BB teoria todistaa aukottomasti että maailmankaikkeuden synty oli itsessään yliluonnollinen tapahtuma. Tällä hetkellä nykytiede pyrkii kuitenkin kiistämään kaiken yliluonnollisen olemassaolon.
Big Bang, eli universumin synty oli yliluonnollinen tapahtuma
Anonyymi-ap
39
555
Vastaukset
- Anonyymi00001
Ei kun tiede ei vielä tiedä mitä ihan alussa tapahtui.
- Anonyymi00002
Nytkö se alkoi taas?
Jos ja kun BB alkoi tyhjiön kvanttifkuktaatiosta, se on aivan fysiikan lakien mukainen tapahtuma. - Anonyymi00003
"Tällä hetkellä nykytiede pyrkii kuitenkin kiistämään kaiken yliluonnollisen olemassaolon."
Ei olemattomuutta tarvitse erikseen todistaa. Mikäli yliluonnollisuudesta löytyy näyttöä, tiede alkaa punnita näytön painavuutta. Siinäkin positiivisen väitteen esittäjällä on todstuskaakka. - Anonyymi00004
https://arxiv.org/abs/2603.04159
Observational Indistinguishability and the Beginning of the Universe
Tässä on tekoälyn tekemä yhteenveto, josta on jätetty matematiikka pois:
Paperi rakentaa yhtenäisen ja laajan argumentin siitä, että emme voi havaintojen perusteella ratkaista kysymystä siitä, alkoiko koko fysikaalinen universumi vai ei. Se lähtee liikkeelle kosmologian peruskysymyksestä: voimmeko päätellä, että maailmankaikkeudella oli alku, esimerkiksi alkuräjähdyksen muodossa? Vaikka singulariteettiteoreemat ovat usein tulkittu viittaavan alkuun, kirjoittaja korostaa, että nämä teoreemat eivät todista universumin alkua, vaan ainoastaan geodeettista epätäydellisyyttä, ja että niiden soveltaminen edellyttää globaaleja ehtoja, joita emme voi havaintojen perusteella varmistaa. Lisäksi teoreemat eivät kerro, onko epätäydellisyys kaikkialla menneisyydessä vai vain tietyillä alueilla, eikä siitä, onko kyseessä todellinen alku vai jokin muu raja.
Tämän jälkeen paperi tarkastelee argumenttia, jonka mukaan universumin alku olisi todennäköinen, koska kaikki tunnetut ikuiset mallit vaikuttavat epätodennäköisiltä. Kirjoittaja osoittaa, että tällainen päättely on virheellinen: vaikka jokainen tunnettu malli olisi epätodennäköinen, tuntemattomien mallien joukko voi olla suuri tai jopa ääretön, eikä yksittäisten mallien kumoaminen kerro mitään koko luokan todennäköisyydestä. Siksi todennäköisyysargumentit eivät voi ratkaista kysymystä universumin alusta.
Paperi määrittelee kaksi välttämätöntä ehtoa, joiden pitäisi toteutua, jos universumilla todella olisi alku. Ensimmäinen on stabiili kausaalisuus, joka tarkoittaa globaalia aikasuunnan rakennetta ilman kausaalisia paradokseja. Toinen on kaikkialla menneisyyteen suuntautuva b-epätäydellisyys, eli se, että jokainen aikasuora päättyy äärelliseen menneisyyteen. Nämä ehdot ovat välttämättömiä, mutta eivät riittäviä, ja niiden toteutuminen on havaintojen perusteella ratkaisematon kysymys.
Paperin keskeinen tekninen osa rakentuu Malament–Manchak -teoreemien ympärille. Nämä teoreemat osoittavat, että mille tahansa avaruusajalle voidaan rakentaa havaintojen kannalta erottamaton vastinpari, jolla on täysin erilaiset globaalit ominaisuudet. Kirjoittaja laajentaa näitä tuloksia ja todistaa kolme uutta korollaaria. Ensimmäinen osoittaa, että emme voi havaintojen perusteella tietää, täyttyvätkö singulariteettiteoreemojen edellyttämät globaalit ehdot, kuten globaali hyperbolisuus. Toinen osoittaa, että emme voi tietää, onko universumi stabiilisti kausaalinen. Kolmas osoittaa, että emme voi tietää, onko universumi kaikkialla menneisyyteen b-epätäydellinen. Näin ollen jokaisella havaittavissa olevalla universumilla on havaintojen kannalta identtinen vastinpari, jossa universumilla ei ole alkua, vaikka alku näyttäisi havaintojen perusteella todennäköiseltä.
Paperi käsittelee myös induktiota mahdollisena ratkaisuna: voisimmeko päätellä universumin globaalit ominaisuudet paikallisten havaintojen perusteella? Kirjoittaja osoittaa, että tämä ei onnistu, koska havaintojen kannalta erottamattomat avaruusajat jakavat samat paikalliset ominaisuudet. Induktio ei siis voi erottaa universumia, jolla on alku, universumista, jolla ei ole.
Lopuksi paperi päätyy filosofisesti vahvaan johtopäätökseen: universumin globaaleja ominaisuuksia ei voida ratkaista havaintojen perusteella. Emme voi tietää, alkoiko universumi, emmekä voi tietää, täyttyvätkö singulariteettiteoreemojen ehdot tai onko universumilla globaalia aikasuunnan rakennetta. Tämä ei tarkoita, ettei alku olisi mahdollinen, vaan että havaintoperusteinen varmuus on periaatteellisista syistä saavuttamaton. Näin paperi haastaa sekä kosmologian että tieteenfilosofian perinteisiä oletuksia ja korostaa, että universumin globaali rakenne on perustavanlaatuisesti alimääräytynyt.- Anonyymi00005
Universumin alku ja tiedon rajat
Paperin filosofinen merkitys rakentuu ajatukselle, että universumin alku ei ole vain empiirisesti vaikea kysymys, vaan periaatteellisesti ratkaisematon. Tämä siirtää keskustelun pois siitä, millaisia havaintoja tai mittauksia voisimme tulevaisuudessa tehdä, ja kohti syvempää pohdintaa siitä, mitä tieto ylipäätään voi olla kosmologiassa. Jos jokaiselle havaittavissa olevalle universumille on olemassa havaintojen kannalta identtinen vastinpari, jossa universumi ei ala, silloin kysymys alusta ei ole empiirinen kysymys lainkaan. Se kuuluu samaan luokkaan kuin kysymys siitä, onko maailmankaikkeus äärellinen vai ääretön: se on fysikaalisen teorian sallima, mutta havaintojen ulottumattomissa.
Avaruusajan globaali rakenne ja alimääräytyneisyys
Filosofisesti keskeinen teema on alimääräytyneisyys. Paperi osoittaa, että avaruusajan globaali rakenne ei seuraa paikallisista havainnoista, vaikka nämä havainnot olisivat kuinka täydellisiä. Tämä haastaa perinteisen tieteellisen realismin, jonka mukaan riittävän laaja havaintoaineisto voi periaatteessa ratkaista kaikki fysikaaliset kysymykset. Kosmologiassa näin ei ole: universumin globaali rakenne on aina avoin useille vaihtoehdoille, jotka ovat keskenään havaintojen kannalta erottamattomia. Tämä tarkoittaa, että kosmologinen tieto on väistämättä epätäydellistä tavalla, jota mikään teknologinen kehitys ei voi korjata.
Singulariteettiteoreemien filosofinen uudelleentulkinta
Singulariteettiteoreemat ovat usein tulkittu todisteiksi universumin alusta, mutta paperi osoittaa, että tämä tulkinta on filosofisesti ongelmallinen. Teoreemat edellyttävät globaaleja ehtoja, joita emme voi havaita, ja niiden johtopäätökset koskevat vain geodeettista epätäydellisyyttä, eivät konkreettista alkupistettä. Filosofisesti tämä merkitsee, että singulariteettiteoreemat eivät ole metafyysisiä väitteitä universumin synnystä, vaan matemaattisia tuloksia, joiden soveltaminen todellisuuteen on aina epävarmaa. Tämä siirtää keskustelun pois siitä, mitä teoreemat todistavat, ja kohti sitä, mitä ne eivät voi todistaa.
Induktion rajat kosmologiassa
Paperi käsittelee myös induktion ongelmaa: voimmeko päätellä universumin globaalit ominaisuudet paikallisten havaintojen perusteella? Filosofisesti tämä liittyy klassiseen kysymykseen siitä, missä määrin induktio voi oikeuttaa väitteitä, jotka ylittävät havaintojen rajat. Paperin tulos on pessimistinen: koska havaintojen kannalta identtiset avaruusajat voivat erota globaalisti mielivaltaisesti, induktio ei voi koskaan oikeuttaa väitettä universumin alusta. Tämä on merkittävä filosofinen johtopäätös, koska se osoittaa, että kosmologinen induktio on heikompaa kuin arkinen induktio, eikä sitä voi vahvistaa millään lisähavainnoilla.
Metafyysiset seuraukset universumin alusta
Kysymys universumin alusta on metafyysisesti latautunut, koska se liittyy syihin, selityksiin ja olemassaolon perimmäiseen luonteeseen. Paperin tulos, jonka mukaan alku ei ole havaittavissa, merkitsee, että alkuun liittyvät metafyysiset väitteet eivät voi saada tukea empiirisestä kosmologiasta. Tämä ei tee niistä vääriä, mutta se tekee niistä empiirisesti neutraaleja. Filosofisesti tämä asettaa universumin alkuun liittyvät teoriat samaan asemaan kuin monet muut metafyysiset hypoteesit: ne ovat mahdollisia, mutta eivät havaintojen avulla ratkaistavissa.
Tieteenfilosofinen merkitys
Paperi haastaa käsityksen siitä, että luonnontieteet voivat periaatteessa vastata kaikkiin fysikaalisiin kysymyksiin. Se osoittaa, että kosmologia on erityinen tieteenala, jossa havaintojen rajoitukset ovat syvempiä kuin muilla aloilla. Tämä ei johdu teknologian puutteesta, vaan siitä, että olemme osa järjestelmää, jota tutkimme. Emme voi astua universumin ulkopuolelle tarkastelemaan sen globaalia rakennetta, ja siksi tietyt kysymykset jäävät väistämättä avoimiksi. Filosofisesti tämä muistuttaa Kantin ajatusta siitä, että tietyt kysymykset ylittävät mahdollisen kokemuksen rajat.
Lopullinen filosofinen ydin
Paperin filosofinen ydin on ajatus, että universumin alku ei ole empiirinen kysymys, vaan metafyysinen. Havaintojen perusteella emme voi koskaan tietää, alkoiko universumi vai ei, koska aina on olemassa havaintojen kannalta identtinen vaihtoehto, jossa alku puuttuu. Tämä tekee universumin alusta kysymyksen, joka sijaitsee tieteen ja metafysiikan rajapinnassa: se on fysikaalisesti mielekäs, mutta empiirisesti ratkaisematon. Tämä avaa uuden keskustelun siitä, mitä kosmologinen tieto on ja mitä se voi olla, ja haastaa ajatuksen, että universumin alku olisi kysymys, johon tiede voisi antaa lopullisen vastauksen. Anonyymi00005 kirjoitti:
Universumin alku ja tiedon rajat
Paperin filosofinen merkitys rakentuu ajatukselle, että universumin alku ei ole vain empiirisesti vaikea kysymys, vaan periaatteellisesti ratkaisematon. Tämä siirtää keskustelun pois siitä, millaisia havaintoja tai mittauksia voisimme tulevaisuudessa tehdä, ja kohti syvempää pohdintaa siitä, mitä tieto ylipäätään voi olla kosmologiassa. Jos jokaiselle havaittavissa olevalle universumille on olemassa havaintojen kannalta identtinen vastinpari, jossa universumi ei ala, silloin kysymys alusta ei ole empiirinen kysymys lainkaan. Se kuuluu samaan luokkaan kuin kysymys siitä, onko maailmankaikkeus äärellinen vai ääretön: se on fysikaalisen teorian sallima, mutta havaintojen ulottumattomissa.
Avaruusajan globaali rakenne ja alimääräytyneisyys
Filosofisesti keskeinen teema on alimääräytyneisyys. Paperi osoittaa, että avaruusajan globaali rakenne ei seuraa paikallisista havainnoista, vaikka nämä havainnot olisivat kuinka täydellisiä. Tämä haastaa perinteisen tieteellisen realismin, jonka mukaan riittävän laaja havaintoaineisto voi periaatteessa ratkaista kaikki fysikaaliset kysymykset. Kosmologiassa näin ei ole: universumin globaali rakenne on aina avoin useille vaihtoehdoille, jotka ovat keskenään havaintojen kannalta erottamattomia. Tämä tarkoittaa, että kosmologinen tieto on väistämättä epätäydellistä tavalla, jota mikään teknologinen kehitys ei voi korjata.
Singulariteettiteoreemien filosofinen uudelleentulkinta
Singulariteettiteoreemat ovat usein tulkittu todisteiksi universumin alusta, mutta paperi osoittaa, että tämä tulkinta on filosofisesti ongelmallinen. Teoreemat edellyttävät globaaleja ehtoja, joita emme voi havaita, ja niiden johtopäätökset koskevat vain geodeettista epätäydellisyyttä, eivät konkreettista alkupistettä. Filosofisesti tämä merkitsee, että singulariteettiteoreemat eivät ole metafyysisiä väitteitä universumin synnystä, vaan matemaattisia tuloksia, joiden soveltaminen todellisuuteen on aina epävarmaa. Tämä siirtää keskustelun pois siitä, mitä teoreemat todistavat, ja kohti sitä, mitä ne eivät voi todistaa.
Induktion rajat kosmologiassa
Paperi käsittelee myös induktion ongelmaa: voimmeko päätellä universumin globaalit ominaisuudet paikallisten havaintojen perusteella? Filosofisesti tämä liittyy klassiseen kysymykseen siitä, missä määrin induktio voi oikeuttaa väitteitä, jotka ylittävät havaintojen rajat. Paperin tulos on pessimistinen: koska havaintojen kannalta identtiset avaruusajat voivat erota globaalisti mielivaltaisesti, induktio ei voi koskaan oikeuttaa väitettä universumin alusta. Tämä on merkittävä filosofinen johtopäätös, koska se osoittaa, että kosmologinen induktio on heikompaa kuin arkinen induktio, eikä sitä voi vahvistaa millään lisähavainnoilla.
Metafyysiset seuraukset universumin alusta
Kysymys universumin alusta on metafyysisesti latautunut, koska se liittyy syihin, selityksiin ja olemassaolon perimmäiseen luonteeseen. Paperin tulos, jonka mukaan alku ei ole havaittavissa, merkitsee, että alkuun liittyvät metafyysiset väitteet eivät voi saada tukea empiirisestä kosmologiasta. Tämä ei tee niistä vääriä, mutta se tekee niistä empiirisesti neutraaleja. Filosofisesti tämä asettaa universumin alkuun liittyvät teoriat samaan asemaan kuin monet muut metafyysiset hypoteesit: ne ovat mahdollisia, mutta eivät havaintojen avulla ratkaistavissa.
Tieteenfilosofinen merkitys
Paperi haastaa käsityksen siitä, että luonnontieteet voivat periaatteessa vastata kaikkiin fysikaalisiin kysymyksiin. Se osoittaa, että kosmologia on erityinen tieteenala, jossa havaintojen rajoitukset ovat syvempiä kuin muilla aloilla. Tämä ei johdu teknologian puutteesta, vaan siitä, että olemme osa järjestelmää, jota tutkimme. Emme voi astua universumin ulkopuolelle tarkastelemaan sen globaalia rakennetta, ja siksi tietyt kysymykset jäävät väistämättä avoimiksi. Filosofisesti tämä muistuttaa Kantin ajatusta siitä, että tietyt kysymykset ylittävät mahdollisen kokemuksen rajat.
Lopullinen filosofinen ydin
Paperin filosofinen ydin on ajatus, että universumin alku ei ole empiirinen kysymys, vaan metafyysinen. Havaintojen perusteella emme voi koskaan tietää, alkoiko universumi vai ei, koska aina on olemassa havaintojen kannalta identtinen vaihtoehto, jossa alku puuttuu. Tämä tekee universumin alusta kysymyksen, joka sijaitsee tieteen ja metafysiikan rajapinnassa: se on fysikaalisesti mielekäs, mutta empiirisesti ratkaisematon. Tämä avaa uuden keskustelun siitä, mitä kosmologinen tieto on ja mitä se voi olla, ja haastaa ajatuksen, että universumin alku olisi kysymys, johon tiede voisi antaa lopullisen vastauksen.Vihdoinkin filosofit ovat heränneet takaisin kosmologiaan! Tuo on hyvä alku.
Lisäksi voi ottaa mukaan rationaalisen tieteen. Universumia voi tutkia myös rationaalisesti. Empiirisesti ja rationaalisesti, molemmat aina.
Tiede on teorioita, joita muodostetaan empiirisesti ja rationaalisesti. Ja niitä myös testataan empiirisesti ja rationaalisesti.
Kosmologiasta tulee filosofiassa ja tieteessä monta teoriaa, eikä yksi oikea teoria, yhteen ei voi vielä päätyä.
Ja ikuisuus on rationaalisesti parempi kuin alku. Tai ikuisuuden ja alun merkitys katoaa universumin kohdalla.
Ja kaikkeus, universumi, on eri asia kuin erilaiset osauniversumit, joita erheellisesti myös universumeiksi sanotaan. Tarvitaan universumi ja maailma sanojen käsiteanalyysi. Nyt BBssä käsitteet määritellään väärin.
- Anonyymi00006
Yliluonnollinen on sana joka kuvaa luonnontieteellisesti selittämätöntä ja normaalin rajat ylittävää. Jos selitys löytyy niin se ei ole enää yliluonnollista vaan normaalia joten asiat joita pidämme yliluonnollisina voivat osoittautua normaaliksi.
- Anonyymi00007
Paitsi että kukaan ei ole todistanut yliluonnollisen olemassaoloa - sitä ei siis välttämättä edes ole koskaan ollut olemassakaan
- Anonyymi00008
Anonyymi00007 kirjoitti:
Paitsi että kukaan ei ole todistanut yliluonnollisen olemassaoloa - sitä ei siis välttämättä edes ole koskaan ollut olemassakaan
Nykytietämyksen mukaan luonto on täynnä yliluonnollisuutta, jota ei pystytä selittämään matemaattis-fysikaalisesti. Esim. fysikaalinen satunnaisuus — luonnon prosessi, jonka lopputulosta ei voi ennustaa edes teoriassa (kvanttifysiikan mittaustulos) ei ole matemaattisesti tai algoritmisesti tuotettavissa eikä sen alkuperää voida tuntea.
- Anonyymi00010
Anonyymi00008 kirjoitti:
Nykytietämyksen mukaan luonto on täynnä yliluonnollisuutta, jota ei pystytä selittämään matemaattis-fysikaalisesti. Esim. fysikaalinen satunnaisuus — luonnon prosessi, jonka lopputulosta ei voi ennustaa edes teoriassa (kvanttifysiikan mittaustulos) ei ole matemaattisesti tai algoritmisesti tuotettavissa eikä sen alkuperää voida tuntea.
höpö höpö
- Anonyymi00011
Anonyymi00008 kirjoitti:
Nykytietämyksen mukaan luonto on täynnä yliluonnollisuutta, jota ei pystytä selittämään matemaattis-fysikaalisesti. Esim. fysikaalinen satunnaisuus — luonnon prosessi, jonka lopputulosta ei voi ennustaa edes teoriassa (kvanttifysiikan mittaustulos) ei ole matemaattisesti tai algoritmisesti tuotettavissa eikä sen alkuperää voida tuntea.
"Nykytietämyksen mukaan luonto on täynnä yliluonnollisuutta, jota ei pystytä selittämään matemaattis-fysikaalisesti. Esim. fysikaalinen satunnaisuus — luonnon prosessi, jonka lopputulosta ei voi ennustaa edes teoriassa "
Ei stokastisuus tarkoita yliluonnollisuutta. Uskonto näköjään sekoittaa kuupan totaalisesti.
Jutuissasi ei ole logiikkaa pierun varjon vertaa.
Kukaan ei ole toistaiseksi osannut vääntää toimivia Navier-Stokes yhtälöitä turbulenssin syntymiselle. Onko turbulenssi sen takia yliluonnollista? Ei jumankekka mitä sontaa taas. - Anonyymi00017
Anonyymi00011 kirjoitti:
"Nykytietämyksen mukaan luonto on täynnä yliluonnollisuutta, jota ei pystytä selittämään matemaattis-fysikaalisesti. Esim. fysikaalinen satunnaisuus — luonnon prosessi, jonka lopputulosta ei voi ennustaa edes teoriassa "
Ei stokastisuus tarkoita yliluonnollisuutta. Uskonto näköjään sekoittaa kuupan totaalisesti.
Jutuissasi ei ole logiikkaa pierun varjon vertaa.
Kukaan ei ole toistaiseksi osannut vääntää toimivia Navier-Stokes yhtälöitä turbulenssin syntymiselle. Onko turbulenssi sen takia yliluonnollista? Ei jumankekka mitä sontaa taas.Navierin–Stokesin yhtälöt kuvaavat deterministisiä, pseudo-satunnaisia prosesseja. Niissä ei olekaan mitään yliluonnollista, eikä kukaan ole väittänyt että olisi. Yliluonnollisuuksia oletetaan tapahtuvan vasta syvemmällä tasolla. Vasta kvanttimekaaniset satunnaistapahtumat ovat yliluonnollisia ilmiöitä, mikäli superdeterministiset tulkinnat hylätään.
- Anonyymi00035
Anonyymi00010 kirjoitti:
höpö höpö
Tällä komentilla ei kyllä väitellä tohtoriksi.
- Anonyymi00009
BB teoria esitetään aivan kuin tarkkailija olisi astunut universumin ulkopuolelle olevaksi tarkkailijaksi, mikä on kuitenkin täysin mahdotonta tarkkailijalle.
- Anonyymi00012
Aivan juuri - koko jutun ongelma
- Anonyymi00013
Mikään ei tosin ole yliluonnollisempaa kuin se, että tyhjästä syntyy jotakin.
Tulkoon valkeus ja Big Bang ovat ihan samanarvoisia kuvauksia kaiken alusta.
Toki se ego haluaa tietää muita paremmin ja tekee siksi oman valintansa.
Se lempivärikin pitää tietää, että on edes joitakin faktoja kiinteästä itsestä.- Anonyymi00014
Kvanttifysiikan mukaan "tyhjästä" syntyy jatkuvasti hiukkasia. Se on täysin luonnollista.
- Anonyymi00015
Anonyymi00014 kirjoitti:
Kvanttifysiikan mukaan "tyhjästä" syntyy jatkuvasti hiukkasia. Se on täysin luonnollista.
Ensimmäinen suora todiste virtuaalihiukkasten muuttumisesta todellisiksi?
- Anonyymi00019
"Tulkoon valkeus", ja LUOJAMME laittoi virran tietokoneeseen ja valkeus tuli sekä alkoi tietokoneohjelman luominen. Ja voi, huh huh, kun olikin fyysisesti raskasta, kun oli viikon jälkeen oikein levättäväkin.
- Anonyymi00020
Anonyymi00015 kirjoitti:
Ensimmäinen suora todiste virtuaalihiukkasten muuttumisesta todellisiksi?
Näin sen varmaan on oltava, koska koko ajan kaikki vaan lisääntyy ja lisääntyy!
- Anonyymi00016
uutta teoreettista mallia, jonka mukaan pimeä aine olisi syntynyt erillisessä “pimeässä alkuräjähdyksessä” – toisessa, normaalista aineesta erillisessä tapahtumassa varhaisen maailmankaikkeuden aikana.
- Anonyymi00018
Kaikki varmaan kuitenkin tietävät, että mitään alkuräjähdystä ei ollut vaikka kutsutaankin räjähdykseksi - mitään ei siis 'räjähtänyt'.
- Anonyymi00021
Anonyymi00018 kirjoitti:
Kaikki varmaan kuitenkin tietävät, että mitään alkuräjähdystä ei ollut vaikka kutsutaankin räjähdykseksi - mitään ei siis 'räjähtänyt'.
Loogisesti ajatellen sehän olisi edellyttänyt sen jonkin olemisen mikä olisi sitten räjähtänyt, vai?
- Anonyymi00023
Anonyymi00021 kirjoitti:
Loogisesti ajatellen sehän olisi edellyttänyt sen jonkin olemisen mikä olisi sitten räjähtänyt, vai?
Minun ymmärtyksen mukaan on vain jokin kuin nollapiste, tai kyllähän fyysikko Tenkanen kuvaa sitä "ensimmäiseksi kerraksi, kun valo pääsi ainetta karkuun", mutta oliko se heti alussa.
- Anonyymi00024
Anonyymi00023 kirjoitti:
Minun ymmärtyksen mukaan on vain jokin kuin nollapiste, tai kyllähän fyysikko Tenkanen kuvaa sitä "ensimmäiseksi kerraksi, kun valo pääsi ainetta karkuun", mutta oliko se heti alussa.
No joka tapauksessa sen pidemmälle ei voida nähdä. Mutta jos olemme mustassa aukossa, koska aika on väärinpäin, niin olemme kuin halkaistun ja nurinperin käännetyn kumipallon sisällä, käännösjohdan saumakin todennäköisesti ommeltu kiinni, niin turha tämän sisältä on nyt mitään kummallista etsiä, kun kaikki lavasteet on ylt ympärillä.
- Anonyymi00025
Anonyymi00024 kirjoitti:
No joka tapauksessa sen pidemmälle ei voida nähdä. Mutta jos olemme mustassa aukossa, koska aika on väärinpäin, niin olemme kuin halkaistun ja nurinperin käännetyn kumipallon sisällä, käännösjohdan saumakin todennäköisesti ommeltu kiinni, niin turha tämän sisältä on nyt mitään kummallista etsiä, kun kaikki lavasteet on ylt ympärillä.
Ei avaruudesta pääse sen sisälle, ainoa tie olisi mahdollisesti atomiytimestä. Niin, no se lomittuminen viidenteen ulottuvuuteen.
- Anonyymi00026
Anonyymi00024 kirjoitti:
No joka tapauksessa sen pidemmälle ei voida nähdä. Mutta jos olemme mustassa aukossa, koska aika on väärinpäin, niin olemme kuin halkaistun ja nurinperin käännetyn kumipallon sisällä, käännösjohdan saumakin todennäköisesti ommeltu kiinni, niin turha tämän sisältä on nyt mitään kummallista etsiä, kun kaikki lavasteet on ylt ympärillä.
Aika ahdistava tilanne muutenkin, kun kävellään takaperin tulevaisuuteen, ja silmien edessä on vain menneisyys - tee siinä sitten päätöksiä eteenpäin liikkumisen suhteen umpisokkona hapuillen jonnekin vain selän taakse.
- Anonyymi00027
Anonyymi00026 kirjoitti:
Aika ahdistava tilanne muutenkin, kun kävellään takaperin tulevaisuuteen, ja silmien edessä on vain menneisyys - tee siinä sitten päätöksiä eteenpäin liikkumisen suhteen umpisokkona hapuillen jonnekin vain selän taakse.
Pelkkää lottoamista koko ajan.
- Anonyymi00022
Teoria ei todista mitään, ellei sitä ole todistettu oikeaksi, jolloin se ei ole enää teoria, vaan fakta.
- Anonyymi00028
Ei tieteessä ole faktoja, jos ei ns. luonnonlakeja lasketa. Teoria on tieteen korkein kategoria.
- Anonyymi00029
Anonyymi00028 kirjoitti:
Ei tieteessä ole faktoja, jos ei ns. luonnonlakeja lasketa. Teoria on tieteen korkein kategoria.
Mitä faktoja luonnon lakeja?
- Anonyymi00030
Anonyymi00029 kirjoitti:
Mitä faktoja luonnon lakeja?
Ja huomauttaisin vielä aloitusviestiin, että nykyaika ei tunne käsitettä "yliluonnollinen", siis että jotakin on yli luonnollisen, koska ei ole detrminismiä, vaan mikä tahansa ilmiö on mahdollinen, vaikka ei todennäköinen.
- Anonyymi00031
Anonyymi00030 kirjoitti:
Ja huomauttaisin vielä aloitusviestiin, että nykyaika ei tunne käsitettä "yliluonnollinen", siis että jotakin on yli luonnollisen, koska ei ole detrminismiä, vaan mikä tahansa ilmiö on mahdollinen, vaikka ei todennäköinen.
Niin, yliluonnollisia asioita ei ole.
- Anonyymi00036
Anonyymi00031 kirjoitti:
Niin, yliluonnollisia asioita ei ole.
Juu ei - ihmeet ovat luonnollisia ja todistavat tieteen olevan oikeassa.
- Anonyymi00037
Anonyymi00036 kirjoitti:
Juu ei - ihmeet ovat luonnollisia ja todistavat tieteen olevan oikeassa.
Kaikkineen hyvin mielenkiintoinen ilmiökenttä.
- Anonyymi00032
Universumin synty oli luonnollinen tapahtuma. Sen kaikkia yksityiskohtia ei kuitenkaan tunneta. Lammaspaimenien pyhistä hourailuista niitä on ainakin turha etsiä.
- Anonyymi00033
Näin on, kun Jumalanakin on lapsiuhreja vaativa tulivuori, ja Jeesus sitten fiksuna metafysiikan ja sielutieteen opettajana on kuoliaaksi kidutettu uhri tosi Jumalana. On tässä raadollista, sadistista laumaa kerrakseen - kuin petoeläimiä uskontoineen.
- Anonyymi00034
Anonyymi00033 kirjoitti:
Näin on, kun Jumalanakin on lapsiuhreja vaativa tulivuori, ja Jeesus sitten fiksuna metafysiikan ja sielutieteen opettajana on kuoliaaksi kidutettu uhri tosi Jumalana. On tässä raadollista, sadistista laumaa kerrakseen - kuin petoeläimiä uskontoineen.
Äiti Teresa oli hyvä esimerkki, kerrotaan, ettei hän antanut lapsille edes tarpeeksi kipulääkettä, kun kärsimys kuului hänen mukaan elämään.
Mitä muuta se on kuin uskonnollinen tekosyy sadismille.
Ja sitten on niitä, jotka kääntävät sen masokismiksi, ja kiduttavat itseään uskonnon nimissä.
Kuten Opus dei -järjestön jäsenet piikkivyöllä. Kertoi Timo Soinin poliittinen neuvonantaja ja puheiden kirjoittaja Oskari Juurikkala artiikkelissaa 'Jeesuksen aasi'. - Anonyymi00038
Anonyymi00034 kirjoitti:
Äiti Teresa oli hyvä esimerkki, kerrotaan, ettei hän antanut lapsille edes tarpeeksi kipulääkettä, kun kärsimys kuului hänen mukaan elämään.
Mitä muuta se on kuin uskonnollinen tekosyy sadismille.
Ja sitten on niitä, jotka kääntävät sen masokismiksi, ja kiduttavat itseään uskonnon nimissä.
Kuten Opus dei -järjestön jäsenet piikkivyöllä. Kertoi Timo Soinin poliittinen neuvonantaja ja puheiden kirjoittaja Oskari Juurikkala artiikkelissaa 'Jeesuksen aasi'.Ja näitä Jeesuksella ratsastavia aaseja sitten uskonnosta löytyykin pilvin pimein.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
IS: Väitöstutkimus - Pyöräilybuumi oli pelkkä kupla!
Pyöräilybuumista paljastui karu totuus Väitöstutkimuksen mukaan suuri suomalainen pyöräilyrenessanssi olikin vain pelkk51264Turussa Varissuolla bussikuski ajoi lapsen yli lapsi kuoli
Poliisi " Epäilee " kuskia törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja törkeästä kuolemantuottamuksesta.1681183Milloin bikineistä
Tuli juhla tai esiintymis asu? Pikkasen harkintaa vois käyttää. Bikinit kuuluvat uimarannalle. No, mitä maailman tähdet1021045Mene perheinesi arkkiin - kasteelle !
Juutalaiset oli hyvin lapsirakkaita, mitään ehkäisyä ei käytetty. Perheissä oli paljon lapsia. Viiden koko perheen kast470987- 131884
Me, kaikki suomalaiset, emme pommita Pietaria
Vaikka Suomen tasavalta, yhdessä muun Euroopan sekä USA:n kanssa käykin hyökkäyssotaansa Venäjää vastaan, pommittaen nyt271879Olimmeko molemmat
ujoja ja hankalia, vai minä vain? Mietin, oliko se silloin epävarmuutta vai kiinnostuksen puutetta.71874Johanna Tukiainen ei suostu muuttamaan pois vuokra-asunnosta!
Seiska kertoi tänään, että Johanna Tukiainen ei ole suostunut poistumaan Helsingin Munkkisaarenkadun vuokra-asunnostaan.64786Mun on ikävä sua J ,
Mun on ikävä sua J, haluaisin tutustua paremmin (vaikka tämä aivan älytöntä onkin). Voitaisiinko nähdä ja jutella ihan45773Apostolit kastoivat eri tavalla kuin kirkko
Raamatussa on kaksi ristiriitaista kastekaavaa. Toinen ei voi olla oikea. Kumpi on alkuperäinen? "Menkää siis ja tehkää395753