Koskenkorvan kouluhanke romahduttaa kunnan talouden

Ne oli jo onnistuneet rakentamaan pihan 30 senttimetriä liian korkealle. Ajattelinkin että aikovatko laittaa kaadot kivijalkaa kohti, se olisi niin Paavon tapaista.
No nyt soraa ajetaan pois, meneekö jonkun kepupäättäjän savimonttuun? Huhujen mukaan tarkastuslautakunta voisi kiinnostua asiasta?
Mittavirheet kun on 30 senton luokkaa, saattaa olla että koulun kustannukset kasvaa vielä miljoonilla. Valvonta on kyläläisten käsissä, tuotakaan ei olisi omin voimin huomattu.

Väestörekisteritietojen 20.9.2025 perusteella Yhdistettynä Koskenkorvan, Västilän, Nopankylän ja Luoman koulujen yhteinen oppilasmäärä luokilla 1-6 kehittyy seuraavasti:

Lukuvuosi 2027-2028 yhteensä 183 oppilasta
Lukuvuosi 2028-2029 yhteensä 169 oppilasta.
Lukuvuosi 2029-2030 yhteensä 153oppilasta
Lukuvuosi 2030-2031 yhteensä 142 oppilasta
Lukuvuosi 2031-2032 yhteensä 131 oppilasta.

Oppilaskohtainen kustannus nousee tasaisesti, koska oppilasmäärä laskee vuosittain.
Suurin osa kustannuksesta muodostuu lainan takaisinmaksusta ja henkilöstöstä.
Vuonna 2031–32 oppilaskohtainen kustannus ylittää jo 16 000 €/oppilas, mikä on merkittävä nousu verrattuna 13 000 €:n tasoon vuonna 2027–28.

Eikö olisi viisainta poistaa koulusta jo nyt yksi moduuli ja laittaa vastuuseen ne, jotka tekivät päätöksen rakentaa Koskenkorvalle, Ilmajoen suurimpaan muuttotappiokylään 50-oppilasta/ liian ison koulun.

Mutta Ahti lupasi että uusi suurkoulu on valtava vetovoimatekijä Koskenkorvan kylälle!
Uutta tupaa rakennetaan ja Valtionpuistoon kaavoitettiin uutta asuntotonttia, valtavaa buustia luvattiin.
Nelikaistaa luvattiin Koskenkorvalle, mutta kokoajan on hanketta jarrutettu ja maakuntaliitossa ajetaan junaradan korjaamista.
Puhutaan yhtä ja tehdään toista.

"Koskenkorvan alueelle rakennetaan uusi alakoulu, johon siirretään Koskenkorvan, Västilän ja Ilomäen 1-6 luokat sekä näiden alueiden 5-6-vuotiaiden esiopetus. Mitoitus vastaa lukuvuoden 2025-2026 sekä tulevia tilatarpeita. Suunnittelussa otetaan huomioon koulun laajennus- tai supistamistarpeet varautumalla moduulimaiseen rakentamiseen"
Miten on mahdollista että siitä tuli lopulta 50 oppilasta liian iso koulu? Kuka on vastuussa? Onko virkavastuuta kenelläkään?

Kuka on vastuussa?
Kunnanvaltuusto / -hallitus, päättää mitoituksesta ja koulun laajuudesta.
Kunnan viranhaltijat / suunnittelijat, tekevät tarkemmat laskelmat, ennusteet ja arkkitehtisuunnitelmat.
Tapaus on tyypillinen suunnitteluun liittyvä riskien hallinnan epäonnistuminen, ei yksittäisen henkilön virhe.

Erityisopettajien resurssi pysyy 2 htv, mutta nyt kaikki oppilaat keskitetään samaan kouluun.
Oppilasmäärä kasvaa, mutta erityisopetuksen resurssi ei, resurssi per oppilas pienenee ja tuki per oppilas heikkenee suhteessa nykytilaan.
Opettaja- ja ohjaajasuhde per oppilas laskee merkittävästi yhdistämisen myötä.
Erityisopetuksen tuki per oppilas heikkenee, koska resurssit eivät kasva vastaamaan yhdistettyä oppilasmäärää.

Jos joku romahduttaa kunnan talouden, se on tulevat keskikunnan uudet koulujärjestelyt.

Yksi valtuutettu ei luota kunnan koulukuljetusten turvallisuuteen. Vartijako sinne pitäisi hankkia? Vai lisätä uusia pikkukouluja ettei kukaan joutuisi taksilla kouluun.
Kyllä ne samat vaarat liikenteessä on ihan vanhenpien kouluun kuskaamilla lapsilla.Näitä on paljon, jos ette tiedä.
Ei ole lainvastaista tehdä uusia päätöksiä, vaikka vanhoja on olemassa.
Päinvastoin, on vähintään arveluttavaa tehdä päätöksiä, joiden ajatellaan sitovan päättäjiä kymmenien vuosien päähän.

Turvallisuus koulukuljetuksissa on tärkeä huolenaihe, eikä sitä pidä sivuuttaa.

Kovaa hommaa tämä koulujen rakentaminen. Edes viikonloppuna ei ehdi lepäämään.

Miksei kukaan puutu siihen, että koulut on aikanaan jätetty remontoimatta, ja sen takia niitä pitää purkaa? Näin kävi Västilässä. Nyt on parakit pihassa ja oli pakko rakentaa uusi koulu.

Koskenkorvan koulu suunnitellaan kaksisarjaiseksi= 15 opettajaa

Lukuvuosi 2027-2028 yhteensä 183 oppilasta= 12,2 oppilasta/luokka
Lukuvuosi 2028-2029 yhteensä 169 oppilasta.= 11,2 oppilasta/luokka
Lukuvuosi 2029-2030 yhteensä 153oppilasta= 10,2 oppilasta/luokka
Lukuvuosi 2030-2031 yhteensä 142 oppilasta= 9,4 oppilasta/luokka
Lukuvuosi 2031-2032 yhteensä 131 oppilasta.= 8,7 oppilasta/luokka

Ai niin opettajien määrä vähenee.....johtajien määrä nousee.

Laskeeko kuntavero nyt kun kouluja lopetetaan?

SDP kannatti vuodeosastojen lopettamista mm, ilmajoelta ja nyt demareiden saksitädit leikkasivat kyläkoulut. Hurraa sosialismi!

Siellä varmaan on 15 opettajaa kun oppilasmäärä tippuu 131 oppilaaseen? Haloo, onko joku oikeasti noin yksinkertainen?
131 oppilasta tarkoittaa, että koulu on jo melkein yksisarjainen, ja se taas tarkoittaa että opettajia tarvitaan sen 7-8+ erityisopettaja. Ei lähellekään 15!

Näitä laskelmia ei kyllä ole tehty Homesojalla,senverran kertomataulua ettei pysty.
Rakennuksen kulut täytyy jakaa vähintään 30 vuodelle ja verrata paljonko olisi korjausvelka per vuosi jos jatkettaisiin vanhoissa kouluissa,puhumattakaan turvallisuudesta,uusista hienoista olosuhteista,terveellisyydestä jne. Vaikuttaa myös oppimistuloksiin,saa nähdä vaikuttaako sitten korvalaisten älykkyyteen pitkässä juoksussa.

Kun ei kaikkia laskelmia ole esitetty. Sehän se huuto tässä nyt on.

Suomessa on liikaa kuntia.
Kaikki alle 20000 asukkaan kunnat pitäisi valtion pakko liittää

1.)Suomen Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (KARVI) tutki kouluverkon muutoksia kunnissa.
Keskeinen tulos. Monissa kunnissa koulukuljetukset lisääntyivät merkittävästi koulujen sulkemisen jälkeen, jopa 40 % oppilaista tarvitsi kuljetuksen joissakin kunnissa.
Koulumatkat saattoivat olla 25–40 km yhteen suuntaan.
2.)VATT-tutkimus: koulun sulkeminen ei parantanut oppimistuloksia

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tutkimus tarkasteli noin 600 oppilasta maaseudulla, joiden koulu suljettiin. Oppilaat siirrettiin suurempiin kouluihin, pidempien koulumatkojen päähän.
Tutkimuksen keskeinen havainto: Oppimistulokset eivät parantuneet, vaikka koulut olivat suurempia. Kustannukset pysyivät hyvin sanan suruisina. Ei taloudellista säästövaikutusta.

3.) Itä-Suomen yliopiston tutkimus: vaikutus kuntien elinvoimaan
Itä-Suomen yliopiston tutkimus tarkasteli kyläkoulujen sulkemista vuosina 2010–2018. Tulos= Koulun sulkemisen jälkeen alueen väestö väheni nopeammin kuin ennen sulkemista, vähemmän veronmaksajia, vähemmän lapsiperheitä ja palvelujen kysyntä laskee.

Vieläkös vaikkapa nopassa asuvat steinerkoulua käyvät lapset lasketaan nopan koulun oppilasmäärään niin kuin vanhoina hyvinä aikoina? Niin saatiin oppilasmäärä yli rajan!

Kuinkahan paljon Nopankylän koulukuljetukset maksaa jos niitä aletaan kuskaamaan Koskenkorvalle. Ainoa vastaus mitä kunnasta on kerrottu on, että kuljetuksia on useampia.
On siinä päättäjät jännän äärellä kun pitää talousvaikutuksia arvioida.

Koskenkorvalle voitaisiin ylisuureen kouluun kuskata Herralan oppilaita väistöön. Sehän on hieno että Koskenkorvalle tulee +50 oppilasta liian iso koulu, sitä voi sitten pitää väistötilana. Melkein kaikki Palonkylän oppilaat mahtuu myös v 2030

Taksit ajaa ilmaiseksi.

Eikös niitä nopan eskareita kuskata tälläkin hetkellä iltapäivähoitoon korvalle?
Kai tämäkin oteta laskelmissa huomioon?
Ja ilmeisesti sieltä nopasta kulkee yläkouluun porukkaa ilmajoelle? Samassa kyydissä pääsee alakoululaiset korvalle kouluun.
Eipä näistä juuri lisäkuluja tule.

Kokoomuslaiset laittaa ne karjavaunuun.

Jos 25 oppilasta jaetaan useampaan taksiin (esim. 3–pikkubussia), hinta nousee merkittävästi ja voi olla 400–600 € / päivä.
noin 200 koulupäivää/vuosi= 80000-120000e

Miksi tällaisia asioita pitää arvuutella, nehän pitää olla selvillä silloin kun kouluasiasta päätetään.

Ei mitään selvityksiä tarvita! Nehän vaan vie aikaa ja mitä turhaa kuulla kyläläisiä. Ne on kuitenki eri mieltä.

Pitää tehdä selvityksiä että tiedetään pitääkö tehdä selvityksiä vai ei.

Vaadimme selvityksiä! Kuka on puhunut epätotuuksia?

Valtuusto on puhunut! Kaikki koulut saavat jatkaa!!!

Meneekö kunta nyt vararikkoon kun koulut saa jatkaa?

Koskenkorvan uuden koulun pelkät lainakorkomenot 450000e/vuosi
Jos 180 oppilasta, se nostaa oppilaskohtaista kulua 2527 euroa/oppilas.
Koskenkorvan uusi koulu tulee olemaan koko kunnan kallein koulu

Hienoa, saadaan jotain mitä voi toiset karehtia!

Tuosta voi tulla kansallinen matkakohde. Muualta suomesta tullaan katsomaan miten ei kannata routaisen savimaan päälle rakentaa koulua.

Rakennettakoon tontin parhaalle paikalle myös patsas Paavolle.
Valtuusto päättäköön onko näköispatsas vai tulisiko ihan tehdä symbolinen tyylitelty abstrakti Paavo-patsas?

Mistä löydät koskenkorvalta rakennuspaikan, jossa ei ole savimaata? Miten smarket vieressä pysyy maan pinnalla? Siinä on varmaan peruskallio heti ruokamullan alla?

Ilmajoen kunnantalon kahvihuoneessa kaikki alkoi, kuten kaikki suuret päätökset. Hieman kitkerän laihan kahvin ja epämääräisesti rapisevan keksipaketin äärellä
syntyi historiallinen Paavo-patsastoimikunta, virallisesti nimeltään:

Ilmajoen kunnan teknisen johtajan ansioiden muistamista varten perustettu tilapäinen mutta vakavasti otettava patsastoimikunta (IPKTLJAMMLVPTVOTP).

Toimikunta kokoontui ensimmäisen kerran kolme kuukautta myöhemmin, koska kokouskutsu oli jäänyt Paavon pöydälle ja Paavo oli siirtänyt sen “tärkeät asiat myöhemmin” -pinoon.

Paavo ei ole kuka tahansa tekninen johtaja. Hän on mies, joka
tietää jokaisen Ilmajoen kuopan nimeltä (ja osaa nimetä myös ne, joita ei vielä ole)
pystyy paikallistamaan vesijohtovuodon pelkän “tuntuu kostealta” kommentin perusteella. Lausui legendaarisen lauseen. “Kyllä se siitä – laitetaan siihen väliaikainen ratkaisu”
(joka on edelleen käytössä useissa pysyvissä rakenteissa)

Erityisesti muistetaan se suuri kevät, jolloin kolme tietä suli yhtä aikaa, yksi silta päätti “levätä hetken” ja kunnantalon ovi jäi mystisesti lukkoon sisältäpäin

Paavo ratkaisi tilanteen yhdellä työmaakahvilla ja kahdella teipinpalalla. Kukaan ei vieläkään tiedä miten.

Patsaan muotoilukilpailu armon vuonna 2026
Toimikunta päätti järjestää avoimen kilpailun patsaan ulkonäöstä. Ehdotuksia tuli mm. “Paavo seisoo, katsoo kaukaisuuteen ja pitää kädessään jakoavainta”
“Paavo istuu kaivinkoneen kauhassa, filosofisesti”
“Abstrakti teos, kasa sora-aineksia, joka muistuttaa Paavon henkeä”

Voittajaksi valittiin ehdotus:
“Paavo nojaa lapioon, toinen jalka hieman koholla, katse suunnattuna juuri siihen kohtaan missä seuraava ongelma ilmenee.”

Lisäksi patsaan jalustaan päätettiin kaivertaa Paavon tunnetuin ohje:
“Katsotaan sitä maanantaina.”

Patsaan rakentaminen etee täsmälleen Paavon hengessä, kolme lupaa haettu, viisi unohdettu ja yksi löytyi kahvinkeittimen alta.
Kun joku kysyi aikataulusta, toimikunta vastasi yksimielisesti:
“Ei tässä kiire ole – tehdään kunnolla.”
Tämä tulkittiin Paavon kunniaksi.

Suuri paljastus
Patsas paljastetaan juhlallisesti sateisena päivänä, koska aurinkoinen sää olisi liian helppoa.
Paavo itse pitää puheen, joka jäi historiaan:
“En minä tätä patsasta tarvitsisi… mutta kun se kerran tehtiin, niin katsotaan nyt.”

Loppusanat

Ja niin Ilmajoki saa oman sankarinsa ikuistettuna pronssiin – miehen, joka ei ehkä koskaan etsinyt kunniaa, mutta löysi aina oikean mutterin.

Paavo seisoo nyt paikallaan, valmiiksi hieman vinossa.
Mutta täysin suunnitelmien mukaisesti.

Ei Ilmajoella mitään patsasta noin vain pystytetä ilman kunnollista valitusrumbaa. Sehän kuuluu hankkeeseen siinä missä betonivalu ja kahvitauko.
Osa kuntalaisista koki, että “Paavo on liian vaatimaton henkilö patsaan saajaksi, ja juuri siksi hän ansaitsisi sellaisen mutta ei ehkä kuitenkaan.”
Tämä kirjattiin pöytäkirjaan muodossa: “sekä puolesta että vastaan samassa lauseessa.”

Kun kustannusarvio julkaistiin, alkoi todellinen show.
Alkuperäinen arvio 120 000 €
Tarkennettu arvio 120 000 € + jotain pientä
Lopullinen arvio “Ei nyt enää lasketa, kun ollaan näin pitkällä.”

Toimikunnan raportin mukaan kustannukset jakautuivat seuraavasti:
40 % patsaan tekoon 20 % jalustaan 15 % kahvituksiin
10 % selvityksiin siitä, miksi tarvitaan lisää selvityksiä
15 % “yllättäviin mutta odotettuihin menoihin”

Erityisesti muistetaan kolme eri mittausta patsaan varjosta eri vuodenaikoina.
Konsultti, joka totesi: “On se patsas”
Yksi kadonnut lasku, joka löytyi myöhemmin Paavon takin taskusta.

Kaikista valituksista huolimatta, tai ehkä juuri niiden ansiosta patsas valmistui.

Toimikunta totesi loppuraportissaan:
“Valitukset hidastivat hanketta juuri sopivasti, jotta se tuntui kunnalliselta.”

Ja Paavo itse kommentoi kustannuksia lakonisesti.
“Olisihan tuolla saanut yhden tien paikattua… mutta ei se olisi näin hieno ollut.”

Näin Ilmajoen Paavo-patsas ei ole pelkkä patsas.
Se on muistomerkki, keskustelunaihe ja ennen kaikkea hanke, josta riittää puhuttavaa vielä vähintään kolme valituskierrosta eteenpäin.

Tulikuuma update!

Pienelle kunnalle iso kouluprojekti tarkoittaa kymmeniä miljoonia euroja velkaa.
Oppilasmäärä laskee , uusi koulu jää vajaakäyttöön.

Horjuttaa Ilmajoen taloutta selvästi, vaikka pelkkä kouluhanke ei silti automaattisesti “romahduta” kuntaa. Ilmajoen vuoden 2024 tilinpäätöksessä kunnan lainakanta oli 64,3 miljoonaa euroa eli 5 177 €/asukas. Vuoden 2026 talousarviossa kunta itse toteaa, että juuri kouluverkon saneeraustarpeet kasvattavat velkaa, ja budjetoi lainamäärän nousevan vuoden 2026 lopussa noin 70,9 miljoonaan euroon, vuoden 2027 lopussa noin 79,0 miljoonaan ja vuoden 2028 lopussa noin 85,8 miljoonaan euroon.

Jos Herralan koulun ja liikuntahallin lopullinen hinta jää noin 25 M€:oon, Ilmajoki kyllä todennäköisesti kestää sen, mutta velkataso kiristyy. Jos hinta on lähempänä 20–25 M€:oa, paine veronkorotuksiin, säästöihin tai investointien lykkäämiseen kasvaa jo selvästi. Koskenkorva yksin ei näytä kaatavan kuntaa, mutta Koskenkorva + kallis keskikunnan ratkaisu on Ilmajoen kokoluokassa raskas kokonaisuus.

Kunnan omassa suunnitelmassa vuoden 2028 velka olisi jo noin 85,8 M€, Herralan hankkeen lisähinta budjetoituun nähden nostaisi velan karkeasti:

96,1 M€ tasolle, jos Herrala maksaa 15 M€
101,1 M€ tasolle, jos Herrala maksaa 20 M€
106,1 M€ tasolle, jos Herrala maksaa 25 M€

Se tarkoittaisi noin:

7 738 €/asukas velkaa
8 140 €/asukas velkaa
8 543 €/asukas velkaa
Ilmajoki ei ole pakotettu ongelmiin — mutta voi päätyä niihin ylimitoitetuilla koulupäätöksillä

Tämähän se ongelma ilmajoella on: 85 millin velkaa ei nähdä ongelmana, mutta 20 oppilaan kuljettaminen nopasta uuteen kouluun on ISO ongelma.

Tarkastuslautakunta on lapatossuja täynnä