Luomiskertomus on tulkittava symbolisesti

Kyllä! Myös sukuluettelot voivat olla symbolisia tai ainakin tiivistettyjä. Ongelma alkaa, jos niitä pidetään täysin kirjaimellisina ja käytetään maailman iän laskemiseen.

Ensinnäkin Raamatussa sukuluettelot ei ole aina tarkoitettu kattavaksi historiaksi. Heprealaisessa ajattelussa “isä” voi tarkoittaa myös esi-isää, ja välistä voidaan jättää sukupolvia. Jeesuksen sukuluettelo Matteuksen evankeliumissa on rakennettu tarkasti kolmen 14 sukupolven ryhmiin – ei siksi että se olisi historiallisesti tarkka, vaan teologisesti merkityksellinen. Se kertoo enemmän sanomasta kuin kronologiasta.

Toiseksi, jos yritetään laskea Aadamista eteenpäin vuosi kerrallaan, päädytään noin 6000 vuoden ikäiseen maailmaan. Tämä on täysin ristiriidassa kaiken tieteellisen tiedon kanssa – geologia, biologia, tähtitiede. Joko koko tiedeyhteisö on väärässä, tai sitten luemme Raamattua väärin.

William Lane Craig – joka ei ole mikään liberaaliteologi – on tutkinut tätä ja toteaa, että vaikka Aadam olisi historiallinen hahmo, sukuluettelo ei ole riittävä aikajana hänen paikantamiseen. Tarvitaan myös tieteellistä tietoa.

Eli kyllä – jos luomiskertomus on kuvakieltä, myös sukuluetteloiden tulkinnassa pitää olla järkeä. Niiden tarkoitus on näyttää, että ihminen liittyy Jumalan suunnitelmaan, ei olla laskukaava maailman iälle.

Anonyymi00002 kirjoitti:

Kyllä! Myös sukuluettelot voivat olla symbolisia tai ainakin tiivistettyjä. Ongelma alkaa, jos niitä pidetään täysin kirjaimellisina ja käytetään maailman iän laskemiseen.

Ensinnäkin Raamatussa sukuluettelot ei ole aina tarkoitettu kattavaksi historiaksi. Heprealaisessa ajattelussa “isä” voi tarkoittaa myös esi-isää, ja välistä voidaan jättää sukupolvia. Jeesuksen sukuluettelo Matteuksen evankeliumissa on rakennettu tarkasti kolmen 14 sukupolven ryhmiin – ei siksi että se olisi historiallisesti tarkka, vaan teologisesti merkityksellinen. Se kertoo enemmän sanomasta kuin kronologiasta.

Toiseksi, jos yritetään laskea Aadamista eteenpäin vuosi kerrallaan, päädytään noin 6000 vuoden ikäiseen maailmaan. Tämä on täysin ristiriidassa kaiken tieteellisen tiedon kanssa – geologia, biologia, tähtitiede. Joko koko tiedeyhteisö on väärässä, tai sitten luemme Raamattua väärin.

William Lane Craig – joka ei ole mikään liberaaliteologi – on tutkinut tätä ja toteaa, että vaikka Aadam olisi historiallinen hahmo, sukuluettelo ei ole riittävä aikajana hänen paikantamiseen. Tarvitaan myös tieteellistä tietoa.

Eli kyllä – jos luomiskertomus on kuvakieltä, myös sukuluetteloiden tulkinnassa pitää olla järkeä. Niiden tarkoitus on näyttää, että ihminen liittyy Jumalan suunnitelmaan, ei olla laskukaava maailman iälle.

Lue lisää

Joko koko tiedeyhteisö on väärässä, tai sitten luemme Raamattua väärin.>>>>>

Tai sitten Raamattu on väärässä. 😀

Uskon, että Jumala voi tehdä ihmeitä. Mutta se ei ole tässä se tärkein kysymys.

Niitä ihmeitä, joita mainitset – kuten Joona kalan vatsassa tai Jeesus vetten päällä – ei voida todistaa tieteellisesti tapahtuneiksi, mutta niitä ei voi myöskään todistaa tapahtumattomiksi. Ne kuuluvat uskon alueelle.

Sen sijaan maailman ikä ei ole uskonkysymys vaan tutkittava asia. Siinä meillä on valtava määrä kovaa dataa: tähtitiede, radioaktiivinen ajoitus, jääkairaukset, fossiilit, geologiset kerrostumat. Kaikki osoittaa, että maailma on miljardeja vuosia vanha – ei 6000.

Jos me kristityt väitetään muuta, asetutaan tarpeettomaan ristiriitaan koko luonnontieteen kanssa, vaikka Raamattu ei edes vaadi sitä. Luomiskertomuksen tarkoitus ei ole opettaa maailman iän tarkkaa lukua, vaan kertoa kuka loi kaiken ja miksi.

Anonyymi00008 kirjoitti:

Uskon, että Jumala voi tehdä ihmeitä. Mutta se ei ole tässä se tärkein kysymys.

Niitä ihmeitä, joita mainitset – kuten Joona kalan vatsassa tai Jeesus vetten päällä – ei voida todistaa tieteellisesti tapahtuneiksi, mutta niitä ei voi myöskään todistaa tapahtumattomiksi. Ne kuuluvat uskon alueelle.

Sen sijaan maailman ikä ei ole uskonkysymys vaan tutkittava asia. Siinä meillä on valtava määrä kovaa dataa: tähtitiede, radioaktiivinen ajoitus, jääkairaukset, fossiilit, geologiset kerrostumat. Kaikki osoittaa, että maailma on miljardeja vuosia vanha – ei 6000.

Jos me kristityt väitetään muuta, asetutaan tarpeettomaan ristiriitaan koko luonnontieteen kanssa, vaikka Raamattu ei edes vaadi sitä. Luomiskertomuksen tarkoitus ei ole opettaa maailman iän tarkkaa lukua, vaan kertoa kuka loi kaiken ja miksi.

Lue lisää

Hyi saatana!

Anonyymi00008 kirjoitti:

Uskon, että Jumala voi tehdä ihmeitä. Mutta se ei ole tässä se tärkein kysymys.

Niitä ihmeitä, joita mainitset – kuten Joona kalan vatsassa tai Jeesus vetten päällä – ei voida todistaa tieteellisesti tapahtuneiksi, mutta niitä ei voi myöskään todistaa tapahtumattomiksi. Ne kuuluvat uskon alueelle.

Sen sijaan maailman ikä ei ole uskonkysymys vaan tutkittava asia. Siinä meillä on valtava määrä kovaa dataa: tähtitiede, radioaktiivinen ajoitus, jääkairaukset, fossiilit, geologiset kerrostumat. Kaikki osoittaa, että maailma on miljardeja vuosia vanha – ei 6000.

Jos me kristityt väitetään muuta, asetutaan tarpeettomaan ristiriitaan koko luonnontieteen kanssa, vaikka Raamattu ei edes vaadi sitä. Luomiskertomuksen tarkoitus ei ole opettaa maailman iän tarkkaa lukua, vaan kertoa kuka loi kaiken ja miksi.

Lue lisää

Kerro yksikin syy uskoa johonkin, minkä on vastoin kaikkia tunnettuja luonnonlakeja ja minkä ainoa selitys on selittämätön ihme. Ethän ihan tuosta vain usko edes kaikkeen sellaiseen, mikä periaatteessa olisi mahdollista.

Anonyymi00008 kirjoitti:

Uskon, että Jumala voi tehdä ihmeitä. Mutta se ei ole tässä se tärkein kysymys.

Niitä ihmeitä, joita mainitset – kuten Joona kalan vatsassa tai Jeesus vetten päällä – ei voida todistaa tieteellisesti tapahtuneiksi, mutta niitä ei voi myöskään todistaa tapahtumattomiksi. Ne kuuluvat uskon alueelle.

Sen sijaan maailman ikä ei ole uskonkysymys vaan tutkittava asia. Siinä meillä on valtava määrä kovaa dataa: tähtitiede, radioaktiivinen ajoitus, jääkairaukset, fossiilit, geologiset kerrostumat. Kaikki osoittaa, että maailma on miljardeja vuosia vanha – ei 6000.

Jos me kristityt väitetään muuta, asetutaan tarpeettomaan ristiriitaan koko luonnontieteen kanssa, vaikka Raamattu ei edes vaadi sitä. Luomiskertomuksen tarkoitus ei ole opettaa maailman iän tarkkaa lukua, vaan kertoa kuka loi kaiken ja miksi.

Lue lisää

"Kaikki osoittaa, että maailma on miljardeja vuosia vanha – ei 6000."
Samaa mieltä.

"vaan kertoa kuka loi kaiken ja miksi."
Miksi tämä väite ei aseta teitä "tarpeettomaan ristiriitaan koko luonnontieteen kanssa"?
Mikä osoittaa, että joku on luonut jotakin ja mikä on vastaus kysymykseen "miksi?"?

Anonyymi00008 kirjoitti:

Uskon, että Jumala voi tehdä ihmeitä. Mutta se ei ole tässä se tärkein kysymys.

Niitä ihmeitä, joita mainitset – kuten Joona kalan vatsassa tai Jeesus vetten päällä – ei voida todistaa tieteellisesti tapahtuneiksi, mutta niitä ei voi myöskään todistaa tapahtumattomiksi. Ne kuuluvat uskon alueelle.

Sen sijaan maailman ikä ei ole uskonkysymys vaan tutkittava asia. Siinä meillä on valtava määrä kovaa dataa: tähtitiede, radioaktiivinen ajoitus, jääkairaukset, fossiilit, geologiset kerrostumat. Kaikki osoittaa, että maailma on miljardeja vuosia vanha – ei 6000.

Jos me kristityt väitetään muuta, asetutaan tarpeettomaan ristiriitaan koko luonnontieteen kanssa, vaikka Raamattu ei edes vaadi sitä. Luomiskertomuksen tarkoitus ei ole opettaa maailman iän tarkkaa lukua, vaan kertoa kuka loi kaiken ja miksi.

Lue lisää

Miksi Jumala loi taudinaiheuttajat, loiset, myrkylliset eliöt ja pedot? Miksi Jumala loi olosuhteet, joissa tapahtuu väistämättä onnettomuuksia ja luonnonkatastrofeja?

Anonyymi00010 kirjoitti:

"Kaikki osoittaa, että maailma on miljardeja vuosia vanha – ei 6000."
Samaa mieltä.

"vaan kertoa kuka loi kaiken ja miksi."
Miksi tämä väite ei aseta teitä "tarpeettomaan ristiriitaan koko luonnontieteen kanssa"?
Mikä osoittaa, että joku on luonut jotakin ja mikä on vastaus kysymykseen "miksi?"?

Lue lisää

Tähän nyt ei vastausta näytä tulevan eli ei siinä kummoistakaan kysymystä tarvita kun kreationisti mykistyy - ja vaihtaa säiettä kuin mitään ei olisi tapahtunut. Käsittämätöntä toimintaa aikuiselta(?) ihmiseltä. Ei käy kateeksi sitä henkistä vankilaa, jonne hän on vapaaehtoisesti itsensä sulkenut.

Jos luomiskertomus ei ole symbolinen, silloin pitää uskoa että Jumalalla on jalat ja hän kirjaimellisesti kävelee ympäri puutarhaa ja etsii Adamia, koska ei tiedä missä tämä on. Tätäkö sinä uskot? Että Jumala on rajoitettu olento joka tarvitsee jalat ja jolla ei ole kaikkitietävyyttä?

Koko kohtaus osoittaa että siinä käytetään ihmismäistä kuvakieltä, ei Jumalan olemusta kuvaavaa kirjaimellista todellisuutta. Samoin puhuva käärme ja taianomaiset puut eivät ole arkirealismia vaan symbolisia elementtejä, joilla kerrotaan hengellisistä totuuksista.

Kukaan ei oikeasti usko että Jumala on ukko joka tallustelee pensaikossa. Eli käytännössä edes kirjaimellisuuteen vetoavat eivät lue kertomusta kirjaimellisesti. Se on teologista runoutta, ei silminnäkijäraportti.

Anonyymi00013 kirjoitti:

Jos luomiskertomus ei ole symbolinen, silloin pitää uskoa että Jumalalla on jalat ja hän kirjaimellisesti kävelee ympäri puutarhaa ja etsii Adamia, koska ei tiedä missä tämä on. Tätäkö sinä uskot? Että Jumala on rajoitettu olento joka tarvitsee jalat ja jolla ei ole kaikkitietävyyttä?

Koko kohtaus osoittaa että siinä käytetään ihmismäistä kuvakieltä, ei Jumalan olemusta kuvaavaa kirjaimellista todellisuutta. Samoin puhuva käärme ja taianomaiset puut eivät ole arkirealismia vaan symbolisia elementtejä, joilla kerrotaan hengellisistä totuuksista.

Kukaan ei oikeasti usko että Jumala on ukko joka tallustelee pensaikossa. Eli käytännössä edes kirjaimellisuuteen vetoavat eivät lue kertomusta kirjaimellisesti. Se on teologista runoutta, ei silminnäkijäraportti.

Lue lisää

Kirjoittajat ja lukijat sekä kuulijat pitivät kertomuksia kirjaimellisesti totena.

Anonyymi00014 kirjoitti:

Kirjoittajat ja lukijat sekä kuulijat pitivät kertomuksia kirjaimellisesti totena.

Silloiset ihmiset saattoivat pitää kertomusta totena, mutta heidän käsityksensä totuudesta ja historiasta ei ollut sama kuin nykyajan. Antiikissa ei tehty eroa samalla tavalla kirjaimellisen ja symbolisen välillä kuin me teemme. Tekstin todenperäisyys mitattiin sen opetuksen sisällöllä, ei sillä oliko kaikki tapahtunut juuri niin kuin kerrotaan.

Lisäksi jos väitetään että kaikki otettiin kirjaimellisesti, silloin täytyy myös hyväksyä, että Jumala oikeasti “ei tiennyt missä Aadam on” ja että hänellä oli jalat ja hän käveli puutarhassa. Uskooko väittäjä senkin kirjaimellisesti? Jos ei usko, teet itsekin tulkintaa – eli ei lue kaikkea kirjaimellisesti, vaikka niin väittää.

Raamatun arvovalta ei riipu siitä, että kaikki kohdat otetaan kirjaimellisesti, vaan siitä mitä ne kertovat Jumalasta ja ihmisestä. Symbolinen lukutapa ei ole epäuskoa vaan kunnioitusta tekstiä kohtaan.

Anonyymi00015 kirjoitti:

Silloiset ihmiset saattoivat pitää kertomusta totena, mutta heidän käsityksensä totuudesta ja historiasta ei ollut sama kuin nykyajan. Antiikissa ei tehty eroa samalla tavalla kirjaimellisen ja symbolisen välillä kuin me teemme. Tekstin todenperäisyys mitattiin sen opetuksen sisällöllä, ei sillä oliko kaikki tapahtunut juuri niin kuin kerrotaan.

Lisäksi jos väitetään että kaikki otettiin kirjaimellisesti, silloin täytyy myös hyväksyä, että Jumala oikeasti “ei tiennyt missä Aadam on” ja että hänellä oli jalat ja hän käveli puutarhassa. Uskooko väittäjä senkin kirjaimellisesti? Jos ei usko, teet itsekin tulkintaa – eli ei lue kaikkea kirjaimellisesti, vaikka niin väittää.

Raamatun arvovalta ei riipu siitä, että kaikki kohdat otetaan kirjaimellisesti, vaan siitä mitä ne kertovat Jumalasta ja ihmisestä. Symbolinen lukutapa ei ole epäuskoa vaan kunnioitusta tekstiä kohtaan.

Lue lisää

Jumalata kun ei ole salassa mitään, tietää ajatuksest jo kaukaa.

matkamies1 kirjoitti:

Jumalata kun ei ole salassa mitään, tietää ajatuksest jo kaukaa.

Moraalisesti ala-arvoinen taivaallinen diktaattorisi on siis myös ajatuspoliisi. Huh, melkoinen jumala teillä. :)

matkamies1 kirjoitti:

Jumalata kun ei ole salassa mitään, tietää ajatuksest jo kaukaa.

Höpöjä. Raamatun jumalalla ei ole tietoa edes omista tekemisistään.

Tätä on nyt muutamat kysellyt ja tulen itsekin mukaan. Eli mikä on tämä miksi vastaus jota aloittaja hehkuttaa?

Toinen johon toivon vastausta on erottaminen symboliikan ja ei symboliikan välillä. Missä menee rajat ylipäätään? Tarinat ovat kivoja ja opettavia, mutta niitä ei kuulukaan ottaa mitenkään tosissaan. Jos kaikki on symboliikkaa niin koko Jumalan voi ottaa pois.
Meinaan mikään ei toimi niin, että jokainen menee omalla mutu tuntumalla. Litteän maan kannattajat mm. tekevät tätä ja kyseessä on vähintään yhtä typerä uskomus kuin nuoren maan kreationismi. Ja tämän pitäisi vielä olla jotain Jumalan sanaa.

Ylimalkaan väite, että uskonto vastaisi mihinkään "miksi" kysyykseen millään uskottavalla tavalla on pelkkää propagandaa.

Luomiskertomus on primitiivinen selitysyritys kaiken synnylle. Se ei vastaa siihen, miksi Jumala olisi ikuisuuksien jälkeen tähän luomisproggikseen ylimalkaan lähtenyt. Eikä siihen osaa vastata kukaan kreationistikaan. No itsekesekeisimmät kreationistit voivat väittää, että 2000 miljardia galaksia on olemassa vain jotta saatiin aikaan tämä kivenmurikka, jolla ihmiset voivat asustaa, mutta siinä omahyväisyys kasvaa jo absurdeihin mittasuhteisiin.

Anonyymi00017 kirjoitti:

Ylimalkaan väite, että uskonto vastaisi mihinkään "miksi" kysyykseen millään uskottavalla tavalla on pelkkää propagandaa.

Luomiskertomus on primitiivinen selitysyritys kaiken synnylle. Se ei vastaa siihen, miksi Jumala olisi ikuisuuksien jälkeen tähän luomisproggikseen ylimalkaan lähtenyt. Eikä siihen osaa vastata kukaan kreationistikaan. No itsekesekeisimmät kreationistit voivat väittää, että 2000 miljardia galaksia on olemassa vain jotta saatiin aikaan tämä kivenmurikka, jolla ihmiset voivat asustaa, mutta siinä omahyväisyys kasvaa jo absurdeihin mittasuhteisiin.

Lue lisää

Niin, ei luomiskertomus vastaa mihinkään "Miksi" kysymykseen.

Tutkimattomat ovat Herran tiet ja käsittämättömät hänen tuomionsa.

Se, mikä on salassa, on Herran, meidän Jumalamme; se, mikä on ilmoitettu, on meidän.

Anonyymi00018 kirjoitti:

Niin, ei luomiskertomus vastaa mihinkään "Miksi" kysymykseen.

Tutkimattomat ovat Herran tiet ja käsittämättömät hänen tuomionsa.

Se, mikä on salassa, on Herran, meidän Jumalamme; se, mikä on ilmoitettu, on meidän.

Lue lisää

Luomissatu ei kyllä vastaa mihinkään, kuten saduilla on tapana.

"Se, mikä on salassa, on Herran, meidän Jumalamme; se, mikä on ilmoitettu, on meidän."

Ja saisko saman ihan suomen kielellä.

Ihmeselle paratiisin jossa on hyvä elää, valitsi toisen keinon söi ja lankesi jos oli kieto älä syö ettet kuolisi.

Anonyymi00021 kirjoitti:

Luomissatu ei kyllä vastaa mihinkään, kuten saduilla on tapana.

"Se, mikä on salassa, on Herran, meidän Jumalamme; se, mikä on ilmoitettu, on meidän."

Ja saisko saman ihan suomen kielellä.

Lue lisää

Jumala pitää asioita salassa ja on paljastanut vain sen, mikä on Raamatussa. Tähän on hihhulin tyytyminen.

Olet omituinen ateisti kun et tunne etkä ymmärrä Raamattua.

matkamies1 kirjoitti:

Ihmeselle paratiisin jossa on hyvä elää, valitsi toisen keinon söi ja lankesi jos oli kieto älä syö ettet kuolisi.

Kaveri on aineissa, turha kommentoida.

matkamies1 kirjoitti:

Ihmeselle paratiisin jossa on hyvä elää, valitsi toisen keinon söi ja lankesi jos oli kieto älä syö ettet kuolisi.

Et taida tuntea tarinaa ollenkaan.

He söivät hyvän ja pahan tiedon puusta. Eli ennen tuota heillä ei ollut koko konseptia pahasta. He olivat syyntakeettomia.

Ja eiväthän he kuolleet edes syömiseen. Tämä Jumala ei edes lähtökohtaisesti muutenkaan kertonut heille karkoituksesta, joten ei siinä edes ollut väittämääsi valintaa. Ja koko ihmiskunnan kirous oli myös tämän Jumalan jälkikäteen kehittämä rangaistus. Ei hän mitään sellaisesta varoittanut.

Itse aloituksen kannalta, tälläinen symboliikka tarina tekee siis mitä? Jumala rankaisee syyntakeetonta hetken mielijohteella tehdyillä rangaistuksilla.

Anonyymi00024 kirjoitti:

Et taida tuntea tarinaa ollenkaan.

He söivät hyvän ja pahan tiedon puusta. Eli ennen tuota heillä ei ollut koko konseptia pahasta. He olivat syyntakeettomia.

Ja eiväthän he kuolleet edes syömiseen. Tämä Jumala ei edes lähtökohtaisesti muutenkaan kertonut heille karkoituksesta, joten ei siinä edes ollut väittämääsi valintaa. Ja koko ihmiskunnan kirous oli myös tämän Jumalan jälkikäteen kehittämä rangaistus. Ei hän mitään sellaisesta varoittanut.

Itse aloituksen kannalta, tälläinen symboliikka tarina tekee siis mitä? Jumala rankaisee syyntakeetonta hetken mielijohteella tehdyillä rangaistuksilla.

Lue lisää

Luet kertomuksen kuten kreationisti, eli ikään kuin kyse olisi historiallisesta raportista eikä teologisesta kuvauksesta. Tästä seuraa väärinkäsityksiä koko kertomuksen merkityksestä.

Kreationistinen lukutapa olettaa, että Aadam ja Eeva olivat kirjaimellisia yksilöitä, että paratiisi oli maantieteellinen paikka, ja että yhdestä konkreettisesta teosta (hedelmän syöminen) seurasi kirjaimellisesti kuolema ja koko ihmiskunnan kirous. Kun tämä luetaan näin kirjaimellisesti, koko tarina alkaa näyttää epäoikeudenmukaiselta ja ristiriitaiselta – niin kuin kirjoittaja nyt tuo esiin.

Mutta jos ymmärretään että kyse on symbolisesta kertomuksesta, jossa kuvataan ihmisyyden tilaa – viattomuus, valinnanvapaus, tietoisuuden synty, vastuun kantaminen ja suhde Jumalaan – niin silloin tarina ei ole epäoikeudenmukainen vaan syvästi totta.

Evoluution kanssa tämä symbolinen lukutapa on täysin yhteensopiva. Kertomus ei kerro biologisesta alkuhetkestä vaan siitä hengellisestä todellisuudesta, joka jokaisessa ihmisessä toistuu: tietoisuus hyvästä ja pahasta, vapaus valita, ja tarve armon ja anteeksiannon Jumalalle.

Kreationistinen tulkinta tekee Raamatusta biologian oppikirjan ja ohittaa sen teologisen sanoman. Siksi symbolinen tulkinta on paitsi järkevä, myös uskollisempi sille mitä Raamattu oikeasti opettaa.

Anonyymi00025 kirjoitti:

Luet kertomuksen kuten kreationisti, eli ikään kuin kyse olisi historiallisesta raportista eikä teologisesta kuvauksesta. Tästä seuraa väärinkäsityksiä koko kertomuksen merkityksestä.

Kreationistinen lukutapa olettaa, että Aadam ja Eeva olivat kirjaimellisia yksilöitä, että paratiisi oli maantieteellinen paikka, ja että yhdestä konkreettisesta teosta (hedelmän syöminen) seurasi kirjaimellisesti kuolema ja koko ihmiskunnan kirous. Kun tämä luetaan näin kirjaimellisesti, koko tarina alkaa näyttää epäoikeudenmukaiselta ja ristiriitaiselta – niin kuin kirjoittaja nyt tuo esiin.

Mutta jos ymmärretään että kyse on symbolisesta kertomuksesta, jossa kuvataan ihmisyyden tilaa – viattomuus, valinnanvapaus, tietoisuuden synty, vastuun kantaminen ja suhde Jumalaan – niin silloin tarina ei ole epäoikeudenmukainen vaan syvästi totta.

Evoluution kanssa tämä symbolinen lukutapa on täysin yhteensopiva. Kertomus ei kerro biologisesta alkuhetkestä vaan siitä hengellisestä todellisuudesta, joka jokaisessa ihmisessä toistuu: tietoisuus hyvästä ja pahasta, vapaus valita, ja tarve armon ja anteeksiannon Jumalalle.

Kreationistinen tulkinta tekee Raamatusta biologian oppikirjan ja ohittaa sen teologisen sanoman. Siksi symbolinen tulkinta on paitsi järkevä, myös uskollisempi sille mitä Raamattu oikeasti opettaa.

Lue lisää

Raamatun kirjoittajilla ei ollut mitään käsitystä siitä, että he kirjoittivat symbolisia kertomuksia. Heille se oli kirjaimellista historiaa. Niin myös Jeesukselle ja apostoleille.

Apostolien teot:
17:26 Ja hän on tehnyt koko ihmissuvun yhdestä ainoasta asumaan kaikkea maanpiiriä ja on säätänyt heille määrätyt ajat ja heidän asumisensa rajat

Anonyymi00025 kirjoitti:

Luet kertomuksen kuten kreationisti, eli ikään kuin kyse olisi historiallisesta raportista eikä teologisesta kuvauksesta. Tästä seuraa väärinkäsityksiä koko kertomuksen merkityksestä.

Kreationistinen lukutapa olettaa, että Aadam ja Eeva olivat kirjaimellisia yksilöitä, että paratiisi oli maantieteellinen paikka, ja että yhdestä konkreettisesta teosta (hedelmän syöminen) seurasi kirjaimellisesti kuolema ja koko ihmiskunnan kirous. Kun tämä luetaan näin kirjaimellisesti, koko tarina alkaa näyttää epäoikeudenmukaiselta ja ristiriitaiselta – niin kuin kirjoittaja nyt tuo esiin.

Mutta jos ymmärretään että kyse on symbolisesta kertomuksesta, jossa kuvataan ihmisyyden tilaa – viattomuus, valinnanvapaus, tietoisuuden synty, vastuun kantaminen ja suhde Jumalaan – niin silloin tarina ei ole epäoikeudenmukainen vaan syvästi totta.

Evoluution kanssa tämä symbolinen lukutapa on täysin yhteensopiva. Kertomus ei kerro biologisesta alkuhetkestä vaan siitä hengellisestä todellisuudesta, joka jokaisessa ihmisessä toistuu: tietoisuus hyvästä ja pahasta, vapaus valita, ja tarve armon ja anteeksiannon Jumalalle.

Kreationistinen tulkinta tekee Raamatusta biologian oppikirjan ja ohittaa sen teologisen sanoman. Siksi symbolinen tulkinta on paitsi järkevä, myös uskollisempi sille mitä Raamattu oikeasti opettaa.

Lue lisää

Sinulla on sama ongelma kuin aloittajalla ja oikeastaan jokaisella kristinuskovaisella. Jo useampaankin kertaan kysytty vastausta kysymykseen: Miten valitset, mikä Raamatussa on kirjaimellista, symbolista tai pois seliteltävää?

Ramavit kirjoitti:

Sinulla on sama ongelma kuin aloittajalla ja oikeastaan jokaisella kristinuskovaisella. Jo useampaankin kertaan kysytty vastausta kysymykseen: Miten valitset, mikä Raamatussa on kirjaimellista, symbolista tai pois seliteltävää?

Lue lisää

Lisäksi kristinuskossa on yli 45 000 erilaista lahkoa. Palataanko asiaan kun nämä on saaneet sovittua keskenään mikä on se ainoa ja oikea täysin erehtymättömän Jumalan sanan täysin oikein tulkitseva lahko.

Anonyymi00025 kirjoitti:

Luet kertomuksen kuten kreationisti, eli ikään kuin kyse olisi historiallisesta raportista eikä teologisesta kuvauksesta. Tästä seuraa väärinkäsityksiä koko kertomuksen merkityksestä.

Kreationistinen lukutapa olettaa, että Aadam ja Eeva olivat kirjaimellisia yksilöitä, että paratiisi oli maantieteellinen paikka, ja että yhdestä konkreettisesta teosta (hedelmän syöminen) seurasi kirjaimellisesti kuolema ja koko ihmiskunnan kirous. Kun tämä luetaan näin kirjaimellisesti, koko tarina alkaa näyttää epäoikeudenmukaiselta ja ristiriitaiselta – niin kuin kirjoittaja nyt tuo esiin.

Mutta jos ymmärretään että kyse on symbolisesta kertomuksesta, jossa kuvataan ihmisyyden tilaa – viattomuus, valinnanvapaus, tietoisuuden synty, vastuun kantaminen ja suhde Jumalaan – niin silloin tarina ei ole epäoikeudenmukainen vaan syvästi totta.

Evoluution kanssa tämä symbolinen lukutapa on täysin yhteensopiva. Kertomus ei kerro biologisesta alkuhetkestä vaan siitä hengellisestä todellisuudesta, joka jokaisessa ihmisessä toistuu: tietoisuus hyvästä ja pahasta, vapaus valita, ja tarve armon ja anteeksiannon Jumalalle.

Kreationistinen tulkinta tekee Raamatusta biologian oppikirjan ja ohittaa sen teologisen sanoman. Siksi symbolinen tulkinta on paitsi järkevä, myös uskollisempi sille mitä Raamattu oikeasti opettaa.

Lue lisää

"ja tarve armon ja anteeksiannon Jumalalle."

Jokaisessa ihmisessä? :D. Kreationistin räikeä valehtelu jatkuu estoitta.

Anonyymi00026 kirjoitti:

Raamatun kirjoittajilla ei ollut mitään käsitystä siitä, että he kirjoittivat symbolisia kertomuksia. Heille se oli kirjaimellista historiaa. Niin myös Jeesukselle ja apostoleille.

Apostolien teot:
17:26 Ja hän on tehnyt koko ihmissuvun yhdestä ainoasta asumaan kaikkea maanpiiriä ja on säätänyt heille määrätyt ajat ja heidän asumisensa rajat

Lue lisää

Tämä väite, että "Raamatun kirjoittajilla ei ollut käsitystä symboliikasta", ei kestä tarkempaa tarkastelua. Vertauskuvat, runollinen kieli ja symboliset kertomukset ovat läsnä kautta koko Raamatun — ja niiden käyttö oli aivan normaalia ja ymmärrettyä myös antiikin maailmassa.

Ensinnäkin Jeesus itse puhui jatkuvasti vertauksin. Hän sanoi selvästi: "Ilman vertausta hän ei puhunut heille mitään" (Matt. 13:34). Jeesuksen kuulijat ymmärsivät hyvin, että vertaus ei ollut kirjaimellinen kertomus vaan symbolinen opetus hengellisestä todellisuudesta. Kukaan ei kuvitellut, että oli olemassa konkreettinen mies joka kirjaimellisesti löysi aarteen pellosta ja myi kaiken saadakseen sen – kyse oli Jumalan valtakunnasta.

Ilmestyskirja on täynnä näkyjä ja symboleja: pedot, sarvet, lohikäärmeet, sinetit. On selvää, ettei kukaan lue niitä kirjaimellisesti ilman tulkintaa – eikä ole koskaan lukenut. Ne ovat teologisia kuvia, joiden merkitys avautuu hengellisesti, ei biologisesti tai maantieteellisesti.

Vanhan testamentin puolella runollinen ja vertauskuvallinen kieli on koko ajan läsnä. Psalmeissa "vuoret hyppivät kuin pässit" ja "taivaat julistavat Jumalan kunniaa" – runollista, ei luonnontiedettä. Jesajan kirjassa Israel on kuvattu viinitarhaksi, Herran omaisuudeksi – ei kukaan kuvitellut sen tarkoittavan konkreettista viiniköynnöstä.

Sama pätee myös luomiskertomukseen. Sen rakenne, toistot ("Ja Jumala sanoi", "Tuli ilta ja tuli aamu"), numerojärjestys (6 päivää + lepopäivä), teologinen kerronta (puut, puhuva käärme, Jumala joka kävelee) – kaikki nämä ovat tyypillisiä merkkejä symbolisesta kertomuksesta, joka rakentaa hengellistä opetusta, ei tieteellistä historiaa.

Apt. 17:26 ei kiistä tätä millään tavalla. Paavali puhuu siellä siitä, että kaikki ihmiset ovat samaa perua – ja tämän voi uskoa täysin riippumatta siitä, tuliko ihmissuku esiin pitkän evoluutioprosessin kautta vai ei. "Yhdestä ainoasta" voidaan aivan hyvin ymmärtää teologisena totuutena ihmiskunnan yhteydestä, ei geenitutkimuksen vastaisena väitteenä.

Kun sanot ettei Raamatun kirjoittajilla ollut käsitystä symboliikasta, silloin ohitat suuri osa raamatullista kirjallisuutta – erityisesti runous, apokalyptiikka ja vertauksia sisältävät kohdat. Silloin joudutaan myös väittämään, että Jeesus käytti täysin turhaan vertauskuvia ja että Ilmestyskirja pitäisi lukea kuin sanomalehti. Mutta kristillinen kirkko ei ole koskaan näin tehnyt – se on aina tunnistanut tekstilajien erot ja niiden merkityksen.

Anonyymi00029 kirjoitti:

Tämä väite, että "Raamatun kirjoittajilla ei ollut käsitystä symboliikasta", ei kestä tarkempaa tarkastelua. Vertauskuvat, runollinen kieli ja symboliset kertomukset ovat läsnä kautta koko Raamatun — ja niiden käyttö oli aivan normaalia ja ymmärrettyä myös antiikin maailmassa.

Ensinnäkin Jeesus itse puhui jatkuvasti vertauksin. Hän sanoi selvästi: "Ilman vertausta hän ei puhunut heille mitään" (Matt. 13:34). Jeesuksen kuulijat ymmärsivät hyvin, että vertaus ei ollut kirjaimellinen kertomus vaan symbolinen opetus hengellisestä todellisuudesta. Kukaan ei kuvitellut, että oli olemassa konkreettinen mies joka kirjaimellisesti löysi aarteen pellosta ja myi kaiken saadakseen sen – kyse oli Jumalan valtakunnasta.

Ilmestyskirja on täynnä näkyjä ja symboleja: pedot, sarvet, lohikäärmeet, sinetit. On selvää, ettei kukaan lue niitä kirjaimellisesti ilman tulkintaa – eikä ole koskaan lukenut. Ne ovat teologisia kuvia, joiden merkitys avautuu hengellisesti, ei biologisesti tai maantieteellisesti.

Vanhan testamentin puolella runollinen ja vertauskuvallinen kieli on koko ajan läsnä. Psalmeissa "vuoret hyppivät kuin pässit" ja "taivaat julistavat Jumalan kunniaa" – runollista, ei luonnontiedettä. Jesajan kirjassa Israel on kuvattu viinitarhaksi, Herran omaisuudeksi – ei kukaan kuvitellut sen tarkoittavan konkreettista viiniköynnöstä.

Sama pätee myös luomiskertomukseen. Sen rakenne, toistot ("Ja Jumala sanoi", "Tuli ilta ja tuli aamu"), numerojärjestys (6 päivää lepopäivä), teologinen kerronta (puut, puhuva käärme, Jumala joka kävelee) – kaikki nämä ovat tyypillisiä merkkejä symbolisesta kertomuksesta, joka rakentaa hengellistä opetusta, ei tieteellistä historiaa.

Apt. 17:26 ei kiistä tätä millään tavalla. Paavali puhuu siellä siitä, että kaikki ihmiset ovat samaa perua – ja tämän voi uskoa täysin riippumatta siitä, tuliko ihmissuku esiin pitkän evoluutioprosessin kautta vai ei. "Yhdestä ainoasta" voidaan aivan hyvin ymmärtää teologisena totuutena ihmiskunnan yhteydestä, ei geenitutkimuksen vastaisena väitteenä.

Kun sanot ettei Raamatun kirjoittajilla ollut käsitystä symboliikasta, silloin ohitat suuri osa raamatullista kirjallisuutta – erityisesti runous, apokalyptiikka ja vertauksia sisältävät kohdat. Silloin joudutaan myös väittämään, että Jeesus käytti täysin turhaan vertauskuvia ja että Ilmestyskirja pitäisi lukea kuin sanomalehti. Mutta kristillinen kirkko ei ole koskaan näin tehnyt – se on aina tunnistanut tekstilajien erot ja niiden merkityksen.

Lue lisää

Nyt kun olet kirjoittanut tämän alustuksen, niin osaatko sitten kertoa vastauksen siihen tässä viestiketjussa kysyttyyn kysymykseen, että mitkä Raamatun väitteet ovat symboliikkaa, ja mitkä kovaa faktaa?

siare kirjoitti:

Nyt kun olet kirjoittanut tämän alustuksen, niin osaatko sitten kertoa vastauksen siihen tässä viestiketjussa kysyttyyn kysymykseen, että mitkä Raamatun väitteet ovat symboliikkaa, ja mitkä kovaa faktaa?

Lue lisää

Hyvä kysymys – ja juuri siihen kohtaan monen tulisi pysähtyä. Raamattu ei itse jaa jokaista lausettaan tarroihin “symbolinen” tai “kirjaimellinen”. Siksi tekstin lukeminen edellyttää järkeä, teologista ymmärrystä ja koko Raamatun kontekstin huomioimista.

Perussääntö on tämä: tekstilaji kertoo paljon. Runot, vertaukset, apokalyptiset näyt (esim. Ilmestyskirja), ja muinaiset alkukertomukset sisältävät symboliikkaa. Lainausmerkeissä olevat Jeesuksen vertaukset – kuten “taivasten valtakunta on kuin…” – ovat selvästi symboleja. Psalmit puhuvat runollisesti, eivät tieteen kielellä. Ilmestyskirjassa lohikäärme ei ole eläintieteen kuvaus vaan kuva Saatanasta.

Sen sijaan esimerkiksi Jeesuksen ristiinnaulitseminen ja ylösnousemus esitetään historiallisina tapahtumina silminnäkijöiden todistuksina. Niitä Uusi testamentti käsittelee faktana – ja niihin myös apostolien usko ja opetukset perustuvat.

Luomiskertomus taas sisältää kielikuvia: puhuva käärme, taianomaiset puut, Jumala joka kävelee. Ne osoittavat ettei kertomuksen painopiste ole biologisessa aikajanassa, vaan hengellisessä opetuksessa ihmisen tilasta Jumalan edessä.

Eli ei ole kyse siitä että pitäisi tehdä mustavalkoinen lista “tämä on faktaa, tämä ei”, vaan kysytään: millaista tekstiä luemme? Mitä se yrittää opettaa? Onko se runoa, näky, kertomus, laki vai evankeliumi?

Jos haluaa lukea kaiken kirjaimellisesti, päätyy nopeasti mahdottomuuksiin. Siksi Raamattua tulee lukea sen omilla ehdoilla – ei tehdä siitä sellaista kirjaa, mitä se ei koskaan väittänyt olevansa.

Anonyymi00029 kirjoitti:

Tämä väite, että "Raamatun kirjoittajilla ei ollut käsitystä symboliikasta", ei kestä tarkempaa tarkastelua. Vertauskuvat, runollinen kieli ja symboliset kertomukset ovat läsnä kautta koko Raamatun — ja niiden käyttö oli aivan normaalia ja ymmärrettyä myös antiikin maailmassa.

Ensinnäkin Jeesus itse puhui jatkuvasti vertauksin. Hän sanoi selvästi: "Ilman vertausta hän ei puhunut heille mitään" (Matt. 13:34). Jeesuksen kuulijat ymmärsivät hyvin, että vertaus ei ollut kirjaimellinen kertomus vaan symbolinen opetus hengellisestä todellisuudesta. Kukaan ei kuvitellut, että oli olemassa konkreettinen mies joka kirjaimellisesti löysi aarteen pellosta ja myi kaiken saadakseen sen – kyse oli Jumalan valtakunnasta.

Ilmestyskirja on täynnä näkyjä ja symboleja: pedot, sarvet, lohikäärmeet, sinetit. On selvää, ettei kukaan lue niitä kirjaimellisesti ilman tulkintaa – eikä ole koskaan lukenut. Ne ovat teologisia kuvia, joiden merkitys avautuu hengellisesti, ei biologisesti tai maantieteellisesti.

Vanhan testamentin puolella runollinen ja vertauskuvallinen kieli on koko ajan läsnä. Psalmeissa "vuoret hyppivät kuin pässit" ja "taivaat julistavat Jumalan kunniaa" – runollista, ei luonnontiedettä. Jesajan kirjassa Israel on kuvattu viinitarhaksi, Herran omaisuudeksi – ei kukaan kuvitellut sen tarkoittavan konkreettista viiniköynnöstä.

Sama pätee myös luomiskertomukseen. Sen rakenne, toistot ("Ja Jumala sanoi", "Tuli ilta ja tuli aamu"), numerojärjestys (6 päivää lepopäivä), teologinen kerronta (puut, puhuva käärme, Jumala joka kävelee) – kaikki nämä ovat tyypillisiä merkkejä symbolisesta kertomuksesta, joka rakentaa hengellistä opetusta, ei tieteellistä historiaa.

Apt. 17:26 ei kiistä tätä millään tavalla. Paavali puhuu siellä siitä, että kaikki ihmiset ovat samaa perua – ja tämän voi uskoa täysin riippumatta siitä, tuliko ihmissuku esiin pitkän evoluutioprosessin kautta vai ei. "Yhdestä ainoasta" voidaan aivan hyvin ymmärtää teologisena totuutena ihmiskunnan yhteydestä, ei geenitutkimuksen vastaisena väitteenä.

Kun sanot ettei Raamatun kirjoittajilla ollut käsitystä symboliikasta, silloin ohitat suuri osa raamatullista kirjallisuutta – erityisesti runous, apokalyptiikka ja vertauksia sisältävät kohdat. Silloin joudutaan myös väittämään, että Jeesus käytti täysin turhaan vertauskuvia ja että Ilmestyskirja pitäisi lukea kuin sanomalehti. Mutta kristillinen kirkko ei ole koskaan näin tehnyt – se on aina tunnistanut tekstilajien erot ja niiden merkityksen.

Lue lisää

Vanhan Testamentin osalta puolusta sikäli käsitystäsi, että meillä ei välttämättä ole lukutaitoa lukea toisena aikana, kokonaan toisella tietotasolla ja kovin erilaisessa kulttuurissa tuotettua tekstiä.

Meillä kirjallisuus jakaantuu faktaan ja fiktioon (nälillä häilyy nykyään "autofiktio", jota ennen edusti omaelämänkerrat, joita ei voi pitää puhtaana faktana). Varhaisessa kertomusperinteessä "puhtaan" fikrion ja "faktan" välillä olivat myytit.

Myyttejä ei voi suoraviivaisesti laittaa fakta-fiktio-akselille. Niitä ei pidetty totena samalla tavalla kuin vaikka historiankirjoitusta, eikä niitä pidetty satuina. "Symbolinen" on kapea sana kuvaamaan niiden luonnetta. Myyttisyys on tavallaan oma ulottuvuutensa faktan, fiktion ja symbolismin välimailla. Myyttien koettiin kuvaavan jotain oleellista, eikä ollut edes oleellista olivatko ne "arkirealismin" tasolla sananmukaisesti totta. Myytit saavat olla sisäisesti epäloogisia, koska niillä on oma logiikkansa.

Tämä ei tietenkään mitenkään muuta sitä, että VT:n myytit heijastavat tietomäärältään hyvin alkeellien kulttuurin perättömiä uskomuksia. Niissä voi olla jotain psykologisia oivalluksia ihmisenä olemisesta (koska ihminen on ollut ihminen kymmeniä tuhansia vuosia), mutta esimerkiksi siitä, miten kaikki on oikeasti saanut alkunsa ne eivät kerro mitään paikkaansa pitävää.