Luomiskertomus on tulkittava symbolisesti

Kyllä! Myös sukuluettelot voivat olla symbolisia tai ainakin tiivistettyjä. Ongelma alkaa, jos niitä pidetään täysin kirjaimellisina ja käytetään maailman iän laskemiseen.

Ensinnäkin Raamatussa sukuluettelot ei ole aina tarkoitettu kattavaksi historiaksi. Heprealaisessa ajattelussa “isä” voi tarkoittaa myös esi-isää, ja välistä voidaan jättää sukupolvia. Jeesuksen sukuluettelo Matteuksen evankeliumissa on rakennettu tarkasti kolmen 14 sukupolven ryhmiin – ei siksi että se olisi historiallisesti tarkka, vaan teologisesti merkityksellinen. Se kertoo enemmän sanomasta kuin kronologiasta.

Toiseksi, jos yritetään laskea Aadamista eteenpäin vuosi kerrallaan, päädytään noin 6000 vuoden ikäiseen maailmaan. Tämä on täysin ristiriidassa kaiken tieteellisen tiedon kanssa – geologia, biologia, tähtitiede. Joko koko tiedeyhteisö on väärässä, tai sitten luemme Raamattua väärin.

William Lane Craig – joka ei ole mikään liberaaliteologi – on tutkinut tätä ja toteaa, että vaikka Aadam olisi historiallinen hahmo, sukuluettelo ei ole riittävä aikajana hänen paikantamiseen. Tarvitaan myös tieteellistä tietoa.

Eli kyllä – jos luomiskertomus on kuvakieltä, myös sukuluetteloiden tulkinnassa pitää olla järkeä. Niiden tarkoitus on näyttää, että ihminen liittyy Jumalan suunnitelmaan, ei olla laskukaava maailman iälle.

Anonyymi00002 kirjoitti:

Kyllä! Myös sukuluettelot voivat olla symbolisia tai ainakin tiivistettyjä. Ongelma alkaa, jos niitä pidetään täysin kirjaimellisina ja käytetään maailman iän laskemiseen.

Ensinnäkin Raamatussa sukuluettelot ei ole aina tarkoitettu kattavaksi historiaksi. Heprealaisessa ajattelussa “isä” voi tarkoittaa myös esi-isää, ja välistä voidaan jättää sukupolvia. Jeesuksen sukuluettelo Matteuksen evankeliumissa on rakennettu tarkasti kolmen 14 sukupolven ryhmiin – ei siksi että se olisi historiallisesti tarkka, vaan teologisesti merkityksellinen. Se kertoo enemmän sanomasta kuin kronologiasta.

Toiseksi, jos yritetään laskea Aadamista eteenpäin vuosi kerrallaan, päädytään noin 6000 vuoden ikäiseen maailmaan. Tämä on täysin ristiriidassa kaiken tieteellisen tiedon kanssa – geologia, biologia, tähtitiede. Joko koko tiedeyhteisö on väärässä, tai sitten luemme Raamattua väärin.

William Lane Craig – joka ei ole mikään liberaaliteologi – on tutkinut tätä ja toteaa, että vaikka Aadam olisi historiallinen hahmo, sukuluettelo ei ole riittävä aikajana hänen paikantamiseen. Tarvitaan myös tieteellistä tietoa.

Eli kyllä – jos luomiskertomus on kuvakieltä, myös sukuluetteloiden tulkinnassa pitää olla järkeä. Niiden tarkoitus on näyttää, että ihminen liittyy Jumalan suunnitelmaan, ei olla laskukaava maailman iälle.

Lue lisää

Joko koko tiedeyhteisö on väärässä, tai sitten luemme Raamattua väärin.>>>>>

Tai sitten Raamattu on väärässä. 😀

Uskon, että Jumala voi tehdä ihmeitä. Mutta se ei ole tässä se tärkein kysymys.

Niitä ihmeitä, joita mainitset – kuten Joona kalan vatsassa tai Jeesus vetten päällä – ei voida todistaa tieteellisesti tapahtuneiksi, mutta niitä ei voi myöskään todistaa tapahtumattomiksi. Ne kuuluvat uskon alueelle.

Sen sijaan maailman ikä ei ole uskonkysymys vaan tutkittava asia. Siinä meillä on valtava määrä kovaa dataa: tähtitiede, radioaktiivinen ajoitus, jääkairaukset, fossiilit, geologiset kerrostumat. Kaikki osoittaa, että maailma on miljardeja vuosia vanha – ei 6000.

Jos me kristityt väitetään muuta, asetutaan tarpeettomaan ristiriitaan koko luonnontieteen kanssa, vaikka Raamattu ei edes vaadi sitä. Luomiskertomuksen tarkoitus ei ole opettaa maailman iän tarkkaa lukua, vaan kertoa kuka loi kaiken ja miksi.

Anonyymi00008 kirjoitti:

Uskon, että Jumala voi tehdä ihmeitä. Mutta se ei ole tässä se tärkein kysymys.

Niitä ihmeitä, joita mainitset – kuten Joona kalan vatsassa tai Jeesus vetten päällä – ei voida todistaa tieteellisesti tapahtuneiksi, mutta niitä ei voi myöskään todistaa tapahtumattomiksi. Ne kuuluvat uskon alueelle.

Sen sijaan maailman ikä ei ole uskonkysymys vaan tutkittava asia. Siinä meillä on valtava määrä kovaa dataa: tähtitiede, radioaktiivinen ajoitus, jääkairaukset, fossiilit, geologiset kerrostumat. Kaikki osoittaa, että maailma on miljardeja vuosia vanha – ei 6000.

Jos me kristityt väitetään muuta, asetutaan tarpeettomaan ristiriitaan koko luonnontieteen kanssa, vaikka Raamattu ei edes vaadi sitä. Luomiskertomuksen tarkoitus ei ole opettaa maailman iän tarkkaa lukua, vaan kertoa kuka loi kaiken ja miksi.

Lue lisää

Hyi saatana!

Anonyymi00008 kirjoitti:

Uskon, että Jumala voi tehdä ihmeitä. Mutta se ei ole tässä se tärkein kysymys.

Niitä ihmeitä, joita mainitset – kuten Joona kalan vatsassa tai Jeesus vetten päällä – ei voida todistaa tieteellisesti tapahtuneiksi, mutta niitä ei voi myöskään todistaa tapahtumattomiksi. Ne kuuluvat uskon alueelle.

Sen sijaan maailman ikä ei ole uskonkysymys vaan tutkittava asia. Siinä meillä on valtava määrä kovaa dataa: tähtitiede, radioaktiivinen ajoitus, jääkairaukset, fossiilit, geologiset kerrostumat. Kaikki osoittaa, että maailma on miljardeja vuosia vanha – ei 6000.

Jos me kristityt väitetään muuta, asetutaan tarpeettomaan ristiriitaan koko luonnontieteen kanssa, vaikka Raamattu ei edes vaadi sitä. Luomiskertomuksen tarkoitus ei ole opettaa maailman iän tarkkaa lukua, vaan kertoa kuka loi kaiken ja miksi.

Lue lisää

Kerro yksikin syy uskoa johonkin, minkä on vastoin kaikkia tunnettuja luonnonlakeja ja minkä ainoa selitys on selittämätön ihme. Ethän ihan tuosta vain usko edes kaikkeen sellaiseen, mikä periaatteessa olisi mahdollista.

Anonyymi00008 kirjoitti:

Uskon, että Jumala voi tehdä ihmeitä. Mutta se ei ole tässä se tärkein kysymys.

Niitä ihmeitä, joita mainitset – kuten Joona kalan vatsassa tai Jeesus vetten päällä – ei voida todistaa tieteellisesti tapahtuneiksi, mutta niitä ei voi myöskään todistaa tapahtumattomiksi. Ne kuuluvat uskon alueelle.

Sen sijaan maailman ikä ei ole uskonkysymys vaan tutkittava asia. Siinä meillä on valtava määrä kovaa dataa: tähtitiede, radioaktiivinen ajoitus, jääkairaukset, fossiilit, geologiset kerrostumat. Kaikki osoittaa, että maailma on miljardeja vuosia vanha – ei 6000.

Jos me kristityt väitetään muuta, asetutaan tarpeettomaan ristiriitaan koko luonnontieteen kanssa, vaikka Raamattu ei edes vaadi sitä. Luomiskertomuksen tarkoitus ei ole opettaa maailman iän tarkkaa lukua, vaan kertoa kuka loi kaiken ja miksi.

Lue lisää

"Kaikki osoittaa, että maailma on miljardeja vuosia vanha – ei 6000."
Samaa mieltä.

"vaan kertoa kuka loi kaiken ja miksi."
Miksi tämä väite ei aseta teitä "tarpeettomaan ristiriitaan koko luonnontieteen kanssa"?
Mikä osoittaa, että joku on luonut jotakin ja mikä on vastaus kysymykseen "miksi?"?

Anonyymi00008 kirjoitti:

Uskon, että Jumala voi tehdä ihmeitä. Mutta se ei ole tässä se tärkein kysymys.

Niitä ihmeitä, joita mainitset – kuten Joona kalan vatsassa tai Jeesus vetten päällä – ei voida todistaa tieteellisesti tapahtuneiksi, mutta niitä ei voi myöskään todistaa tapahtumattomiksi. Ne kuuluvat uskon alueelle.

Sen sijaan maailman ikä ei ole uskonkysymys vaan tutkittava asia. Siinä meillä on valtava määrä kovaa dataa: tähtitiede, radioaktiivinen ajoitus, jääkairaukset, fossiilit, geologiset kerrostumat. Kaikki osoittaa, että maailma on miljardeja vuosia vanha – ei 6000.

Jos me kristityt väitetään muuta, asetutaan tarpeettomaan ristiriitaan koko luonnontieteen kanssa, vaikka Raamattu ei edes vaadi sitä. Luomiskertomuksen tarkoitus ei ole opettaa maailman iän tarkkaa lukua, vaan kertoa kuka loi kaiken ja miksi.

Lue lisää

Miksi Jumala loi taudinaiheuttajat, loiset, myrkylliset eliöt ja pedot? Miksi Jumala loi olosuhteet, joissa tapahtuu väistämättä onnettomuuksia ja luonnonkatastrofeja?

Anonyymi00010 kirjoitti:

"Kaikki osoittaa, että maailma on miljardeja vuosia vanha – ei 6000."
Samaa mieltä.

"vaan kertoa kuka loi kaiken ja miksi."
Miksi tämä väite ei aseta teitä "tarpeettomaan ristiriitaan koko luonnontieteen kanssa"?
Mikä osoittaa, että joku on luonut jotakin ja mikä on vastaus kysymykseen "miksi?"?

Lue lisää

Tähän nyt ei vastausta näytä tulevan eli ei siinä kummoistakaan kysymystä tarvita kun kreationisti mykistyy - ja vaihtaa säiettä kuin mitään ei olisi tapahtunut. Käsittämätöntä toimintaa aikuiselta(?) ihmiseltä. Ei käy kateeksi sitä henkistä vankilaa, jonne hän on vapaaehtoisesti itsensä sulkenut.

Jos luomiskertomus ei ole symbolinen, silloin pitää uskoa että Jumalalla on jalat ja hän kirjaimellisesti kävelee ympäri puutarhaa ja etsii Adamia, koska ei tiedä missä tämä on. Tätäkö sinä uskot? Että Jumala on rajoitettu olento joka tarvitsee jalat ja jolla ei ole kaikkitietävyyttä?

Koko kohtaus osoittaa että siinä käytetään ihmismäistä kuvakieltä, ei Jumalan olemusta kuvaavaa kirjaimellista todellisuutta. Samoin puhuva käärme ja taianomaiset puut eivät ole arkirealismia vaan symbolisia elementtejä, joilla kerrotaan hengellisistä totuuksista.

Kukaan ei oikeasti usko että Jumala on ukko joka tallustelee pensaikossa. Eli käytännössä edes kirjaimellisuuteen vetoavat eivät lue kertomusta kirjaimellisesti. Se on teologista runoutta, ei silminnäkijäraportti.

Anonyymi00013 kirjoitti:

Jos luomiskertomus ei ole symbolinen, silloin pitää uskoa että Jumalalla on jalat ja hän kirjaimellisesti kävelee ympäri puutarhaa ja etsii Adamia, koska ei tiedä missä tämä on. Tätäkö sinä uskot? Että Jumala on rajoitettu olento joka tarvitsee jalat ja jolla ei ole kaikkitietävyyttä?

Koko kohtaus osoittaa että siinä käytetään ihmismäistä kuvakieltä, ei Jumalan olemusta kuvaavaa kirjaimellista todellisuutta. Samoin puhuva käärme ja taianomaiset puut eivät ole arkirealismia vaan symbolisia elementtejä, joilla kerrotaan hengellisistä totuuksista.

Kukaan ei oikeasti usko että Jumala on ukko joka tallustelee pensaikossa. Eli käytännössä edes kirjaimellisuuteen vetoavat eivät lue kertomusta kirjaimellisesti. Se on teologista runoutta, ei silminnäkijäraportti.

Lue lisää

Kirjoittajat ja lukijat sekä kuulijat pitivät kertomuksia kirjaimellisesti totena.

Anonyymi00014 kirjoitti:

Kirjoittajat ja lukijat sekä kuulijat pitivät kertomuksia kirjaimellisesti totena.

Silloiset ihmiset saattoivat pitää kertomusta totena, mutta heidän käsityksensä totuudesta ja historiasta ei ollut sama kuin nykyajan. Antiikissa ei tehty eroa samalla tavalla kirjaimellisen ja symbolisen välillä kuin me teemme. Tekstin todenperäisyys mitattiin sen opetuksen sisällöllä, ei sillä oliko kaikki tapahtunut juuri niin kuin kerrotaan.

Lisäksi jos väitetään että kaikki otettiin kirjaimellisesti, silloin täytyy myös hyväksyä, että Jumala oikeasti “ei tiennyt missä Aadam on” ja että hänellä oli jalat ja hän käveli puutarhassa. Uskooko väittäjä senkin kirjaimellisesti? Jos ei usko, teet itsekin tulkintaa – eli ei lue kaikkea kirjaimellisesti, vaikka niin väittää.

Raamatun arvovalta ei riipu siitä, että kaikki kohdat otetaan kirjaimellisesti, vaan siitä mitä ne kertovat Jumalasta ja ihmisestä. Symbolinen lukutapa ei ole epäuskoa vaan kunnioitusta tekstiä kohtaan.

Anonyymi00015 kirjoitti:

Silloiset ihmiset saattoivat pitää kertomusta totena, mutta heidän käsityksensä totuudesta ja historiasta ei ollut sama kuin nykyajan. Antiikissa ei tehty eroa samalla tavalla kirjaimellisen ja symbolisen välillä kuin me teemme. Tekstin todenperäisyys mitattiin sen opetuksen sisällöllä, ei sillä oliko kaikki tapahtunut juuri niin kuin kerrotaan.

Lisäksi jos väitetään että kaikki otettiin kirjaimellisesti, silloin täytyy myös hyväksyä, että Jumala oikeasti “ei tiennyt missä Aadam on” ja että hänellä oli jalat ja hän käveli puutarhassa. Uskooko väittäjä senkin kirjaimellisesti? Jos ei usko, teet itsekin tulkintaa – eli ei lue kaikkea kirjaimellisesti, vaikka niin väittää.

Raamatun arvovalta ei riipu siitä, että kaikki kohdat otetaan kirjaimellisesti, vaan siitä mitä ne kertovat Jumalasta ja ihmisestä. Symbolinen lukutapa ei ole epäuskoa vaan kunnioitusta tekstiä kohtaan.

Lue lisää

Jumalata kun ei ole salassa mitään, tietää ajatuksest jo kaukaa.

matkamies1 kirjoitti:

Jumalata kun ei ole salassa mitään, tietää ajatuksest jo kaukaa.

Moraalisesti ala-arvoinen taivaallinen diktaattorisi on siis myös ajatuspoliisi. Huh, melkoinen jumala teillä. :)

matkamies1 kirjoitti:

Jumalata kun ei ole salassa mitään, tietää ajatuksest jo kaukaa.

Höpöjä. Raamatun jumalalla ei ole tietoa edes omista tekemisistään.

Ramavit kirjoitti:

Höpöjä. Raamatun jumalalla ei ole tietoa edes omista tekemisistään.

Niin sinä luulet, Raamatun jumala on kirjoitanut profetojen kautta Raamatun sisällön, sanat mitä on muistiin kirjoitettu toteutvat viimeitä piirtoamyöten.
Tuntee kaikki sinun teotkin mitä olet tehnyt.

Ramavit kirjoitti:

Höpöjä. Raamatun jumalalla ei ole tietoa edes omista tekemisistään.

Niin sinä luulet, Raamatun jumala on kirjoitanut profetojen kautta Raamatun sisällön, sanat mitä on muistiin kirjoitettu toteutvat viimeitä piirtoamyöten.
Tuntee kaikki sinun teotkin mitä olet tehnyt.

matkamies1 kirjoitti:

Niin sinä luulet, Raamatun jumala on kirjoitanut profetojen kautta Raamatun sisällön, sanat mitä on muistiin kirjoitettu toteutvat viimeitä piirtoamyöten.
Tuntee kaikki sinun teotkin mitä olet tehnyt.

Lue lisää

Ja mistä sinä luulon sijaan TIEDÄT että asia on juuri noin kuin väitit?

Positiviisen väitteen esittäjällä on todistustaakka.

Tätä on nyt muutamat kysellyt ja tulen itsekin mukaan. Eli mikä on tämä miksi vastaus jota aloittaja hehkuttaa?

Toinen johon toivon vastausta on erottaminen symboliikan ja ei symboliikan välillä. Missä menee rajat ylipäätään? Tarinat ovat kivoja ja opettavia, mutta niitä ei kuulukaan ottaa mitenkään tosissaan. Jos kaikki on symboliikkaa niin koko Jumalan voi ottaa pois.
Meinaan mikään ei toimi niin, että jokainen menee omalla mutu tuntumalla. Litteän maan kannattajat mm. tekevät tätä ja kyseessä on vähintään yhtä typerä uskomus kuin nuoren maan kreationismi. Ja tämän pitäisi vielä olla jotain Jumalan sanaa.

Ylimalkaan väite, että uskonto vastaisi mihinkään "miksi" kysyykseen millään uskottavalla tavalla on pelkkää propagandaa.

Luomiskertomus on primitiivinen selitysyritys kaiken synnylle. Se ei vastaa siihen, miksi Jumala olisi ikuisuuksien jälkeen tähän luomisproggikseen ylimalkaan lähtenyt. Eikä siihen osaa vastata kukaan kreationistikaan. No itsekesekeisimmät kreationistit voivat väittää, että 2000 miljardia galaksia on olemassa vain jotta saatiin aikaan tämä kivenmurikka, jolla ihmiset voivat asustaa, mutta siinä omahyväisyys kasvaa jo absurdeihin mittasuhteisiin.

Anonyymi00017 kirjoitti:

Ylimalkaan väite, että uskonto vastaisi mihinkään "miksi" kysyykseen millään uskottavalla tavalla on pelkkää propagandaa.

Luomiskertomus on primitiivinen selitysyritys kaiken synnylle. Se ei vastaa siihen, miksi Jumala olisi ikuisuuksien jälkeen tähän luomisproggikseen ylimalkaan lähtenyt. Eikä siihen osaa vastata kukaan kreationistikaan. No itsekesekeisimmät kreationistit voivat väittää, että 2000 miljardia galaksia on olemassa vain jotta saatiin aikaan tämä kivenmurikka, jolla ihmiset voivat asustaa, mutta siinä omahyväisyys kasvaa jo absurdeihin mittasuhteisiin.

Lue lisää

Niin, ei luomiskertomus vastaa mihinkään "Miksi" kysymykseen.

Tutkimattomat ovat Herran tiet ja käsittämättömät hänen tuomionsa.

Se, mikä on salassa, on Herran, meidän Jumalamme; se, mikä on ilmoitettu, on meidän.

Anonyymi00018 kirjoitti:

Niin, ei luomiskertomus vastaa mihinkään "Miksi" kysymykseen.

Tutkimattomat ovat Herran tiet ja käsittämättömät hänen tuomionsa.

Se, mikä on salassa, on Herran, meidän Jumalamme; se, mikä on ilmoitettu, on meidän.

Lue lisää

Luomissatu ei kyllä vastaa mihinkään, kuten saduilla on tapana.

"Se, mikä on salassa, on Herran, meidän Jumalamme; se, mikä on ilmoitettu, on meidän."

Ja saisko saman ihan suomen kielellä.

Ihmeselle paratiisin jossa on hyvä elää, valitsi toisen keinon söi ja lankesi jos oli kieto älä syö ettet kuolisi.

Anonyymi00021 kirjoitti:

Luomissatu ei kyllä vastaa mihinkään, kuten saduilla on tapana.

"Se, mikä on salassa, on Herran, meidän Jumalamme; se, mikä on ilmoitettu, on meidän."

Ja saisko saman ihan suomen kielellä.

Lue lisää

Jumala pitää asioita salassa ja on paljastanut vain sen, mikä on Raamatussa. Tähän on hihhulin tyytyminen.

Olet omituinen ateisti kun et tunne etkä ymmärrä Raamattua.

matkamies1 kirjoitti:

Ihmeselle paratiisin jossa on hyvä elää, valitsi toisen keinon söi ja lankesi jos oli kieto älä syö ettet kuolisi.

Kaveri on aineissa, turha kommentoida.

matkamies1 kirjoitti:

Ihmeselle paratiisin jossa on hyvä elää, valitsi toisen keinon söi ja lankesi jos oli kieto älä syö ettet kuolisi.

Et taida tuntea tarinaa ollenkaan.

He söivät hyvän ja pahan tiedon puusta. Eli ennen tuota heillä ei ollut koko konseptia pahasta. He olivat syyntakeettomia.

Ja eiväthän he kuolleet edes syömiseen. Tämä Jumala ei edes lähtökohtaisesti muutenkaan kertonut heille karkoituksesta, joten ei siinä edes ollut väittämääsi valintaa. Ja koko ihmiskunnan kirous oli myös tämän Jumalan jälkikäteen kehittämä rangaistus. Ei hän mitään sellaisesta varoittanut.

Itse aloituksen kannalta, tälläinen symboliikka tarina tekee siis mitä? Jumala rankaisee syyntakeetonta hetken mielijohteella tehdyillä rangaistuksilla.

Anonyymi00024 kirjoitti:

Et taida tuntea tarinaa ollenkaan.

He söivät hyvän ja pahan tiedon puusta. Eli ennen tuota heillä ei ollut koko konseptia pahasta. He olivat syyntakeettomia.

Ja eiväthän he kuolleet edes syömiseen. Tämä Jumala ei edes lähtökohtaisesti muutenkaan kertonut heille karkoituksesta, joten ei siinä edes ollut väittämääsi valintaa. Ja koko ihmiskunnan kirous oli myös tämän Jumalan jälkikäteen kehittämä rangaistus. Ei hän mitään sellaisesta varoittanut.

Itse aloituksen kannalta, tälläinen symboliikka tarina tekee siis mitä? Jumala rankaisee syyntakeetonta hetken mielijohteella tehdyillä rangaistuksilla.

Lue lisää

Luet kertomuksen kuten kreationisti, eli ikään kuin kyse olisi historiallisesta raportista eikä teologisesta kuvauksesta. Tästä seuraa väärinkäsityksiä koko kertomuksen merkityksestä.

Kreationistinen lukutapa olettaa, että Aadam ja Eeva olivat kirjaimellisia yksilöitä, että paratiisi oli maantieteellinen paikka, ja että yhdestä konkreettisesta teosta (hedelmän syöminen) seurasi kirjaimellisesti kuolema ja koko ihmiskunnan kirous. Kun tämä luetaan näin kirjaimellisesti, koko tarina alkaa näyttää epäoikeudenmukaiselta ja ristiriitaiselta – niin kuin kirjoittaja nyt tuo esiin.

Mutta jos ymmärretään että kyse on symbolisesta kertomuksesta, jossa kuvataan ihmisyyden tilaa – viattomuus, valinnanvapaus, tietoisuuden synty, vastuun kantaminen ja suhde Jumalaan – niin silloin tarina ei ole epäoikeudenmukainen vaan syvästi totta.

Evoluution kanssa tämä symbolinen lukutapa on täysin yhteensopiva. Kertomus ei kerro biologisesta alkuhetkestä vaan siitä hengellisestä todellisuudesta, joka jokaisessa ihmisessä toistuu: tietoisuus hyvästä ja pahasta, vapaus valita, ja tarve armon ja anteeksiannon Jumalalle.

Kreationistinen tulkinta tekee Raamatusta biologian oppikirjan ja ohittaa sen teologisen sanoman. Siksi symbolinen tulkinta on paitsi järkevä, myös uskollisempi sille mitä Raamattu oikeasti opettaa.

Anonyymi00025 kirjoitti:

Luet kertomuksen kuten kreationisti, eli ikään kuin kyse olisi historiallisesta raportista eikä teologisesta kuvauksesta. Tästä seuraa väärinkäsityksiä koko kertomuksen merkityksestä.

Kreationistinen lukutapa olettaa, että Aadam ja Eeva olivat kirjaimellisia yksilöitä, että paratiisi oli maantieteellinen paikka, ja että yhdestä konkreettisesta teosta (hedelmän syöminen) seurasi kirjaimellisesti kuolema ja koko ihmiskunnan kirous. Kun tämä luetaan näin kirjaimellisesti, koko tarina alkaa näyttää epäoikeudenmukaiselta ja ristiriitaiselta – niin kuin kirjoittaja nyt tuo esiin.

Mutta jos ymmärretään että kyse on symbolisesta kertomuksesta, jossa kuvataan ihmisyyden tilaa – viattomuus, valinnanvapaus, tietoisuuden synty, vastuun kantaminen ja suhde Jumalaan – niin silloin tarina ei ole epäoikeudenmukainen vaan syvästi totta.

Evoluution kanssa tämä symbolinen lukutapa on täysin yhteensopiva. Kertomus ei kerro biologisesta alkuhetkestä vaan siitä hengellisestä todellisuudesta, joka jokaisessa ihmisessä toistuu: tietoisuus hyvästä ja pahasta, vapaus valita, ja tarve armon ja anteeksiannon Jumalalle.

Kreationistinen tulkinta tekee Raamatusta biologian oppikirjan ja ohittaa sen teologisen sanoman. Siksi symbolinen tulkinta on paitsi järkevä, myös uskollisempi sille mitä Raamattu oikeasti opettaa.

Lue lisää

Raamatun kirjoittajilla ei ollut mitään käsitystä siitä, että he kirjoittivat symbolisia kertomuksia. Heille se oli kirjaimellista historiaa. Niin myös Jeesukselle ja apostoleille.

Apostolien teot:
17:26 Ja hän on tehnyt koko ihmissuvun yhdestä ainoasta asumaan kaikkea maanpiiriä ja on säätänyt heille määrätyt ajat ja heidän asumisensa rajat

Anonyymi00025 kirjoitti:

Luet kertomuksen kuten kreationisti, eli ikään kuin kyse olisi historiallisesta raportista eikä teologisesta kuvauksesta. Tästä seuraa väärinkäsityksiä koko kertomuksen merkityksestä.

Kreationistinen lukutapa olettaa, että Aadam ja Eeva olivat kirjaimellisia yksilöitä, että paratiisi oli maantieteellinen paikka, ja että yhdestä konkreettisesta teosta (hedelmän syöminen) seurasi kirjaimellisesti kuolema ja koko ihmiskunnan kirous. Kun tämä luetaan näin kirjaimellisesti, koko tarina alkaa näyttää epäoikeudenmukaiselta ja ristiriitaiselta – niin kuin kirjoittaja nyt tuo esiin.

Mutta jos ymmärretään että kyse on symbolisesta kertomuksesta, jossa kuvataan ihmisyyden tilaa – viattomuus, valinnanvapaus, tietoisuuden synty, vastuun kantaminen ja suhde Jumalaan – niin silloin tarina ei ole epäoikeudenmukainen vaan syvästi totta.

Evoluution kanssa tämä symbolinen lukutapa on täysin yhteensopiva. Kertomus ei kerro biologisesta alkuhetkestä vaan siitä hengellisestä todellisuudesta, joka jokaisessa ihmisessä toistuu: tietoisuus hyvästä ja pahasta, vapaus valita, ja tarve armon ja anteeksiannon Jumalalle.

Kreationistinen tulkinta tekee Raamatusta biologian oppikirjan ja ohittaa sen teologisen sanoman. Siksi symbolinen tulkinta on paitsi järkevä, myös uskollisempi sille mitä Raamattu oikeasti opettaa.

Lue lisää

Sinulla on sama ongelma kuin aloittajalla ja oikeastaan jokaisella kristinuskovaisella. Jo useampaankin kertaan kysytty vastausta kysymykseen: Miten valitset, mikä Raamatussa on kirjaimellista, symbolista tai pois seliteltävää?

Ramavit kirjoitti:

Sinulla on sama ongelma kuin aloittajalla ja oikeastaan jokaisella kristinuskovaisella. Jo useampaankin kertaan kysytty vastausta kysymykseen: Miten valitset, mikä Raamatussa on kirjaimellista, symbolista tai pois seliteltävää?

Lue lisää

Lisäksi kristinuskossa on yli 45 000 erilaista lahkoa. Palataanko asiaan kun nämä on saaneet sovittua keskenään mikä on se ainoa ja oikea täysin erehtymättömän Jumalan sanan täysin oikein tulkitseva lahko.

Anonyymi00025 kirjoitti:

Luet kertomuksen kuten kreationisti, eli ikään kuin kyse olisi historiallisesta raportista eikä teologisesta kuvauksesta. Tästä seuraa väärinkäsityksiä koko kertomuksen merkityksestä.

Kreationistinen lukutapa olettaa, että Aadam ja Eeva olivat kirjaimellisia yksilöitä, että paratiisi oli maantieteellinen paikka, ja että yhdestä konkreettisesta teosta (hedelmän syöminen) seurasi kirjaimellisesti kuolema ja koko ihmiskunnan kirous. Kun tämä luetaan näin kirjaimellisesti, koko tarina alkaa näyttää epäoikeudenmukaiselta ja ristiriitaiselta – niin kuin kirjoittaja nyt tuo esiin.

Mutta jos ymmärretään että kyse on symbolisesta kertomuksesta, jossa kuvataan ihmisyyden tilaa – viattomuus, valinnanvapaus, tietoisuuden synty, vastuun kantaminen ja suhde Jumalaan – niin silloin tarina ei ole epäoikeudenmukainen vaan syvästi totta.

Evoluution kanssa tämä symbolinen lukutapa on täysin yhteensopiva. Kertomus ei kerro biologisesta alkuhetkestä vaan siitä hengellisestä todellisuudesta, joka jokaisessa ihmisessä toistuu: tietoisuus hyvästä ja pahasta, vapaus valita, ja tarve armon ja anteeksiannon Jumalalle.

Kreationistinen tulkinta tekee Raamatusta biologian oppikirjan ja ohittaa sen teologisen sanoman. Siksi symbolinen tulkinta on paitsi järkevä, myös uskollisempi sille mitä Raamattu oikeasti opettaa.

Lue lisää

"ja tarve armon ja anteeksiannon Jumalalle."

Jokaisessa ihmisessä? :D. Kreationistin räikeä valehtelu jatkuu estoitta.

Anonyymi00026 kirjoitti:

Raamatun kirjoittajilla ei ollut mitään käsitystä siitä, että he kirjoittivat symbolisia kertomuksia. Heille se oli kirjaimellista historiaa. Niin myös Jeesukselle ja apostoleille.

Apostolien teot:
17:26 Ja hän on tehnyt koko ihmissuvun yhdestä ainoasta asumaan kaikkea maanpiiriä ja on säätänyt heille määrätyt ajat ja heidän asumisensa rajat

Lue lisää

Tämä väite, että "Raamatun kirjoittajilla ei ollut käsitystä symboliikasta", ei kestä tarkempaa tarkastelua. Vertauskuvat, runollinen kieli ja symboliset kertomukset ovat läsnä kautta koko Raamatun — ja niiden käyttö oli aivan normaalia ja ymmärrettyä myös antiikin maailmassa.

Ensinnäkin Jeesus itse puhui jatkuvasti vertauksin. Hän sanoi selvästi: "Ilman vertausta hän ei puhunut heille mitään" (Matt. 13:34). Jeesuksen kuulijat ymmärsivät hyvin, että vertaus ei ollut kirjaimellinen kertomus vaan symbolinen opetus hengellisestä todellisuudesta. Kukaan ei kuvitellut, että oli olemassa konkreettinen mies joka kirjaimellisesti löysi aarteen pellosta ja myi kaiken saadakseen sen – kyse oli Jumalan valtakunnasta.

Ilmestyskirja on täynnä näkyjä ja symboleja: pedot, sarvet, lohikäärmeet, sinetit. On selvää, ettei kukaan lue niitä kirjaimellisesti ilman tulkintaa – eikä ole koskaan lukenut. Ne ovat teologisia kuvia, joiden merkitys avautuu hengellisesti, ei biologisesti tai maantieteellisesti.

Vanhan testamentin puolella runollinen ja vertauskuvallinen kieli on koko ajan läsnä. Psalmeissa "vuoret hyppivät kuin pässit" ja "taivaat julistavat Jumalan kunniaa" – runollista, ei luonnontiedettä. Jesajan kirjassa Israel on kuvattu viinitarhaksi, Herran omaisuudeksi – ei kukaan kuvitellut sen tarkoittavan konkreettista viiniköynnöstä.

Sama pätee myös luomiskertomukseen. Sen rakenne, toistot ("Ja Jumala sanoi", "Tuli ilta ja tuli aamu"), numerojärjestys (6 päivää + lepopäivä), teologinen kerronta (puut, puhuva käärme, Jumala joka kävelee) – kaikki nämä ovat tyypillisiä merkkejä symbolisesta kertomuksesta, joka rakentaa hengellistä opetusta, ei tieteellistä historiaa.

Apt. 17:26 ei kiistä tätä millään tavalla. Paavali puhuu siellä siitä, että kaikki ihmiset ovat samaa perua – ja tämän voi uskoa täysin riippumatta siitä, tuliko ihmissuku esiin pitkän evoluutioprosessin kautta vai ei. "Yhdestä ainoasta" voidaan aivan hyvin ymmärtää teologisena totuutena ihmiskunnan yhteydestä, ei geenitutkimuksen vastaisena väitteenä.

Kun sanot ettei Raamatun kirjoittajilla ollut käsitystä symboliikasta, silloin ohitat suuri osa raamatullista kirjallisuutta – erityisesti runous, apokalyptiikka ja vertauksia sisältävät kohdat. Silloin joudutaan myös väittämään, että Jeesus käytti täysin turhaan vertauskuvia ja että Ilmestyskirja pitäisi lukea kuin sanomalehti. Mutta kristillinen kirkko ei ole koskaan näin tehnyt – se on aina tunnistanut tekstilajien erot ja niiden merkityksen.

Anonyymi00029 kirjoitti:

Tämä väite, että "Raamatun kirjoittajilla ei ollut käsitystä symboliikasta", ei kestä tarkempaa tarkastelua. Vertauskuvat, runollinen kieli ja symboliset kertomukset ovat läsnä kautta koko Raamatun — ja niiden käyttö oli aivan normaalia ja ymmärrettyä myös antiikin maailmassa.

Ensinnäkin Jeesus itse puhui jatkuvasti vertauksin. Hän sanoi selvästi: "Ilman vertausta hän ei puhunut heille mitään" (Matt. 13:34). Jeesuksen kuulijat ymmärsivät hyvin, että vertaus ei ollut kirjaimellinen kertomus vaan symbolinen opetus hengellisestä todellisuudesta. Kukaan ei kuvitellut, että oli olemassa konkreettinen mies joka kirjaimellisesti löysi aarteen pellosta ja myi kaiken saadakseen sen – kyse oli Jumalan valtakunnasta.

Ilmestyskirja on täynnä näkyjä ja symboleja: pedot, sarvet, lohikäärmeet, sinetit. On selvää, ettei kukaan lue niitä kirjaimellisesti ilman tulkintaa – eikä ole koskaan lukenut. Ne ovat teologisia kuvia, joiden merkitys avautuu hengellisesti, ei biologisesti tai maantieteellisesti.

Vanhan testamentin puolella runollinen ja vertauskuvallinen kieli on koko ajan läsnä. Psalmeissa "vuoret hyppivät kuin pässit" ja "taivaat julistavat Jumalan kunniaa" – runollista, ei luonnontiedettä. Jesajan kirjassa Israel on kuvattu viinitarhaksi, Herran omaisuudeksi – ei kukaan kuvitellut sen tarkoittavan konkreettista viiniköynnöstä.

Sama pätee myös luomiskertomukseen. Sen rakenne, toistot ("Ja Jumala sanoi", "Tuli ilta ja tuli aamu"), numerojärjestys (6 päivää lepopäivä), teologinen kerronta (puut, puhuva käärme, Jumala joka kävelee) – kaikki nämä ovat tyypillisiä merkkejä symbolisesta kertomuksesta, joka rakentaa hengellistä opetusta, ei tieteellistä historiaa.

Apt. 17:26 ei kiistä tätä millään tavalla. Paavali puhuu siellä siitä, että kaikki ihmiset ovat samaa perua – ja tämän voi uskoa täysin riippumatta siitä, tuliko ihmissuku esiin pitkän evoluutioprosessin kautta vai ei. "Yhdestä ainoasta" voidaan aivan hyvin ymmärtää teologisena totuutena ihmiskunnan yhteydestä, ei geenitutkimuksen vastaisena väitteenä.

Kun sanot ettei Raamatun kirjoittajilla ollut käsitystä symboliikasta, silloin ohitat suuri osa raamatullista kirjallisuutta – erityisesti runous, apokalyptiikka ja vertauksia sisältävät kohdat. Silloin joudutaan myös väittämään, että Jeesus käytti täysin turhaan vertauskuvia ja että Ilmestyskirja pitäisi lukea kuin sanomalehti. Mutta kristillinen kirkko ei ole koskaan näin tehnyt – se on aina tunnistanut tekstilajien erot ja niiden merkityksen.

Lue lisää

Nyt kun olet kirjoittanut tämän alustuksen, niin osaatko sitten kertoa vastauksen siihen tässä viestiketjussa kysyttyyn kysymykseen, että mitkä Raamatun väitteet ovat symboliikkaa, ja mitkä kovaa faktaa?

siare kirjoitti:

Nyt kun olet kirjoittanut tämän alustuksen, niin osaatko sitten kertoa vastauksen siihen tässä viestiketjussa kysyttyyn kysymykseen, että mitkä Raamatun väitteet ovat symboliikkaa, ja mitkä kovaa faktaa?

Lue lisää

Hyvä kysymys – ja juuri siihen kohtaan monen tulisi pysähtyä. Raamattu ei itse jaa jokaista lausettaan tarroihin “symbolinen” tai “kirjaimellinen”. Siksi tekstin lukeminen edellyttää järkeä, teologista ymmärrystä ja koko Raamatun kontekstin huomioimista.

Perussääntö on tämä: tekstilaji kertoo paljon. Runot, vertaukset, apokalyptiset näyt (esim. Ilmestyskirja), ja muinaiset alkukertomukset sisältävät symboliikkaa. Lainausmerkeissä olevat Jeesuksen vertaukset – kuten “taivasten valtakunta on kuin…” – ovat selvästi symboleja. Psalmit puhuvat runollisesti, eivät tieteen kielellä. Ilmestyskirjassa lohikäärme ei ole eläintieteen kuvaus vaan kuva Saatanasta.

Sen sijaan esimerkiksi Jeesuksen ristiinnaulitseminen ja ylösnousemus esitetään historiallisina tapahtumina silminnäkijöiden todistuksina. Niitä Uusi testamentti käsittelee faktana – ja niihin myös apostolien usko ja opetukset perustuvat.

Luomiskertomus taas sisältää kielikuvia: puhuva käärme, taianomaiset puut, Jumala joka kävelee. Ne osoittavat ettei kertomuksen painopiste ole biologisessa aikajanassa, vaan hengellisessä opetuksessa ihmisen tilasta Jumalan edessä.

Eli ei ole kyse siitä että pitäisi tehdä mustavalkoinen lista “tämä on faktaa, tämä ei”, vaan kysytään: millaista tekstiä luemme? Mitä se yrittää opettaa? Onko se runoa, näky, kertomus, laki vai evankeliumi?

Jos haluaa lukea kaiken kirjaimellisesti, päätyy nopeasti mahdottomuuksiin. Siksi Raamattua tulee lukea sen omilla ehdoilla – ei tehdä siitä sellaista kirjaa, mitä se ei koskaan väittänyt olevansa.

Anonyymi00029 kirjoitti:

Tämä väite, että "Raamatun kirjoittajilla ei ollut käsitystä symboliikasta", ei kestä tarkempaa tarkastelua. Vertauskuvat, runollinen kieli ja symboliset kertomukset ovat läsnä kautta koko Raamatun — ja niiden käyttö oli aivan normaalia ja ymmärrettyä myös antiikin maailmassa.

Ensinnäkin Jeesus itse puhui jatkuvasti vertauksin. Hän sanoi selvästi: "Ilman vertausta hän ei puhunut heille mitään" (Matt. 13:34). Jeesuksen kuulijat ymmärsivät hyvin, että vertaus ei ollut kirjaimellinen kertomus vaan symbolinen opetus hengellisestä todellisuudesta. Kukaan ei kuvitellut, että oli olemassa konkreettinen mies joka kirjaimellisesti löysi aarteen pellosta ja myi kaiken saadakseen sen – kyse oli Jumalan valtakunnasta.

Ilmestyskirja on täynnä näkyjä ja symboleja: pedot, sarvet, lohikäärmeet, sinetit. On selvää, ettei kukaan lue niitä kirjaimellisesti ilman tulkintaa – eikä ole koskaan lukenut. Ne ovat teologisia kuvia, joiden merkitys avautuu hengellisesti, ei biologisesti tai maantieteellisesti.

Vanhan testamentin puolella runollinen ja vertauskuvallinen kieli on koko ajan läsnä. Psalmeissa "vuoret hyppivät kuin pässit" ja "taivaat julistavat Jumalan kunniaa" – runollista, ei luonnontiedettä. Jesajan kirjassa Israel on kuvattu viinitarhaksi, Herran omaisuudeksi – ei kukaan kuvitellut sen tarkoittavan konkreettista viiniköynnöstä.

Sama pätee myös luomiskertomukseen. Sen rakenne, toistot ("Ja Jumala sanoi", "Tuli ilta ja tuli aamu"), numerojärjestys (6 päivää lepopäivä), teologinen kerronta (puut, puhuva käärme, Jumala joka kävelee) – kaikki nämä ovat tyypillisiä merkkejä symbolisesta kertomuksesta, joka rakentaa hengellistä opetusta, ei tieteellistä historiaa.

Apt. 17:26 ei kiistä tätä millään tavalla. Paavali puhuu siellä siitä, että kaikki ihmiset ovat samaa perua – ja tämän voi uskoa täysin riippumatta siitä, tuliko ihmissuku esiin pitkän evoluutioprosessin kautta vai ei. "Yhdestä ainoasta" voidaan aivan hyvin ymmärtää teologisena totuutena ihmiskunnan yhteydestä, ei geenitutkimuksen vastaisena väitteenä.

Kun sanot ettei Raamatun kirjoittajilla ollut käsitystä symboliikasta, silloin ohitat suuri osa raamatullista kirjallisuutta – erityisesti runous, apokalyptiikka ja vertauksia sisältävät kohdat. Silloin joudutaan myös väittämään, että Jeesus käytti täysin turhaan vertauskuvia ja että Ilmestyskirja pitäisi lukea kuin sanomalehti. Mutta kristillinen kirkko ei ole koskaan näin tehnyt – se on aina tunnistanut tekstilajien erot ja niiden merkityksen.

Lue lisää

Vanhan Testamentin osalta puolusta sikäli käsitystäsi, että meillä ei välttämättä ole lukutaitoa lukea toisena aikana, kokonaan toisella tietotasolla ja kovin erilaisessa kulttuurissa tuotettua tekstiä.

Meillä kirjallisuus jakaantuu faktaan ja fiktioon (nälillä häilyy nykyään "autofiktio", jota ennen edusti omaelämänkerrat, joita ei voi pitää puhtaana faktana). Varhaisessa kertomusperinteessä "puhtaan" fikrion ja "faktan" välillä olivat myytit.

Myyttejä ei voi suoraviivaisesti laittaa fakta-fiktio-akselille. Niitä ei pidetty totena samalla tavalla kuin vaikka historiankirjoitusta, eikä niitä pidetty satuina. "Symbolinen" on kapea sana kuvaamaan niiden luonnetta. Myyttisyys on tavallaan oma ulottuvuutensa faktan, fiktion ja symbolismin välimailla. Myyttien koettiin kuvaavan jotain oleellista, eikä ollut edes oleellista olivatko ne "arkirealismin" tasolla sananmukaisesti totta. Myytit saavat olla sisäisesti epäloogisia, koska niillä on oma logiikkansa.

Tämä ei tietenkään mitenkään muuta sitä, että VT:n myytit heijastavat tietomäärältään hyvin alkeellien kulttuurin perättömiä uskomuksia. Niissä voi olla jotain psykologisia oivalluksia ihmisenä olemisesta (koska ihminen on ollut ihminen kymmeniä tuhansia vuosia), mutta esimerkiksi siitä, miten kaikki on oikeasti saanut alkunsa ne eivät kerro mitään paikkaansa pitävää.

Anonyymi00025 kirjoitti:

Luet kertomuksen kuten kreationisti, eli ikään kuin kyse olisi historiallisesta raportista eikä teologisesta kuvauksesta. Tästä seuraa väärinkäsityksiä koko kertomuksen merkityksestä.

Kreationistinen lukutapa olettaa, että Aadam ja Eeva olivat kirjaimellisia yksilöitä, että paratiisi oli maantieteellinen paikka, ja että yhdestä konkreettisesta teosta (hedelmän syöminen) seurasi kirjaimellisesti kuolema ja koko ihmiskunnan kirous. Kun tämä luetaan näin kirjaimellisesti, koko tarina alkaa näyttää epäoikeudenmukaiselta ja ristiriitaiselta – niin kuin kirjoittaja nyt tuo esiin.

Mutta jos ymmärretään että kyse on symbolisesta kertomuksesta, jossa kuvataan ihmisyyden tilaa – viattomuus, valinnanvapaus, tietoisuuden synty, vastuun kantaminen ja suhde Jumalaan – niin silloin tarina ei ole epäoikeudenmukainen vaan syvästi totta.

Evoluution kanssa tämä symbolinen lukutapa on täysin yhteensopiva. Kertomus ei kerro biologisesta alkuhetkestä vaan siitä hengellisestä todellisuudesta, joka jokaisessa ihmisessä toistuu: tietoisuus hyvästä ja pahasta, vapaus valita, ja tarve armon ja anteeksiannon Jumalalle.

Kreationistinen tulkinta tekee Raamatusta biologian oppikirjan ja ohittaa sen teologisen sanoman. Siksi symbolinen tulkinta on paitsi järkevä, myös uskollisempi sille mitä Raamattu oikeasti opettaa.

Lue lisää

Luitko tekstiäni? Siinä kerroin kysymyksen sen symboliikasta. Et ainakaan kertonut mitä vikaa minun symboliikassa oli vaikka selitin sitä hyvinkin pitkälti.

Luuletko ihan rehellisen oikeasti minun luulevan tuon olevan joku oikea tapahtuma? Ainakin tässä väitit niin. Voin kertoa ihan suoraan, etten ole ikinä uskonut tuohon. Sen takia toinkin esille sen "tarun opetuksen" tekstilläni (johon et kommentoinut mitään).

Tiesitkö, että tuossa kertomuksessa on myös elämän puu? Se vaikeuttaa sen selittämistä. Mutta alan saamaan kuvan, että sinulle "symboliikka" tarkoittaa jotain omaa epämääräistä tulkintaa, jossa voi ottaa pois kohtia ja lisäillä mielensä mukaan. Täällä on jo monet kysellyt sen perään, miten erottelet eri asiat.

"Mutta jos ymmärretään että kyse on symbolisesta kertomuksesta, jossa kuvataan ihmisyyden tilaa – viattomuus, valinnanvapaus, tietoisuuden synty, vastuun kantaminen ja suhde Jumalaan – niin silloin tarina ei ole epäoikeudenmukainen vaan syvästi totta."

Mutta tekstissäni selitin kuinka se ei kerro tuollaisia asioita.
Viattomuus: Kyllä, Aatami ja Eeva olivat syyntakeettomia. He eivät voineet tietää mitä konseptit hyvä ja paha tarkoittavat.
Valinnanvapaus: Heillä ei ollut valinnanvapautta, koska eivät tienneet valintaa edes olevan.
Tietoisuuden synty: Ja tämä tuli osissa. Oikein ansa tehtiin sen puuttumisen pohjalta.
Vastuun kantaminen: He olivat ylä edelleen syyntakeettomia. Ja tästähän voi jatkaa koko rimpsua eteenpäin seuraaviin sukupolviin rankaisun moraalisuudesta.
Suhde Jumalaan: Niin. Kyseessä on epäoikeudellinen hirviö. Ei siitä saa mitenkään oikeudenmukaista kuin vain sulkemalla täysin silmät koko tarinalta.

Tiedätkö varmasti mitä sana evoluutio tarkoittaa?
Mitä tarkoitat "hengellinen todellisuus"?
Sanamuotosi ovat muutenkin outoja. Mitä ihmettä tarkoitat sanalla toistuu?
Mutta ei. Ihmisillä ei ole yhteiset näkemykset mikä on hyvää ja pahaa.
Mitä vapaus valita? Tämä ei oikein tarkoittanut mitään, vaan kyseessä on tyhjä sanahelinä.
Voin vakuuttaa sinulle, ettei ateisteilla ole mitään tarvetta jumalien armoille ja anteeksiannoille.

Ja tässä menee asia taas oudoksi kristinuskossa. Sanot ettei Genesis ole totta, mutta kuitenkin puhut Jumalan armosta ja anteeksiannnosta. Ilman Genesistä koko konsepti on tyhjän päällä.

Ja tämä sinun symboliikkasi kertoo ainakin itselleni valtavasti. Kukaan ei siis tiedä oikeisti kristinuskossa mitä se Jumala nyt haluaa. Ja tuon takia kristinusko on pirstoutunut niin moneen ristiriitaiseen osaan. Millainen ihmeen tunari tuo Jumala on, ettei osaa edes selkeästi ilmaista itseään, halujaan ja tarpeitaan.

Anonyymi00028 kirjoitti:

"ja tarve armon ja anteeksiannon Jumalalle."

Jokaisessa ihmisessä? :D. Kreationistin räikeä valehtelu jatkuu estoitta.

Kirjoittaja hokee tuota "jokaisessa ihmisessä" -mantraansa vahvistaakseen uskoaan, vaikka tietää, että se ei ole totta. Hän pelkää jäävänsä vähemmistöön (missä hän tietysti onkin) ja olevansa kenties väärässä. Tällöin romahtaisi koko hänen maailmankuvansa - ikuinen elämä, taivas ym. Se, että joutuu sen takia päivittäin valehtelemaan itselleen ja muille, on pientä tuon rinnalla.

Anonyymi00029 kirjoitti:

Tämä väite, että "Raamatun kirjoittajilla ei ollut käsitystä symboliikasta", ei kestä tarkempaa tarkastelua. Vertauskuvat, runollinen kieli ja symboliset kertomukset ovat läsnä kautta koko Raamatun — ja niiden käyttö oli aivan normaalia ja ymmärrettyä myös antiikin maailmassa.

Ensinnäkin Jeesus itse puhui jatkuvasti vertauksin. Hän sanoi selvästi: "Ilman vertausta hän ei puhunut heille mitään" (Matt. 13:34). Jeesuksen kuulijat ymmärsivät hyvin, että vertaus ei ollut kirjaimellinen kertomus vaan symbolinen opetus hengellisestä todellisuudesta. Kukaan ei kuvitellut, että oli olemassa konkreettinen mies joka kirjaimellisesti löysi aarteen pellosta ja myi kaiken saadakseen sen – kyse oli Jumalan valtakunnasta.

Ilmestyskirja on täynnä näkyjä ja symboleja: pedot, sarvet, lohikäärmeet, sinetit. On selvää, ettei kukaan lue niitä kirjaimellisesti ilman tulkintaa – eikä ole koskaan lukenut. Ne ovat teologisia kuvia, joiden merkitys avautuu hengellisesti, ei biologisesti tai maantieteellisesti.

Vanhan testamentin puolella runollinen ja vertauskuvallinen kieli on koko ajan läsnä. Psalmeissa "vuoret hyppivät kuin pässit" ja "taivaat julistavat Jumalan kunniaa" – runollista, ei luonnontiedettä. Jesajan kirjassa Israel on kuvattu viinitarhaksi, Herran omaisuudeksi – ei kukaan kuvitellut sen tarkoittavan konkreettista viiniköynnöstä.

Sama pätee myös luomiskertomukseen. Sen rakenne, toistot ("Ja Jumala sanoi", "Tuli ilta ja tuli aamu"), numerojärjestys (6 päivää lepopäivä), teologinen kerronta (puut, puhuva käärme, Jumala joka kävelee) – kaikki nämä ovat tyypillisiä merkkejä symbolisesta kertomuksesta, joka rakentaa hengellistä opetusta, ei tieteellistä historiaa.

Apt. 17:26 ei kiistä tätä millään tavalla. Paavali puhuu siellä siitä, että kaikki ihmiset ovat samaa perua – ja tämän voi uskoa täysin riippumatta siitä, tuliko ihmissuku esiin pitkän evoluutioprosessin kautta vai ei. "Yhdestä ainoasta" voidaan aivan hyvin ymmärtää teologisena totuutena ihmiskunnan yhteydestä, ei geenitutkimuksen vastaisena väitteenä.

Kun sanot ettei Raamatun kirjoittajilla ollut käsitystä symboliikasta, silloin ohitat suuri osa raamatullista kirjallisuutta – erityisesti runous, apokalyptiikka ja vertauksia sisältävät kohdat. Silloin joudutaan myös väittämään, että Jeesus käytti täysin turhaan vertauskuvia ja että Ilmestyskirja pitäisi lukea kuin sanomalehti. Mutta kristillinen kirkko ei ole koskaan näin tehnyt – se on aina tunnistanut tekstilajien erot ja niiden merkityksen.

Lue lisää

Raamatussa on historiallista kerrontaa ja Genesis on sitä. Pidätkö kertomuksia Jeesuksen elämästä symbolisena? Et tietenkään. Muutenhan Jeesus voisi olla fiktiota.

Aatami ja hänen jälkeläisensä kuvataan todellisina ihmisinä sukuluetteloissa. Nooan jälkeläiset olivat kansojen esi-isiä. Tämä ei ole symboliikkaa vaan historian kerrontaa, joka on tosin virheellistä ja keksittyä.

Anonyymi00029 kirjoitti:

Tämä väite, että "Raamatun kirjoittajilla ei ollut käsitystä symboliikasta", ei kestä tarkempaa tarkastelua. Vertauskuvat, runollinen kieli ja symboliset kertomukset ovat läsnä kautta koko Raamatun — ja niiden käyttö oli aivan normaalia ja ymmärrettyä myös antiikin maailmassa.

Ensinnäkin Jeesus itse puhui jatkuvasti vertauksin. Hän sanoi selvästi: "Ilman vertausta hän ei puhunut heille mitään" (Matt. 13:34). Jeesuksen kuulijat ymmärsivät hyvin, että vertaus ei ollut kirjaimellinen kertomus vaan symbolinen opetus hengellisestä todellisuudesta. Kukaan ei kuvitellut, että oli olemassa konkreettinen mies joka kirjaimellisesti löysi aarteen pellosta ja myi kaiken saadakseen sen – kyse oli Jumalan valtakunnasta.

Ilmestyskirja on täynnä näkyjä ja symboleja: pedot, sarvet, lohikäärmeet, sinetit. On selvää, ettei kukaan lue niitä kirjaimellisesti ilman tulkintaa – eikä ole koskaan lukenut. Ne ovat teologisia kuvia, joiden merkitys avautuu hengellisesti, ei biologisesti tai maantieteellisesti.

Vanhan testamentin puolella runollinen ja vertauskuvallinen kieli on koko ajan läsnä. Psalmeissa "vuoret hyppivät kuin pässit" ja "taivaat julistavat Jumalan kunniaa" – runollista, ei luonnontiedettä. Jesajan kirjassa Israel on kuvattu viinitarhaksi, Herran omaisuudeksi – ei kukaan kuvitellut sen tarkoittavan konkreettista viiniköynnöstä.

Sama pätee myös luomiskertomukseen. Sen rakenne, toistot ("Ja Jumala sanoi", "Tuli ilta ja tuli aamu"), numerojärjestys (6 päivää lepopäivä), teologinen kerronta (puut, puhuva käärme, Jumala joka kävelee) – kaikki nämä ovat tyypillisiä merkkejä symbolisesta kertomuksesta, joka rakentaa hengellistä opetusta, ei tieteellistä historiaa.

Apt. 17:26 ei kiistä tätä millään tavalla. Paavali puhuu siellä siitä, että kaikki ihmiset ovat samaa perua – ja tämän voi uskoa täysin riippumatta siitä, tuliko ihmissuku esiin pitkän evoluutioprosessin kautta vai ei. "Yhdestä ainoasta" voidaan aivan hyvin ymmärtää teologisena totuutena ihmiskunnan yhteydestä, ei geenitutkimuksen vastaisena väitteenä.

Kun sanot ettei Raamatun kirjoittajilla ollut käsitystä symboliikasta, silloin ohitat suuri osa raamatullista kirjallisuutta – erityisesti runous, apokalyptiikka ja vertauksia sisältävät kohdat. Silloin joudutaan myös väittämään, että Jeesus käytti täysin turhaan vertauskuvia ja että Ilmestyskirja pitäisi lukea kuin sanomalehti. Mutta kristillinen kirkko ei ole koskaan näin tehnyt – se on aina tunnistanut tekstilajien erot ja niiden merkityksen.

Lue lisää

Raamatussa on historiallista kerrontaa ja Genesis on sitä. Pidätkö kertomuksia Jeesuksen elämästä symbolisena? Et tietenkään. Muutenhan Jeesus voisi olla fiktiota.

Aatami ja hänen jälkeläisensä kuvataan todellisina ihmisinä sukuluetteloissa. Nooan jälkeläiset olivat kansojen esi-isiä. Tämä ei ole symboliikkaa vaan historian kerrontaa, joka on tosin virheellistä ja keksittyä.

Anonyymi00030 kirjoitti:

Hyvä kysymys – ja juuri siihen kohtaan monen tulisi pysähtyä. Raamattu ei itse jaa jokaista lausettaan tarroihin “symbolinen” tai “kirjaimellinen”. Siksi tekstin lukeminen edellyttää järkeä, teologista ymmärrystä ja koko Raamatun kontekstin huomioimista.

Perussääntö on tämä: tekstilaji kertoo paljon. Runot, vertaukset, apokalyptiset näyt (esim. Ilmestyskirja), ja muinaiset alkukertomukset sisältävät symboliikkaa. Lainausmerkeissä olevat Jeesuksen vertaukset – kuten “taivasten valtakunta on kuin…” – ovat selvästi symboleja. Psalmit puhuvat runollisesti, eivät tieteen kielellä. Ilmestyskirjassa lohikäärme ei ole eläintieteen kuvaus vaan kuva Saatanasta.

Sen sijaan esimerkiksi Jeesuksen ristiinnaulitseminen ja ylösnousemus esitetään historiallisina tapahtumina silminnäkijöiden todistuksina. Niitä Uusi testamentti käsittelee faktana – ja niihin myös apostolien usko ja opetukset perustuvat.

Luomiskertomus taas sisältää kielikuvia: puhuva käärme, taianomaiset puut, Jumala joka kävelee. Ne osoittavat ettei kertomuksen painopiste ole biologisessa aikajanassa, vaan hengellisessä opetuksessa ihmisen tilasta Jumalan edessä.

Eli ei ole kyse siitä että pitäisi tehdä mustavalkoinen lista “tämä on faktaa, tämä ei”, vaan kysytään: millaista tekstiä luemme? Mitä se yrittää opettaa? Onko se runoa, näky, kertomus, laki vai evankeliumi?

Jos haluaa lukea kaiken kirjaimellisesti, päätyy nopeasti mahdottomuuksiin. Siksi Raamattua tulee lukea sen omilla ehdoilla – ei tehdä siitä sellaista kirjaa, mitä se ei koskaan väittänyt olevansa.

Lue lisää

"Luomiskertomus taas sisältää kielikuvia: puhuva käärme, taianomaiset puut, Jumala joka kävelee"

Entä veden taikominen viiniksi, kuolleen herättäminen, ihmeparannukset, veden päällä kävely?

"Eli ei ole kyse siitä että pitäisi tehdä mustavalkoinen lista “tämä on faktaa, tämä ei""

Ilmeisesti tämä kiemurtelu pitää tulkita niin, että et osaa sanoa mitkä Raamatun kohdat kohdat ovat totta ja mitkä vain vertauskuvia.

"Ne osoittavat ettei kertomuksen painopiste ole biologisessa aikajanassa, vaan hengellisessä opetuksessa ihmisen tilasta Jumalan edessä."

Tässä keskustelussa muut ovat ihmetelleet että minkä vertauskuvallisen opetuksen syntiinlankeemuskertomus välittää? Mitä symboliikkaa on siinä, että kaikkitietävä Jumala viritti syyntakeettomille ihmisille ansan ja sitten rankaisi heitä ja kaikkia tulevia ihmisiä, joilla ei ollut mitään tekemistä asian kanssa?

"Siksi Raamattua tulee lukea sen omilla ehdoilla – ei tehdä siitä sellaista kirjaa, mitä se ei koskaan väittänyt olevansa."

Ilmeisesti "omilla ehdoilla" Raamatun lukeminen tarkoittaa sitä, että sen kertomukset pitää vääntää mukautumaan kristinuskon käsitykseen Jumalasta ja esim. Vanhan Testamentin vanhimmat viittaukset selvästi fyysiseen Jumalaan pitää selitellä kieliluviksi.

matkamies1 kirjoitti:

Ihmeselle paratiisin jossa on hyvä elää, valitsi toisen keinon söi ja lankesi jos oli kieto älä syö ettet kuolisi.

Mitä todisteita sinulla on jostain paratiisista?

Anonyymi00023 kirjoitti:

Kaveri on aineissa, turha kommentoida.

Jeesuspäissään. Ei sen kummempaa.

Anonyymi00030 kirjoitti:

Hyvä kysymys – ja juuri siihen kohtaan monen tulisi pysähtyä. Raamattu ei itse jaa jokaista lausettaan tarroihin “symbolinen” tai “kirjaimellinen”. Siksi tekstin lukeminen edellyttää järkeä, teologista ymmärrystä ja koko Raamatun kontekstin huomioimista.

Perussääntö on tämä: tekstilaji kertoo paljon. Runot, vertaukset, apokalyptiset näyt (esim. Ilmestyskirja), ja muinaiset alkukertomukset sisältävät symboliikkaa. Lainausmerkeissä olevat Jeesuksen vertaukset – kuten “taivasten valtakunta on kuin…” – ovat selvästi symboleja. Psalmit puhuvat runollisesti, eivät tieteen kielellä. Ilmestyskirjassa lohikäärme ei ole eläintieteen kuvaus vaan kuva Saatanasta.

Sen sijaan esimerkiksi Jeesuksen ristiinnaulitseminen ja ylösnousemus esitetään historiallisina tapahtumina silminnäkijöiden todistuksina. Niitä Uusi testamentti käsittelee faktana – ja niihin myös apostolien usko ja opetukset perustuvat.

Luomiskertomus taas sisältää kielikuvia: puhuva käärme, taianomaiset puut, Jumala joka kävelee. Ne osoittavat ettei kertomuksen painopiste ole biologisessa aikajanassa, vaan hengellisessä opetuksessa ihmisen tilasta Jumalan edessä.

Eli ei ole kyse siitä että pitäisi tehdä mustavalkoinen lista “tämä on faktaa, tämä ei”, vaan kysytään: millaista tekstiä luemme? Mitä se yrittää opettaa? Onko se runoa, näky, kertomus, laki vai evankeliumi?

Jos haluaa lukea kaiken kirjaimellisesti, päätyy nopeasti mahdottomuuksiin. Siksi Raamattua tulee lukea sen omilla ehdoilla – ei tehdä siitä sellaista kirjaa, mitä se ei koskaan väittänyt olevansa.

Lue lisää

>> muinaiset alkukertomukset sisältävät symboliikkaa

Raamatussa on paljon vertauskuvia ja ehkä symboliikkaakin, mutta tämä ilmenee asiayhteydestä. Aiemmin kirjaimellisina luettujen tarinoiden muuttuminen symbolisiksi kun niitä ei enää iljetä esittää kirjaimellisina, ei ole muuta kuin seliselittelyä.

Anonyymi00032 kirjoitti:

Vanhan Testamentin osalta puolusta sikäli käsitystäsi, että meillä ei välttämättä ole lukutaitoa lukea toisena aikana, kokonaan toisella tietotasolla ja kovin erilaisessa kulttuurissa tuotettua tekstiä.

Meillä kirjallisuus jakaantuu faktaan ja fiktioon (nälillä häilyy nykyään "autofiktio", jota ennen edusti omaelämänkerrat, joita ei voi pitää puhtaana faktana). Varhaisessa kertomusperinteessä "puhtaan" fikrion ja "faktan" välillä olivat myytit.

Myyttejä ei voi suoraviivaisesti laittaa fakta-fiktio-akselille. Niitä ei pidetty totena samalla tavalla kuin vaikka historiankirjoitusta, eikä niitä pidetty satuina. "Symbolinen" on kapea sana kuvaamaan niiden luonnetta. Myyttisyys on tavallaan oma ulottuvuutensa faktan, fiktion ja symbolismin välimailla. Myyttien koettiin kuvaavan jotain oleellista, eikä ollut edes oleellista olivatko ne "arkirealismin" tasolla sananmukaisesti totta. Myytit saavat olla sisäisesti epäloogisia, koska niillä on oma logiikkansa.

Tämä ei tietenkään mitenkään muuta sitä, että VT:n myytit heijastavat tietomäärältään hyvin alkeellien kulttuurin perättömiä uskomuksia. Niissä voi olla jotain psykologisia oivalluksia ihmisenä olemisesta (koska ihminen on ollut ihminen kymmeniä tuhansia vuosia), mutta esimerkiksi siitä, miten kaikki on oikeasti saanut alkunsa ne eivät kerro mitään paikkaansa pitävää.

Lue lisää

>> Niitä ei pidetty totena samalla tavalla kuin vaikka historiankirjoitusta,

Genesiksenkin tarinat olivat historiankirjoitusta vielä aika hiljattain. Monet uskovat Raamatun tarinoihin absoluuttisen totena historiankirjoituksena vielä tänäkin päivänä.

>> Myytit saavat olla sisäisesti epäloogisia, koska niillä on oma logiikkansa.

Raamatun myyteissä on oma pronssikautisen miehen maailmankuvaa noudattava logiikkansa. Epäloogisia niistä tekee yritys sovittaa niitä todellisuuteen.

Oleellisinta on, etttä uskonnot eivät ole totta vaan taikauskoa.

Uskonnon käyttö politiikassa on erityisen tuomittavaa. Kun vedotaan Koraaniin tai Raamattuun niin mikä voisi edes olla vasta-argumentti, kun mitään OIKEAA argumenttia ei ole annettu? Eli uskonnolla perustelu on pelkkää inttämistä.

Uskonto on myös tekosyy olla perustelematta rehellisesti omiin ennakkoluuloihin perustuvia kantoja. Erinomainen esimerkki on Timo Soini. Aikanaan hän kertoi siirtyneensä luterilaisesta katoliseksi, koska ei hyväksynyt naispappeutta. Sitten hän on puolustanut mm. kantaansa aborttien kieltämiseen sillä, että koska on katolinen hän ei voi hyväksyä abortteja. Eli ENSIN valitaan uskontokunta joka vastaa omia (usein perustelemattomia) mutu-käsityksiä, sitten näitä käsityksiä perustellaan valitulla uskontokunnalla. Selkosuomella "perustelu" siis on: olen tätä mieltä, koska olen tätä mieltä. Älyllistä epärehellisyyttä.

Ei ole mitään syytä uskoa, että Jeesus olisi tehnyt ihmeitä, koska ei ole mitään varmoja toidisteita edes siitä, että mitään historiallista Jeesusta oli olemassa ja vielä vähemmän hän ihmeistään.

Se on helppoa kun sen osaa. Tai vääntää sellaiseksi kuin oma pää on. Harmi vaan, että kanssasi on n. 45 tuhatta erilaista kristinuskon lahkoa, jotka näkevät ja tulkitsevat asiat toisin. Kuka teistä on oikeassa? Kuka päättää kuka teistä on oikeassa? Miten varmistetaan että se joka on oikeassa, oikeasti on oikeassa?

Niinpä.

Ei se, että joku tuntematon kertoi jollekkin toiselle tuntemattomalle, että 100 vuotta sitten eli mies, joka teki sitä ja tätä ja sitten tämä toinen tuntematon tarinan kuultuaan kirjoittaa sen ylös ehkä siinä muodossa kuin sen kuuli tai ehkä hieman väritettynä, tee kuulopuheesta mitenkään uskottavaa.

Se, että väitteet tekemisistä ovat logiikan ja tieteellisen tiedon mukaan mahdottomia on vain lisämauste.

Jeesuksen tekemät ihmeet ja kuolleista herääminen ovat tosi tapahtumia. Jos nämä kieltää, niin tuskin on Jeesuksen uskoa.

Anonyymi00045 kirjoitti:

Jeesuksen tekemät ihmeet ja kuolleista herääminen ovat tosi tapahtumia. Jos nämä kieltää, niin tuskin on Jeesuksen uskoa.

Kyllä ne ihmeet vertauskuvia ovat. Jeesus paransi hengellisesti sokeat ja kuurot ja rammat ja teki hengellisesti kuolleet eläviksi.

Jumala herätti kuolleista Jeesuksen kirjaimellisesti. Se pitää uskoa. Kaikki muu on vertauskuvaa. Alusta asti.

Anonyymi00045 kirjoitti:

Jeesuksen tekemät ihmeet ja kuolleista herääminen ovat tosi tapahtumia. Jos nämä kieltää, niin tuskin on Jeesuksen uskoa.

Ja varmaan uskot että Jumbo-norsu lensi korviaan heiluttamalla.

Anonyymi00048 kirjoitti:

Ja varmaan uskot että Jumbo-norsu lensi korviaan heiluttamalla.

Ei, mutta uskon enkelien käyttävän siipiä lentämiseen myös avaruudessa.

Tuo on olkiukko. Luomiskertomuksen lukeminen symbolisena ei ole sama asia kuin Jeesuksen tekojen selittäminen pois symboleiksi.

Kysymys ei ole siitä, onko jokin “luonnonlakien vastaista”, vaan siitä millaista kirjallisuutta teksti on ja mihin sitä Raamatussa käytetään. Evankeliumit on kirjoitettu todistuksiksi Jeesuksen elämästä, kuolemasta ja ylösnousemuksesta. Niissä vedotaan silminnäkijöihin, paikkoihin, nimiin ja ajankohtiin. Apostolit sanovat suoraan: jos Kristusta ei ole herätetty, meidän uskomme on turha. He eivät jätä mitään symbolista pakotietä.

Luomiskertomus taas ei ole silminnäkijäkertomus, ei aikalaishistoriaa, eikä sitä Raamatussa koskaan käytetä biologian tai kosmologian todisteena. Sen kieli on myyttistä ja teologista: puhuva käärme, elämän puu, Jumala joka “kävelee”. Se kertoo miksi ihminen on sellainen kuin on ja millainen suhde ihmisellä on Jumalaan – ei miten solut jakautuivat.

Kirkko on aina tehnyt eron tekstilajien välillä. Vertaukset ovat vertauksia, runous on runoutta, apokalyptiikka on symboleja ja evankeliumi on julistusta todellisista tapahtumista. Tämä ei ole modernia tieteen myötäilyä vaan ihan perinteistä raamatuntulkintaa.

Jos kaikki vedetään samaan ääripäähän, joko kaikki kirjaimelliseksi tai kaikki symboliseksi, silloin Raamattu vääristyy. Luomiskertomuksen symbolinen lukutapa ei vie mitään pois Jeesuksen ylösnousemukselta – päinvastoin, se suojelee kristinuskon ydintä tekemästä Raamatusta huonoa luonnontieteen kirjaa.

Anonyymi00051 kirjoitti:

Tuo on olkiukko. Luomiskertomuksen lukeminen symbolisena ei ole sama asia kuin Jeesuksen tekojen selittäminen pois symboleiksi.

Kysymys ei ole siitä, onko jokin “luonnonlakien vastaista”, vaan siitä millaista kirjallisuutta teksti on ja mihin sitä Raamatussa käytetään. Evankeliumit on kirjoitettu todistuksiksi Jeesuksen elämästä, kuolemasta ja ylösnousemuksesta. Niissä vedotaan silminnäkijöihin, paikkoihin, nimiin ja ajankohtiin. Apostolit sanovat suoraan: jos Kristusta ei ole herätetty, meidän uskomme on turha. He eivät jätä mitään symbolista pakotietä.

Luomiskertomus taas ei ole silminnäkijäkertomus, ei aikalaishistoriaa, eikä sitä Raamatussa koskaan käytetä biologian tai kosmologian todisteena. Sen kieli on myyttistä ja teologista: puhuva käärme, elämän puu, Jumala joka “kävelee”. Se kertoo miksi ihminen on sellainen kuin on ja millainen suhde ihmisellä on Jumalaan – ei miten solut jakautuivat.

Kirkko on aina tehnyt eron tekstilajien välillä. Vertaukset ovat vertauksia, runous on runoutta, apokalyptiikka on symboleja ja evankeliumi on julistusta todellisista tapahtumista. Tämä ei ole modernia tieteen myötäilyä vaan ihan perinteistä raamatuntulkintaa.

Jos kaikki vedetään samaan ääripäähän, joko kaikki kirjaimelliseksi tai kaikki symboliseksi, silloin Raamattu vääristyy. Luomiskertomuksen symbolinen lukutapa ei vie mitään pois Jeesuksen ylösnousemukselta – päinvastoin, se suojelee kristinuskon ydintä tekemästä Raamatusta huonoa luonnontieteen kirjaa.

Lue lisää

Raamatun maailmankuva on tiedettä vastaan.

Anonyymi00051 kirjoitti:

Tuo on olkiukko. Luomiskertomuksen lukeminen symbolisena ei ole sama asia kuin Jeesuksen tekojen selittäminen pois symboleiksi.

Kysymys ei ole siitä, onko jokin “luonnonlakien vastaista”, vaan siitä millaista kirjallisuutta teksti on ja mihin sitä Raamatussa käytetään. Evankeliumit on kirjoitettu todistuksiksi Jeesuksen elämästä, kuolemasta ja ylösnousemuksesta. Niissä vedotaan silminnäkijöihin, paikkoihin, nimiin ja ajankohtiin. Apostolit sanovat suoraan: jos Kristusta ei ole herätetty, meidän uskomme on turha. He eivät jätä mitään symbolista pakotietä.

Luomiskertomus taas ei ole silminnäkijäkertomus, ei aikalaishistoriaa, eikä sitä Raamatussa koskaan käytetä biologian tai kosmologian todisteena. Sen kieli on myyttistä ja teologista: puhuva käärme, elämän puu, Jumala joka “kävelee”. Se kertoo miksi ihminen on sellainen kuin on ja millainen suhde ihmisellä on Jumalaan – ei miten solut jakautuivat.

Kirkko on aina tehnyt eron tekstilajien välillä. Vertaukset ovat vertauksia, runous on runoutta, apokalyptiikka on symboleja ja evankeliumi on julistusta todellisista tapahtumista. Tämä ei ole modernia tieteen myötäilyä vaan ihan perinteistä raamatuntulkintaa.

Jos kaikki vedetään samaan ääripäähän, joko kaikki kirjaimelliseksi tai kaikki symboliseksi, silloin Raamattu vääristyy. Luomiskertomuksen symbolinen lukutapa ei vie mitään pois Jeesuksen ylösnousemukselta – päinvastoin, se suojelee kristinuskon ydintä tekemästä Raamatusta huonoa luonnontieteen kirjaa.

Lue lisää

Eikö luomiskertomus kerrokaan miten ja missä järjestyksessä ja milloin maailma luotiin?

Jos tämä ei ollut kirjoittajien tarkoitus, niin mikä sitten?

Anonyymi00053 kirjoitti:

Eikö luomiskertomus kerrokaan miten ja missä järjestyksessä ja milloin maailma luotiin?

Jos tämä ei ollut kirjoittajien tarkoitus, niin mikä sitten?

2. Mooseksen kirja:
20:11 Sillä kuutena päivänä Herra teki taivaan ja maan ja meren ja kaikki, mitä niissä on, mutta seitsemäntenä päivänä hän lepäsi; sentähden Herra siunasi lepopäivän ja pyhitti sen.

Kirjaimellisesti näin.

Jobin 38 kertoo että maa luotiin perustusten varaan.

38:6 Mihin upotettiin sen perustukset, tahi kuka laski sen kulmakiven

Kirjaimellisesti niin kuin kiinteä kupu maan yllä ja siinä kiinni olevat aurinko, kuut ja tähdet, jotka liikkuvat, mutta maa pysyy paikallaan.

Anonyymi00050 kirjoitti:

Ei, mutta uskon enkelien käyttävän siipiä lentämiseen myös avaruudessa.

Ja mitä hyötyä olisi siivistä avaruudessa?

Anonyymi00053 kirjoitti:

Eikö luomiskertomus kerrokaan miten ja missä järjestyksessä ja milloin maailma luotiin?

Jos tämä ei ollut kirjoittajien tarkoitus, niin mikä sitten?

"Jos tämä ei ollut kirjoittajien tarkoitus, niin mikä sitten?"

Hyvä kysymys – ja juuri tässä kohtaa näkyy ero kirjaimellisen ja teologisen lukutavan välillä.

Luomiskertomuksen tarkoitus ei ole opettaa tieteellistä aikajanaa eikä biologian tai tähtitieteen faktoja. Se ei ole muinainen tieteellinen raportti, vaan teologinen julistus. Sen päätarkoitus on kertoa KUKA loi maailman (Jumala), MIKSI (koska se oli hyvä), ja MIKÄ on ihmisen paikka siinä luomakunnassa (Jumalan kuvana, vastuullisena olentona).

Kertomus on rakennettu huolellisesti rakenteelliseksi ja toistuvaksi tekstiksi, jossa on selkeä rytmi: 6 päivää luomista + 1 lepopäivä. Tämä ei ole silminnäkijän muistiinpanolista vaan liturginen ja opetuksellinen kokonaisuus. Päivät muodostavat kauniin rakenteen: ensin luodaan "kehykset" (päivät 1–3: valo, taivas/vedet, maa) ja sitten ne täytetään (päivät 4–6: tähdet, linnut/kalat, eläimet/ihminen). Tällainen rakenne ei ole sattumaa – se on tarkoituksellinen opetustapa.

Kirjoittajien tarkoitus ei siis ollut vastata kysymykseen "milloin" vaan "miksi". Heille tärkeää ei ollut aikajärjestys vaan se, että maailma on Jumalan luoma, järjestetty ja hyvä. Ihminen ei ole sattumaa eikä taistelun tulos, kuten monissa muinaisissa pakanakertomuksissa, vaan Jumalan kuvaksi luotu.

Jos luemme tekstin väärällä tavalla – kuin se yrittäisi olla tiedekirja – ohitamme sen syvemmän tarkoituksen. Ja silloin päädytään myös ristiriitaan sen kanssa, mitä Jumala on luonut meille nähtäväksi luonnossa, eli evoluution ja maailmankaikkeuden todellisen historian kanssa.

Jumala ei antanut Raamattua tähtitieteelliseksi kaavioksi tai geologian oppikirjaksi, vaan ilmoittaakseen itsensä – Luojana, rakastavana, ja ihmisestä vastuuta odottavana Jumalana. Se on luomiskertomuksen varsinainen viesti.

Anonyymi00056 kirjoitti:

"Jos tämä ei ollut kirjoittajien tarkoitus, niin mikä sitten?"

Hyvä kysymys – ja juuri tässä kohtaa näkyy ero kirjaimellisen ja teologisen lukutavan välillä.

Luomiskertomuksen tarkoitus ei ole opettaa tieteellistä aikajanaa eikä biologian tai tähtitieteen faktoja. Se ei ole muinainen tieteellinen raportti, vaan teologinen julistus. Sen päätarkoitus on kertoa KUKA loi maailman (Jumala), MIKSI (koska se oli hyvä), ja MIKÄ on ihmisen paikka siinä luomakunnassa (Jumalan kuvana, vastuullisena olentona).

Kertomus on rakennettu huolellisesti rakenteelliseksi ja toistuvaksi tekstiksi, jossa on selkeä rytmi: 6 päivää luomista 1 lepopäivä. Tämä ei ole silminnäkijän muistiinpanolista vaan liturginen ja opetuksellinen kokonaisuus. Päivät muodostavat kauniin rakenteen: ensin luodaan "kehykset" (päivät 1–3: valo, taivas/vedet, maa) ja sitten ne täytetään (päivät 4–6: tähdet, linnut/kalat, eläimet/ihminen). Tällainen rakenne ei ole sattumaa – se on tarkoituksellinen opetustapa.

Kirjoittajien tarkoitus ei siis ollut vastata kysymykseen "milloin" vaan "miksi". Heille tärkeää ei ollut aikajärjestys vaan se, että maailma on Jumalan luoma, järjestetty ja hyvä. Ihminen ei ole sattumaa eikä taistelun tulos, kuten monissa muinaisissa pakanakertomuksissa, vaan Jumalan kuvaksi luotu.

Jos luemme tekstin väärällä tavalla – kuin se yrittäisi olla tiedekirja – ohitamme sen syvemmän tarkoituksen. Ja silloin päädytään myös ristiriitaan sen kanssa, mitä Jumala on luonut meille nähtäväksi luonnossa, eli evoluution ja maailmankaikkeuden todellisen historian kanssa.

Jumala ei antanut Raamattua tähtitieteelliseksi kaavioksi tai geologian oppikirjaksi, vaan ilmoittaakseen itsensä – Luojana, rakastavana, ja ihmisestä vastuuta odottavana Jumalana. Se on luomiskertomuksen varsinainen viesti.

Lue lisää

"Kirjoittajien tarkoitus ei siis ollut vastata kysymykseen "milloin" vaan "miksi". Heille tärkeää ei ollut aikajärjestys vaan se, että maailma on Jumalan luoma, järjestetty ja hyvä."

Hienoa, olemme siis saaneet vastauksen kysymykseen miksi jumalat loivat maailman. En koskaan unohda, missä olin kun sain tietää tämän.

Anonyymi00056 kirjoitti:

"Jos tämä ei ollut kirjoittajien tarkoitus, niin mikä sitten?"

Hyvä kysymys – ja juuri tässä kohtaa näkyy ero kirjaimellisen ja teologisen lukutavan välillä.

Luomiskertomuksen tarkoitus ei ole opettaa tieteellistä aikajanaa eikä biologian tai tähtitieteen faktoja. Se ei ole muinainen tieteellinen raportti, vaan teologinen julistus. Sen päätarkoitus on kertoa KUKA loi maailman (Jumala), MIKSI (koska se oli hyvä), ja MIKÄ on ihmisen paikka siinä luomakunnassa (Jumalan kuvana, vastuullisena olentona).

Kertomus on rakennettu huolellisesti rakenteelliseksi ja toistuvaksi tekstiksi, jossa on selkeä rytmi: 6 päivää luomista 1 lepopäivä. Tämä ei ole silminnäkijän muistiinpanolista vaan liturginen ja opetuksellinen kokonaisuus. Päivät muodostavat kauniin rakenteen: ensin luodaan "kehykset" (päivät 1–3: valo, taivas/vedet, maa) ja sitten ne täytetään (päivät 4–6: tähdet, linnut/kalat, eläimet/ihminen). Tällainen rakenne ei ole sattumaa – se on tarkoituksellinen opetustapa.

Kirjoittajien tarkoitus ei siis ollut vastata kysymykseen "milloin" vaan "miksi". Heille tärkeää ei ollut aikajärjestys vaan se, että maailma on Jumalan luoma, järjestetty ja hyvä. Ihminen ei ole sattumaa eikä taistelun tulos, kuten monissa muinaisissa pakanakertomuksissa, vaan Jumalan kuvaksi luotu.

Jos luemme tekstin väärällä tavalla – kuin se yrittäisi olla tiedekirja – ohitamme sen syvemmän tarkoituksen. Ja silloin päädytään myös ristiriitaan sen kanssa, mitä Jumala on luonut meille nähtäväksi luonnossa, eli evoluution ja maailmankaikkeuden todellisen historian kanssa.

Jumala ei antanut Raamattua tähtitieteelliseksi kaavioksi tai geologian oppikirjaksi, vaan ilmoittaakseen itsensä – Luojana, rakastavana, ja ihmisestä vastuuta odottavana Jumalana. Se on luomiskertomuksen varsinainen viesti.

Lue lisää

Kirous ja kuolema Aatamin jälkeläisille hänen tekonsa tähden: ei hyvä, mutta sehän olikin symbolinen teko ja fiktiivinen Aatami.

Silti, rangaistus ei ole hyvän olennon säätämä.

Mitä tarkoitusta varten on taudinaiheuttajat, loiset, myrkylliset eliöt, ja pedot sekä olosuhteet, joissa tapahtuu väistämättä onnettomuuksia ja luonnonkatastrofeja?

Hyvä Jumala loi ne?

Mikä ihme on hengellinen totuus ja miten se eroa huuhaasta?

Anonyymi00056 kirjoitti:

"Jos tämä ei ollut kirjoittajien tarkoitus, niin mikä sitten?"

Hyvä kysymys – ja juuri tässä kohtaa näkyy ero kirjaimellisen ja teologisen lukutavan välillä.

Luomiskertomuksen tarkoitus ei ole opettaa tieteellistä aikajanaa eikä biologian tai tähtitieteen faktoja. Se ei ole muinainen tieteellinen raportti, vaan teologinen julistus. Sen päätarkoitus on kertoa KUKA loi maailman (Jumala), MIKSI (koska se oli hyvä), ja MIKÄ on ihmisen paikka siinä luomakunnassa (Jumalan kuvana, vastuullisena olentona).

Kertomus on rakennettu huolellisesti rakenteelliseksi ja toistuvaksi tekstiksi, jossa on selkeä rytmi: 6 päivää luomista 1 lepopäivä. Tämä ei ole silminnäkijän muistiinpanolista vaan liturginen ja opetuksellinen kokonaisuus. Päivät muodostavat kauniin rakenteen: ensin luodaan "kehykset" (päivät 1–3: valo, taivas/vedet, maa) ja sitten ne täytetään (päivät 4–6: tähdet, linnut/kalat, eläimet/ihminen). Tällainen rakenne ei ole sattumaa – se on tarkoituksellinen opetustapa.

Kirjoittajien tarkoitus ei siis ollut vastata kysymykseen "milloin" vaan "miksi". Heille tärkeää ei ollut aikajärjestys vaan se, että maailma on Jumalan luoma, järjestetty ja hyvä. Ihminen ei ole sattumaa eikä taistelun tulos, kuten monissa muinaisissa pakanakertomuksissa, vaan Jumalan kuvaksi luotu.

Jos luemme tekstin väärällä tavalla – kuin se yrittäisi olla tiedekirja – ohitamme sen syvemmän tarkoituksen. Ja silloin päädytään myös ristiriitaan sen kanssa, mitä Jumala on luonut meille nähtäväksi luonnossa, eli evoluution ja maailmankaikkeuden todellisen historian kanssa.

Jumala ei antanut Raamattua tähtitieteelliseksi kaavioksi tai geologian oppikirjaksi, vaan ilmoittaakseen itsensä – Luojana, rakastavana, ja ihmisestä vastuuta odottavana Jumalana. Se on luomiskertomuksen varsinainen viesti.

Lue lisää

"Kertomus on rakennettu huolellisesti rakenteelliseksi ja toistuvaksi tekstiksi,"

Raamatun luomiskertomus on kylläkin peritty alueen vanhemmista luomistaruista mm. sumereilta. Ja tuota tarustoa on sitten leirinuotioilla kukin kertoja mielensä mukaan muokannut mitä onkasn keksinyt taivaankanta ihmetellessä.

Siinä ei ole mitään huolellista rakentelua vaan ihan tuon ajan tarinankerronta perinne on kirjattu ylös sitten pikku hiljaa. Vähän sama kuin 1800 luvulla Lönnrothin Kalevalan kokoaminen. Historian tutkimuksesta selviää kyllä Raamatun tarinoiden todelliset taustat.

Tuo sattuma-jupina on lystikästä.

KUKAAN uskovainen ei osaa kertoa perusteltua syytä sille MIKSI Jumala olisi luonut 2000 miljardia galaksia tai 500.000 eri koppakuoriaislajia. Tai miksi hän loi suurimman osan eliölajeista kuolemaan sukupuuttoon. Joten uskovaisten selitys maailman olemassaololle on käytännössä Jumalan käsittämätön oikku. Sitten voi kysyä, mikä ero on tuntemattoman entiteetin käsittämättömällä oikuilla ja sattumalla.

Ei epigenetiikka ja evoluutioteoria ole mitenkään kilpailevia tai vai vaihtoehtoisia teorioita.

Evoluutioteoria selittää tyhjentävästi ja havaintojen pohjalta, miten elollisen luonnon diversiteetti (geneettinen monimuotoisuus) on kehittynyt sukupolvien myötä.
Epigenetiikka tutkii siten miten geenien säätely toimii perustuen EVOLUUTION MYÖTÄ eliöön kertyneiden geenien päälle/pois kytkemiseen.

Laktoositoleranssi (kyky käyttää laktoosia aikuisena) ei ole epigenetiikkaa, vaan kyse on mutaatiosta (oikeammin mutaatioista). Laktoositoleranssi on myös esimerkki ns. konvergentistä evoluutiosta, koska kyky on kehittynyt erikseen useita kertoja, ja se on perustunut eri mutaatioihin, vaikka lopputulos on ollut sama. Eurooppalaisilla on oma mutaationsa (-13910*T), Afrikkalaisilla ja arabeilla on kolme erilaista samaan lopputulokseen johtanutta mutaatiota (-14010*C, -13915*G ja -13907*G).

Kun karjankasvatuss on levinnyt kulttuurievoluution kautta, niin geneettisesti erilaiset kansat ovat joutuneet samanlaisen valintapaineen kohteeksi ja tuloksena on ollut sama kyvykkyys, mutta erilaisten mutaatioiden kautta, koska mutaatiot ovat satunnaisia eikä tilaustavaraa.

>> Evoluutoteoria on kretujen keksintö

Kaikkea muuta! Kretujen keksintö, jos niin voi sanoa, on taikatulvan jälkeinen käsittämättömän nopea hyperevoluutio. Vitsi on siinä, että he eivät näe siinä mitään ongelmaa, vaikka samaan hengenvetoon kieltävät kaiken tutkimukseen perustuvan näytön evoluutiosta

Anonyymi00063 kirjoitti:

Ei epigenetiikka ja evoluutioteoria ole mitenkään kilpailevia tai vai vaihtoehtoisia teorioita.

Evoluutioteoria selittää tyhjentävästi ja havaintojen pohjalta, miten elollisen luonnon diversiteetti (geneettinen monimuotoisuus) on kehittynyt sukupolvien myötä.
Epigenetiikka tutkii siten miten geenien säätely toimii perustuen EVOLUUTION MYÖTÄ eliöön kertyneiden geenien päälle/pois kytkemiseen.

Laktoositoleranssi (kyky käyttää laktoosia aikuisena) ei ole epigenetiikkaa, vaan kyse on mutaatiosta (oikeammin mutaatioista). Laktoositoleranssi on myös esimerkki ns. konvergentistä evoluutiosta, koska kyky on kehittynyt erikseen useita kertoja, ja se on perustunut eri mutaatioihin, vaikka lopputulos on ollut sama. Eurooppalaisilla on oma mutaationsa (-13910*T), Afrikkalaisilla ja arabeilla on kolme erilaista samaan lopputulokseen johtanutta mutaatiota (-14010*C, -13915*G ja -13907*G).

Kun karjankasvatuss on levinnyt kulttuurievoluution kautta, niin geneettisesti erilaiset kansat ovat joutuneet samanlaisen valintapaineen kohteeksi ja tuloksena on ollut sama kyvykkyys, mutta erilaisten mutaatioiden kautta, koska mutaatiot ovat satunnaisia eikä tilaustavaraa.

Lue lisää

P. S.
Se tässä laitauskoivaisten kanssa jankkaamisessa on hyvää, että tulee itsekkin tutustuttua asioihin ja sivistyttyä, kun heidän väitteitään kumoaa. En aiemmin tiennyt, että laktoositoleranssin aiheuttavia mutaatioita on neljä erilaista - en ennen kuin perehdyin asiaan.
Erinomainen esimerkki konvergenttisestä evoluutiosta ja myös siitä, miten evoluutio perustuu satunnaisiin mutaatioihin.

Tässä oppii myös, miten s24ssä voi osoittaa oman tietotason. Taas yksi esimerkki näistä hauskuuksista:

"Nyt on kuitenkin keksitty uusi teoria, eikä se ole edes teoria vaan tieteellinen havainto, nimittäin epigenetiikka."

Eli samalla logiikalla vaikkapa tilastotiede ja geologia ovat tieteellisiä havaintoja tuon laitauskovan mukaan. Aika hauska ja koominen käsitys hänellä.