En tiedä laskelmiin tarvittavia lukuja, mutta ehkä ne saadaan haalittua tänne.
Isossa kopterissa voi olla 3 tonnia bensaa, jolla voi päästä n.1000km. Entä jos siinä olisikin 3 tonnia painavat kondensaattorit tai akut, vähän niin kuin hybridiautoissa? Kestomagneettisähkömoottori voisi ehkä hyppäyttää kopteria muutaman kilometrin tai kymmeniä kilometrejä jonkun esteen yli. Se saattaisi riittää jopa Helsinki-Tallinna reitille. Tai hyvä jos riittäisi edes lentotukialukselta toiselle ja maihinnousurantaan, tai kelirikkoajan saaristolaiskuljetuksiin. En tiedä kun ei ole lukuja.
Isojen kopterien kaasuturbiineilla on mielettömät hinnat, huono hyötysuhde, kalliit varaosat ja paljon huoltoa.
Sähkömoottori on huoltovapain ja tehokkain moottori mitä on. Akut ja kondensaattoritkaan eivät vaadi paljon huoltoa, mutta tehoista en tiedä. Tietääkö joku? Tarkoitan siis parhaita mahdollisia systeemeitä, en mitään ladan lyijyakkuja.
Irakissa ja Afganistanissa lennellessä olisi sekin plussa, että sähkömoottori näkyy huonosti infrapunassa, ja on hiljaisempi.
Akkukopteria voisi täydentää 60% hyötysuhteen polttokennolla, joka bensan, metaanin tai vedyn energialla lataa akkuja "hyppäysten" välillä maassa tai kelluntapaikassa.
Isossa kopterissa voi olla 3 tonnia bensaa, jolla voi päästä n.1000km. Entä jos siinä olisikin 3 tonnia painavat kondensaattorit tai akut, vähän niin kuin hybridiautoissa? Kestomagneettisähkömoottori voisi ehkä hyppäyttää kopteria muutaman kilometrin tai kymmeniä kilometrejä jonkun esteen yli. Se saattaisi riittää jopa Helsinki-Tallinna reitille. Tai hyvä jos riittäisi edes lentotukialukselta toiselle ja maihinnousurantaan, tai kelirikkoajan saaristolaiskuljetuksiin. En tiedä kun ei ole lukuja.
Isojen kopterien kaasuturbiineilla on mielettömät hinnat, huono hyötysuhde, kalliit varaosat ja paljon huoltoa.
Sähkömoottori on huoltovapain ja tehokkain moottori mitä on. Akut ja kondensaattoritkaan eivät vaadi paljon huoltoa, mutta tehoista en tiedä. Tietääkö joku? Tarkoitan siis parhaita mahdollisia systeemeitä, en mitään ladan lyijyakkuja.
Irakissa ja Afganistanissa lennellessä olisi sekin plussa, että sähkömoottori näkyy huonosti infrapunassa, ja on hiljaisempi.
Akkukopteria voisi täydentää 60% hyötysuhteen polttokennolla, joka bensan, metaanin tai vedyn energialla lataa akkuja "hyppäysten" välillä maassa tai kelluntapaikassa.
Vastaukset 17
Vanhimmat
tehokkain toimilaite; hydraulimoottorin häviöt
ovat paljon pienemmät ja sen massa, koko ja paino
ovat todella paljon pienemmät kuin vastaavalla
sähkömoottorilla. Ongelmana on se, että kumpikaan
ei ole muuta kuin energianvälityslaite. Kumpikaan
ei ole ns. lämpövoimakone, joka pystyisi muuntamaan
tiukkaan pakattua energiaa, kuten esimerkiksi
kemiallisesti sidottua energiaa mekaaniseksi
energiaksi.
Kyseessä on teho paino suhde joka ratkaisee.
Lisäksi helikopterin lähdössä tarvittava teho on suuri samoin laskussa jos vähänkin himmataan laskua. Purjekoneessa on ensimmäisiä akkuversioita saatavana jolla pystyy itse startaten lähtemään lentoon.
jos akut painaa 3t kopterin kokonaispaino pyörinee noin 4800-5200kg . Jolloin tarvitaan noin 2500heppaa. ei tule akuista sen vertaa.
Mikä oli se maailman huipputason akku, johon laskelmasi perustui? Laita se laskelma tännekkin niin nähdään mm. se miten paljon tehoa saisi maailman parhaasta 3 tonnin akusta tai kondensaattorista?
Se 2500heppaa taitaa riippua propellista, joka puolestaan riippuu halutusta huippunopeudesta? Onko näin? Eli jos normaalikopterille haluttu huippunopeus on 200-350km/h ja sähkökopterissa tyytyisi esim. 120km/h nopeuteen, niin sitten lentäisi paljon energiatehokkaammin, vai?
En tiedä näitä asioita kunnolla.
Petri 987
Kaikki lukemat ja arvot vetäisin kyllä rukkaskurssilla ja koittaen muistella oikeita arvoja. SORI kun en pysty esittämään faktaa.
Ei todellakaan ole tietoa akkujen tehosta jos massa on 3000kg.
Viittaan purjekoneeseen, jossa ei suoritusarvoilla kehuta akut joutuu vaihtamaan noin 120-150 latauksen jälkeen. Nykyajan purjekoneen hinaus ei paljoa voimaa vaadi, olen kuullut arvon 10kg veto hinausköydessä,en kyllä aivan nuin pieneneen arvoon usko. olen sitä mieltä jotta kun lekolla lähteen hinaamaan purtsikkata lähtökiihdytyksestä selvittyä hinausköyttä jaksais pitää käsin.
Kopterissa on se lähtö kaikkein rankinta.
Ei nopeuden pudotus paljoa auta, tieten silloin virtaa riittää pidemmäksi aikaa. riittääkö pidemmäksi matkaa.
Nousiskohan koivuhaloilla ja höyrykoneella kopteri ilmaan ?
En näistä ymmärrä, mutta laskekaa te metsämiehet jotka tiedätte paljonko motti koivuhalkoja painaa ja paljonko niistä lähtee enerkiaa.
Jos höyrykoneen kuumat osat olisi tehty titaanista, erikoiskeramiikasta ja suihkumoottorimetallista - sopivin paikoin timanttipinnoitettuna, ja kylmät osat hiilikuidusta, ja höyrykone olisi lisäksi turbiinimallinen tietokoneella äärimmilleen optimoitu täpärästi kestävä ja kopteri muutenkin hiilikuitua, niin saattaisi se nousta ilmaan.
Koivuhalot voisi korvata nesteellä tai kaasulla.
Se höyryävä aine ei välttämättä olisi vettä, vaan ehkä jotain aivan muuta alkuainetta tai kemikaalia.
Mutta tuskin kannattaa höyrykopteri.
höyrykone, joka höyrystäisi etanolia polttamalla "hukkaetanolihöyryä"?
.. edellähän on kommenntia, mutta sotken minäkin lusikkaani soppaan.
Pitäisi keksiä ihan uusi akku, pienet parannukset nykyisiin eivät riitä. Parhaatkin nykyiset painaisivat niin paljon, että hyötysuhde on negatiivinen, ihan päässä laskien. Vetyä käyttövoimaksi ..., voisi olla lähempänakin?
"Pitäisi keksiä ihan uusi akku"
Miten vanhaa tietosi on? Uusia akkuja on keksitty. Latausajat ovat lyhentyneet eniten ja purkutehotkin ovat nousseet rutkasti. Myös energia/paino suhteet ovat kohentuneet.
Mitä jos kopterissa olisi yli 100km/h liikkuvaa _leveää_ propellia sama metrimäärä kuin purjekoneessa siipeä? Sitten luulisi wattivaatimuksen alenevan ja kilometrijoulienkin, ainakin jos ei tuule? Nopeus saattaisi olla juoksuvauhti, mutta silti kannattaisi kuljettaa lastia suon, miinakentän tai kosken yli.
Kuinka monta kiloa tai tonnia ilmaa purjekone liikuttaa alaspäin per sekunti? Entä samanpainoinen risteilyohjus? Entä nykyinen kaasuturbiinikopteri? Entä avaruusraketti polttoainetta? Entä luotaimen ionimoottori?
Tehokkuus nousee rutkasti kun nopeutta vaihdetaan massaan. Kuutio ilmaa painaa 1,3 kiloa.
Kyllä nykyisin RC-kopterit lentävät sähköllä hyvin, niin miksei täysikokoinenkin.
Saattavat minunkin tietoni ovat vanhentuneita, mutta tuotannossa olevista akkukäyttöisistä lentolaitteista on kyllä tietoa esim
http://www.lange-flugzeugbau.de/english/menu/menu-prod.html
Kyseinen purjekone oli aikaisemmin rakennettu samalle pohjalle kuin DG-808B, joten painoja vertaamalla voi arvioida akkujen painoksi noin 100 kg.
Akut ovat keveitä litium-ion akkuja mutta niihin on saatu 8 tunnin latausajalla vain n.11 kWh energia, joka on suunnilleen sama kuin yhden kerosiinikilon sisältämä energia.
(huomioitava moottorin hyötysuhde joten turbiinimoottorissa vastaava olisi alle 4 kg )
Tietojeni mukaan litium-akuilla olisi päästy jo 150 Wh / kg energia/paino- suhteeseen.
(voi olla sitä vanhentunutta tietoa)
Helikopterissa roottori on pyörivä, joten nostovoiman valtaosa syntyy lapojen ulommalla osalla, jonka nopeus on rajattava alle äänennopeuden, joten vertaus purjekoneen siipiin ei oikein käy.
Toisaalta siipeen saadaan parempi nostovoima / vastus - suhde kun suhdetta( L^2/A ) kasvatetaan.
Lapojen kaventaminen kuitenkin pienentää nostovoimaa, ja lukumäärän lisääminen huonontaa hyötysuhdetta, kun lavat joutuvat kulkemaan toistensa häiritsemässä virtauksessa, joten kompromisseja on tehtävä mutta kyllä ne roottorin lavat ovat aerodynaamisilta ominaisuuksiltaan vähintään samaa tasoa kuin purjekoneen siivetkin.
Aikaisemmassa viestissä oli jo arvioita tehontarpeesta, ja 5 tonninen kopteri vaatii luokkaa 1000 kw tehon pelkkään leijuntaan 15 m roottorilla, kiihdytys ja nopeus päälle niin 2500 hv on aika normaalilta tuntuva tehoarvio, joka tunnin lentoa varten vaatisi n 12000 kg akkuja tai 700kg kerosiinia.
Vaikuttaisi Insenjööri laskeneen päissään lähelle totuutta. !
Edellä olevaan purjekoneen hinaukseen sen verran, että tarvittava voima vaakalennossa on massa jaettuna liitosuhteella, eli tehopursi painoltaan 300... 550 kg ja liitosuhteella 40...60 pysyy ilmassa reilusti alle 10kg.n vedolla.
Hinauksessa kun halutaan mahdollisimman nopeasti ylös, niin voima on kyllä 5..10 kertainen.
Ja alla olevaan toteamukseen että pienoismallitkin lentävät jo sähköllä, selittyy sillä että tarvittava teho painoyksikköä kohti on riippuvainen mittakaavasta, eli jos lentokoneen kaikki mitat kaksinkertaistetaan, niin paino kasvaa 8 kertaiseksi mutta tehontarve yli 11 kertaiseksi.
"joka tunnin lentoa varten vaatisi n 12000 kg akkuja tai 700kg kerosiinia.
"
Eli 6 minuutin lentoa varten tarvittaisiin 1200kg akut, eli siedettävä luku. Sillä pääsisi kai 20 kilometriä, joka on riittävä moneen tarkoitukseen. Joet ovat enimmillään muutaman kilometrin leveitä.
Jäälauttoja täynnä oleva joki tai jyrkkä kanjoni olisi kai se kannattavin ylityskohde? Jo 10km lentokyky riittäisi monessa paikassa sellaiseen ilmarynnäkköön mitä oli "black hawk down" elokuvassa ja mitä tapahtuu vähän väliä Irakissa ja Afganistanissa. Jos itse joutuisin liikkumaan Bagdadissa, niin kulkisin mieluiten sähkökopterin kyydissä vaikka se olisi hitaampaa ja kalliimpaa kuin autolla kulkeminen(se voisi myös olla nopeampaa ja halvempaa).
Sähkömoottori ja kondensaattori voisi olla omiaan VTOL-lentokoneen ilmaannostamisessa ja laskeutumisessa, jolloin vaakalento jatkuisi polttokennolla tai perinteisillä moottoreilla, ja kondensaattori varattaisiin lennon aikana. Kondensaattorilla on suurin mahdollinen teho/paino suhde, mutta energiaa ei riitä pitkään. Suprajohtavat sähkömoottorit ovat erityisen kevyitä ja pieniä.
Kun kaasuturbiinikoptereita voidaan ilmatankata, niin yhtä hyvin lentokoneesta voisi laskea ison sähköjohdon, joka lataa kopterin akut 20km välein.
Olipa helikopteri paikallaan tai lenti satakilsaa tunnissa yhta paljon ilmaa täytyy kiihdyttaa alaspäin per sekunti, jotta painovoima suunnilleen kumoutuu.
nyt tullaankin siihen leijuntaan tai melkein 10km/h kun kone ei liiku tai liikku hitaasti ilmaa on haalittava isommalta alalta tai ilmavirran nopeutta on nostettava siitä tulee suuri tehontarve lähdössä ja laskeutuessa.
nopeutta pitäisi nostaa tuonne 50-70km, minimoidakseen omat virtaukset, ja samalla päästäisiin pois "kuolleen miehen käyrästä"
Kuinka paljon on varmuuskertoimia pienosmallissa.
Tuskin lähtisin kyytiin jossa on kertoimet suunnilleen 1:1
Ja eipä hytti ym sellaiset rasita mienoismallissa.
Painosta vielä. Swaitzer kirjoitin nimen väärin ku eihän sitä muista.
Jos otat hiiren käteen, tehkää niin, jalkapoljin painaa vähempi kuin tuo hiiri, se on kuitenkin aikas iso kevytvalu kappale. jalaksissa on lapion kokoinen takaosa alumiiniä siihen on jyrsitty alueita joista on lähtenyt parimilliä pois painonsäästö luokkaa 10g, niin on tehot kortilla jotta kaikki riisutaa mikä voidaan.
Ei taitais olla sun koneesta rynnäkkökoneeksi. Ensinnäkin se olis hidas ja näin ollen helppo ampua alas.
Toiseksi: jos panssarit tehdään vahvoiksi ei saada lastia mukaan. Jos niistä tingitään, kopteri saadaan alas jo käsiaseilla.
Tuo lataus alaslaskettavalla kaapelilla (joka painaa) kestää niin kauan, että saman tien kannattaa laskeutua alas "tankkausta" varten. 20 kilsan välein tankattava kulkuväline ei kuulosta kovin realistiselta menopeliltä.
Mikä on "kuolleen miehen käyrä"? Jos se on käännös, mikä on alkuperäisversio?
JA ei kai kopterin tehoa alenneta nousun jälkeen, vaan kaikki liikenevä teho käytetään nopeuteen? Vai onko kaasuturbiineissa joku jälkipoltin tai muu "tuhlausmoodi" tai hajoaisiko se jos käyttäisi täydellä teholla 5 minuuttia?
Kondensaattori ja apusähkömoottori voisi olla hyvä... ehkä myös hätälaskuissa... ja silloin kun lentää it-ohjuksen läheltä.
Kuolleen miehen käyra on diagrammi jossa on kaksi suuretta nopeus ja korkeus. Kun ollaan viivan väärällä puolella ei autorotaatio ole mahdollinen moottorihäiriössa. Jos on nopeus pieni ja samoin korkeus samaten, ei ole autorotaatio hallinnassa. Suuri nopeus mahdollista autorotaation olemattomasta korkeudesta. Samaten suuri korkeus, yli satametriä ja nopeus 0 taas onnistuu.
Turbiini moottoreissa jossa otetaan teho vaihteiston kautta ei jälkipolttoa ole.( Siis palokaasut eivät aktiivisesti työnnä konetta)
super pumassa on moottorissa vonkua, se on rajoitettu systeemillä jota en muista ja saako sitä hätätilassa sitten ulos,en muista sitäkään. Matkustajakoneissa on ilmeisesti tilapäinen ylitys mahdollinen, se johtaa kyllä osien vaihtoon, mutta mitäpä sitä ei tekis jotta matkustajat säästyy.
Tehon käyttöön mitä tulee, minä kiihdytän lentokoneen täysilla 200ft ja sitten lasken nousutehoille, ja kun matka korkeus saavutettu lasken matkalentotehot. olen aivan varma ettei kopteritkaan koko aikaa täysia vedätä.
Sori kun en huomannut kyssäriäsi ennemmin, ja meillä kiitorata alkaa ja loppuu metsään, siksi täydet tehot lähdössä.