Kun hissi putoaa kuilussaan vapaasti.

Ehkä sinäkin kuolet, hampuusi.

Pitäisikö pystyä hyppäämään putoavassa ja katottomassa hississä lähtötason korkeuteen saakka? Eikö silloinkin hyppy vastaisi hissittömään kuiluun hyppäämistä?

Näin!

Anonyymi00007 kirjoitti:

Pitäisikö pystyä hyppäämään putoavassa ja katottomassa hississä lähtötason korkeuteen saakka? Eikö silloinkin hyppy vastaisi hissittömään kuiluun hyppäämistä?

Silloin kaiketi ei murskaantuisi.

Entä jos hissin lattiaan olisi rakennettu heittoistuimen tekniikka joka laukeaisi ennen pohjakosketusta?

Anonyymi00011 kirjoitti:

Entä jos hissin lattiaan olisi rakennettu heittoistuimen tekniikka joka laukeaisi ennen pohjakosketusta?

Laskuvarjo ja kaikki? Silloin ehkä auttaisi. Muutenhan sitä tullaan lujaa alas.

Myytinmurtajat kokeilivat tätä.

Nukke sisään istumaan tuolilla jossa on panokset nostamassa nukkea
törmäyshetkellä. Ylös 8. kerrokseen ja hissi irti. Hissi meni karmealla
rytinällä alas ja rysähti pohjalle. Sankka pölypilvi nousi 8. kerrokseen
saakka.

Alhaalla oli hissin rauniot ja eloton nukke pohjalla.
Tulos: Hissi putosi 80-100 km/h, nukke pomppasi ylös 3km/h.
Hissin pohja ei nouse ylös, vaan nukke nousi kattoa kohti ja
törmäsi siihen.

Anonyymi00013 kirjoitti:

Myytinmurtajat kokeilivat tätä.

Nukke sisään istumaan tuolilla jossa on panokset nostamassa nukkea
törmäyshetkellä. Ylös 8. kerrokseen ja hissi irti. Hissi meni karmealla
rytinällä alas ja rysähti pohjalle. Sankka pölypilvi nousi 8. kerrokseen
saakka.

Alhaalla oli hissin rauniot ja eloton nukke pohjalla.
Tulos: Hissi putosi 80-100 km/h, nukke pomppasi ylös 3km/h.
Hissin pohja ei nouse ylös, vaan nukke nousi kattoa kohti ja
törmäsi siihen.

Lue lisää

Ja nukke oli elossa ennen testiä?

When it is and when it isn't of course if you look at it through science fiction movies....

"Mitä jos hississä olisi kevyt kissa tai vastaava elukka, jolla on hyvät refleksit ja valtaisa kyky ponnistaa?"

Kissan reaktionopeus on noin 70 ms ja hyppykorkeus jopa 2 - 2,5 metriä. Kissa siis pystyy hyppäämään hissin lattialta hissin kattoon. Lähtönopeus on kuitenkin vain noin 6 - 7 m/s ja ponnistuksen kesto 150 ms.

Kissa ei siis selviäisi vapaasti putoavasta hissistä, paitsi hyvällä tuurilla, jos nopeus on laskennallinen 100 km/h.

Joku muu eläin voisi selvitä, esim puuma, kirppu tai heinäsirkka. Siis periaatteessa.

Ei kai tuolla selällään makaamalla saa sitä liike-energiaa vähennettyä.
Mietippa jos sesot jalat livässä koukussa ja jännität lihakset niin tiukalle kuin saat.
Äkkipysähdyksessä vapautunut energia kuoleentuu jonkin verran lihaksiin ja luiden särkymiseen yms. ja sisäelimet ja pää säästyy pahimmalta iskulta.
Jalat ja latio kyllä paranee jonkilaiseksi mutta jos sisäelimet vaurioituu niin lähtolaskenta on alakanut.
Laskuvarjojääkärit koulutetaan leskeutumaan maahan jalat yhdessä hieman koukussa ja kierrähtämään, tuolla sinun ajatuksella laskuvarjojääkäreiden pitäisi olla valjaissa vaakatasossa että mätkähtäisi suoraan selälleen.

Anonyymi00026 kirjoitti:

Ei kai tuolla selällään makaamalla saa sitä liike-energiaa vähennettyä.
Mietippa jos sesot jalat livässä koukussa ja jännität lihakset niin tiukalle kuin saat.
Äkkipysähdyksessä vapautunut energia kuoleentuu jonkin verran lihaksiin ja luiden särkymiseen yms. ja sisäelimet ja pää säästyy pahimmalta iskulta.
Jalat ja latio kyllä paranee jonkilaiseksi mutta jos sisäelimet vaurioituu niin lähtolaskenta on alakanut.
Laskuvarjojääkärit koulutetaan leskeutumaan maahan jalat yhdessä hieman koukussa ja kierrähtämään, tuolla sinun ajatuksella laskuvarjojääkäreiden pitäisi olla valjaissa vaakatasossa että mätkähtäisi suoraan selälleen.

Lue lisää

Eihän mun tietääkseni laskuvarjojääkärit yleensä hyppääkään lentokoneesta ilman laskuvarjoa. Eli kyse on aivan eri asiasta. Jos putoat hissin mukana ei siinä polvien koukistaminen mitään auta ja täräyksen voima osuusillon paljon pienemmälle alalle. Ideanahan tossa selällään makaamisessa on jakaa täräyksen voima laajemmalle alalle, ei siis hidastaa putoamisnopeutta.

Se pitää vielä lisätä, että hissi ei mitenkään voi pudota täysin vapaasti hissikuilussa. Eli täysin vapasta pudotuksesta ei ole kyse, ihmisen selviämisen kannalta tosin ero on mitätön. Jokatapauksessa ensinnäkin hissikuilussa pitäisi olla tyhjiö, jotta hissin vapaa pudotus olisi edes teoriassa mahdollista. Jos kuilussa on ilmaa sinne kuiluun syntyy männän tapainen vaikutus kun se hissin alapuolella oleva ilma pakkautuu hissin pudotessa ja se vähentää pudotusnopeutta merkittävästi. Kapeassa kuilussa oleva ihmiselle normaali ilmanpaine ei mitenkään ehdi purkautua riittävän nopeasti suljetusta kuilusta, joten se ilma puristuu kasaan hissin alapuolella mikä vähentää pudotusnopeutta. Lisäksi kaikki kuilun kiskorakenteet, kaapelit ja vaijerit aiheuttaa mekaanista vastusta. Lisäksi vielä nykyaikasen hissin automaattiset tarraimet pitäs olla jostain syystä poissa pelistä, niiden tarkotushan on estää hissin putoaminen.

T. miksuh

Anonyymi00046 kirjoitti:

Se pitää vielä lisätä, että hissi ei mitenkään voi pudota täysin vapaasti hissikuilussa. Eli täysin vapasta pudotuksesta ei ole kyse, ihmisen selviämisen kannalta tosin ero on mitätön. Jokatapauksessa ensinnäkin hissikuilussa pitäisi olla tyhjiö, jotta hissin vapaa pudotus olisi edes teoriassa mahdollista. Jos kuilussa on ilmaa sinne kuiluun syntyy männän tapainen vaikutus kun se hissin alapuolella oleva ilma pakkautuu hissin pudotessa ja se vähentää pudotusnopeutta merkittävästi. Kapeassa kuilussa oleva ihmiselle normaali ilmanpaine ei mitenkään ehdi purkautua riittävän nopeasti suljetusta kuilusta, joten se ilma puristuu kasaan hissin alapuolella mikä vähentää pudotusnopeutta. Lisäksi kaikki kuilun kiskorakenteet, kaapelit ja vaijerit aiheuttaa mekaanista vastusta. Lisäksi vielä nykyaikasen hissin automaattiset tarraimet pitäs olla jostain syystä poissa pelistä, niiden tarkotushan on estää hissin putoaminen.

T. miksuh

Lue lisää

Niin, arvio olisi että hissikorin pudotessa tiiviissä hissikuilussa, nopeus olisi noin 100km/h. Reunoilla kuitenkin on aina noin 15 cm tyhjää tilaa, samoin hissikuilun alaosan on oltava tyhjä. Niin tai näin, ilma pakkaantuu kyllä.

Jos hissikorin pudottaa vapaasti, nopeutta lienee tuplasti. Putoaa kuin kivi, toki tiheytensä mukaan. Ei ole kuitenkaan mikään sanomalehti.

Vesialtaaseen voi hypätä vatsalleen 20 - 30 m korkeudesta sirkusesityksessä. Ja selvitä hyvin, mutta hissi on eri asia. Hyppelyt ei auta, koska ihmisen hyppynopeus ylöspäin on vain noin 5 km/h.

Mikä on (a) avoimessa hissikuilussa ja (b) tiiviissä hissikuilussa putoavan hissin loppunopeus, kun kerroksia on 10? Sovitusti pudotus on 35 m.

Mikä on vastaavasti (a) 75 gramman (b) 250 gramman kiven ja (c) kilon painoisen murkulan loppunopeus? Kiven tiheys on 2,5 ja muodon saa valita.

Avoin hissi tippuu kuin kivi.

Anonyymi00021 kirjoitti:

Mikä on (a) avoimessa hissikuilussa ja (b) tiiviissä hissikuilussa putoavan hissin loppunopeus, kun kerroksia on 10? Sovitusti pudotus on 35 m.

Mikä on vastaavasti (a) 75 gramman (b) 250 gramman kiven ja (c) kilon painoisen murkulan loppunopeus? Kiven tiheys on 2,5 ja muodon saa valita.

Avoin hissi tippuu kuin kivi.

Lue lisää

Putoamisnopeus ja -kiihtyvyys eivät riipu putoavan kappaleen massasta. Kaikki putoavat samalla tavalla.
a = F/m = ( GMm/r^2) /m = GM/r^2

Anonyymi00022 kirjoitti:

Putoamisnopeus ja -kiihtyvyys eivät riipu putoavan kappaleen massasta. Kaikki putoavat samalla tavalla.
a = F/m = ( GMm/r^2) /m = GM/r^2

Tämä hissi ei pudonnut siististi kuilussa pohjalle.

Kun nukke ja panokset oli asettu, hissi nostettiin 8. kerrokseen
vaijerin avulla. Hissi sitten roikkui yhden vaijerin varassa.

Vaijerin koukku avattiin, hissi pudotessaan törmäili kuilun seiniin ja piti
karmeaa meteliä mennessään. Talo oli tyhjennetty ja valmis purkuun.

Anonyymi00022 kirjoitti:

Putoamisnopeus ja -kiihtyvyys eivät riipu putoavan kappaleen massasta. Kaikki putoavat samalla tavalla.
a = F/m = ( GMm/r^2) /m = GM/r^2

"Toistan: Hissikori ei voi pudota kuin kivi."

Siispä kivi putoaa nopeammin kuin vaikkapa 200 gramman kivi. Missä on tuolle kaava?

Anonyymi00022 kirjoitti:

Putoamisnopeus ja -kiihtyvyys eivät riipu putoavan kappaleen massasta. Kaikki putoavat samalla tavalla.
a = F/m = ( GMm/r^2) /m = GM/r^2

Eli väitätkö aivan aikuisten oikeasti että putoavan linnunsulan putomisnopeus ja loppunopeus ovat samat kuin vaikkapa putoavan teräskuulan..?

Taitaapi hissikorin putoamiseen vaikuttaa aivan muut tekijät kuin tilavuus suteessa painoon.
Tee testi, ota putki ja pallo joka sopii napakasti putekn sisään.
Sulje toinen pää ja pudota pallo putkeen, huomaat että pallo putoaa hitaasti johtuen sen alle jääneen ilman kohonneesta ilmanpaineesta.

Tietenkin jos kyseessä on sellinen monen hissin hissikuilu niin silloin tuo ei päde.

Anonyymi00027 kirjoitti:

Taitaapi hissikorin putoamiseen vaikuttaa aivan muut tekijät kuin tilavuus suteessa painoon.
Tee testi, ota putki ja pallo joka sopii napakasti putekn sisään.
Sulje toinen pää ja pudota pallo putkeen, huomaat että pallo putoaa hitaasti johtuen sen alle jääneen ilman kohonneesta ilmanpaineesta.

Tietenkin jos kyseessä on sellinen monen hissin hissikuilu niin silloin tuo ei päde.

Lue lisää

Jos se putki on kuparia ja pallo on magneetti, putoaa pallo hitaasti vaikka putken molemmat päät ovat avoimina.

Sadepisaran muoto pudotessa on hyvin lähellä palloa. Syy on veden pintajännitys.
Eli erittäin kaukana virtaviivaisesta muodosta.

Pienen henkilhissikorinkin kokoinen kivi painaisi luokkaa 15000 kg mutta kun se ei ole umpikiveä, ei se paina kuin ehkä 500- 700 kg. Vapaassa pudotuksessa hissikorin kokoinen kivi putoaisi aivan eri nopeudella kuin millä hissikori putoaa sillä hissikorin rajanopeus on sen hyvin paljon pienemmästä tiheydestä johtuen paljon pienempi kuin tiheän kiven.
Ihan tarpeetonta myös kiistellä siitä paljonko hissikorin putomista rajoittaa se itse hissikuilun tila, jonkin verran se varmaan rajoittaa mutta lujaa se alas painuu jos pidikkeistään vapaaksi joutuu...
Eli hissikori ei putoa kuin kivi vaikka se pudotettaisiin lentokoneesta kilometrin korkeudesta. Jos samasta korkeudesta samanaikaisesti pudotetaan kivi, se on maassa kiven koosta riippumatta ennen hissikoria...ja huom: Esim. höyhen olisi maassa samassa tilanteessa pudotettuna paljon myöhemmin kuin hissikori, aivan ihmeellistä.

Anonyymi00030 kirjoitti:

Pienen henkilhissikorinkin kokoinen kivi painaisi luokkaa 15000 kg mutta kun se ei ole umpikiveä, ei se paina kuin ehkä 500- 700 kg. Vapaassa pudotuksessa hissikorin kokoinen kivi putoaisi aivan eri nopeudella kuin millä hissikori putoaa sillä hissikorin rajanopeus on sen hyvin paljon pienemmästä tiheydestä johtuen paljon pienempi kuin tiheän kiven.
Ihan tarpeetonta myös kiistellä siitä paljonko hissikorin putomista rajoittaa se itse hissikuilun tila, jonkin verran se varmaan rajoittaa mutta lujaa se alas painuu jos pidikkeistään vapaaksi joutuu...
Eli hissikori ei putoa kuin kivi vaikka se pudotettaisiin lentokoneesta kilometrin korkeudesta. Jos samasta korkeudesta samanaikaisesti pudotetaan kivi, se on maassa kiven koosta riippumatta ennen hissikoria...ja huom: Esim. höyhen olisi maassa samassa tilanteessa pudotettuna paljon myöhemmin kuin hissikori, aivan ihmeellistä.

Lue lisää

Nauraa kippurassa KoulupudokasUunoja, kappaleen paino tai massa ei vaikuta putoamisnopeuteen. Kaikki kappaleet putoavat samassa ajassa samalta korkeudelta. Toki ilmanvastus ja esineen muoto vaikuttavat!!!

Asian voi muuten, jos on lukutaitoinen, tarkista lukuisilta tiedeaiheisilta sivuilta halutessaan!!!

Anonyymi00031 kirjoitti:

Nauraa kippurassa KoulupudokasUunoja, kappaleen paino tai massa ei vaikuta putoamisnopeuteen. Kaikki kappaleet putoavat samassa ajassa samalta korkeudelta. Toki ilmanvastus ja esineen muoto vaikuttavat!!!

Asian voi muuten, jos on lukutaitoinen, tarkista lukuisilta tiedeaiheisilta sivuilta halutessaan!!!

Lue lisää

Jos ilmannvastus ja esineen muoto vaikuttavat niin miten ne vaikuttavat elleivät ne kuitenkaan vaikuta..?

Anonyymi00031 kirjoitti:

Nauraa kippurassa KoulupudokasUunoja, kappaleen paino tai massa ei vaikuta putoamisnopeuteen. Kaikki kappaleet putoavat samassa ajassa samalta korkeudelta. Toki ilmanvastus ja esineen muoto vaikuttavat!!!

Asian voi muuten, jos on lukutaitoinen, tarkista lukuisilta tiedeaiheisilta sivuilta halutessaan!!!

Lue lisää

Eräs astronautti, olisiko ollut Alan Bean, näytti tämän kuussa pudottamalla kaksi erimassaista esinettä. Hauskaa!

Anonyymi00093 kirjoitti:

Eräs astronautti, olisiko ollut Alan Bean, näytti tämän kuussa pudottamalla kaksi erimassaista esinettä. Hauskaa!

Kuussa ilmanvastus on vähän erilainen kuin yleensä hissikuilussa.

Eivät tietenkään - teräskuulalla ei ole tunteita ollenkaan.

Anonyymi00047 kirjoitti:

Eivät tietenkään - teräskuulalla ei ole tunteita ollenkaan.

Ahaa, ja mistä sinä nyt keksit tunteet..?

Anonyymi00051 kirjoitti:

Ahaa, ja mistä sinä nyt keksit tunteet..?

Eikö se johdu tunteista, jos ihminen suuttuu tai repeää holtittomaan nauruun?

(no joo, vähän ontuva kevennys tähän paikkaan)

Kiitos kun jaoit tunteesi meidän muiden kanssa.

Merkillisestä rivivälihyppelystä päätellen keskustelet itsesi kanssa itsellesi vastaillen, hyvä hyvä.
Nopeudella 9,9 m/s kai yrität tavoitella maan vetovoiman kiihtyvyyttä, se kuitenkin kirjoitetaan noin 9,8 m/s2, siis 9,8 metriä per sekunti toiseen. Se on siis maan vetovoiman kiihtyvyys eikä kerro sellaisenaan vielä mitään jonkin kappaleen putoamisnopeudesta...
Kun sitä ponnistushyppyäsi mietit, otetaanpa se vaikka seuraavalla tavalla vertailtavaksi: Oletetaan että joku pudottautuu esim. 8- kerroksisen talon ylimmästä kerroksesta ja onnistuu laskeutumaan katuun jalat edellä. Miten on hyppäämisen mahdollisuus´sen silmänräpäyksen aikana kun jalat osuvat katuun.Mitään hyppäämisen mahdollisuutta ei ylksinkertaisesti ole koska ihmisen voima siinä tilanteessa ei edes sekunnin tuhannesosan tarkkuudella riitä pysäyttämään laskeutumista, jos hidastuvuutta tuleekin, se on niin minimaalisen vähäistä että voimme sen sivuuttaa epäolennaisena asiana, se ei ihmistä siinä pelasta. Mm. pudottautujan nilkat, polvet, lonkat jne. silppuuntuvat aika tehokkaasti ja kuolema lienee varsin todennäköinen seuraus äkkipysäytyksestä ja niin onkin valitettavasti tapahtuntut useammalle ihmiselle meillä ihan vika vuodenkin aikana vaikka ovat pudonneet/pudottautuneet paljon matalammalta.
Mutta piti vertailla, siispä oletetaan seuraavaksi että pudottatuujan halkojen alla on joku vaikka 60 kertaa 60 cm kokoinen levynkappale. Vaikka siinä hissikorin paino puuttuu, tilanne muuten vastaa riittävällä tarkkuudella samaa kuin jos putoaja seisoisi 8- kerroksesta hissikuilussa vapaasti putoavan hissin lattialla. Ja muuten lopputulema olisi riittävällä tarkkuudella ilmaistuna aivan sama kuin olisi ollut kadulle putoavalla, mistään ponnistusyrityksestä ei olisi apua, ihan samoin ihminen silppuuntuisi jne.

OK, näin on.

Kuinka korkealle ihminen pystyy hyppäämään paikoiltaan hississä.

Anonyymi00060 kirjoitti:

Kuinka korkealle ihminen pystyy hyppäämään paikoiltaan hississä.

Jos oletetan 1 m, niin hypyn lähtönopeus pitää olla 4.4 m/s. Osa hyppäysenergiasta menee myös hissikorin rekyyliin, riippuen korin painosta.

Anonyymi00058 kirjoitti:

Merkillisestä rivivälihyppelystä päätellen keskustelet itsesi kanssa itsellesi vastaillen, hyvä hyvä.
Nopeudella 9,9 m/s kai yrität tavoitella maan vetovoiman kiihtyvyyttä, se kuitenkin kirjoitetaan noin 9,8 m/s2, siis 9,8 metriä per sekunti toiseen. Se on siis maan vetovoiman kiihtyvyys eikä kerro sellaisenaan vielä mitään jonkin kappaleen putoamisnopeudesta...
Kun sitä ponnistushyppyäsi mietit, otetaanpa se vaikka seuraavalla tavalla vertailtavaksi: Oletetaan että joku pudottautuu esim. 8- kerroksisen talon ylimmästä kerroksesta ja onnistuu laskeutumaan katuun jalat edellä. Miten on hyppäämisen mahdollisuus´sen silmänräpäyksen aikana kun jalat osuvat katuun.Mitään hyppäämisen mahdollisuutta ei ylksinkertaisesti ole koska ihmisen voima siinä tilanteessa ei edes sekunnin tuhannesosan tarkkuudella riitä pysäyttämään laskeutumista, jos hidastuvuutta tuleekin, se on niin minimaalisen vähäistä että voimme sen sivuuttaa epäolennaisena asiana, se ei ihmistä siinä pelasta. Mm. pudottautujan nilkat, polvet, lonkat jne. silppuuntuvat aika tehokkaasti ja kuolema lienee varsin todennäköinen seuraus äkkipysäytyksestä ja niin onkin valitettavasti tapahtuntut useammalle ihmiselle meillä ihan vika vuodenkin aikana vaikka ovat pudonneet/pudottautuneet paljon matalammalta.
Mutta piti vertailla, siispä oletetaan seuraavaksi että pudottatuujan halkojen alla on joku vaikka 60 kertaa 60 cm kokoinen levynkappale. Vaikka siinä hissikorin paino puuttuu, tilanne muuten vastaa riittävällä tarkkuudella samaa kuin jos putoaja seisoisi 8- kerroksesta hissikuilussa vapaasti putoavan hissin lattialla. Ja muuten lopputulema olisi riittävällä tarkkuudella ilmaistuna aivan sama kuin olisi ollut kadulle putoavalla, mistään ponnistusyrityksestä ei olisi apua, ihan samoin ihminen silppuuntuisi jne.

Lue lisää

Lällää
Ilmanvastus vastustaa Putoamiskiihtyvyys kiihtyvyyttä,
Hissit on suunniteltu , niinettä jos tapahtuu köysiromahdus , hissikori ei voi ylittää turvallista pudotusta ,

Täytyy monin kertaistaa hissin max paino rajan yli reippaasti yli.

Ajoitus on tärkeää. Jos hyppää liian aikaisin, niin voi satuttaa vain itsensä, kun putoaa takaisin hissin lattialle jo ennen hissin "pohjakosketusta". Kun hyppää juuri ennen pohjakosketusta, niin tällöin hypystä ylöspäin aiheutuva nopeuskomponentti on suurimmillaan.

Anonyymi00062 kirjoitti:

Lällää
Ilmanvastus vastustaa Putoamiskiihtyvyys kiihtyvyyttä,
Hissit on suunniteltu , niinettä jos tapahtuu köysiromahdus , hissikori ei voi ylittää turvallista pudotusta ,

Täytyy monin kertaistaa hissin max paino rajan yli reippaasti yli.

Lue lisää

Miten huonosti osaatkaan kirjoittaa, yksikään yhdyssana ei ollut oikein kirjoitettu.

Maailma on täynnä hissejä, joissa ei ole nykyisiä turvajärjestelyjä.

Anonyymi00066 kirjoitti:

Ajoitus on tärkeää. Jos hyppää liian aikaisin, niin voi satuttaa vain itsensä, kun putoaa takaisin hissin lattialle jo ennen hissin "pohjakosketusta". Kun hyppää juuri ennen pohjakosketusta, niin tällöin hypystä ylöspäin aiheutuva nopeuskomponentti on suurimmillaan.

Lue lisää

Hyppäämisestä voisi olla vain pieni periaatteellinen hyöty.

Tavallinen ihminen kykenee loikkaamaan ylöspäin paikaltaan 25 - 35 cm. osa ei sitäkään ja koripalloilija enemmän. Ponnistuksen lähtönopeus on 5 - 10 km/h, joka on vain muutama prosentti hissikorin putoamisnopeudesta.

Käytännössä tietenkin ajoitus menee ihan hanuriin, koska pohjakosketuksen ajankohtaa ei voi tietää, eikä edes arvita sekunninkaan tarkkuudella.

Anonyymi00068 kirjoitti:

Hyppäämisestä voisi olla vain pieni periaatteellinen hyöty.

Tavallinen ihminen kykenee loikkaamaan ylöspäin paikaltaan 25 - 35 cm. osa ei sitäkään ja koripalloilija enemmän. Ponnistuksen lähtönopeus on 5 - 10 km/h, joka on vain muutama prosentti hissikorin putoamisnopeudesta.

Käytännössä tietenkin ajoitus menee ihan hanuriin, koska pohjakosketuksen ajankohtaa ei voi tietää, eikä edes arvita sekunninkaan tarkkuudella.

Lue lisää

"Ponnistuksen lähtönopeus on 5 - 10 km/h, joka on vain muutama prosentti hissikorin putoamisnopeudesta."

Ponnistusvaiheen maksiminopeus ehkä, mutta kiihtyvyys on taviksella onneton. Atleettinen hyppääjä voi ponnistaa nopeuteen 15 km/h kiihtyvyydellä 3 tai jopa 7 m/s².

Tutkimusten mukaan puuma-kissan ponnistuksen huippukiihtyvyys on jopa 14 m/s² (painovoima huomioiden) ja max-nopeutena yli 30 km/h. Puuma voisi selvitä hissikorin pudotuksesta varsinkin, kun kissoilla on yhdeksan henkeä ja varsin joustava jalkarakenne.

Ongelma olisi käytännössä tietenkin hypyn ajoittaminen ja se, että puuma voisi tulla hissin katosta läpi.

Anonyymi00067 kirjoitti:

Miten huonosti osaatkaan kirjoittaa, yksikään yhdyssana ei ollut oikein kirjoitettu.

Maailma on täynnä hissejä, joissa ei ole nykyisiä turvajärjestelyjä.

Lällällää
M a i l m a s s a o n hi s s e j ä j o i e i o l e t u r v a j ä r j e s t e l m i ä s i l t i n e o n h y v i n t i i v i i t ä a sn n u k s i j a e i v ät k ä p u t o p u t k e s s a v a l to i m e n a a n p a i t si u l k h i s s i t.

Lällällää

Anonyymi00069 kirjoitti:

"Ponnistuksen lähtönopeus on 5 - 10 km/h, joka on vain muutama prosentti hissikorin putoamisnopeudesta."

Ponnistusvaiheen maksiminopeus ehkä, mutta kiihtyvyys on taviksella onneton. Atleettinen hyppääjä voi ponnistaa nopeuteen 15 km/h kiihtyvyydellä 3 tai jopa 7 m/s².

Tutkimusten mukaan puuma-kissan ponnistuksen huippukiihtyvyys on jopa 14 m/s² (painovoima huomioiden) ja max-nopeutena yli 30 km/h. Puuma voisi selvitä hissikorin pudotuksesta varsinkin, kun kissoilla on yhdeksan henkeä ja varsin joustava jalkarakenne.

Ongelma olisi käytännössä tietenkin hypyn ajoittaminen ja se, että puuma voisi tulla hissin katosta läpi.

Lue lisää

Mutta kun puumakaan ei hyppää paikallaan pysyen suoraan ylöspäin, melkoiselta räpiköinniltä sekin saattaisi näyttää. Ylipäätään ihmismäiseen paikallaanhyppyyn ainakaan kookkaimmista eläimistä kykenee vain apina jolla takaraajat ovat suhteellisen vahvat ja joka jo luonnostaan liikkuu paljon pystyasennossa takaraajoillaan.
Puuman hyppy on sivulle loikkaamista eikä sekään kykene loikkaamisvoimaa suuntaamaan vain suoraan ylöspäin vieväksi liikkeeksi.
Mitä tulee tuohon putoavassa hissäissä hyppäämiseen, silloinhan ihmisen on ensin koukistettava jalkojaan jolloin hänen putoamisnopeutensa hieman lisääntyy hänen painopisteensä laskiessa ja se on suo siellä ja vetelä täällä ja kun ihminen on hississä joka putoaa jostain 7- 10 kerroksesta, vetelä hän myös on putoamisen jälkeen...esim. peruskerrostalon 7- krs. lattia on min. noin 17 metrin korkeudella...

Anonyymi00068 kirjoitti:

Hyppäämisestä voisi olla vain pieni periaatteellinen hyöty.

Tavallinen ihminen kykenee loikkaamaan ylöspäin paikaltaan 25 - 35 cm. osa ei sitäkään ja koripalloilija enemmän. Ponnistuksen lähtönopeus on 5 - 10 km/h, joka on vain muutama prosentti hissikorin putoamisnopeudesta.

Käytännössä tietenkin ajoitus menee ihan hanuriin, koska pohjakosketuksen ajankohtaa ei voi tietää, eikä edes arvita sekunninkaan tarkkuudella.

Lue lisää

"Tavallinen ihminen kykenee loikkaamaan ylöspäin paikaltaan 25 - 35 cm."

Vähän alakanttiin on nuo lukemasi, tai sitten puhut huonokuntoisista ja/tai yli 50-vuotiaista.

Anonyymi00072 kirjoitti:

"Tavallinen ihminen kykenee loikkaamaan ylöspäin paikaltaan 25 - 35 cm."

Vähän alakanttiin on nuo lukemasi, tai sitten puhut huonokuntoisista ja/tai yli 50-vuotiaista.

Lue lisää

Vanhus tai lihava pystyy hyppäämään paikaltaan suoraan ylös 10 senttiä jos sitäkään, nykynuori ei pysty hyppäämään enempää kuin 20 senttiä, paljon liikkuva hyppää 35 senttiä, urheilija yli 50 senttiä ja ammattihyppääjä jopa yli 80 senttiä.

Puuma pystyy hyppäämään 4 - 5 metriä suoraan ylös.

Elefantti ei kykene hyppäämään lainkaan.

Anonyymi00073 kirjoitti:

Vanhus tai lihava pystyy hyppäämään paikaltaan suoraan ylös 10 senttiä jos sitäkään, nykynuori ei pysty hyppäämään enempää kuin 20 senttiä, paljon liikkuva hyppää 35 senttiä, urheilija yli 50 senttiä ja ammattihyppääjä jopa yli 80 senttiä.

Puuma pystyy hyppäämään 4 - 5 metriä suoraan ylös.

Elefantti ei kykene hyppäämään lainkaan.

Lue lisää

Kysytään paljonko ihminen kykenee nostamaan painopistettään suoraan ylöspäin suuntautuvassa hypyssä siihen nähden missä on hänen painopisteensä kun hän seisoo suorana paikallaan?
Kun hän valmistautuu hyppyyn, hän koukistaa jalkojaan sekä polvista että lonkasta jolloin painopistekin laskee. Hypätessä painopiste on siis ensin palautettava ja vasta sen jälkeen alkaa nousuosuus. Monilla aikuisilla nykyihmisillä se jäänee 20- 30 cm vaiheille, toki ponnistusvoimaa ja - tekniikkaakin voi vähän myös treenata ja tulosta sentillä- parilla siten kohentaa.
Puumakaan ei hypi 4- 5 metriä pystysuoraan varsinkaan kun sillä ei ole siihen mitään tarvetta, puuhunkaan sen ei tarvitse hyppiä koska se voi nousta sinne jos sen saalis sattumoisin olisi puussa.

Anonyymi00074 kirjoitti:

Kysytään paljonko ihminen kykenee nostamaan painopistettään suoraan ylöspäin suuntautuvassa hypyssä siihen nähden missä on hänen painopisteensä kun hän seisoo suorana paikallaan?
Kun hän valmistautuu hyppyyn, hän koukistaa jalkojaan sekä polvista että lonkasta jolloin painopistekin laskee. Hypätessä painopiste on siis ensin palautettava ja vasta sen jälkeen alkaa nousuosuus. Monilla aikuisilla nykyihmisillä se jäänee 20- 30 cm vaiheille, toki ponnistusvoimaa ja - tekniikkaakin voi vähän myös treenata ja tulosta sentillä- parilla siten kohentaa.
Puumakaan ei hypi 4- 5 metriä pystysuoraan varsinkaan kun sillä ei ole siihen mitään tarvetta, puuhunkaan sen ei tarvitse hyppiä koska se voi nousta sinne jos sen saalis sattumoisin olisi puussa.

Lue lisää

Alle kolmekymppinen keskikuntoinen nuorimies hyppää ylöspäin lähes puoli metriä, alle viisikymppinenkin vielä noin 40 senttiä (UKK-instituutti). Useampikin huippu-urheilija on pystynyt hyppäämään paikallaan yli metrin korkeudelle.

Anonyymi00076 kirjoitti:

Alle kolmekymppinen keskikuntoinen nuorimies hyppää ylöspäin lähes puoli metriä, alle viisikymppinenkin vielä noin 40 senttiä (UKK-instituutti). Useampikin huippu-urheilija on pystynyt hyppäämään paikallaan yli metrin korkeudelle.

Lue lisää

Mikä se suomalaisten keski- ikä olikaan. Kun puhutaan jostain keskimääräisestä, ei silloin puhuta vain paraimmistosta.

Anonyymi00076 kirjoitti:

Alle kolmekymppinen keskikuntoinen nuorimies hyppää ylöspäin lähes puoli metriä, alle viisikymppinenkin vielä noin 40 senttiä (UKK-instituutti). Useampikin huippu-urheilija on pystynyt hyppäämään paikallaan yli metrin korkeudelle.

Lue lisää

"Useampikin huippu-urheilija on pystynyt hyppäämään paikallaan yli metrin korkeudelle."

Suomalaisista ei tunneta yhtään, maailmalla tunnetaan ihan muutama. 80 cm ilman vauhtia on jo todella huippusuoritus.

Steissiltä otettu nuori ei edes ymmärrä mitä pitää tehdä, kun hänen käsketään hypätä ilmaan ylös. Armeijassa nuoret juoksevat cooperissa 2000 metriä, sen jälkeen voivat hypätä korkeintaan 30 senttiä ilmaan.

Suomen lihava kansa (70 % kaikista aikuisista, keskipaino 120 kiloa) kun hyppäisi yhtä aikaa sen pystymänsä kymmenen senttiä ylös, koko maapallo suistuisi radaltaan.

Anonyymi00073 kirjoitti:

Vanhus tai lihava pystyy hyppäämään paikaltaan suoraan ylös 10 senttiä jos sitäkään, nykynuori ei pysty hyppäämään enempää kuin 20 senttiä, paljon liikkuva hyppää 35 senttiä, urheilija yli 50 senttiä ja ammattihyppääjä jopa yli 80 senttiä.

Puuma pystyy hyppäämään 4 - 5 metriä suoraan ylös.

Elefantti ei kykene hyppäämään lainkaan.

Lue lisää

Puuma hyppää sen 4 - 5 metriä ylös, jos laiskuuttaan haluaa, en ole nähnyt, mutta verkko näin kertoo.

Elefantti ei osaa hypätä, koska sen ei tarvitse. Elefantilla on norsun muisti.

Anonyymi00077 kirjoitti:

Mikä se suomalaisten keski- ikä olikaan. Kun puhutaan jostain keskimääräisestä, ei silloin puhuta vain paraimmistosta.

Keski-ikä on noin 44 vuotta. Ei nuo UKK-instituutin viitearvot olleet paraimmistolle, vaan keskikuntoiselle.

Tuon hyppelyn takia suihkoneen takaseinät on vuorattu superlonilla.

NFL:stä ja NBA:sta löytyy.

No missä on ne luvatut metrin hyppääjät?

Anonyymi00085 kirjoitti:

No missä on ne luvatut metrin hyppääjät?

Paljonko oli erään U. Kekkosen ennätys vauhdittomassa korkeushypyssä?

Anonyymi00086 kirjoitti:

Paljonko oli erään U. Kekkosen ennätys vauhdittomassa korkeushypyssä?

Ennätystään en tiedä mutta 1924 hän voitti vauhdittomien hyppyjen SM:n tuloksella 149 cm.
Tuo tulos ei ollut kirjatun YU- historian paras tulos vaan löytyy useita yli 150 cm tuloksia.

Anonyymi00087 kirjoitti:

Ennätystään en tiedä mutta 1924 hän voitti vauhdittomien hyppyjen SM:n tuloksella 149 cm.
Tuo tulos ei ollut kirjatun YU- historian paras tulos vaan löytyy useita yli 150 cm tuloksia.

Lue lisää

Antti Kalliomäki hyppäsi noin 550 cm 1980-luvulla. Kolmiloikassa ennätys on yli 17 metriä.

Paljonko hän hyppäsi vauhditta ylös ilman sitä keppiä?

Urho Kekkonen hyppäsi palmuun saakka Afrikassa.

Anonyymi00091 kirjoitti:

Paljonko hän hyppäsi vauhditta ylös ilman sitä keppiä?

Urho Kekkonen hyppäsi palmuun saakka Afrikassa.

Pelästyi Neuvostoliiton noottia.

Anonyymi00092 kirjoitti:

Pelästyi Neuvostoliiton noottia.

Se nootti tosin tuli vasta 32 vuotta myöhemmin....

Anonyymi00095 kirjoitti:

Se nootti tosin tuli vasta 32 vuotta myöhemmin....

Noottikriisi oli neljä vuotta ennen Kekkosen palmukiipeilyä.

Anonyymi00096 kirjoitti:

Noottikriisi oli neljä vuotta ennen Kekkosen palmukiipeilyä.

Tuosta palmusta sorvattiin Antti Kalliomäelle kepakko, jolla hän hyppäsi kolmiloikkaa yli 5,50 m.

Anonyymi00096 kirjoitti:

Noottikriisi oli neljä vuotta ennen Kekkosen palmukiipeilyä.

Toistan vaikka viestini poistetaankin: U. Kekkonen voitti Suomen mestaruuden vauhdittomien hyppylajien kisoissa 1924 mutta nootti tuli vasta 32 vuotta myöhemmin.
Kaikkihan me muistamme ns. Novosibirskin lavastuksen.

Anonyymi00098 kirjoitti:

Toistan vaikka viestini poistetaankin: U. Kekkonen voitti Suomen mestaruuden vauhdittomien hyppylajien kisoissa 1924 mutta nootti tuli vasta 32 vuotta myöhemmin.
Kaikkihan me muistamme ns. Novosibirskin lavastuksen.

Lue lisää

Kyse oli Kekkosen palmuun kiipeämisestä 1965. Nuo numerosi eivät täsmää noottikriisiin, joka oli siis vuonna 1961.

Anonyymi00099 kirjoitti:

Kyse oli Kekkosen palmuun kiipeämisestä 1965. Nuo numerosi eivät täsmää noottikriisiin, joka oli siis vuonna 1961.

Totta, noottikriisin ajankohdan muistin kiireessä väärin mutta eipä Kekkonen sitäkään hyppinyt karkuun eikä sen takia palmuun, hän nimittäin matkusti Novosibirskiin pirskeisiin.