elämäni halunnut koiraa, mutta en ole antanut itselleni lupaa siihen.

      Aina sitä haluta saa, mutta onko se halu järkevä, onkin sit toinen juttu. Eläntä ei saa ottaa itsensä vuoksi tai vain siksi, että sen haluaa. Pitää miettiä mitä sille eläimelle on annettavaa. Pystyykö tarjoamaan elämisen arvoisen elämän. Ja minä en pysty.

      • Anonyymi00017

        Kirjoitat viisaita.
        Tunnet rajasi.

        Kyllä sen koirasta näkee, kun vastaan tulee, kuka elelee välittävässä ympäristössä.
        Eläin mikä hyvään tarvitsee aikaa.

        Nytkin äijä venttaa pihalla kiepissä, että lähetään lenkille. Siinä voi mennä tunti. Lämpimämmällä ilmalla enemmänkin.
        OK.... lähdetään kun saan kahvipannun tyhjäksi.

        Mies 65


      • Anonyymi00017 kirjoitti:

        Kirjoitat viisaita.
        Tunnet rajasi.

        Kyllä sen koirasta näkee, kun vastaan tulee, kuka elelee välittävässä ympäristössä.
        Eläin mikä hyvään tarvitsee aikaa.

        Nytkin äijä venttaa pihalla kiepissä, että lähetään lenkille. Siinä voi mennä tunti. Lämpimämmällä ilmalla enemmänkin.
        OK.... lähdetään kun saan kahvipannun tyhjäksi.

        Mies 65

        Myös ihmisistä näkee ne, jotka oikeasti välittävät oikeista asioista. Toiset ottavat eläimen omien tarpeiden tyydyttämiseksi ja toiset taas tyydyttävät ne eläimen tarpeet. Hyvää lenkkiä.


      • Anonyymi00018
        Pikku-pirpana kirjoitti:

        Myös ihmisistä näkee ne, jotka oikeasti välittävät oikeista asioista. Toiset ottavat eläimen omien tarpeiden tyydyttämiseksi ja toiset taas tyydyttävät ne eläimen tarpeet. Hyvää lenkkiä.

        Kirjoitit lisää viisasta asiaa.

        Kiitos.

        Mies 65


      • Anonyymi00021

        Sulla taitaa olla se poitsu, mihin liikenevät panokset menee.
        Jospa eläkkeellä sitten olis mahkuja?

        -keinovaginamies-


      • Anonyymi00021 kirjoitti:

        Sulla taitaa olla se poitsu, mihin liikenevät panokset menee.
        Jospa eläkkeellä sitten olis mahkuja?

        -keinovaginamies-

        No paukut menee arkeen, itsensä löytämiseen ja naapuriin. Arjessa herään jo aamuviideltä, koiran kanssa pitäisi heräta jo aikaisemmin. En halua pikkutunneillä lähteä yöhön koiraa ulkoluttamaan. Ei olisi kivaa koirallekaan. Lempirotuni on bulmastiffi enkä voisi tilan puutteen takia ottaa sellaista. Terrierejä olisi sen kokoisia jotka sopisivat, luonne ei sovi kerrostaloasutukseen.. mopsia nyt en halua terveysongelmien ja liikajalostuksen takia, kaikki pitkäkarvaiset on nou, nou.. liikaa huolenpitoa. Cihuahuat on äkäisiä.. yms yms..
        Paree vaan tyytyä siihen, että aina ei saa mitä haluaa.

        Ja toisekseen, en halua hurahtaa koiraan ja haluan olla vapaa. Koira tarkoittaisi sitoutumista ja siihen en pysty. Jos mieleeni tulee lähtä reissuun, koira estäisi sen. En voisi jättää koiraa kotiin ja lähteä. Mitään tukiverkostoja minulla ei ole joihin voisin asiassa luottaa. Eli ei. Ei edes eläkkeellä.

        Kolmannekseen.. en tarvitse jotakin jota rakastaa, minä osaan nauttia siitä tunteesta ilman konkreettista kohdettakin. Olisi itsekästä ottaa koira vain esmes tyhjän pesän syndroomaan. Ja minullahan ei tule koskaan pesä olemaan tyhjä.. poitsu on todellakin vastuullani siihen päivään kun kuolen, ellei kuolo korjaa häntä ensin.


      • Anonyymi00034
        Pikku-pirpana kirjoitti:

        No paukut menee arkeen, itsensä löytämiseen ja naapuriin. Arjessa herään jo aamuviideltä, koiran kanssa pitäisi heräta jo aikaisemmin. En halua pikkutunneillä lähteä yöhön koiraa ulkoluttamaan. Ei olisi kivaa koirallekaan. Lempirotuni on bulmastiffi enkä voisi tilan puutteen takia ottaa sellaista. Terrierejä olisi sen kokoisia jotka sopisivat, luonne ei sovi kerrostaloasutukseen.. mopsia nyt en halua terveysongelmien ja liikajalostuksen takia, kaikki pitkäkarvaiset on nou, nou.. liikaa huolenpitoa. Cihuahuat on äkäisiä.. yms yms..
        Paree vaan tyytyä siihen, että aina ei saa mitä haluaa.

        Ja toisekseen, en halua hurahtaa koiraan ja haluan olla vapaa. Koira tarkoittaisi sitoutumista ja siihen en pysty. Jos mieleeni tulee lähtä reissuun, koira estäisi sen. En voisi jättää koiraa kotiin ja lähteä. Mitään tukiverkostoja minulla ei ole joihin voisin asiassa luottaa. Eli ei. Ei edes eläkkeellä.

        Kolmannekseen.. en tarvitse jotakin jota rakastaa, minä osaan nauttia siitä tunteesta ilman konkreettista kohdettakin. Olisi itsekästä ottaa koira vain esmes tyhjän pesän syndroomaan. Ja minullahan ei tule koskaan pesä olemaan tyhjä.. poitsu on todellakin vastuullani siihen päivään kun kuolen, ellei kuolo korjaa häntä ensin.

        Sinä olet niin läpijuuri elämäsi pohtinut.
        Mutta hyvä se on, että ihminen itsensä tuntee ennen kuin huollettavia hommaa.

        Joku syyhän siihenkin on, että minäkin olen jättänyt ne mukulat tekemättä ja tuo pikkurekkukin on oikeasti muorin. Valaistuminen kohdallani tapahtui siinä n. 23-vuotiaana :)

        Minähän olin vähän sitä mieltä, että otetaan käärme, niin selvitään kerran kuukaudessa ruokkimalla ja jos sen terraarion joskus siivoaisi :))

        Mutta nythän tuo pikkuturre on tietysti pehmittänyt minut ihan täysin nappisilmillään :) Pirunmoisia tuollaiset napittajat.

        -keinovaginamies-


      • Anonyymi00034 kirjoitti:

        Sinä olet niin läpijuuri elämäsi pohtinut.
        Mutta hyvä se on, että ihminen itsensä tuntee ennen kuin huollettavia hommaa.

        Joku syyhän siihenkin on, että minäkin olen jättänyt ne mukulat tekemättä ja tuo pikkurekkukin on oikeasti muorin. Valaistuminen kohdallani tapahtui siinä n. 23-vuotiaana :)

        Minähän olin vähän sitä mieltä, että otetaan käärme, niin selvitään kerran kuukaudessa ruokkimalla ja jos sen terraarion joskus siivoaisi :))

        Mutta nythän tuo pikkuturre on tietysti pehmittänyt minut ihan täysin nappisilmillään :) Pirunmoisia tuollaiset napittajat.

        -keinovaginamies-

        Heh.. sinäkin siis valehtelet itsellesi sujuvasti..
        Kyllähän minäkin pehmenisin jos antaisin siihen itselleni luvan. Sellainen se minä olen. Ihan läpeensä pehmyt. Liiankin kanssa.

        Olen koko elämäni alistanut itseni muiden tarpeen alle ja nyt nautin kun melkein voin olla tekemättä sitä. Sillain osa-aikaisesti. Vähän on aikaa itsellenikin enkä kyllä siitä luovu ihan hevillä.. tai edes klassisella. :)

        Ja sikseen, kaikilla ei ole sitä hoivaviettiä mitä tarvitaan lemmikin tai lasten hankkimiseen. Mulla se on aika heikko ja ennemminkin on kyse tunnollisuudesta jonka voimalla puurran eteenpäin.

        Totta puhuakseni, en minäkään halunnut lapsia nuorena ollessani, niin vain kävi. Olin äiti jo 21-vuotiaana. Se oli aika iso elämänmuutos parissa vuodessa villikosta äitiyteen. No, sen päätti kohtalo ja sille en oikeastaan mahtanut juuri mitään.

        Kas kun raskauteni todettiin niin myöhään, ettei asialle ollut mitään tehtävissä enää. Siinä oli monta eri sähellystä ja jopa eräs lääkäri nauroi minut ulos vastaanotolta sanoen "Tyttö hyvä, sinä et millään voi olla raskaana." olin tuolloin noin kymmenennellä viikolla.
        Sain useita negatiivisiä raskaustestejä, jopa laboratoriotestit näyttivät negatiivistä tulosta.

        Eli kohtalo päätti puolestani. Ei voi muuta sanoa, että kummalliset on luojamme suunitelmat.


      • Anonyymi00038
        Pikku-pirpana kirjoitti:

        Heh.. sinäkin siis valehtelet itsellesi sujuvasti..
        Kyllähän minäkin pehmenisin jos antaisin siihen itselleni luvan. Sellainen se minä olen. Ihan läpeensä pehmyt. Liiankin kanssa.

        Olen koko elämäni alistanut itseni muiden tarpeen alle ja nyt nautin kun melkein voin olla tekemättä sitä. Sillain osa-aikaisesti. Vähän on aikaa itsellenikin enkä kyllä siitä luovu ihan hevillä.. tai edes klassisella. :)

        Ja sikseen, kaikilla ei ole sitä hoivaviettiä mitä tarvitaan lemmikin tai lasten hankkimiseen. Mulla se on aika heikko ja ennemminkin on kyse tunnollisuudesta jonka voimalla puurran eteenpäin.

        Totta puhuakseni, en minäkään halunnut lapsia nuorena ollessani, niin vain kävi. Olin äiti jo 21-vuotiaana. Se oli aika iso elämänmuutos parissa vuodessa villikosta äitiyteen. No, sen päätti kohtalo ja sille en oikeastaan mahtanut juuri mitään.

        Kas kun raskauteni todettiin niin myöhään, ettei asialle ollut mitään tehtävissä enää. Siinä oli monta eri sähellystä ja jopa eräs lääkäri nauroi minut ulos vastaanotolta sanoen "Tyttö hyvä, sinä et millään voi olla raskaana." olin tuolloin noin kymmenennellä viikolla.
        Sain useita negatiivisiä raskaustestejä, jopa laboratoriotestit näyttivät negatiivistä tulosta.

        Eli kohtalo päätti puolestani. Ei voi muuta sanoa, että kummalliset on luojamme suunitelmat.

        Tämähän menee syvälliseksi eli mielenkiintoiseksi.

        Miten minä niin kuin valehtelen itselleni?

        -keinovaginamies-


      • Anonyymi00038 kirjoitti:

        Tämähän menee syvälliseksi eli mielenkiintoiseksi.

        Miten minä niin kuin valehtelen itselleni?

        -keinovaginamies-

        Noh.. tuli vaan sellainen fiilis, että sinäkin elät tietoisessa itsepetoksessa. Mistäs hittossa minä sen voisin tietää mistä sie valehtelet itsellesi.. :)

        Jokainen valehtelee itselleen.. se on fakta. Mutta vain sä tiedät itse, mitä se on. Se on se pienen pieni ääni siellä oikein syvällä sisälläsi..
        :)

        Kas kun se onkin ihan eri juttu, kuunteleeko kukaan. Yleensä ihmisen on vaikeaa edes myöntää sitä, että elää itsepetoksessa. Vaikka jokainen sitä tekee. Valehtelee itselleen siitä, että muka ei koskaan ole valehdellut itselleen.
        Mut juu..

        Ei tässä nyt jaksa mitään kovin syvällisiä. Ei oikein irtoa. Tein justiinsa Aku Ankka testin ja se oli just riittävän syvällistä tähän hetkeen. Oli helppo.

        Ai nii.. ja pakkaset palaa. Eteläänkin.


      • Anonyymi00047
        Pikku-pirpana kirjoitti:

        Noh.. tuli vaan sellainen fiilis, että sinäkin elät tietoisessa itsepetoksessa. Mistäs hittossa minä sen voisin tietää mistä sie valehtelet itsellesi.. :)

        Jokainen valehtelee itselleen.. se on fakta. Mutta vain sä tiedät itse, mitä se on. Se on se pienen pieni ääni siellä oikein syvällä sisälläsi..
        :)

        Kas kun se onkin ihan eri juttu, kuunteleeko kukaan. Yleensä ihmisen on vaikeaa edes myöntää sitä, että elää itsepetoksessa. Vaikka jokainen sitä tekee. Valehtelee itselleen siitä, että muka ei koskaan ole valehdellut itselleen.
        Mut juu..

        Ei tässä nyt jaksa mitään kovin syvällisiä. Ei oikein irtoa. Tein justiinsa Aku Ankka testin ja se oli just riittävän syvällistä tähän hetkeen. Oli helppo.

        Ai nii.. ja pakkaset palaa. Eteläänkin.

        Ja sinä kun niin olet mainostanut olevasi umpirehellinen sekä totuudentorvi varsinkin itseäsi kohtaan :))

        -keinovaginamies-

        Ja minä kun niin olin toiveistani, että saan täältä kunnon keittiöpsykoosi-analyysin eli diagnoosin:)))


      • Anonyymi00047 kirjoitti:

        Ja sinä kun niin olet mainostanut olevasi umpirehellinen sekä totuudentorvi varsinkin itseäsi kohtaan :))

        -keinovaginamies-

        Ja minä kun niin olin toiveistani, että saan täältä kunnon keittiöpsykoosi-analyysin eli diagnoosin:)))

        Kyökkistelyä jos kaipaat niin mee tohon naapuripalstalle.. hus siitä ikävään kyökkistelytarpeinesi.. :)

        Mainostanut olen yhtä jos toista .. juu.. :)
        Kuka hullu mainoksiin uskoo?


    • Anonyymi00019

      Onhan noita koiria ollut, mutta ei ole enää. Eipä noilla tyttösillä juurikaan moisia haaveiluja ole ollut huomattavissa. Pentujakin yksi koiristani sai, mutta neiti oli sillonkin hyvin valikoiva. Juoksu oli kyllä, mutta kiinnostusta tasan yhden päivän verran ja silloinkin vain yksi herra kelpasi. Kasvattaja joutui sen juoksun aikana roudaamaan neidille näytille peräti viisi isätarjokasta, joista yksi kelpasi, sen pienen hetken. Kaikkina muina päivinä ja kaikille muille tarjokkaille, neiti olisi antanut vain turpaan ja senkään, joka oli kelvannut oli sen kerran jälkeen turhaa enää lähestyä. Hassua sinänsä, sillä kyseinen neiti oli aina muina aikoina mitä hyväluontoisin ja sosiaalisin yksilö, joka tuli kaikkien kanssa toimeen, eikä koskaan nahistellut. Vaan kun oli juoksu päällä, niin lähestyvät herrat saivat köniinsä.

      • Anonyymi00020

        Joo, no, naaraat on lähestulkoon aina hieman haasteellisia.
        Kaikenlaista mielenmuutosta ilmassa koko ajan.

        Olenkin epäillyt että koiramme on viisas. Pysyy vaan nuuhkimislinjalla ja -etäisyydellä.

        -keinovaginamies-


      • Anonyymi00025
        Anonyymi00020 kirjoitti:

        Joo, no, naaraat on lähestulkoon aina hieman haasteellisia.
        Kaikenlaista mielenmuutosta ilmassa koko ajan.

        Olenkin epäillyt että koiramme on viisas. Pysyy vaan nuuhkimislinjalla ja -etäisyydellä.

        -keinovaginamies-

        Enpä kyllä ole huomannut. Urokset ovat paljon haasteellisempia ja muuttavat mieltänsä kokoajan, vatsinkinnkun koirista puhutaan. Narttukoirani ovat olleet hyvin tasaisia, luotettavia ja varmoja, vailla ukkojen kotkotuksia.


    • Meillä on aina ollut kissoja. Ne ovat saaneet kulkea omia teitään. Ne kyllä steriloitiin ajoissa, ettei tule mitään ongelmia. Kun viimeinen kissaneiti siirtyi vihreämmille niityille, minä päätin, ettei enää oteta lemmikkejä. Ei minkäälaisia, ei edes kultakalaa.
      Niistä luopuminen on henkisesti liian raskasta.
      Kiinnyn syvästi lemmikkeihin ja surutyö on aina ollut vaikea prosessi. Lemmikit ovat perheenjäseniä. Niiden tapoihin ja läheisyyteen tottuu, eikä ole helppoa päästää irti.

      • Anonyymi00024

        No näinhän se on. Maailmanloppu taas edessä muutaman vuoden sisään. Mutta aina se mieli siitä kirkastuu ja kohta on taas uusi turre :)) Ei tuo muori pärjää ilman. Ja sitten siinä käy taas niin, että minun perään se koira on enemmän.

        -keinovaginamies-


    • Täällä olen kertonut kissalle, ettei noita kahta tuolia saa repiä, mutta ne ovat täysin vastustamattoamia (niissä on sellainen karhea kangas).
      Tietää kyllä mitä on määrätty, mutta ei vain malta.
      Sääntönä on siis, että kaikkia mattoja saa repiä, mutta huonekalut ovat kiellettyjä.
      Muutoin kyllä noudattaa kiltisti, mutta nuo kaksi ovat liian hyviä kynsien venytämiseen.

      Se on kummallisen hyvin totteleva kissa ja pelkällä käden viittauksella siirtyy sinne mihin ehdotan sitä menemään

      • Anonyymi00028

        Hanki sille kiinnostava raapimis-/kiipeilypuu ja selitä että se on myös kynsimistä varten. Kyllä kissa ymmärtää, etenkin jos vaihtoehtona on jotain mukavampaa, saattaa jopa suostua.

        xLiner


      • Anonyymi00028 kirjoitti:

        Hanki sille kiinnostava raapimis-/kiipeilypuu ja selitä että se on myös kynsimistä varten. Kyllä kissa ymmärtää, etenkin jos vaihtoehtona on jotain mukavampaa, saattaa jopa suostua.

        xLiner

        Meillä on tiukat säännöt, eli että vain mattoja saa raapia ja se tietää sen oikein hyvin.
        (minäkö muka suostuisin joustamaan siitä mitä on sovittu)
        :)

        ((tuossa se nukkuu sängyllä))


      • Anonyymi00031

        Kissojen kynnet ilmeisesti hoituu noin luomusti. Ikävää vaan huonekalujen kannalta.
        Pikkuturren kanssa välillä taistellaan sen kynsistä. Hän haluaisi pitää kaiken ja kynnenleikkurit vaativat osansa.

        -keinovaginamies-


      • Anonyymi00031 kirjoitti:

        Kissojen kynnet ilmeisesti hoituu noin luomusti. Ikävää vaan huonekalujen kannalta.
        Pikkuturren kanssa välillä taistellaan sen kynsistä. Hän haluaisi pitää kaiken ja kynnenleikkurit vaativat osansa.

        -keinovaginamies-

        Koirien kynsien lyhentämisessä on se ongelma, että se kynsileikkuri puristaa kynttä ja kun sen kasvupiste on liian lähellä leikkuukohtaa, niin sekin puristuu ja siitä aiheutuu kipua.
        Sellainen ihmisten sähköinen kynsiviila voisi olla koiralle mukavampi kokemus, sillä siinähän ei tulisi puristusta.


      • Anonyymi00032
        buddy-love kirjoitti:

        Meillä on tiukat säännöt, eli että vain mattoja saa raapia ja se tietää sen oikein hyvin.
        (minäkö muka suostuisin joustamaan siitä mitä on sovittu)
        :)

        ((tuossa se nukkuu sängyllä))

        Sulla voi olla tiukat säännöt, mutta ne ei koske kissaa 😄

        xLiner


      • Anonyymi00032 kirjoitti:

        Sulla voi olla tiukat säännöt, mutta ne ei koske kissaa 😄

        xLiner

        Kyllä koskevat ja se on suostunut jo kaikkiin muihin sääntöihin.
        Eikä se edes pääse niiden kahden tuolin kimppuun kuin harvoin, sillä sen huoneen ovi on yleensä kiinni.
        (tavallaan se myös niiden avulla testaa sääntöjen joustavuutta, eli jos annan periksi, niin sitten joustoa pitäisi olla muussakin)

        ((meillä on tuon otuksen kanssa hiukan muiden systeemistä poikkeava tilanne, sillä se kuuntelee mitä sanon ja minä sitä mitä se sanoo))


      • Anonyymi00035
        buddy-love kirjoitti:

        Koirien kynsien lyhentämisessä on se ongelma, että se kynsileikkuri puristaa kynttä ja kun sen kasvupiste on liian lähellä leikkuukohtaa, niin sekin puristuu ja siitä aiheutuu kipua.
        Sellainen ihmisten sähköinen kynsiviila voisi olla koiralle mukavampi kokemus, sillä siinähän ei tulisi puristusta.

        Voi olla, mutta minusta tuntuu että tuo on henkisestikin kiinnostunut pitämään sekä kyntensä että karvansa.
        Täytyy joskus koettaa.

        -keinovaginamies-


    • Anonyymi00026

      Tällä hetkellä ei ole lemmikkejä, mutta on ollut kissoja. Nyt on useampi vuosi ollut ilman kisuja, mutta haaveissa olisi joku päivä vielä ottaa kissa tai kaksi. Tai vaikka kolmekin 😊

      Eläimet ovat ihania asuinkumppaneita. Jos jätetään raavitut sohvannurkat, yölliset oksennuskohtaukset ja karvaiset vaatteet huomioitta 😁 Eläin tuo kotiin jotain sellaista lämpöä, mitä ei muulla tavalla voi saavuttaa. Se tunne, kun kisu kömpii syliin tai viereen, katsoo lempeästi silmiään siristäen ja jää levollisena kehräämään, on aivan ihana. Kissan läsnäololla on minuun rauhoittava vaikutus.

      Aletheias

      • Anonyymi00029

        Haasteet ovat lajikohtaisia.
        Tuollainen pikkuturre ei raavi, ei juuri oksentelekaan ja on jopa mallia josta ei karvaa lähde kuin leikkaamalla.

        ...Mutta jos tiellä ei ole kivoja motivaatiohajuja ja ulkona liikaa pakkasta tai ns. koiran ilma, niin ei Herraa kyllä saa kunnon lenkille. Sitten voi tulla pissi- ja kakkatapaturmia sisälle.
        Se on siis ihan kunnon uros. Jos ei mahkuja pimppiin, niin ei vaivauduta :))

        Yksin kun pääset jossain vaiheessa asumaan, niin sitten lauma kisuja. Kyllähän kylillä yksi kunnon kissanainen pitää olla :)

        -keinovaginamies-


      • Anonyymi00033
        Anonyymi00029 kirjoitti:

        Haasteet ovat lajikohtaisia.
        Tuollainen pikkuturre ei raavi, ei juuri oksentelekaan ja on jopa mallia josta ei karvaa lähde kuin leikkaamalla.

        ...Mutta jos tiellä ei ole kivoja motivaatiohajuja ja ulkona liikaa pakkasta tai ns. koiran ilma, niin ei Herraa kyllä saa kunnon lenkille. Sitten voi tulla pissi- ja kakkatapaturmia sisälle.
        Se on siis ihan kunnon uros. Jos ei mahkuja pimppiin, niin ei vaivauduta :))

        Yksin kun pääset jossain vaiheessa asumaan, niin sitten lauma kisuja. Kyllähän kylillä yksi kunnon kissanainen pitää olla :)

        -keinovaginamies-

        Totta ja lajin sisälläkin haasteet vaihtelee yksilöittäin. Kissa on mielestäni yleisesti ajatellen melko helppo lemmikki. Täytyy vain ruokkia ja pitää pisuloota siistinä. Ja tietenkin säännölliset eläinlääkärikäynnit ja rokotukset, mutta muutoin kissa menee helposti arjessa mukana ja ovat kaikesta kiinnostuneita, uteliaita kun ovat. Olen aina myös leikittänyt kissojani, jotta heillä on riittävästi virikkeitä ja uloskin ve ovat päässeet valvotusti. Ulkokissaa en koskaan ottaisi. En kestäisi sitä, jos kossallenk tapahtuisi jotain minun välinpitämättömyyteni takia.

        Voisin hyvin jo nyt ottaa kisuja, poikakin kovasti toivoisi kissaa, sillä meillä oli kissoja hänen ollessaan pienempi, mutta haastetta aiheuttaa se, että kissalle pitää löytyä hoitaja poissaoloja varten. Muutaman päivän työmatkat eivät olisi ongelma, sillä poika on riittävän vanha huolehtiakseen kissasta, mutta pidemmät matkat olisivatkin hankalampia.

        Mutta kissanaisen tulevaisuus kuulostaa ihanalta. Se on tavoitteeni 😅

        Aletheias


    • Anonyymi00027

      Minähän olen silkka sovinisti, empatiaa ei riitä kuin mirreille :)

      • Anonyymi00030

        Mirrit on kyllä ihan kivoja ainakin hiirten vähennykseen, mutta kyllä minä enemmän koiraihmisiä olen.

        Toisaalta kunnon mirriin ei ole päässyt pitkään aikaan tutustumaan. Tiedä vaikka kuinka tykkäisi?!?

        -keinovaginamies-


    • Anonyymi00039

      Joo koirien kanssa ulkoillessa ei voi ainakaan kainostella. Tapa, jolla tekevät tuttavuutta toisiin koiriin, käy aina alapään kautta hyvinkin suoraviivaisesti. Pieneksi puudelin kokoiseksi omalla koirallani on lisäksi valtava ego. Normaalioloissa ärhentelee isommille koirille ja on olevinaan teiden kingi.

      Kaiken tämän tavanomaisen ärhentelyshown muuttaa kiima-aika. Tällöin seurakoira narttuni ulvoo ja uikuttaa jo kaukaa jokaisen uroksen peräään (koolla ei mitään väliä). Ulvontaa seuraa hyvin innokas lähestyminen, jossa tarjoilee pystyä takamusta mielellään kiinni jokaisen halukkaan kuonoon nuoltavaksi 😄Jos tässä ei ole tarkkana ja yritä välttää kohtaamisia, on tosi iso vaaran paikka.

      En ole pystynyt leikkauttamaan koiraa vielä, mutta lenkit on kyllä melko noloja näin häveliäälle naisihmiselle kuin minä 😂

      -Thinksy

      • Anonyymi00040

        Onko koiralla alapää?
        Minusta niillä on vain etu- ja takapää.

        Sama se on tuo meidän turre. Massaa varmaan 3 kg, mutta ego auringon kokoinen. (Tai sitten se vaan peloissaan uhittelee niille isommille)

        Ihan tuollaista narttukäyttäytymistä en ole päässyt todistamaan ja uroksia olleet aina nuo omat ulkoilukaverit.
        Sellaiset vähän isommat kiimaiset narttukoirat, niin sen olen havainnut että ne välillä hyppää toisten narttujen selkään, tai jopa urosten, ja kovasti yrittävät työstää, mutta eihän siitä mitään tule kun vehkeet puuttuu :))

        -keinovaginamies-


      • Anonyymi00043
        Anonyymi00040 kirjoitti:

        Onko koiralla alapää?
        Minusta niillä on vain etu- ja takapää.

        Sama se on tuo meidän turre. Massaa varmaan 3 kg, mutta ego auringon kokoinen. (Tai sitten se vaan peloissaan uhittelee niille isommille)

        Ihan tuollaista narttukäyttäytymistä en ole päässyt todistamaan ja uroksia olleet aina nuo omat ulkoilukaverit.
        Sellaiset vähän isommat kiimaiset narttukoirat, niin sen olen havainnut että ne välillä hyppää toisten narttujen selkään, tai jopa urosten, ja kovasti yrittävät työstää, mutta eihän siitä mitään tule kun vehkeet puuttuu :))

        -keinovaginamies-

        Ajatuskömmähdys, takapäätä tarkoitin, mutta naaraat tosiaan keulii välillä toisiaankin 😄

        Ja tätä hieman pelkäsin, ettei muilla ole kokemusta tämän mittaluokan narttuilusta. Omistan siis selkeän ”poikkeavan yksilön” 😂 Muuten on kyllä erittäin kiltti (muille koirille ärhentelyistä huolimatta) ja niin viattoman oloinen kotioloissa, Kiima-aikana vaan joudun luikkimaan lähitienoon läpi epätavallisiin lenkitysaikoihin ☺️
        Tekee mieli muille taluttajille selitellä, ettei tämä meidän koira ole nähnyt/kokenut kotona mitään poikkeavaa ja tämä nyt vaan haluaa kovasti pentuja jne. Ainoa lohtuni on, että jostain narttu-termi on myös ihmisiin liittyen saanut alkunsa, joten oletettavasti joku muukin koira on ollut todellinen ”bitch” 😅

        -Thinksy


      • Anonyymi00045
        Anonyymi00043 kirjoitti:

        Ajatuskömmähdys, takapäätä tarkoitin, mutta naaraat tosiaan keulii välillä toisiaankin 😄

        Ja tätä hieman pelkäsin, ettei muilla ole kokemusta tämän mittaluokan narttuilusta. Omistan siis selkeän ”poikkeavan yksilön” 😂 Muuten on kyllä erittäin kiltti (muille koirille ärhentelyistä huolimatta) ja niin viattoman oloinen kotioloissa, Kiima-aikana vaan joudun luikkimaan lähitienoon läpi epätavallisiin lenkitysaikoihin ☺️
        Tekee mieli muille taluttajille selitellä, ettei tämä meidän koira ole nähnyt/kokenut kotona mitään poikkeavaa ja tämä nyt vaan haluaa kovasti pentuja jne. Ainoa lohtuni on, että jostain narttu-termi on myös ihmisiin liittyen saanut alkunsa, joten oletettavasti joku muukin koira on ollut todellinen ”bitch” 😅

        -Thinksy

        En nyt varsinaisesti tiedä kuinka poikkeavaa suuseksi parisuhteessa (puhumattakaan vapaammasta suhteesta) kotona nykypäivänä olisi, mutta ihan mielenkiintoinen ajatus että koira ottaisi kotoa mallia :)))

        No, ei nyt tietystikään ota. Luontokappale toimii luontonsa mukaisesti. Eli kunnon narttu kiusottelee niitä koiraita :)

        -keinovaginamies-


      • Anonyymi00046
        Anonyymi00045 kirjoitti:

        En nyt varsinaisesti tiedä kuinka poikkeavaa suuseksi parisuhteessa (puhumattakaan vapaammasta suhteesta) kotona nykypäivänä olisi, mutta ihan mielenkiintoinen ajatus että koira ottaisi kotoa mallia :)))

        No, ei nyt tietystikään ota. Luontokappale toimii luontonsa mukaisesti. Eli kunnon narttu kiusottelee niitä koiraita :)

        -keinovaginamies-

        Toki toki, mutta en sitä nyt koiran nähden tekisi jos nyt muutenkaan haluan keskustella tässä asiasta 😅

        Tiedän, että kyse on kohtuullisen normaalista käytöksestä koiralla, ehkä koirani voisi kaivata lisäksi leikkikaveria (hah). Kiihkeä kaverikaipuu purkautuu ulvontana, kuka ties.

        Inhimillistän koiraa liikaa (rationaalinen ajattelu), mutta minkäs teet 🤭

        -Thinksy


    • Anonyymi00041

      noniin hyvä sitten kun joku lanin ihminen auttamaan ikäväpalstan ihmisiäkin jos masetaa, jutuilla.

      ällös ollos tyhmä kuin pimpiön koppalakki--poliiai

    • Anonyymi00042

      noh niin jutut kun jotain klan-historiaa jutut menee, sinänsä niin no jos huvittaa masentuneita.

    • Anonyymi00044

      mene pelkoa piiloon peiton allw rai jo saänfyn allekin..

    • Mulla on 4-vuotias keskikokoinen uros. Nuorempana oli vielä ujohko ja alistuva mutta nyt on alkanut selkeästi kukkoilemaan muille uroksille - poikkeuksena kaikkein isoimmat urokset, niitä yleensä vähän pelkää mutta saattaa joskus yrittää sellaisenkin selkään. Narttujen suhteen on selvää hajontaa, jotkut ovat sille kuin ilmaa ja toisten selkään se yrittää härskisti kerta toisensa perään, siltä väliltä ovat ne joita se kosiskelee "nätisti" koskettelemalla kuonolla niskaan.

      • Anonyymi00048

        Minä veikkaan että uroskoiralle nartun kiinnostavuuden ratkaisee yksinkertaisesti nartun kiiman taso.
        Olisiko muka koirilla niin monimutkaista kuin ihmisillä? En usko, hajumaailmassa ne elää.
        Nyt on tuo lenkkikaveri (vanha ukko jo) virkeänä, kun on kylätiellä oikeanlaisia hajuja. Ei vaivaa vanhuus eikä vaivat, kun jossakin olis vähän kivaa tarjolla :))

        Mutta tuo selkään nousu, niin se voi olla myös pelkkä dominanssin osoitus. Sitähän harrastaa myös jotkut narttukoirat.

        Mutta vaikea siinä varmaan on empatiaa koiralleen osoittaa, kun tämä kiipeää vastaantulijan narttukoiran selkään. :) Ei voi oikein kannustaakaan, että anna palaa nyt rekku, kun kerrankin olet päässyt huulille :)))

        -keinovaginamies-


      • Anonyymi00048 kirjoitti:

        Minä veikkaan että uroskoiralle nartun kiinnostavuuden ratkaisee yksinkertaisesti nartun kiiman taso.
        Olisiko muka koirilla niin monimutkaista kuin ihmisillä? En usko, hajumaailmassa ne elää.
        Nyt on tuo lenkkikaveri (vanha ukko jo) virkeänä, kun on kylätiellä oikeanlaisia hajuja. Ei vaivaa vanhuus eikä vaivat, kun jossakin olis vähän kivaa tarjolla :))

        Mutta tuo selkään nousu, niin se voi olla myös pelkkä dominanssin osoitus. Sitähän harrastaa myös jotkut narttukoirat.

        Mutta vaikea siinä varmaan on empatiaa koiralleen osoittaa, kun tämä kiipeää vastaantulijan narttukoiran selkään. :) Ei voi oikein kannustaakaan, että anna palaa nyt rekku, kun kerrankin olet päässyt huulille :)))

        -keinovaginamies-

        "Mutta vaikea siinä varmaan on empatiaa koiralleen osoittaa, kun tämä kiipeää vastaantulijan narttukoiran selkään."

        Me käydään koirapuistoissa, siitä johtuvat nämä kohtaamisten kärjistymiset astumisiin asti. Remmilenkillä tulee automaattisesti pidettyä oma koira vierellä, ellei vastaantulija osoita että on ok antaa vähän haistella toisiaan :)

        Nyt tosin on tullut mietittyä sitä oman koiran soveltuvuutta puistoon kun niitä muita uroksia pyrkii pompottamaan ja alistamaan. Me ei enää mennä puistoon jos siellä on noita uroksia joiden kanssa se ei tule toimeen, tai lähdetään äkkiä pois jos saapumisen jälkeen huomataan että myös niitä on puistossa. Mutta kun toistaiseksi tulee vielä monien muiden kanssa toimeen niin ei olla kokonaan puistoilusta luovuttu, se on erittäin hyvä keino antaa koiralle riittävästi vapaana juoksemista kaupunkioloissa (asutaan rivarissa missä melko pieni oma piha, ja pelkät remmilenkit eivät paimenelle riitä).


      • Anonyymi00049
        Kirjautumatonpalstalutka kirjoitti:

        "Mutta vaikea siinä varmaan on empatiaa koiralleen osoittaa, kun tämä kiipeää vastaantulijan narttukoiran selkään."

        Me käydään koirapuistoissa, siitä johtuvat nämä kohtaamisten kärjistymiset astumisiin asti. Remmilenkillä tulee automaattisesti pidettyä oma koira vierellä, ellei vastaantulija osoita että on ok antaa vähän haistella toisiaan :)

        Nyt tosin on tullut mietittyä sitä oman koiran soveltuvuutta puistoon kun niitä muita uroksia pyrkii pompottamaan ja alistamaan. Me ei enää mennä puistoon jos siellä on noita uroksia joiden kanssa se ei tule toimeen, tai lähdetään äkkiä pois jos saapumisen jälkeen huomataan että myös niitä on puistossa. Mutta kun toistaiseksi tulee vielä monien muiden kanssa toimeen niin ei olla kokonaan puistoilusta luovuttu, se on erittäin hyvä keino antaa koiralle riittävästi vapaana juoksemista kaupunkioloissa (asutaan rivarissa missä melko pieni oma piha, ja pelkät remmilenkit eivät paimenelle riitä).

        Tuo oma lenkkikaveri ei ole käytännössä koskaan vapaana ulkona. Ainoastaan jos ollaan jossain niin korvessa, että houkutushajuista tai autoista ei ole vaaraa. Ei osaa varoa autoa, vaan haukkuu ja hyökkää päin, varsinkin kaikki ylinopeuskuskit tuossa kylätiellä saavat osuutensa.
        Tod.näk. lähtisi kylille hajujen perässä ja jäisi auton alle.
        Tämmöstä se on laiskoilla koiran kouluttajilla.

        Ja toinen juttu, kun koiran koko on vähän isoa rottaa isompi, niin kyllä siinä pitää tarkkana olla kenen kanssa mennään nokatusten, varsinkin kun luonne pistää välillä ärähtämään isommille. Se on tuollainen pikkuturre yksi suupala jollekin saksanpaimenkoiralle tai vastaavalle kun iso koira oikeasti hermostuu.

        Eli remmissä aina. Joskus olen joutunut nostamaan sen oman päänikin päälle käsiin, kun tulee liian ärhäkkää yhteenottoa jonkin isomman koiran kanssa, joka ei ole omistajallaan hallussa/hihnassa.

        Pienen huonosti koulutetun kanssa pärjää aina, ihan fyysisellä rajoituksella, mutta ison koiran omistajalta on pakko odottaa enemmän. Minähän pistän tuon taskuun ja lähden kotiin jos hätä tulee :))

        -keinovaginamies-


      • Anonyymi00049 kirjoitti:

        Tuo oma lenkkikaveri ei ole käytännössä koskaan vapaana ulkona. Ainoastaan jos ollaan jossain niin korvessa, että houkutushajuista tai autoista ei ole vaaraa. Ei osaa varoa autoa, vaan haukkuu ja hyökkää päin, varsinkin kaikki ylinopeuskuskit tuossa kylätiellä saavat osuutensa.
        Tod.näk. lähtisi kylille hajujen perässä ja jäisi auton alle.
        Tämmöstä se on laiskoilla koiran kouluttajilla.

        Ja toinen juttu, kun koiran koko on vähän isoa rottaa isompi, niin kyllä siinä pitää tarkkana olla kenen kanssa mennään nokatusten, varsinkin kun luonne pistää välillä ärähtämään isommille. Se on tuollainen pikkuturre yksi suupala jollekin saksanpaimenkoiralle tai vastaavalle kun iso koira oikeasti hermostuu.

        Eli remmissä aina. Joskus olen joutunut nostamaan sen oman päänikin päälle käsiin, kun tulee liian ärhäkkää yhteenottoa jonkin isomman koiran kanssa, joka ei ole omistajallaan hallussa/hihnassa.

        Pienen huonosti koulutetun kanssa pärjää aina, ihan fyysisellä rajoituksella, mutta ison koiran omistajalta on pakko odottaa enemmän. Minähän pistän tuon taskuun ja lähden kotiin jos hätä tulee :))

        -keinovaginamies-

        Myös mulla on kokemuksia noista pienemmistäkin, koska äitini aikanaan määräsi että koiran tuli olla pieni, korkeintaan cockerspanielin kokoinen. Eka koirani oli sitten sen vuoksi cavalier kingcharlesinspanieli. Tavallaan hyvin helppo koira, muunkin kuin kokonsa puolesta.


    • Ei ole elikoita. Mutta osaan samaistua. Joskus on tilanteita että olisi kiva päästä nuuhkimaan ihan rauhassa. Ei nyt ehkä pimppiä vaan sillai enemmän kokonaisvaltaisesti.

      • Anonyymi00050

        Hienovaraisesti kuljet selän takaa ja vedät nenän kautta syvempään henkeä juuri niskan kohdalla ;)

        -keinovaginamies-


      • Anonyymi00050 kirjoitti:

        Hienovaraisesti kuljet selän takaa ja vedät nenän kautta syvempään henkeä juuri niskan kohdalla ;)

        -keinovaginamies-

        Just tuon takia koirilla on helpompaa kuin ihmisillä. Ei tarvitse esittää mitään. Ja toinenkin voisi irvistellä tai puraista tai mitä nyt koirat tekevätkään eikä hienovaraisesti ilmaista että voisitko nyt scrg suksia vittuun siitä pyörimästä ja haistelemasta. :D


      • Anonyymi00051
        scrg kirjoitti:

        Just tuon takia koirilla on helpompaa kuin ihmisillä. Ei tarvitse esittää mitään. Ja toinenkin voisi irvistellä tai puraista tai mitä nyt koirat tekevätkään eikä hienovaraisesti ilmaista että voisitko nyt scrg suksia vittuun siitä pyörimästä ja haistelemasta. :D

        Usein haluttaisi olla koira.
        Niiden elämällä on aina tarkoitus, turhia miettimättä.

        Vastaan tulee jotain, niin ensin tsekataan voiko sitä panna, jos ei niin voiko syödä, jos ei niin kusaista siihen aina voi. Ja sitten jatketaan onnellisena matkaa jos se ei ollut sähköpaimen :)

        -keinovaginamies-


    Ketjusta on poistettu 4 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Riikka Purra lupasi Suomen kansalle 1 euron bensaa, hinta nyt 2 euroa

      Vasemmistolaisen Marinin hallituksen aikana bensa ei maksanut kuin 1,3 euroa litralta. Ministerin pitäisi perustuslain m
      Maailman menoa
      434
      6163
    2. Kohdataanko me

      Enää?
      Ikävä
      87
      5470
    3. Rakkaalle miehelle

      Terveiset rakas. Ikävä on edelleen. Suru valtaa sydämen, kun en saa lähestyä sinua. En saa vastauksia, en soittoa, viest
      Ikävä
      51
      4467
    4. Eräs on taas viettänyt kokoyön täällä!!

      Etkö sä nuku koskaan??
      Ikävä
      54
      3996
    5. Olipa turha tämä

      Rakkaustarinamme
      Ikävä
      78
      3961
    6. Vasemmistohallitus palauttaa hintasääntelyn, esim. bensalitra vain 1e.

      Tuleva vasemmistolaisista koostuva hallitus ottaa käyttöön vanhat hyvät keinot pitää hinnat kurissa. Tähän tarkoitukse
      Maailman menoa
      3
      3616
    7. SDP:n kansanedustaja Nazima Radmyar uhriutuu somessa saamistaan viesteistä.

      https://www.is.fi/politiikka/art-2000011854410.html Miksi Razmyar ei kestä kansan palautetta oikean kansanedustajan tavo
      Maailman menoa
      193
      3549
    8. Muistatteko kuinka Marinin hallituksen aikaan kansalaisilla oli varaa kuluttaa?

      Tavallisella perheelläkin oli rahaa käydä sääännöllisesti ravintoloissa syömässä, koska vahvat ammattiliitot olivat neuv
      Maailman menoa
      121
      3274
    9. Vasemmistolainen valehteli jälleen - Purra tai persut eivät luvanneet "euron bensaa"

      Väite "euron bensasta" on ensisijaisesti poliittisten vastustajien käyttämä puhdas vale. Persut kyllä kampanjoivat näky
      Maailman menoa
      71
      3251
    10. Mitä tapahtuu

      Sitten keväällä ja kesällä
      Ikävä
      43
      2309
    Aihe