"Nuo asiat ovat neurokirjon ongelmia, sinänsä, ne eivät vaikuta juurikaan elämänlaatuun tai älykkyyteen vaan jossain tapauksissa ylimääräistä tukea, keskimääräisesti neurokirjon henkilöt ovat keskiväestöä selvästi älykkämpia, koska aivot yleensä korvaavat ja vahvistavat toisilla alueilla heikkoja, tämän takia yleensä äo on neurokirjon ihmisillä selvästi muuta väestöä korkeampi."
Tuo vänkäily sisältää sekä osittaisia totuuksia että merkittäviä yleistyksiä, jotka eivät kaikilta osin vastaa tieteellistä tutkimustietoa.
Tässä on analyysi kirjoituksen keskeisistä kohdista:
1. Vaikutus elämänlaatuun
Kirjoituksen väite: Neurokirjon asiat eivät vaikuta juurikaan elämänlaatuun.
Todellisuus: Tämä on usein virheellinen oletus. Neuropsykiatriset haasteet, kuten ADHD tai autismikirjo, vaikuttavat ProNeuronin asiantuntijoiden mukaan merkittävästi yksilön arkeen, hyvinvointiin ja elämänlaatuun. Neurokirjon henkilöillä on esimerkiksi todettu olevan lähes kolminkertainen riski masennukseen verrattuna muuhun väestöön.
2. Älykkyys ja ÄO-taso
Kirjoituksen väite: Neurokirjon henkilöt ovat keskimääräisesti selvästi muuta väestöä älykkäämpiä.
Todellisuus: Tutkimustieto ei tue väitettä, että koko neurokirjon väestön keskimääräinen ÄO olisi selvästi muuta väestöä korkeampi.
Vaikka autismikirjon ja korkean älykkyyden välillä on havaittu geneettistä korrelaatiota, autismikirjon sisällä älykkyysprofiilit ovat hyvin vaihtelevia.
Noin 30–50 %:lla autismikirjon henkilöistä on kognitiivinen kehitysvamma.
Toisaalta nykyisissä tutkimuksissa on todettu, että noin puolella autismikirjon henkilöistä älykkyys on keskitasoa tai sen yläpuolella. Kyseessä on siis pikemminkin polarisoitunut jakauma kuin selvästi korkeampi keskiarvo.
3. Aivojen kompensaatiomekanismi
Kirjoituksen väite: Aivot korvaavat ja vahvistavat toisilla alueilla heikkoja alueita, mikä nostaa ÄO:ta.
Todellisuus: Neurokirjon aivoissa on havaittu rakenteellisia ja toiminnallisia eroja, kuten vahvempaa valkean aineen kytkeytyvyyttä tietyillä alueilla. Erityisesti autismikirjolla korostuvat usein vahvat visuaalis-spatiaaliset taidat ja tarkkaavuus. Älykkyys ei kuitenkaan ole pelkkää heikkouksien korvaamista, vaan se on monimutkainen yhdistelmä perimää, ympäristötekijöitä ja aivojen yksilöllistä organisoitumista.
YHTEENVETO:
Posso on oikeassa siinä, että neurokirjon henkilöillä on usein erityisiä kognitiivisia vahvuuksia, mutta väite poikkeuksellisen korkeasta keskimääräisestä älykkyydestä tai vähäisestä vaikutuksesta elämänlaatuun on liiallinen yleistys, joka sivuaa monien kokemat merkittävät arjen haasteet.
Tuo vänkäily sisältää sekä osittaisia totuuksia että merkittäviä yleistyksiä, jotka eivät kaikilta osin vastaa tieteellistä tutkimustietoa.
Tässä on analyysi kirjoituksen keskeisistä kohdista:
1. Vaikutus elämänlaatuun
Kirjoituksen väite: Neurokirjon asiat eivät vaikuta juurikaan elämänlaatuun.
Todellisuus: Tämä on usein virheellinen oletus. Neuropsykiatriset haasteet, kuten ADHD tai autismikirjo, vaikuttavat ProNeuronin asiantuntijoiden mukaan merkittävästi yksilön arkeen, hyvinvointiin ja elämänlaatuun. Neurokirjon henkilöillä on esimerkiksi todettu olevan lähes kolminkertainen riski masennukseen verrattuna muuhun väestöön.
2. Älykkyys ja ÄO-taso
Kirjoituksen väite: Neurokirjon henkilöt ovat keskimääräisesti selvästi muuta väestöä älykkäämpiä.
Todellisuus: Tutkimustieto ei tue väitettä, että koko neurokirjon väestön keskimääräinen ÄO olisi selvästi muuta väestöä korkeampi.
Vaikka autismikirjon ja korkean älykkyyden välillä on havaittu geneettistä korrelaatiota, autismikirjon sisällä älykkyysprofiilit ovat hyvin vaihtelevia.
Noin 30–50 %:lla autismikirjon henkilöistä on kognitiivinen kehitysvamma.
Toisaalta nykyisissä tutkimuksissa on todettu, että noin puolella autismikirjon henkilöistä älykkyys on keskitasoa tai sen yläpuolella. Kyseessä on siis pikemminkin polarisoitunut jakauma kuin selvästi korkeampi keskiarvo.
3. Aivojen kompensaatiomekanismi
Kirjoituksen väite: Aivot korvaavat ja vahvistavat toisilla alueilla heikkoja alueita, mikä nostaa ÄO:ta.
Todellisuus: Neurokirjon aivoissa on havaittu rakenteellisia ja toiminnallisia eroja, kuten vahvempaa valkean aineen kytkeytyvyyttä tietyillä alueilla. Erityisesti autismikirjolla korostuvat usein vahvat visuaalis-spatiaaliset taidat ja tarkkaavuus. Älykkyys ei kuitenkaan ole pelkkää heikkouksien korvaamista, vaan se on monimutkainen yhdistelmä perimää, ympäristötekijöitä ja aivojen yksilöllistä organisoitumista.
YHTEENVETO:
Posso on oikeassa siinä, että neurokirjon henkilöillä on usein erityisiä kognitiivisia vahvuuksia, mutta väite poikkeuksellisen korkeasta keskimääräisestä älykkyydestä tai vähäisestä vaikutuksesta elämänlaatuun on liiallinen yleistys, joka sivuaa monien kokemat merkittävät arjen haasteet.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.