Kestosellisti ja elinkautispalstalainen, suurmoguli Funeau oli vuosia katsellut merta yksiönsä kalteriden läpi. Meri tuntui aina kutsuvan häntä, mutta mielensä kovettanut sankarimme ei kuunnellut sen kuiskauksia, laulua sumussa, vaan katsoi meren yli. Hän näki vastarannan. Siellä oli maa. Siellä oli vapaus valita ja elää niin kuin parhaimmakseen näki. Poissa olisivat sangen nenäkkäät ja epäinhimilliset naisvartijat, jotka kummallinen virne suupielessään heiluttelivat pamppujaan ja saapastelivat käytävillä vihellellen.
Funeau koki kylmänväreitä. Hänen miehekäs käsikarvoituksensa nousi pystyyn ja levottomuus valtasi kehon. Minä hetkenä tahansa kopina käytävällä saattaisi päättyä hänen yksiönsä ovelle, ovi aueta ja paljastaa demonin muotokuvan.
He lukivat ajatuksia. Heidän aurinkolasiensa takaa ei näkynyt silmiä. Ei tunteita. Ei minkäänlaista myötätuntoa tai empatiaa ollut läsnä, kun nämä yhdenmukaiseen sotisopaan pukeutuneet naiskammotukset osoittelivat virnistellen sähkölamauttimilla ja kohentelivat rintaliivitoppauksiaan. Ja missä reidet katosivat tiukan hameen alle, niin sinne oli moni mies hukkunut, Funeau ajatteli ja muisteli öisiä kauhunhuutoja ja valitusta, kun miesten mieli murrettiin. Funeau teki ristinmerkin ja rukoili hajonneiden puolesta.
Funeau oli päättänyt karata. Onnistuneen suunnitelmansa päätteeksi Funeau voisi jälleen heittää pubissa tikkaa, siemailla laadukasta olutta ja kertoa kavereille huonoja vitsejä.
Oli ryhdyttävä toimeen. Funeau kouraisi muniaan ja kävi läpi pakosuunnitelmansa jokaisen vaiheen läpi. Erehdyksiin ei ollut varaa.
(hihitystä)
Pako tissivaosta
49
485
Vastaukset
- Anonyymi00001
Luke-Elli oli virittäny jo Transittinsä ja -sistorinsa portille valmiiksi lukemattomien kylpyankkojensa kera, joita Tipu(ri)teltaisiin tarpeen mukaan pakokaasumatkan varrelle...
-sivusta - Anonyymi00002
Miesvankilasaaren länsisiivessä oli kirjasto. Funeau oli ainoa kirjaston käyttäjä, sillä muut miehet eivät osanneet lukea. Kuvakirjoja ei ollut, vaikka kaikki osasivat katsella. Kuvakirjat kuuluivat kiellettyjen kirjojen listalle.
Kirjasto sanana on hieman liian laaja kuvaamaan länsisiiven kirjastokokonaisuutta, sillä kirjoja oli vain yksi hyllyllinen. Lisäksi kirjastossa oli lukutuoli ja pöytä, jonka ympärillä oli jakkaroita. Pöydällä lojui papereita ja liituja. Liiduilla oli piirrelty papereihin erivärisiä kirkkoveneitä.
Funeaun pakosuunnitelman lähtöpiste oli tämä tila.
Funeau hieroskeli jännittyneenä käsiään, mutta tuli sitten vilkaisseeksi vankilanjohtajan muotokuvaan seinällä.
Öljyväriteos pysäytti veren suonissa ja sai sydämen rattaat hyppäämään yli muutaman hampaan.
Teos oli jäätävä. Se porautui katseineen niin syvälle ihmiseen, että se meni läpi. Muotokuvaan katsova läpivalaistiin, riisuttiin ja tältä vietiin oma tahto.
Funeaun miehekkäät käsikarvoitukset nousivat jälleen pystyyn. Funeau koki vaistomaista tarvetta peittää teos pöytäliinalla, mutta ei tohtinut lähestyä sitä. Se työnsi elävää pois luotaan, vaikka, noin Funeaun mielestä, teoksen malli oli suhteellisen pantavan näköinen bööna.
Mutta ilman syvempää ymmärrystä tällainen mahdollisuus ei käynyt laatuun. Syvemmän ymmärryksen omaavat tiesivät, että näiden hamehirviöiden ja virnistelijöiden aivot asuivat noiden käärmeensilmirn takana. Ja sellaisessa pimeydessä eksyivät yön pöllötkin, Funeau tuumi ja etsi hyllystä ne kirjat, jotka menisivät vaihtoon.
Mantereelta saapui vankilasaarelle uusia kirjoja täydenkuun aikaan, ja vanhimmat saarella palautettaisiin takaisin.
Funeau myhäili tyytyväisenä.
(hihitystä)- Anonyymi00003
Me. Bea tuli Juuso Karhunsa katsomaan, olisiko kellään Isoja Omenoita syötettäväksi?
Ei ollut. Oli vaan pikku-ässää väärästä hihasta. "E-lämän valttikortit" ei kestäneetkään isältä pojalle, kuten väkivaltavirastossa oli torikuppien ääressä suunniteltu....
-sivusta - Anonyymi00005
Kirjasto
Pakosuunnitelman vaihe I
Kirjastossa ei ollut ketään. Vaihtoon menevät kirjat olivat siisteissä pinoissa pöydällä pahvilaatikossa. Pahvilaatikko oli teipattu kiinni. Se ei ollut kovin suuri lähetys. Vaivaiset kymmenen kirjaa keskusteli keskenään laatikossa siitä, että mitä tämä tällainen nyt oli. Miksi makaat päälläni, ja että minä en kuule saa happea täällä alimpana. Eli ihan normaali paketti. Normaali lähetys.
Sattuipa sitten niin, että vankilanjohtaja oli ilmestynyt kirjaston parioville ja seisoi siellä aloillaan kuin kuunnellen jotain, jota ei kuulunut.
Vaikka emme itse ole paikalla, niin saatoimme kuitenkin aistia, että hän ymmärsi jonkin olevan vinossa.
- Fineau, hän kuiskasi.
- Fuuneauu!
Ei vastausta. Dominanssikuningatar asteli hitaasti pöydällä lojuvan pahvilaatikon luo ja jäi katselemaan sitä kuin röntgenlaite.
Hän asetti oikean käden etusormen laatikon kannelle ja tunsi sisällään vaivalloista liikehdintää. Jokin kihisi hänessä. Asioita siirtyi paikasta toiseen ja kuviota syntyi. Hän oli laatikon ulkopuolella, mutta myös sisällä. Hän tunsi vaatteet päällään, mutta myös pahvilaatikon tuoksun sisällään. Vankilanjohtaja kykeni lukemaan pahvilaatikossa olevia kirjoja, selaamaan niitä ja näkemään virheet.
Sitten Funeau löytyi. Hän oli aapiskirjan sivulla kuusi sen kuudes kirjain, kirjain F.
Funeaun pakosuunnitelma oli paljastunut. Tepit revittiin ja laatikko avattiin.
(hihitystä) - Anonyymi00008
Anonyymi00005 kirjoitti:
Kirjasto
Pakosuunnitelman vaihe I
Kirjastossa ei ollut ketään. Vaihtoon menevät kirjat olivat siisteissä pinoissa pöydällä pahvilaatikossa. Pahvilaatikko oli teipattu kiinni. Se ei ollut kovin suuri lähetys. Vaivaiset kymmenen kirjaa keskusteli keskenään laatikossa siitä, että mitä tämä tällainen nyt oli. Miksi makaat päälläni, ja että minä en kuule saa happea täällä alimpana. Eli ihan normaali paketti. Normaali lähetys.
Sattuipa sitten niin, että vankilanjohtaja oli ilmestynyt kirjaston parioville ja seisoi siellä aloillaan kuin kuunnellen jotain, jota ei kuulunut.
Vaikka emme itse ole paikalla, niin saatoimme kuitenkin aistia, että hän ymmärsi jonkin olevan vinossa.
- Fineau, hän kuiskasi.
- Fuuneauu!
Ei vastausta. Dominanssikuningatar asteli hitaasti pöydällä lojuvan pahvilaatikon luo ja jäi katselemaan sitä kuin röntgenlaite.
Hän asetti oikean käden etusormen laatikon kannelle ja tunsi sisällään vaivalloista liikehdintää. Jokin kihisi hänessä. Asioita siirtyi paikasta toiseen ja kuviota syntyi. Hän oli laatikon ulkopuolella, mutta myös sisällä. Hän tunsi vaatteet päällään, mutta myös pahvilaatikon tuoksun sisällään. Vankilanjohtaja kykeni lukemaan pahvilaatikossa olevia kirjoja, selaamaan niitä ja näkemään virheet.
Sitten Funeau löytyi. Hän oli aapiskirjan sivulla kuusi sen kuudes kirjain, kirjain F.
Funeaun pakosuunnitelma oli paljastunut. Tepit revittiin ja laatikko avattiin.
(hihitystä)Funeaun rangaistus
Funeau työnnettiin eristysselliin. Huone oli niin pieni, että ylettyi seinästä seinään. Lisäksi selli oli pimeä. Viimeinen muistikuva valosta olivat olleet vankilanjohtajan kasvot. Ne olivat olleet vihan kasvot. Ne olivat olleet loukatun naisen kasvot.
Funeauta puistatti. Hänen miehekkäät käsikarvansa nousivat pystyyn.
Vuoden pimeyden jälkeen Funeau näki valoja, ihmisiä ja erilaisia puistoteitä, joilla oli mukava kävellä hyvässä seurassa. Ilma oli kuulas, raikkaan rehevä ja syksyn lehtiä sateli rakkauden polulle. Oli niin ihastuttavaa olla olemassa. Kokemus oli kuin bingovoitto, Funeau tuumi ja jutteli hiiren kanssa, jolle oli antanut nimen Bim.
Näin kului aika.
Näin nuo vuodet vierivät.
(reps) - Anonyymi00011
Anonyymi00008 kirjoitti:
Funeaun rangaistus
Funeau työnnettiin eristysselliin. Huone oli niin pieni, että ylettyi seinästä seinään. Lisäksi selli oli pimeä. Viimeinen muistikuva valosta olivat olleet vankilanjohtajan kasvot. Ne olivat olleet vihan kasvot. Ne olivat olleet loukatun naisen kasvot.
Funeauta puistatti. Hänen miehekkäät käsikarvansa nousivat pystyyn.
Vuoden pimeyden jälkeen Funeau näki valoja, ihmisiä ja erilaisia puistoteitä, joilla oli mukava kävellä hyvässä seurassa. Ilma oli kuulas, raikkaan rehevä ja syksyn lehtiä sateli rakkauden polulle. Oli niin ihastuttavaa olla olemassa. Kokemus oli kuin bingovoitto, Funeau tuumi ja jutteli hiiren kanssa, jolle oli antanut nimen Bim.
Näin kului aika.
Näin nuo vuodet vierivät.
(reps)Ajantaju
Ajantajun katoaminen on mielenkiintoinen kokemus. Loputtomassa pimeydessä ei ole läsnä ainoatakaan ajan kiintopistettä. Lopulta, ajan orja, ihminen, laskee maapallon kierroksia allaan pysyäkseen ajassa kiinni.
Yksi
Kaksi
etc
Sitten, kesken laskujen, Funeaulle avautui portti ulos valoon. Se oli kuin taivaallinen tapahtuma, jossa dominanssienkelit nostivat hänet ylös lattialta liekehtien häikäisevästi. Heidän siipeinsä humisivat ja he tuoksuivat ylimaallisen kauniilta.
Funeau hieman horjahteli, suoristi sitten kravattinsa ja sanoi.
- Kenties illallinen, madam?
Vankilanjohtajan kasvot olivat kuin vahaa, silmien katse kuollut. Sitten jokin pato hänessä murtui ja Funeau huomasi kyyneleen muodostuvan dominanssikuningattaren silmään.
Toinen silmä ei vielä surrut, ollut onnellinen tai helpottunut.
- Oh, Funeau…
Kuningatar heittäytyi Funeaun ympärille ja puhkesi nyyhkytykseen. Nainen tyhjeni.
Funeau pyyhki kravatilla tämän meikeistä sotkeutuneita kasvoja. Jossain soivat vasket.
Suunnitelman vaihe I oli saatu päätökseen. Oli siirryttävä vaiheeseen Ii, Funeau tuumi ja hymyili miehekkäästi.
Funeaun miehekkäät käsikarvat lojuivat rentoina pitkin ihoa.
(hirn) - Anonyymi00012
Anonyymi00011 kirjoitti:
Ajantaju
Ajantajun katoaminen on mielenkiintoinen kokemus. Loputtomassa pimeydessä ei ole läsnä ainoatakaan ajan kiintopistettä. Lopulta, ajan orja, ihminen, laskee maapallon kierroksia allaan pysyäkseen ajassa kiinni.
Yksi
Kaksi
etc
Sitten, kesken laskujen, Funeaulle avautui portti ulos valoon. Se oli kuin taivaallinen tapahtuma, jossa dominanssienkelit nostivat hänet ylös lattialta liekehtien häikäisevästi. Heidän siipeinsä humisivat ja he tuoksuivat ylimaallisen kauniilta.
Funeau hieman horjahteli, suoristi sitten kravattinsa ja sanoi.
- Kenties illallinen, madam?
Vankilanjohtajan kasvot olivat kuin vahaa, silmien katse kuollut. Sitten jokin pato hänessä murtui ja Funeau huomasi kyyneleen muodostuvan dominanssikuningattaren silmään.
Toinen silmä ei vielä surrut, ollut onnellinen tai helpottunut.
- Oh, Funeau…
Kuningatar heittäytyi Funeaun ympärille ja puhkesi nyyhkytykseen. Nainen tyhjeni.
Funeau pyyhki kravatilla tämän meikeistä sotkeutuneita kasvoja. Jossain soivat vasket.
Suunnitelman vaihe I oli saatu päätökseen. Oli siirryttävä vaiheeseen Ii, Funeau tuumi ja hymyili miehekkäästi.
Funeaun miehekkäät käsikarvat lojuivat rentoina pitkin ihoa.
(hirn)Pakosuunnitelman ollessa hyvässä vauhdissa, niin siirrämme katseemme naiskäsiin, jotka puristavat lakanaa kuin valkoista kania kurkusta.
Huoneessa on tiivis tunnelma. Pakosuunnitelma tissivaosta oli avautunut kaikille huoneessa rumpua lyöville kuin kirjaston kirja sen keskivälistä.
Emme kuitenkaan mene yksityiskohtiin. Yksityiskohdat ovat lapsille, jotka luulevat olevansa aikuisia.
(naurua) - Anonyymi00014
Anonyymi00012 kirjoitti:
Pakosuunnitelman ollessa hyvässä vauhdissa, niin siirrämme katseemme naiskäsiin, jotka puristavat lakanaa kuin valkoista kania kurkusta.
Huoneessa on tiivis tunnelma. Pakosuunnitelma tissivaosta oli avautunut kaikille huoneessa rumpua lyöville kuin kirjaston kirja sen keskivälistä.
Emme kuitenkaan mene yksityiskohtiin. Yksityiskohdat ovat lapsille, jotka luulevat olevansa aikuisia.
(naurua)9 kuukautta
Elinkautispalstaintoilija, Funeau eli sittemmin kissanpäiviä. Oikeastaan aikuinen mies ei voi toivoa enempää kuin elää nymfomaanisaarella ilman ulkomaailmaa.
Hänen kaikessa nerokkuudessaan ymmärsi tilanteensa olevan se mikä se oli. Muutosta ei ollut luvassa. Pako oli mahdoton merivirtojen vuoksi, ja erilaisiin oikeusasteisiin vetoaminen turhaa.
Näin ollen ainoa väylä ulos saarelta oli vankilanjohtajan kohtu. Hän oli laadukkain misu saarella, ja nyttemmin pömpöllään. Hän ei synnyttäisi täällä, vaan mantereella. Lisäksi tilanteessa oli hyvää se, että synnyttävät isät pääsisivät synnytykseen mukaan, eli hetkeksi pääsisivät pois saarelta.
Tosin heidät tulisi kytkeä ketjulla seinään. Noin varmuuden vuoksi.
(hihitystä) - Anonyymi00015
Anonyymi00014 kirjoitti:
9 kuukautta
Elinkautispalstaintoilija, Funeau eli sittemmin kissanpäiviä. Oikeastaan aikuinen mies ei voi toivoa enempää kuin elää nymfomaanisaarella ilman ulkomaailmaa.
Hänen kaikessa nerokkuudessaan ymmärsi tilanteensa olevan se mikä se oli. Muutosta ei ollut luvassa. Pako oli mahdoton merivirtojen vuoksi, ja erilaisiin oikeusasteisiin vetoaminen turhaa.
Näin ollen ainoa väylä ulos saarelta oli vankilanjohtajan kohtu. Hän oli laadukkain misu saarella, ja nyttemmin pömpöllään. Hän ei synnyttäisi täällä, vaan mantereella. Lisäksi tilanteessa oli hyvää se, että synnyttävät isät pääsisivät synnytykseen mukaan, eli hetkeksi pääsisivät pois saarelta.
Tosin heidät tulisi kytkeä ketjulla seinään. Noin varmuuden vuoksi.
(hihitystä)Juridiset kiemurat
Näin ollen on katsottava, että elinkautispalstahöpöttelijä Funeaun eristyskoppisyntymä on katsottava vapauttavaksi päätökseksi. Hän on tässä mielessä vapaa mies. Olkoon vapaus hänelle opiksi ja ojennukseksi. Toivotamme hänelle hyvää alkavaa matkaa yhteiskunnan täysivaltaisena jäsenenä.
Tuomio on lopullinen.
Funeau löi lapsensa kanssa kättä päälle ja palasi nymfomaanisaarelle kärsimään rangaistustaan.
Vilkaistessaan taakseen, hän näki itsensä imemässä silmät kiinni onnellisen äidin tissiä.
Elämä oli sitten ihmeellistä, Funeau tuumi ja hetken kärsi suunnatonta henkistä tuskaa hissin vajotessa kohti pohjakerroksia.
Vankeinhoidon pakettiautossa minihamenymfomaanit jo hieroskelivat pamppujaan ja tarkastelivat kilvan Funeaun varustelutasoa. Kun pääpantterinaaras oli poissa, niin pennut villiintyivät.
Funeau huokaisi. Oli niin väärin syntyä mieheksi, hän tuumi.
(hihitystä) - Anonyymi00016
Anonyymi00015 kirjoitti:
Juridiset kiemurat
Näin ollen on katsottava, että elinkautispalstahöpöttelijä Funeaun eristyskoppisyntymä on katsottava vapauttavaksi päätökseksi. Hän on tässä mielessä vapaa mies. Olkoon vapaus hänelle opiksi ja ojennukseksi. Toivotamme hänelle hyvää alkavaa matkaa yhteiskunnan täysivaltaisena jäsenenä.
Tuomio on lopullinen.
Funeau löi lapsensa kanssa kättä päälle ja palasi nymfomaanisaarelle kärsimään rangaistustaan.
Vilkaistessaan taakseen, hän näki itsensä imemässä silmät kiinni onnellisen äidin tissiä.
Elämä oli sitten ihmeellistä, Funeau tuumi ja hetken kärsi suunnatonta henkistä tuskaa hissin vajotessa kohti pohjakerroksia.
Vankeinhoidon pakettiautossa minihamenymfomaanit jo hieroskelivat pamppujaan ja tarkastelivat kilvan Funeaun varustelutasoa. Kun pääpantterinaaras oli poissa, niin pennut villiintyivät.
Funeau huokaisi. Oli niin väärin syntyä mieheksi, hän tuumi.
(hihitystä)Funeau synnytyssairaalassa
Huomasin heti avattuani silmät, että paikalla oli muitakin tissejä kuin nämä kaksi. Oli isompia tissejä, pienempiä tissejä ja välimallitissejä. Aivan tolkuttomasti tissejä, hihkaisin ja hapuilin lähintä.
- No onhan meillä tässä innokas tapaus, kätilö naurahti.
Jotain puhetta kuului, mutta tissin lumo oli vallannut ajatukseni. Naiset taisivat puhua minusta. Heillä oli hauskaa. Äitikin nauroi ja tarjosi toista tissiä, mutta olin jo kiinnittänyt huomioni tissipariin, joka oli oikein imettävän näköinen.
- No nyt tämä haluaa jo sinne. Onhan kaveri. En minä muista tällaista intoilijaa nähneeni, toinen kätilö sanoi, kunFuneau hapuili osaston synnytyslääkärin tisseille.
- Kuules nyt, vesseli. Pysytäänpäs nyt siinä äidin rinnoilla vaan, lääkäri nauroi ja toppuutteli.
Mielestäni juuri nuo tissit ovat maailman tämän hetkisen otannan parhaat tissit. Laatupuskurit, Funeau ajatteli ja konttasi vuoteella kohti rintoja.
- Herranjestas sentään! Tämähän konttaa jo.
- Tämä on kyllä jokin ihme. Lääketieteellinen ihme, lääkäri lausui ihmeissään.
- Ota se nyt syliin.
- Saanko, lääkäri kysyi äidiltä.
- Ota pois vaan. Tuleepa kaverista ainakin sosiaalinen, äiti nauroi kämmeneensä.
No onhan mukavat tissit, Funeau tuumi. Vaan tässä on jokin rätti välissä, Funeau tuskastui ja hapuili huulillaan imuliikkein.
- Kyllä tämä nyt on hieman noloa, lääkäri mutisi.
- Anna kaverille rintaa. Ei se ole pahaksi. Saa hyvän alun elämään, kun on erilaisia kokemuksia heti alkumetreillä.
- No jos hieman kokeiltaisiin, lääkäri sanoi ja istahti tuolille Funeau sylissään.
(naurua) - Anonyymi00017
Anonyymi00016 kirjoitti:
Funeau synnytyssairaalassa
Huomasin heti avattuani silmät, että paikalla oli muitakin tissejä kuin nämä kaksi. Oli isompia tissejä, pienempiä tissejä ja välimallitissejä. Aivan tolkuttomasti tissejä, hihkaisin ja hapuilin lähintä.
- No onhan meillä tässä innokas tapaus, kätilö naurahti.
Jotain puhetta kuului, mutta tissin lumo oli vallannut ajatukseni. Naiset taisivat puhua minusta. Heillä oli hauskaa. Äitikin nauroi ja tarjosi toista tissiä, mutta olin jo kiinnittänyt huomioni tissipariin, joka oli oikein imettävän näköinen.
- No nyt tämä haluaa jo sinne. Onhan kaveri. En minä muista tällaista intoilijaa nähneeni, toinen kätilö sanoi, kunFuneau hapuili osaston synnytyslääkärin tisseille.
- Kuules nyt, vesseli. Pysytäänpäs nyt siinä äidin rinnoilla vaan, lääkäri nauroi ja toppuutteli.
Mielestäni juuri nuo tissit ovat maailman tämän hetkisen otannan parhaat tissit. Laatupuskurit, Funeau ajatteli ja konttasi vuoteella kohti rintoja.
- Herranjestas sentään! Tämähän konttaa jo.
- Tämä on kyllä jokin ihme. Lääketieteellinen ihme, lääkäri lausui ihmeissään.
- Ota se nyt syliin.
- Saanko, lääkäri kysyi äidiltä.
- Ota pois vaan. Tuleepa kaverista ainakin sosiaalinen, äiti nauroi kämmeneensä.
No onhan mukavat tissit, Funeau tuumi. Vaan tässä on jokin rätti välissä, Funeau tuskastui ja hapuili huulillaan imuliikkein.
- Kyllä tämä nyt on hieman noloa, lääkäri mutisi.
- Anna kaverille rintaa. Ei se ole pahaksi. Saa hyvän alun elämään, kun on erilaisia kokemuksia heti alkumetreillä.
- No jos hieman kokeiltaisiin, lääkäri sanoi ja istahti tuolille Funeau sylissään.
(naurua)Samaan aikaan kun Funeau imuroi mantereella elämänsä rintaa pippeli pystyssä, niin vankilasaarella oli ankeampaa. Funeau oli näet joutunut jonkinlaisen henkisen väkivallan uhriksi.
Vankilan miesväestö koostui vangeista, jotka olivat saarella moninaisista syistä, kuten näpistyksistä, väärennöksistä, tai perättömien väitteiden vuoksi. Sekalaista sakkia, Funeau pohti ja harmitteli jamaansa.
Tuore isä kaipasi lastaan ja tämän äitiä, jonka muutos kylmäkiskoisesta, lähes sadistisesta koneesta hymyileväksi rakkaudeksi oli kuin ihme. Ihmeitä tapahtui, Funeau tuumi ja yritti olla normaali, tunnemyrskyistään huolimatta.
Päivälliseksi oli papusoppaa.
- Panitko sä dorka käärmeen paksuksi? Etkö sä tajua kuinka nää meitä kohtelee?
Ja sitten menet ja tuuppaat pääpirun tiineeksi. Ihan dilleä.
- Sua pitäs vetää turpaan, lisäkonna muistutti.
- Viimeyönä veivät Einarin kellariin. Ei ole kuulunut mitään. Liekö hengenmies enää edes elossa.
- Varmaan kelluu jo meressä, vankijoukko lausui kuorossa.
- Ja sinä… Juudas menet bylsimään Lusiferin morsianta. Et oo terve.
Vankikoukko vaikutti varsin ärtyneeltä. Jos hinkkaa käsivartta hammasharjalla viikon, niin arkuus iholla on samaa luokkaa, Funeau tuumi ja lusikoi papumössöä kitusiinsa.
Voikohan poika hyvin, Funeau kaihoili.
(hihitystä) - Anonyymi00018
Anonyymi00017 kirjoitti:
Samaan aikaan kun Funeau imuroi mantereella elämänsä rintaa pippeli pystyssä, niin vankilasaarella oli ankeampaa. Funeau oli näet joutunut jonkinlaisen henkisen väkivallan uhriksi.
Vankilan miesväestö koostui vangeista, jotka olivat saarella moninaisista syistä, kuten näpistyksistä, väärennöksistä, tai perättömien väitteiden vuoksi. Sekalaista sakkia, Funeau pohti ja harmitteli jamaansa.
Tuore isä kaipasi lastaan ja tämän äitiä, jonka muutos kylmäkiskoisesta, lähes sadistisesta koneesta hymyileväksi rakkaudeksi oli kuin ihme. Ihmeitä tapahtui, Funeau tuumi ja yritti olla normaali, tunnemyrskyistään huolimatta.
Päivälliseksi oli papusoppaa.
- Panitko sä dorka käärmeen paksuksi? Etkö sä tajua kuinka nää meitä kohtelee?
Ja sitten menet ja tuuppaat pääpirun tiineeksi. Ihan dilleä.
- Sua pitäs vetää turpaan, lisäkonna muistutti.
- Viimeyönä veivät Einarin kellariin. Ei ole kuulunut mitään. Liekö hengenmies enää edes elossa.
- Varmaan kelluu jo meressä, vankijoukko lausui kuorossa.
- Ja sinä… Juudas menet bylsimään Lusiferin morsianta. Et oo terve.
Vankikoukko vaikutti varsin ärtyneeltä. Jos hinkkaa käsivartta hammasharjalla viikon, niin arkuus iholla on samaa luokkaa, Funeau tuumi ja lusikoi papumössöä kitusiinsa.
Voikohan poika hyvin, Funeau kaihoili.
(hihitystä)Osastolääätin imetystunnelmat
Itselläni ei ole lapsia, joten tämä on hyvin vaarallista minulle, muttei tälle vesselille tässä. Halu syvällä minussa lähes pakotti tähän. Ja tämä tuntuu taivaallisen hyvälle. Hierarkia on romahtanut, ja tunnen olevani kuin kuka tahansa imettävä äiti. Tunnen olevani enemmän… ja enemmän. Kaikki kehossani muuttuu, ja se vastaa imemiseen. Virrat alkavat virrata ja lämpenen. Tila on lähes äidillisen seksuaalinen, tai jotain. Olen eri maailmassa kuin muut. Olen minä, äiti ja lapsi. Olemme me, mutta yhtä.
Saatan olla onnellinen. Lisäksi minusta tuntuu, että koska Funeau näyttää varsin tyytyväiseltä rinnallani, niin minusta jo jotain hänelle heruu. Minä olen muuttunut maidoksi, ravinnoksi lapselle.
Soma käsi hapuilee jo toista rintaani.
Rakastan tätä lasta. Vien sen kotiin.
(hihitystä) - Anonyymi00019
Anonyymi00018 kirjoitti:
Osastolääätin imetystunnelmat
Itselläni ei ole lapsia, joten tämä on hyvin vaarallista minulle, muttei tälle vesselille tässä. Halu syvällä minussa lähes pakotti tähän. Ja tämä tuntuu taivaallisen hyvälle. Hierarkia on romahtanut, ja tunnen olevani kuin kuka tahansa imettävä äiti. Tunnen olevani enemmän… ja enemmän. Kaikki kehossani muuttuu, ja se vastaa imemiseen. Virrat alkavat virrata ja lämpenen. Tila on lähes äidillisen seksuaalinen, tai jotain. Olen eri maailmassa kuin muut. Olen minä, äiti ja lapsi. Olemme me, mutta yhtä.
Saatan olla onnellinen. Lisäksi minusta tuntuu, että koska Funeau näyttää varsin tyytyväiseltä rinnallani, niin minusta jo jotain hänelle heruu. Minä olen muuttunut maidoksi, ravinnoksi lapselle.
Soma käsi hapuilee jo toista rintaani.
Rakastan tätä lasta. Vien sen kotiin.
(hihitystä)Pako
Seuraavana yönä Funeau asetti toteen pakosuunnitelmansa kolmannen vaiheen. Hän pukeutui ninjaksi. Tämän jälkeen Funeau väänsi volumet pois ja muuttui äänettömäksi, sitten näkymättömäksi. Lopulta: olemattomaksi.
Funeau katosi sellistin roolista, haihtui savuna ilmastointiventtiilin kautta vankilan katolle ja lipui tuulten mukana mantereelle.
Matkalla meren yllä kaupungin valoihin, Funeau muisteli mieskohtaloiden kasvoja, suruja ja murheita.
Toivottavasti Einari löydettäisiin elossa ja terveenä, Funeau tuumi ja laskeutui hiekkarannalle vaahtoavan veden äärelle.
Tai välittömään läheisyyteen.
Olisi löydettävä leijuvalle sielulle koti. Ei ninjana pitkälle pötkitä. Joutuu vielä johonkin kuppaiseen ilmastointilaitteeseen jumiin sen suodattimiin.
(naurua) - Anonyymi00020
Anonyymi00019 kirjoitti:
Pako
Seuraavana yönä Funeau asetti toteen pakosuunnitelmansa kolmannen vaiheen. Hän pukeutui ninjaksi. Tämän jälkeen Funeau väänsi volumet pois ja muuttui äänettömäksi, sitten näkymättömäksi. Lopulta: olemattomaksi.
Funeau katosi sellistin roolista, haihtui savuna ilmastointiventtiilin kautta vankilan katolle ja lipui tuulten mukana mantereelle.
Matkalla meren yllä kaupungin valoihin, Funeau muisteli mieskohtaloiden kasvoja, suruja ja murheita.
Toivottavasti Einari löydettäisiin elossa ja terveenä, Funeau tuumi ja laskeutui hiekkarannalle vaahtoavan veden äärelle.
Tai välittömään läheisyyteen.
Olisi löydettävä leijuvalle sielulle koti. Ei ninjana pitkälle pötkitä. Joutuu vielä johonkin kuppaiseen ilmastointilaitteeseen jumiin sen suodattimiin.
(naurua)Synnytyssairaalassa
Yhden sairaalassa vietetyn vuorokauden aikana Funeau oli imuroinut osaston kaikki naiset. Funeau imi tyhjiin aamyvuoron, sitten iltavuoron. Ja kun hän oli siirtymässä vierailijoihin, niin vierailuaika valitettavasti päättyi. Yövuoron alussa hän lepäsi, mutta palasi imupuuhiin heti ensimmäisen hoitajan ilmestyttyä näkyviin. Fineau oli nimetty vuoden imuvauvaksi, sillä hänen ruokahalunsa oli loputon.
Ensimmäisenä elinpäivänään Funeau oli jo ehtinyt murtaa yhden sydämen, ja se oli synnytysosaston lääkärin sydän.
Tämä tuijotti eteensä kotonaan ylitse viinilasin ja näytti valtavan surulliselta. Funeau oli vienyt hänen sielun, elämästä mielenkyyden ja näyttänyt hänelle jaettujen korttien kääntöpuolen.
Samaan aikaan yöhoitaja osastolla imetti Funeauta, koska hänen oli pakko. Hän ei voinut itselleen muuta. Jokin ääni jossain syvällä kulkeutui tahdon tienoville asti, ja hän paljasti rintansa Funeaun mutruhuulille.
(hihitystä) - Anonyymi00021
Anonyymi00020 kirjoitti:
Synnytyssairaalassa
Yhden sairaalassa vietetyn vuorokauden aikana Funeau oli imuroinut osaston kaikki naiset. Funeau imi tyhjiin aamyvuoron, sitten iltavuoron. Ja kun hän oli siirtymässä vierailijoihin, niin vierailuaika valitettavasti päättyi. Yövuoron alussa hän lepäsi, mutta palasi imupuuhiin heti ensimmäisen hoitajan ilmestyttyä näkyviin. Fineau oli nimetty vuoden imuvauvaksi, sillä hänen ruokahalunsa oli loputon.
Ensimmäisenä elinpäivänään Funeau oli jo ehtinyt murtaa yhden sydämen, ja se oli synnytysosaston lääkärin sydän.
Tämä tuijotti eteensä kotonaan ylitse viinilasin ja näytti valtavan surulliselta. Funeau oli vienyt hänen sielun, elämästä mielenkyyden ja näyttänyt hänelle jaettujen korttien kääntöpuolen.
Samaan aikaan yöhoitaja osastolla imetti Funeauta, koska hänen oli pakko. Hän ei voinut itselleen muuta. Jokin ääni jossain syvällä kulkeutui tahdon tienoville asti, ja hän paljasti rintansa Funeaun mutruhuulille.
(hihitystä)Funeau saa sielun
Yöhoitajan kapaloitua Funeaun, tämä röyhtäisi. Vielä pipo päähän, noin. Ja suukko nenälle ja nukkumaan. Yöhoitaja poistui hiljaa paikalta. Hän kirjoittaisi tästä nettiin. Niin villi tapaus oli. Jotenkin se oli jaettava, hän tuumi ja kiiruhti privaattiin..
Käytävän muuttuessa äänettömäksi ja tyhjäksi, sinne ilmestyi jotain.
Se oli läpinäkyvä, tuskin havaittava varjostus tai olematon harso. Se ei ollut aave tai ihminen, vaan jotain muuta. Se saattoi olla ninja.
Ovi ei ollut sille mikään vastus. Ovia ei sen maailmassa ollut. Kierreltyään vauvojen luona hetken, harsomainen utu pysähtyi leijuakseen Funeaun vauvavuoteen yllä.
Se oli löytänyt kodin.
(naurua) - Anonyymi00027
Anonyymi00019 kirjoitti:
Pako
Seuraavana yönä Funeau asetti toteen pakosuunnitelmansa kolmannen vaiheen. Hän pukeutui ninjaksi. Tämän jälkeen Funeau väänsi volumet pois ja muuttui äänettömäksi, sitten näkymättömäksi. Lopulta: olemattomaksi.
Funeau katosi sellistin roolista, haihtui savuna ilmastointiventtiilin kautta vankilan katolle ja lipui tuulten mukana mantereelle.
Matkalla meren yllä kaupungin valoihin, Funeau muisteli mieskohtaloiden kasvoja, suruja ja murheita.
Toivottavasti Einari löydettäisiin elossa ja terveenä, Funeau tuumi ja laskeutui hiekkarannalle vaahtoavan veden äärelle.
Tai välittömään läheisyyteen.
Olisi löydettävä leijuvalle sielulle koti. Ei ninjana pitkälle pötkitä. Joutuu vielä johonkin kuppaiseen ilmastointilaitteeseen jumiin sen suodattimiin.
(naurua)Hieno reissu. Pysähdyin, palasin alkuun ja otin sinut hitaammin alusta. Ei jäänyt mikään vieraaksi muuttua olomuodosta toiseksi. Tissit toimi pehmeästi kuin vaahtokarkeilla, en ennen näin ole konttaillutkaan. Tai sanoivat sen jääneen väliin.
- Anonyymi00028
Anonyymi00021 kirjoitti:
Funeau saa sielun
Yöhoitajan kapaloitua Funeaun, tämä röyhtäisi. Vielä pipo päähän, noin. Ja suukko nenälle ja nukkumaan. Yöhoitaja poistui hiljaa paikalta. Hän kirjoittaisi tästä nettiin. Niin villi tapaus oli. Jotenkin se oli jaettava, hän tuumi ja kiiruhti privaattiin..
Käytävän muuttuessa äänettömäksi ja tyhjäksi, sinne ilmestyi jotain.
Se oli läpinäkyvä, tuskin havaittava varjostus tai olematon harso. Se ei ollut aave tai ihminen, vaan jotain muuta. Se saattoi olla ninja.
Ovi ei ollut sille mikään vastus. Ovia ei sen maailmassa ollut. Kierreltyään vauvojen luona hetken, harsomainen utu pysähtyi leijuakseen Funeaun vauvavuoteen yllä.
Se oli löytänyt kodin.
(naurua)Nainen
Hän vain ojensi kätensä ja punaviinilasi kaatui pöydälle.
Pitkin kivipintaa viini valui hitaasti kuin veri reidellä, löysi pöydästä jalan ja luikerteli siltä parketille.
Synnytysosastolääkäri ei tehnyt elettäkään reagoidakseen tapaturmaan. Veri vain valui. Siitä muodostui lätäkkö vaalealle puulattialle.
Naislääkäri tuijotti lätäkköä. Sitten hän ponkaisi ylös ja puki päällysvaatteensa, nappasi eteisen aaltomaisesta lasikulhosta autonsa avaimet ja ryntäsi porraskäytävään. Hän juoksi portaat alas.
Parkkihallissa kuuluin vingahdus, kun elokuvamaisesti kiihdytettiin kohti loppunäytöstä.
Hän kutsui itseään äidiksi. Hän hoki ajaessaan sanaa äiti. Jokaisella solulla nainen kykeni tuntemaan Funeaun läsnäolon, tämän suloiset kädet rinnalla, johon lapsi oli keskittynyt. Täydellinen huomio, fokus, ja syyn ja seurauksen liitto, lääkäri ajatteli ja ajoi ylinopeutta pitkin öisiä katuja kohti synnytyssairaalaa.
Jos miehet ajattelivat munillaan, niin naiset tällaisissa tilanteissa rinnoillaan.
(hihitystä) - Anonyymi00029
Anonyymi00028 kirjoitti:
Nainen
Hän vain ojensi kätensä ja punaviinilasi kaatui pöydälle.
Pitkin kivipintaa viini valui hitaasti kuin veri reidellä, löysi pöydästä jalan ja luikerteli siltä parketille.
Synnytysosastolääkäri ei tehnyt elettäkään reagoidakseen tapaturmaan. Veri vain valui. Siitä muodostui lätäkkö vaalealle puulattialle.
Naislääkäri tuijotti lätäkköä. Sitten hän ponkaisi ylös ja puki päällysvaatteensa, nappasi eteisen aaltomaisesta lasikulhosta autonsa avaimet ja ryntäsi porraskäytävään. Hän juoksi portaat alas.
Parkkihallissa kuuluin vingahdus, kun elokuvamaisesti kiihdytettiin kohti loppunäytöstä.
Hän kutsui itseään äidiksi. Hän hoki ajaessaan sanaa äiti. Jokaisella solulla nainen kykeni tuntemaan Funeaun läsnäolon, tämän suloiset kädet rinnalla, johon lapsi oli keskittynyt. Täydellinen huomio, fokus, ja syyn ja seurauksen liitto, lääkäri ajatteli ja ajoi ylinopeutta pitkin öisiä katuja kohti synnytyssairaalaa.
Jos miehet ajattelivat munillaan, niin naiset tällaisissa tilanteissa rinnoillaan.
(hihitystä)Sielukas
Mukavan oloinen ja hymyileväinen lääkärinainen oli palannut. Mistä tällainen ilo ja onni, Funeau pohdiskeli, kun taitavat kädet nostivat hänet kuin pehmeän paketin vasten laaturintoja.
Suoraviivaisuus hieman hämmensi Funeauta, mutta hän tunsi olevansa sielukkaalla päällä. Hän tunsi olevansa kehittynyt. Kehitys tässä iässä tuntui olevan huimaa, Funeau tuumi huomasi olevansa autossa, joka ampaisi maanpinnalle maailmojen syvyyksistä.
Osastonainen höpötteli koko ajan mukavia. Funeau oli varma, että jossain sellaisessa kohtaa kuin ihan pian, hän saisi lutkuttaa laatutissiä.
Mmmm…, Funeau tuumi ja maiskutteli tulevasta mielihyvästä.
Funeaulla oli pitkälle kehittynyt naismaku.
(naurua) - Anonyymi00031
Anonyymi00029 kirjoitti:
Sielukas
Mukavan oloinen ja hymyileväinen lääkärinainen oli palannut. Mistä tällainen ilo ja onni, Funeau pohdiskeli, kun taitavat kädet nostivat hänet kuin pehmeän paketin vasten laaturintoja.
Suoraviivaisuus hieman hämmensi Funeauta, mutta hän tunsi olevansa sielukkaalla päällä. Hän tunsi olevansa kehittynyt. Kehitys tässä iässä tuntui olevan huimaa, Funeau tuumi huomasi olevansa autossa, joka ampaisi maanpinnalle maailmojen syvyyksistä.
Osastonainen höpötteli koko ajan mukavia. Funeau oli varma, että jossain sellaisessa kohtaa kuin ihan pian, hän saisi lutkuttaa laatutissiä.
Mmmm…, Funeau tuumi ja maiskutteli tulevasta mielihyvästä.
Funeaulla oli pitkälle kehittynyt naismaku.
(naurua)35. Kerros
Näyttää siltä, että Funeau on kidnapattu. Mieleterveydellisissä myrskyissä ajelehtiva elämäntarkoitukseton osastolääkäri oli päätynyt hirvittävään tekoon, epätoivoiseen sellaiseen, kammottavaan ja katalaan tuollaiseen. Hän oli syyllistynyt lapsenryöstöön.
Funeau maiskutti huuliaan eteisen design-tuolilla ja katseli, kuinka nainen riisuutuuu pikavauhtia ilkosilleen.
Funeaun ilme oli varsin hauska. Ellei jopa pyöreähkö.
(hihitystä) - Anonyymi00032
Anonyymi00031 kirjoitti:
35. Kerros
Näyttää siltä, että Funeau on kidnapattu. Mieleterveydellisissä myrskyissä ajelehtiva elämäntarkoitukseton osastolääkäri oli päätynyt hirvittävään tekoon, epätoivoiseen sellaiseen, kammottavaan ja katalaan tuollaiseen. Hän oli syyllistynyt lapsenryöstöön.
Funeau maiskutti huuliaan eteisen design-tuolilla ja katseli, kuinka nainen riisuutuuu pikavauhtia ilkosilleen.
Funeaun ilme oli varsin hauska. Ellei jopa pyöreähkö.
(hihitystä)Lääkäriäiti nukkui alla, ja Funeau nukkui tämän päällä vatsallaan. Olo oli kylläinen. Lääkäriäidin rinnat kohisivat. Ne taisivat juuri täyttyä. Toivottavasti joku sulkee hanan, ettei tule maitovahinkoa, Funeau tuumi ja katseli kummallista lätäkköä olohuoneen lattialla.
Verta.
Ehkä se oli kuitenkin vain viiniä. Nainen kun saa päähänsä viedä toiselta naiselta tämän lapsen, niin siinä ei ehdi siivoilemaan. Silloin mennään eikä meinata.
Funeau konttasi peiton alla pitkin lääkärinaisen, roistoäidin ja turmeltuneen sielun vartaloa sängynpäätyyn ja putosi matolle.
Onneksi Funeaun pää oli vielä pehmeä. Mitään vammoja ei syntynyt. Lisäksi F huomasi, että käveleminen oli nopeampi tapa edetä kuin konttaaminen. Lopulta tämäkin tapa liikkua osoittautui hitaaksi.
Funeau spurttasi keittiöstä parvekkeen ovelle ja takaisin. Juokseminen oli kivaa.
Viiden maissa aamuyöllä Funeau pysyi jo katossa kiinni kuin hämähäkki. Hänellä oli ikää vasta 2 vuorokautta.
Kun fysiikka alkoi olla lapasessa, niin seuraavaksi varmaan tulisi hioa sosiaalisia vuorovaikutustaitoja.
Lisäksi tissit kutsuivat. Oli hillitön nälkä. Ja jano, Fumeau tuumi ja spurttasi takaisin vuoteeseen.
(hirn) - Anonyymi00034
Anonyymi00032 kirjoitti:
Lääkäriäiti nukkui alla, ja Funeau nukkui tämän päällä vatsallaan. Olo oli kylläinen. Lääkäriäidin rinnat kohisivat. Ne taisivat juuri täyttyä. Toivottavasti joku sulkee hanan, ettei tule maitovahinkoa, Funeau tuumi ja katseli kummallista lätäkköä olohuoneen lattialla.
Verta.
Ehkä se oli kuitenkin vain viiniä. Nainen kun saa päähänsä viedä toiselta naiselta tämän lapsen, niin siinä ei ehdi siivoilemaan. Silloin mennään eikä meinata.
Funeau konttasi peiton alla pitkin lääkärinaisen, roistoäidin ja turmeltuneen sielun vartaloa sängynpäätyyn ja putosi matolle.
Onneksi Funeaun pää oli vielä pehmeä. Mitään vammoja ei syntynyt. Lisäksi F huomasi, että käveleminen oli nopeampi tapa edetä kuin konttaaminen. Lopulta tämäkin tapa liikkua osoittautui hitaaksi.
Funeau spurttasi keittiöstä parvekkeen ovelle ja takaisin. Juokseminen oli kivaa.
Viiden maissa aamuyöllä Funeau pysyi jo katossa kiinni kuin hämähäkki. Hänellä oli ikää vasta 2 vuorokautta.
Kun fysiikka alkoi olla lapasessa, niin seuraavaksi varmaan tulisi hioa sosiaalisia vuorovaikutustaitoja.
Lisäksi tissit kutsuivat. Oli hillitön nälkä. Ja jano, Fumeau tuumi ja spurttasi takaisin vuoteeseen.
(hirn)Ruoka & seksi
Kesken huolellisen ruokailunsa, Funeua huomasi kätensä hypistelevän toista rintaa. Funeau hieman hölmistyi. Leikkikö hän ruoalla?
Rinnassa tuntui olevan jokin toinen ulottuvuus. Se oli selvästi näkyvillä, mutta sitä ei nähnyt.
Funeaun pää tuntui raksutuskoneelta.
Hän töyhtäisi.
Sitten hän tutki tarkemmin ravintonsa lähdettä, ja huomasi tämän raajat. Fnsi oli ollut vain rinnat, sitten kasvot. Nyt oli löytynyt raajat.
Nämä olivat jalat tässä. Oikein kivat. Ja tässä on kädet ja käsivarret. Selvä homma, Funeau tuumi ja muista lattialla lojuvan veren.
Syntymä oli ollut verinen, Funeau muisteli. Hän oli tullut jlos seinästä punainen pipo silmillä.
Funeaun pää raksutti.
Sitten hän tutki naista tarkettin. Tosiaan. Tämä oli samanlainen kuin se edellinen, josta tulin ulos.
Täällä on tällainen reikä, Funeau hihkaisi.
Kahden päivän vanhaksi ei hullumpi suoritus keksiä, mistä ihmiset ulos tulivat.
Funeau taputti itselleen.
(hirn) - Anonyymi00035
Anonyymi00034 kirjoitti:
Ruoka & seksi
Kesken huolellisen ruokailunsa, Funeua huomasi kätensä hypistelevän toista rintaa. Funeau hieman hölmistyi. Leikkikö hän ruoalla?
Rinnassa tuntui olevan jokin toinen ulottuvuus. Se oli selvästi näkyvillä, mutta sitä ei nähnyt.
Funeaun pää tuntui raksutuskoneelta.
Hän töyhtäisi.
Sitten hän tutki tarkemmin ravintonsa lähdettä, ja huomasi tämän raajat. Fnsi oli ollut vain rinnat, sitten kasvot. Nyt oli löytynyt raajat.
Nämä olivat jalat tässä. Oikein kivat. Ja tässä on kädet ja käsivarret. Selvä homma, Funeau tuumi ja muista lattialla lojuvan veren.
Syntymä oli ollut verinen, Funeau muisteli. Hän oli tullut jlos seinästä punainen pipo silmillä.
Funeaun pää raksutti.
Sitten hän tutki naista tarkettin. Tosiaan. Tämä oli samanlainen kuin se edellinen, josta tulin ulos.
Täällä on tällainen reikä, Funeau hihkaisi.
Kahden päivän vanhaksi ei hullumpi suoritus keksiä, mistä ihmiset ulos tulivat.
Funeau taputti itselleen.
(hirn)Funeaun köyhät tunnit
Oli varsin viihdyttävää kellua tissiolennon kanssa kylpyammeessa.
Rinnat, nekin kelluivat kumiankkani lailla lämpimässä vedessä. Olin ihmetyksestä vaahdossa, kun pääni löysi pinnan. Kumiankkani, se on voikukankeltainen.
Sitten tapahtui jotain järkyttävää. Kävi näet niin, että minut aseteltiin pinnasänkyyn, eli kaltereiden taa, ja tissiolento pukeutui. Tissit menivät piiloon rumien vaatteiden alle.
En voinut liikkua. Kapalointi on pirullisin keino saada ihminen rauhalliseksi.
Yritin kaikkeni: näytin kieltä, maiskutin ja inisin. Morsetin jopa silmäluomilla hätämerkkejä, mutta tissiolento oli muuttanut toiseen todellisuuteen. Hän meikkasi, latasi puhelintaan ja hyräili jotain kummallista melodiaa.
Hän oli lähdössä jonnekin. Minut jätettäisiin yksin. Ilman tissiä.
Heitteillejättö oli sana, jota hain.
Viimein, kaiken rakentelunsa jälkeen, tissivako kumartui puoleeni ja suuteli otsaani. Ymmärsin välittömästi, että huulipunan jättämä jälki näyttäisi siltä, että minulla olisi puhuva otsa. Minulla oli kaksi suuta mölytä.
Sitten hän poistui huoneesta ilman lisäselityksiä.
Se oli ensimmäinen kerta, kun syvästi petyin itseeni, Funeau mietti ja palautteli tissiajatuksia mieleensä. Ne helpottivat säädytöntä tilaa.
(hirn) - Anonyymi00036
Anonyymi00035 kirjoitti:
Funeaun köyhät tunnit
Oli varsin viihdyttävää kellua tissiolennon kanssa kylpyammeessa.
Rinnat, nekin kelluivat kumiankkani lailla lämpimässä vedessä. Olin ihmetyksestä vaahdossa, kun pääni löysi pinnan. Kumiankkani, se on voikukankeltainen.
Sitten tapahtui jotain järkyttävää. Kävi näet niin, että minut aseteltiin pinnasänkyyn, eli kaltereiden taa, ja tissiolento pukeutui. Tissit menivät piiloon rumien vaatteiden alle.
En voinut liikkua. Kapalointi on pirullisin keino saada ihminen rauhalliseksi.
Yritin kaikkeni: näytin kieltä, maiskutin ja inisin. Morsetin jopa silmäluomilla hätämerkkejä, mutta tissiolento oli muuttanut toiseen todellisuuteen. Hän meikkasi, latasi puhelintaan ja hyräili jotain kummallista melodiaa.
Hän oli lähdössä jonnekin. Minut jätettäisiin yksin. Ilman tissiä.
Heitteillejättö oli sana, jota hain.
Viimein, kaiken rakentelunsa jälkeen, tissivako kumartui puoleeni ja suuteli otsaani. Ymmärsin välittömästi, että huulipunan jättämä jälki näyttäisi siltä, että minulla olisi puhuva otsa. Minulla oli kaksi suuta mölytä.
Sitten hän poistui huoneesta ilman lisäselityksiä.
Se oli ensimmäinen kerta, kun syvästi petyin itseeni, Funeau mietti ja palautteli tissiajatuksia mieleensä. Ne helpottivat säädytöntä tilaa.
(hirn)Neljäs kirja
Pakosuunnitelman finaalivaihe.
Odottaminen ei selvästikään ollut minun juttu. Ymmärsin, että edessä oli monta pulmaa ratkottavaksi, ja niistä ensimmäinen oli se pahin: kapalo.
Kapalo on eräänlainen pakkopaita, mutta vielä hirveämpi. Jos ihmislapsi ei voi heilutella kuin huuliaan, ja on lisäksi kaltereiden takana, niin mahdollisuudet löytää ulos ongelmista, lähentelevät nollaa.
Keskityin.
Sitten keskityin vielä syvemmin. Ja kun keskittymisen ääriraja ilmestyi vastaan, niin huomasin, että tissivako oli palannut menoistaan, ja poimi minut kuin marjan mättähiltä ja riisuutui, asetteli minut rinnalleen ja lauloi tuutulauluja.
Voi pojat!
Ihana, pehmeä rinta oli jälleen minun. Yksin minun. En voi sanoin ilmaista sitä tunnetta, joka on tämä.
Ja sinä samaisena iltana opin ensimmäisen sanani. Minä sporttasin sanojen maailmaan yhdellä sanalla, ja se oli äiti.
Näin heti sanotun sanan vaikutuksen tissiolennon kasvoilla.
Ne olivat ilon kyyneliä.
(hihitystä) - Anonyymi00037
Anonyymi00036 kirjoitti:
Neljäs kirja
Pakosuunnitelman finaalivaihe.
Odottaminen ei selvästikään ollut minun juttu. Ymmärsin, että edessä oli monta pulmaa ratkottavaksi, ja niistä ensimmäinen oli se pahin: kapalo.
Kapalo on eräänlainen pakkopaita, mutta vielä hirveämpi. Jos ihmislapsi ei voi heilutella kuin huuliaan, ja on lisäksi kaltereiden takana, niin mahdollisuudet löytää ulos ongelmista, lähentelevät nollaa.
Keskityin.
Sitten keskityin vielä syvemmin. Ja kun keskittymisen ääriraja ilmestyi vastaan, niin huomasin, että tissivako oli palannut menoistaan, ja poimi minut kuin marjan mättähiltä ja riisuutui, asetteli minut rinnalleen ja lauloi tuutulauluja.
Voi pojat!
Ihana, pehmeä rinta oli jälleen minun. Yksin minun. En voi sanoin ilmaista sitä tunnetta, joka on tämä.
Ja sinä samaisena iltana opin ensimmäisen sanani. Minä sporttasin sanojen maailmaan yhdellä sanalla, ja se oli äiti.
Näin heti sanotun sanan vaikutuksen tissiolennon kasvoilla.
Ne olivat ilon kyyneliä.
(hihitystä)Mjaahans
Funeaun tissipössis alkaa saada aika mittavat suhteet, sillä hän on tässä kohtaa legendaansa vasta muutaman päivän ikäinen.
Ymmärrän hyvin, että vastasyntyneen näkökulma rintaan on erilainen kuin normijampan, joka juoksentelee tiloissa puhumassa rinnoista.
Me emme ole kadulla, vaan vastasyntyneitä ihmettelemässä sitä valtavaa lämmintä palloa, joka tarjoutuu nenämme eteen meidät tyydyttääkseen.
Me emme sen suhteen tee virheitä.
(hihitystä) - Anonyymi00038
Anonyymi00037 kirjoitti:
Mjaahans
Funeaun tissipössis alkaa saada aika mittavat suhteet, sillä hän on tässä kohtaa legendaansa vasta muutaman päivän ikäinen.
Ymmärrän hyvin, että vastasyntyneen näkökulma rintaan on erilainen kuin normijampan, joka juoksentelee tiloissa puhumassa rinnoista.
Me emme ole kadulla, vaan vastasyntyneitä ihmettelemässä sitä valtavaa lämmintä palloa, joka tarjoutuu nenämme eteen meidät tyydyttääkseen.
Me emme sen suhteen tee virheitä.
(hihitystä)Liuuin ulos ja istuin hänen vastapäätänsä. Kesken keskustelumme katseeni pysähtyi hänen käsiinsä. Mitä hän teki muka työkseen, ellei niitä käyttänyt.
Sormet olivat kauniit, tasapainoiset, vaaleat kuin alabasteri. Kun hän puhui kädet likkuivat äänen tahdissa.
Lumouduin ja aika pysähtyi hetkeksi.
Sileys, pehmeys, vaaleus vai kaikki yhteensä. Astuin uuteen tilaan, mieli liukui ulos ja muuttui käsiksi, jotka kääntelivät kameraa käsissä. - Anonyymi00039
Anonyymi00037 kirjoitti:
Mjaahans
Funeaun tissipössis alkaa saada aika mittavat suhteet, sillä hän on tässä kohtaa legendaansa vasta muutaman päivän ikäinen.
Ymmärrän hyvin, että vastasyntyneen näkökulma rintaan on erilainen kuin normijampan, joka juoksentelee tiloissa puhumassa rinnoista.
Me emme ole kadulla, vaan vastasyntyneitä ihmettelemässä sitä valtavaa lämmintä palloa, joka tarjoutuu nenämme eteen meidät tyydyttääkseen.
Me emme sen suhteen tee virheitä.
(hihitystä)Kokonaiskuva
Aamulla lempeä aurinko tulvi sisään makuuhuoneeseen, ja liikenteen vähäinen meteli kaikui moderneilla seinillä.
Kyseessä oli jokin taidesuuntaus, Funeau tuumi ja ihmetteli suurta teosta sängynpäädyn seinällä. Maalauksessa oli intensiivistä voimaa. Se tuntui tömisevän ja puhkuvan sieraimistaan kuumaa ilmaa veriselle hiekalle. Sillä oli sarvet. Sitä oltiin satutettu. Funeau näki tuskan sen silmissä. Tuska oli läsnä.
Emotissipari katseli Funeauta levollisin silmin. Katseessa oli läsnä kauneutta, raukeutta ja onnellisuutta. Hän ei liikahtanutkaan, ja silmäluomien liike oli hidasta ja helposti seurattavaa. Naiskasvojen muoto noudatti korkeimman koulutustason linjoja, mutta kuvan hiuskehykset olivat riettaasti sekasin. Ne eivät noudattaneet mitään kaavaa, vaan olivat kaikkien kampauskaavojen myrsky.
Funeau konttasi tutkimaan luomusta. Hiukset tuoksuivat hyvälle, tuntuivat hassulta ja olivat yhtä pitkiä kuin Funeau itse. Funeau maisteli niitä.
Korva oli korvakoruton, mutta sen kummallisten kiemuroiden kätköissä oli pieni pimeä reikä, jos kykeni kurkistamaan ihmisajatuksiin. Funeau katseli hetken ajatuksia, mutta eteni sitten pitkin kaulaa tutuille rinnoille, jotka niin olivat hänelle mielihyvää tuottaneet. Ne lepäsivät. Niillä oli hyvä olla.
Sydämen äänet saattoi kuulla, kun läheni äänenlähdettä.
Nänninpäässä oli pieni pisara mahlaa. Funeau nuolaisi makean pois. Se maistui hyvälle. Sen koostumus kirkasti silmät ja toi mieleen vaaleanpunaiset hattarat huvipuistossa.
Funeaun tutkimusretki naisvartaloon oli varsin ulkokohtainen. Katseltiin käsivarsia, niiden soljuvia muotoja, sekä ihmeteltiin lakkaamattomia kynsiä.
Navasta Funeau saattoi päätellä, että tämä olento oli itsekin joskus syntynyt. Funeau vertaili omaa napaansa naisen napaan, mutta totesi tutkimustensa päätteeksi, että hänen napansa oli vielä varsin ruma, koska se oli vasta katkaistu. Vain kummallinen kuiva nysä törrötti ulos siitä, missä navan tulisi olla. Taas naisen napa oli kaunis, kuin piste luojan kirjaimen päällä.
Kummallista kyllä, vaikka tutkimusretken kohteen kainalot olivat olleet sileät, jalkovälissä tämän kolmion perinteet olivat tallella. Se näytti hieman kummalliselta, Funeau tuumi ja makasi vartslon päällä tutkiskellen kiemuroita.
Alla oleva keho liikahti. Oli kuin maa olisi jalkojen alla muuttanut muotoaan. Maanjäristys. Funeau tipahti reisien rotkoon pää edellä.
Siellä oli hyvin lämmin. Siellä oli varsin suojassa kaikkea maailman pahaa, kuten nälkää, janoa tai kamalaa kissaa, joka tuijotti kaltereiden takaa pinnasänkyyn.
Edessä oli myös kummallinen portti jonnekin. Funeau oli kuulevinaan lasten ääniä sieltä. Kuului kikatusta ja metelöintiä. Itkuakin kuului. Portinpielet olivat liukkaat. Mikään ei siinä kuitenkaan narissut, kun sitä koski.
Se oli jännittävä paikka. Mitähän sillä tehtiin, Funeau pohdiskeli ja tutki tätä ihmeellisyyttä. Kylläpä tuoksui sitten oudolle. Funeau nuolaisi sen ihmisjärjen ylittäviä muotoja. Siinä oli niin paljon kaikenlaista uutta ja kummallista, että rinnat hetkeksi unohtuivat.
Reisien loputtomalta tuntuvan vaelluspäivän jälkeen Funeau löysi polvet. Polvissa oli ouo liikkuva osa molemmissa. Niitä oli hauska heilutella. Oliko kyseessä suunnitteluvirhe, Funeau aproi ja naureskeli ilmiölle. Kilometrin päässä polvista, siloeden säärien takana häämötti naisen jalkaterät ja niissä hassut varpaat. Funeau laski ne. Niitä oli kymmenen. Funeau oppi siinä kohtaa elämäänsä laskemaan.
Hän päätti käydä tervehtimässä niitä. Ne olivat kuin hassu joukko varvasihmisiä. Niillä tuntui olevan oikein mukavaa ilman kenkiä.
(hihitystä) - Anonyymi00040
Anonyymi00039 kirjoitti:
Kokonaiskuva
Aamulla lempeä aurinko tulvi sisään makuuhuoneeseen, ja liikenteen vähäinen meteli kaikui moderneilla seinillä.
Kyseessä oli jokin taidesuuntaus, Funeau tuumi ja ihmetteli suurta teosta sängynpäädyn seinällä. Maalauksessa oli intensiivistä voimaa. Se tuntui tömisevän ja puhkuvan sieraimistaan kuumaa ilmaa veriselle hiekalle. Sillä oli sarvet. Sitä oltiin satutettu. Funeau näki tuskan sen silmissä. Tuska oli läsnä.
Emotissipari katseli Funeauta levollisin silmin. Katseessa oli läsnä kauneutta, raukeutta ja onnellisuutta. Hän ei liikahtanutkaan, ja silmäluomien liike oli hidasta ja helposti seurattavaa. Naiskasvojen muoto noudatti korkeimman koulutustason linjoja, mutta kuvan hiuskehykset olivat riettaasti sekasin. Ne eivät noudattaneet mitään kaavaa, vaan olivat kaikkien kampauskaavojen myrsky.
Funeau konttasi tutkimaan luomusta. Hiukset tuoksuivat hyvälle, tuntuivat hassulta ja olivat yhtä pitkiä kuin Funeau itse. Funeau maisteli niitä.
Korva oli korvakoruton, mutta sen kummallisten kiemuroiden kätköissä oli pieni pimeä reikä, jos kykeni kurkistamaan ihmisajatuksiin. Funeau katseli hetken ajatuksia, mutta eteni sitten pitkin kaulaa tutuille rinnoille, jotka niin olivat hänelle mielihyvää tuottaneet. Ne lepäsivät. Niillä oli hyvä olla.
Sydämen äänet saattoi kuulla, kun läheni äänenlähdettä.
Nänninpäässä oli pieni pisara mahlaa. Funeau nuolaisi makean pois. Se maistui hyvälle. Sen koostumus kirkasti silmät ja toi mieleen vaaleanpunaiset hattarat huvipuistossa.
Funeaun tutkimusretki naisvartaloon oli varsin ulkokohtainen. Katseltiin käsivarsia, niiden soljuvia muotoja, sekä ihmeteltiin lakkaamattomia kynsiä.
Navasta Funeau saattoi päätellä, että tämä olento oli itsekin joskus syntynyt. Funeau vertaili omaa napaansa naisen napaan, mutta totesi tutkimustensa päätteeksi, että hänen napansa oli vielä varsin ruma, koska se oli vasta katkaistu. Vain kummallinen kuiva nysä törrötti ulos siitä, missä navan tulisi olla. Taas naisen napa oli kaunis, kuin piste luojan kirjaimen päällä.
Kummallista kyllä, vaikka tutkimusretken kohteen kainalot olivat olleet sileät, jalkovälissä tämän kolmion perinteet olivat tallella. Se näytti hieman kummalliselta, Funeau tuumi ja makasi vartslon päällä tutkiskellen kiemuroita.
Alla oleva keho liikahti. Oli kuin maa olisi jalkojen alla muuttanut muotoaan. Maanjäristys. Funeau tipahti reisien rotkoon pää edellä.
Siellä oli hyvin lämmin. Siellä oli varsin suojassa kaikkea maailman pahaa, kuten nälkää, janoa tai kamalaa kissaa, joka tuijotti kaltereiden takaa pinnasänkyyn.
Edessä oli myös kummallinen portti jonnekin. Funeau oli kuulevinaan lasten ääniä sieltä. Kuului kikatusta ja metelöintiä. Itkuakin kuului. Portinpielet olivat liukkaat. Mikään ei siinä kuitenkaan narissut, kun sitä koski.
Se oli jännittävä paikka. Mitähän sillä tehtiin, Funeau pohdiskeli ja tutki tätä ihmeellisyyttä. Kylläpä tuoksui sitten oudolle. Funeau nuolaisi sen ihmisjärjen ylittäviä muotoja. Siinä oli niin paljon kaikenlaista uutta ja kummallista, että rinnat hetkeksi unohtuivat.
Reisien loputtomalta tuntuvan vaelluspäivän jälkeen Funeau löysi polvet. Polvissa oli ouo liikkuva osa molemmissa. Niitä oli hauska heilutella. Oliko kyseessä suunnitteluvirhe, Funeau aproi ja naureskeli ilmiölle. Kilometrin päässä polvista, siloeden säärien takana häämötti naisen jalkaterät ja niissä hassut varpaat. Funeau laski ne. Niitä oli kymmenen. Funeau oppi siinä kohtaa elämäänsä laskemaan.
Hän päätti käydä tervehtimässä niitä. Ne olivat kuin hassu joukko varvasihmisiä. Niillä tuntui olevan oikein mukavaa ilman kenkiä.
(hihitystä)Vaippa
Ehkä keljuin juttu ihmiselämässä on kakka. Laajojen tutkimustensa päätteeksi Funeau oli selvitellyt ihmiskehon toimintaa siinä määrin, että osasi päätellä syömisen ja kakkaamisen jotenkin liittyvän toisiinsa.
Eli jos imi tissiä, niin alapäästä putosi jotain pois. Tämä oli selvä suunnitteluvirhe ihmisessä, niin kuin liikkuvat polvilumpiot olivat. Eihän ollut mitään järkeä siinä että syötiin kaikin voimin, mutta kaikki hyvä muuttui keltaiseksi liejuksi, joka heitettäisiin pois.
Ei mitään järkeä.
Lisäksi pyllynpesuvesi oli aina joko liian kuumaa tai liian kylmää. Funeau kitisi ja kiukkusi. Lisäksi hoitopöytä oli kuin jonkinlainen mestauslava. Ei puuttunut enää kuin korppikotkat kiertelemässä yllä. Kamala laite, Funeau totesi ja inisi ja viuhtoi. Kaikin raajoin.
Hiusnainen kuitenkin osasi erään varsin mainion tempun, joka taputteli mielipahan ja harmituksen tiehensä.
Käsittääkseni nainen oli lääkäri. Lääkärit tiesivät kaikenlaisia juttuja, jotka eivät vastasyntyneiden päähän voisi muuten putkahtaa kuin näyttämällä ne heille.
Temppu ja kuinka se tehdään.
Kesken Funeaun kiukunpuuskan, naispään hiuspehko laskeutui vastapestyn ihmislapsen päälle ja lämpimät huulet imaisivat sojottavan törröttimen suuhunsa.
Funeaun silmät laajenivat.
Funeau siirtyi hetkessä toiseen todellisuuteen. Ja voi pojat, millainen todellisuus se oli.
Siinä oli irtoamisen tunnetta yhdistettynä äärimmäiseen kokemukseen siitä, että ihmisolemuksen pääasiallinen ydin ei ollutkaan pää, vaan alapää. Funeau leijaili mielihyvässä. Poissa oli nälkä ja sietämätön vaippa, ja tilalla avarat näkymät taivaallisiin sfääreihin.
Funeau otti itsestään selfien. Niin riemastunutta ilmettä ei ihmiskasvoilla ole tavattu.
Katsokaa vaikka.
(naurua) - Anonyymi00041
Anonyymi00040 kirjoitti:
Vaippa
Ehkä keljuin juttu ihmiselämässä on kakka. Laajojen tutkimustensa päätteeksi Funeau oli selvitellyt ihmiskehon toimintaa siinä määrin, että osasi päätellä syömisen ja kakkaamisen jotenkin liittyvän toisiinsa.
Eli jos imi tissiä, niin alapäästä putosi jotain pois. Tämä oli selvä suunnitteluvirhe ihmisessä, niin kuin liikkuvat polvilumpiot olivat. Eihän ollut mitään järkeä siinä että syötiin kaikin voimin, mutta kaikki hyvä muuttui keltaiseksi liejuksi, joka heitettäisiin pois.
Ei mitään järkeä.
Lisäksi pyllynpesuvesi oli aina joko liian kuumaa tai liian kylmää. Funeau kitisi ja kiukkusi. Lisäksi hoitopöytä oli kuin jonkinlainen mestauslava. Ei puuttunut enää kuin korppikotkat kiertelemässä yllä. Kamala laite, Funeau totesi ja inisi ja viuhtoi. Kaikin raajoin.
Hiusnainen kuitenkin osasi erään varsin mainion tempun, joka taputteli mielipahan ja harmituksen tiehensä.
Käsittääkseni nainen oli lääkäri. Lääkärit tiesivät kaikenlaisia juttuja, jotka eivät vastasyntyneiden päähän voisi muuten putkahtaa kuin näyttämällä ne heille.
Temppu ja kuinka se tehdään.
Kesken Funeaun kiukunpuuskan, naispään hiuspehko laskeutui vastapestyn ihmislapsen päälle ja lämpimät huulet imaisivat sojottavan törröttimen suuhunsa.
Funeaun silmät laajenivat.
Funeau siirtyi hetkessä toiseen todellisuuteen. Ja voi pojat, millainen todellisuus se oli.
Siinä oli irtoamisen tunnetta yhdistettynä äärimmäiseen kokemukseen siitä, että ihmisolemuksen pääasiallinen ydin ei ollutkaan pää, vaan alapää. Funeau leijaili mielihyvässä. Poissa oli nälkä ja sietämätön vaippa, ja tilalla avarat näkymät taivaallisiin sfääreihin.
Funeau otti itsestään selfien. Niin riemastunutta ilmettä ei ihmiskasvoilla ole tavattu.
Katsokaa vaikka.
(naurua)Rintareppu rock
Hieman myöhemmässä vaiheessa elämäänsä Funeau istutettiin rintareppuun. Sellaiseksi sitä kutsuttiin. Se oli kummallinen kangashökötys, jossa istuttiin vasten naisvartaloa pää tämän rintojen välissä. Eli noin periaatteessa näki ja tunsi vain rinnat. Tissejä tuntui olevan kaikkialla. Sitten mentiin ostoksille.
En ole koskaan elämässäni nähnyt niin paljon ruokaa ja tissejä kuin suuressa ruokakaupassa sellaisia oli. Lisäksi tissimeri oli minusta sangen kiinnostunut. Jos naisilta haluaa varauksetonta huomiota, niin kannattaa olla soma vauva. Minä luultavasti sellainen olin.
Sen lirkuttelun ja hymyilyn ja ihastelun määrää ei voi millään mitata. Se oli enemmän kuin on enemmän. Elin tissien välissä keskipisteen elämää.
Eikä ollut mitään merkitystä sillä, minkä ikäisiä tai oloisia nämä naiset olivat. Sama lapsenpalvonta esitteli itsensä ilman poikkeusta.
Minun piti hankkia aurinkolasit, niin säteilevää julkinen meno oli.
Päätin hieman potkutella ja kitistä. Kauppias haki meille tuolin ja sain lutkutella rintaa lihatiskin ja leipähyllyn välissä.
Ja naiset ympärillämme ihastelivat menoa. Olimme ainoat todelliset paikalla. Olimme luomakunnan kruunu, tai unohdettu essee.
(hihitystä) - Anonyymi00042
Anonyymi00041 kirjoitti:
Rintareppu rock
Hieman myöhemmässä vaiheessa elämäänsä Funeau istutettiin rintareppuun. Sellaiseksi sitä kutsuttiin. Se oli kummallinen kangashökötys, jossa istuttiin vasten naisvartaloa pää tämän rintojen välissä. Eli noin periaatteessa näki ja tunsi vain rinnat. Tissejä tuntui olevan kaikkialla. Sitten mentiin ostoksille.
En ole koskaan elämässäni nähnyt niin paljon ruokaa ja tissejä kuin suuressa ruokakaupassa sellaisia oli. Lisäksi tissimeri oli minusta sangen kiinnostunut. Jos naisilta haluaa varauksetonta huomiota, niin kannattaa olla soma vauva. Minä luultavasti sellainen olin.
Sen lirkuttelun ja hymyilyn ja ihastelun määrää ei voi millään mitata. Se oli enemmän kuin on enemmän. Elin tissien välissä keskipisteen elämää.
Eikä ollut mitään merkitystä sillä, minkä ikäisiä tai oloisia nämä naiset olivat. Sama lapsenpalvonta esitteli itsensä ilman poikkeusta.
Minun piti hankkia aurinkolasit, niin säteilevää julkinen meno oli.
Päätin hieman potkutella ja kitistä. Kauppias haki meille tuolin ja sain lutkutella rintaa lihatiskin ja leipähyllyn välissä.
Ja naiset ympärillämme ihastelivat menoa. Olimme ainoat todelliset paikalla. Olimme luomakunnan kruunu, tai unohdettu essee.
(hihitystä)Trauma
Näennäisen täydellinen elämäni koki muodonmuutoksen eräänä yönä, kun paikalla tissiharmoniassamme oli joku ylimääräinen otus.
Meneillään oli jonkinlaiset juhlat tai pippalot. En ollut saanut tissiä pitkään aikaan, ja minut oltiin suljettu makuuhuoneeseen ja peitelty pinnasänkyyn. En saanut unta. Olohuoneesta kuului naurua ja kilinää. Kovaääninen meteli valvotti. Seurasin hämähäkin kävelyä katossa. Se pysyi paikoillaan uskomattoman pitkiä aikoja.
Kun juhlimisen äänet hiljalleen vaikenivat, niin syntyi kummallinen hiljaisuus. Tällaisessa hiljaisuudessa tapahtui jotain. Sen kykeni vaistomaan. Sen tunsi. Hiljaisuudessa oli tuntematonta liikettä ja kosketusta.
Makuuhuoneen ovi avautui. Kuului kuiskauksia. Katselin kaltereiden takaa, kun jokin ihmistyyppi hieroi rintojani, avasi puseroni, riisui sen ja hyväili vartaloa.
Hame putosi lattialle. Rintaliivit, nekin riisuttiin. Lopulta kaikki oli alastonta ja levityttiin vuoteelle.
Jokin tuntematon tanko työntyi sisään tissimereen. En ymmärtänyt lainkaan mitä oli meneillään. Kummallinen koreografia, pohdin ja seurasin tapahtuvaa. Se oli oikeastaan aika jännittävää. Minulla ei ollut sitä ennen mitään käsitystä tällaisesta. Se oli varsinainen kokemus.
He taisivat harrastaa seksiä. Siis seksi oli tällaista, aprikoin ja mietin, että toiminta oli varsin luovaa ja sen äänimaailma sangen rikas.
Ei minun aikana hän ole tuollaisia ääniä huuliltaan päästellyt. Ei kissa vieköön.
Monenkirjavien asentojen ja tapahtumien jälkeen näin elämäni ensimmäisen naisen saaman orgasmin. Kutsuin sitä orgasmiksi. Olin keksinyt sille sellaisen sanan sitä kuvaamaan. En tiedä mikä sen oikea nimi oli.
Minulla nousi tunka pystyyn sen saapuessa makuuhuoneeseen. Tankomieskin hätkähti, sitten ähkäisi ja voihkaisi.
Äänet olivat päättyneet huohotukseen.
Joko nyt saisi tissiä, tuumin ja katselin niitä kaltereiden takaa. Harmillinen kilpailijani oli varmaan kuolannut niille.
Sellainen oli mielestäni rumaa.
(hihitystä) - Anonyymi00043
Anonyymi00042 kirjoitti:
Trauma
Näennäisen täydellinen elämäni koki muodonmuutoksen eräänä yönä, kun paikalla tissiharmoniassamme oli joku ylimääräinen otus.
Meneillään oli jonkinlaiset juhlat tai pippalot. En ollut saanut tissiä pitkään aikaan, ja minut oltiin suljettu makuuhuoneeseen ja peitelty pinnasänkyyn. En saanut unta. Olohuoneesta kuului naurua ja kilinää. Kovaääninen meteli valvotti. Seurasin hämähäkin kävelyä katossa. Se pysyi paikoillaan uskomattoman pitkiä aikoja.
Kun juhlimisen äänet hiljalleen vaikenivat, niin syntyi kummallinen hiljaisuus. Tällaisessa hiljaisuudessa tapahtui jotain. Sen kykeni vaistomaan. Sen tunsi. Hiljaisuudessa oli tuntematonta liikettä ja kosketusta.
Makuuhuoneen ovi avautui. Kuului kuiskauksia. Katselin kaltereiden takaa, kun jokin ihmistyyppi hieroi rintojani, avasi puseroni, riisui sen ja hyväili vartaloa.
Hame putosi lattialle. Rintaliivit, nekin riisuttiin. Lopulta kaikki oli alastonta ja levityttiin vuoteelle.
Jokin tuntematon tanko työntyi sisään tissimereen. En ymmärtänyt lainkaan mitä oli meneillään. Kummallinen koreografia, pohdin ja seurasin tapahtuvaa. Se oli oikeastaan aika jännittävää. Minulla ei ollut sitä ennen mitään käsitystä tällaisesta. Se oli varsinainen kokemus.
He taisivat harrastaa seksiä. Siis seksi oli tällaista, aprikoin ja mietin, että toiminta oli varsin luovaa ja sen äänimaailma sangen rikas.
Ei minun aikana hän ole tuollaisia ääniä huuliltaan päästellyt. Ei kissa vieköön.
Monenkirjavien asentojen ja tapahtumien jälkeen näin elämäni ensimmäisen naisen saaman orgasmin. Kutsuin sitä orgasmiksi. Olin keksinyt sille sellaisen sanan sitä kuvaamaan. En tiedä mikä sen oikea nimi oli.
Minulla nousi tunka pystyyn sen saapuessa makuuhuoneeseen. Tankomieskin hätkähti, sitten ähkäisi ja voihkaisi.
Äänet olivat päättyneet huohotukseen.
Joko nyt saisi tissiä, tuumin ja katselin niitä kaltereiden takaa. Harmillinen kilpailijani oli varmaan kuolannut niille.
Sellainen oli mielestäni rumaa.
(hihitystä)Funeaun vatsa oli päättänyt, että nyt jos koskaan. Funeau kitisi ja vinkui. Nälkätila oli kurja. Hän seisoi pinnasängyssä ja rämisteli kaltereita niin kauan, että ruoanlähde vuoteella heräsi.
Ihmistyyppi oli kadonnut makuuhuoneesta. Missä ihmeen välissä se ehti poistua kuvasta, Funeau tuumi ja tarjoutui nostettavaksi ylös.
Sitten kädet nostivat hänet ilmaan ja hän lensi. Kikatti ja lensi.
Tohtori lemahti kummalliselle. Ensinnäkin hänen hengityksensä haisi alkoholille, kaulansa uudelle parfyymille ja ihonsa makuuhuoneesta poistuneelle tyypille. Kummallinen kombo, Funeau mietiskeli uudessa hajumaailmassa nänni suussaan. Maitoa virtasi elimistöön, mutta maidontuottajamaa oli aivan kaput. Hän nukkui. Tuhisi ja nukkui.
Juhliminen ja seksi saattavat olla uuvuttavia huveja, Funeau päätteli. Hän ei koskaan sekstailisi tai juhlisi, koska sellaiset harrastukset uuvuttaisivat.
Funeau lupsautti nännin suustaan ja röyhtäisi.
Villi meno vuoteella kuitenkin valvotti. Kuvasarjat olivat lähtemättömiä. Jos mieli olisi graniittiseinä, niin siihen nuo kuvat olisi nyt hakattu. Ne muuttuivat ikuisiksi. Ne kestäisivät aikaa ja säätä. Piste.
Vuoteella oli jotain märkää. Märkä vuoteella oli kylmää, mutta siinä uiskenteli mikroskooppisia sammakoita, jotka kiljuivat apua. Funeau työnsi sormet korviinsa hiljentääkseen ne.
Mitähän kummajaisia nuokin olivat, Funeau tuumi. Aivan kuin ne moniäänisesti huutaisivat sekasorron vallassa yhtä sanaa, josta oli kaaoksen vuoksi vaikea saada selvää.
Oliko se peräti pimppi… vai pimppiin. Funeau piti niitä ihan pölvästeinä. Mitä tulivat tänne kiljumaan keskellä yötä.
Mokomat sittiäiset.
Funeaun hämmästykseksi ne lisäksi näyttivät valuvan ulos siitä kummallisesta reiästä reisien välissä. Funeau raapi ihmeissään päätään
Kyllä on ihmeellinen systeemi, hän ajatteli ja katseli niiden vipinää pienen pisaran sisällä. Funeau tökkäsi sitä sormella ja kiljuminen taukosi, mutta vain hetkeksi.
Ehkä vielä hieman yötissiä, Funeau ehdotti ja kömpi yli seuraavalle etapilleen.
(naurua) - Anonyymi00044
Anonyymi00043 kirjoitti:
Funeaun vatsa oli päättänyt, että nyt jos koskaan. Funeau kitisi ja vinkui. Nälkätila oli kurja. Hän seisoi pinnasängyssä ja rämisteli kaltereita niin kauan, että ruoanlähde vuoteella heräsi.
Ihmistyyppi oli kadonnut makuuhuoneesta. Missä ihmeen välissä se ehti poistua kuvasta, Funeau tuumi ja tarjoutui nostettavaksi ylös.
Sitten kädet nostivat hänet ilmaan ja hän lensi. Kikatti ja lensi.
Tohtori lemahti kummalliselle. Ensinnäkin hänen hengityksensä haisi alkoholille, kaulansa uudelle parfyymille ja ihonsa makuuhuoneesta poistuneelle tyypille. Kummallinen kombo, Funeau mietiskeli uudessa hajumaailmassa nänni suussaan. Maitoa virtasi elimistöön, mutta maidontuottajamaa oli aivan kaput. Hän nukkui. Tuhisi ja nukkui.
Juhliminen ja seksi saattavat olla uuvuttavia huveja, Funeau päätteli. Hän ei koskaan sekstailisi tai juhlisi, koska sellaiset harrastukset uuvuttaisivat.
Funeau lupsautti nännin suustaan ja röyhtäisi.
Villi meno vuoteella kuitenkin valvotti. Kuvasarjat olivat lähtemättömiä. Jos mieli olisi graniittiseinä, niin siihen nuo kuvat olisi nyt hakattu. Ne muuttuivat ikuisiksi. Ne kestäisivät aikaa ja säätä. Piste.
Vuoteella oli jotain märkää. Märkä vuoteella oli kylmää, mutta siinä uiskenteli mikroskooppisia sammakoita, jotka kiljuivat apua. Funeau työnsi sormet korviinsa hiljentääkseen ne.
Mitähän kummajaisia nuokin olivat, Funeau tuumi. Aivan kuin ne moniäänisesti huutaisivat sekasorron vallassa yhtä sanaa, josta oli kaaoksen vuoksi vaikea saada selvää.
Oliko se peräti pimppi… vai pimppiin. Funeau piti niitä ihan pölvästeinä. Mitä tulivat tänne kiljumaan keskellä yötä.
Mokomat sittiäiset.
Funeaun hämmästykseksi ne lisäksi näyttivät valuvan ulos siitä kummallisesta reiästä reisien välissä. Funeau raapi ihmeissään päätään
Kyllä on ihmeellinen systeemi, hän ajatteli ja katseli niiden vipinää pienen pisaran sisällä. Funeau tökkäsi sitä sormella ja kiljuminen taukosi, mutta vain hetkeksi.
Ehkä vielä hieman yötissiä, Funeau ehdotti ja kömpi yli seuraavalle etapilleen.
(naurua)Pahoittelut, luen aina fiktiota siten, että mietin miten joku asioita tekee.
Miten joku voi harrastaa eritteitä ilman, että suojaa vuodevaatteita jotenkin, esimerkiksi pyyhkeellä? Sellainenhan on oksettavaa, että vuodevaatteet likaantuvat. 🥴
🦄 - Anonyymi00045
Anonyymi00038 kirjoitti:
Liuuin ulos ja istuin hänen vastapäätänsä. Kesken keskustelumme katseeni pysähtyi hänen käsiinsä. Mitä hän teki muka työkseen, ellei niitä käyttänyt.
Sormet olivat kauniit, tasapainoiset, vaaleat kuin alabasteri. Kun hän puhui kädet likkuivat äänen tahdissa.
Lumouduin ja aika pysähtyi hetkeksi.
Sileys, pehmeys, vaaleus vai kaikki yhteensä. Astuin uuteen tilaan, mieli liukui ulos ja muuttui käsiksi, jotka kääntelivät kameraa käsissä.Hän kohottautui ja katseli puolikuuta, pientä suppusuuta. Pienen silmäluomet eivät värähdelleet, ne olivat vaipuneet rauhaan, turvaan ja lämpimään unen unohdukseen.
Pieni käsi oli kaarella ilmassa pitäen kiinni siitä, missä hänen rintansa oli ollut hetki sitten. Ennen kuin hän pyristeli eroon siitä ollakseen jotain itse, suojelllakseen tai itsekkäästi tahtoen olla muuta kuin symbioosi.Hän haki kameransa mutta se hetki oli mennyt.
Hän nousi miehensä vierestä ylös, niin voimaa ja läheisyytfä täynnä ja nauroi ilmassa riippuvan käden kaarta, mutta ennen kuin ehti mitään kameraansa, se hetki oli jo mennyt.
Hän vartoi hauraan naisen unta ja katseli lumoutuneena käden kaarta, hapuili kameraansa, mutta hetki oli mennyt.
Ne hän kuvasi sydämeensä.
- Anonyymi00004
Jännää. Papillon, Escape from Alcatraz ja Shawshank Redemption ovat hienoja elokuvia, mutta muistaakseni niissä ei ollut paljon tissejä tai naisia muutenkaan.
Sellistin merinäköala on aika luksusta. Muille kuin sellisteille sellainen maksaa helposti tonnin neliö.- Anonyymi00006
Tonnillahan sais jo parikin uutta kesärengassettiä ja kumilelut kuupan päälle. -sivu
-pintatietoinen Viime vaiheet haiskahtavat vähän siltä että vankiladraamasta siirryttiin Almodovarin tai jopa Lynchin maisemiin.
- Anonyymi00007
täällä minihametytöt.. kohta kun kesä alkaa niin kävelemässä, käveleminen onkin terveellistä aina lenkkeilevätkin talvellakin koska hauskaa seutua, on puita ja kasveja... ei pelkkiä betonikuutioita.
Vauhtimusiikki: Helix - Bangin' off 'a the bricks.. kanadalaistein englantia.. eirilaista vähän, murretta- Anonyymi00009
Keijo-Helunan Murtovettä koko kansalle. Asbestilla höylättynä, ja pajavasaralla paukutettuna.
Tili Tuli. Tili Menninkäisen meni. Vaan moniko muistaa Lui'staa ku kuormaajallakin kannettu. -sivu
- Anonyymi00010
siis niin eivät lenkkeile talvipakkasilla minihame ja lenkkarit jaloissaan.. paremmat asusteet jotta ei jäädy...
- Anonyymi00013
jos marathoniakin lähtisi juoksemaan minihameella ja -40 asteen pakkasessa lenkkarit jalkineina voisi jäätyä
- Anonyymi00022
Vain harva syntyy potta päässä, mutta 11. hetkenä sekin Ihme tapahtui; Pottafarien klaani oli saanut alkunsa. Ylpeä Pottaylifaari Minttu laski kuvitteellisen sieniveitsensä tuon pikkusoman Nyytin Olalle, ja huilutti tätä keraamisen altaan lasitteessa ennen carpaloihin käärimistä. Tri Buutsi potkasi pöydän alla tyhjää, oliko hänen äänensä Annettu jo Itärajalla? -sivu
- Anonyymi00023
kesän jäätgelöitä kohta ostamaan jotain kai.
mutta mikä, niin no piristäen tyttöjä.. os niin kirjaimista keksii uusia merkityksiä, yhdestä kirjaimesta jortain... niin kuin jooh aivo-jumppaakin....heillekin, kun siis muitakin asioita mitä jostain kirjaimesta voi tulla mieleen... - Anonyymi00024
Greegah ... Tarzan bundolo tarmangani ... sekä myös persu.
toivoryynänen kuunnellen tiibettiläisiä ääniä löysi itsensä olemattomuuden yhtyen Brahmaniin: https://www.youtube.com/watch?v=2l3F1I6Uc3c
Tämän jälkeen ei toivoryynänen tapa tarmangania taikka persua ! - Anonyymi00026
hyvä tosiaan kun käsikirgille... kun magneetti-juruissakin olin.. niin kirurgille melloiswn selväämistä kysymys onpi ranteessa...
- Anonyymi00030
Kyllähän funis nyt syventyy nimenomaan tissivakoon eikä suinkaan pakene sieltä :)
- Anonyymi00033
oletko tyhmä kuin joku teveysministeri?
- Anonyymi00046
Upataan tätä ny sitte huvikseen ku ei oo mittään muutakaan tekemistä. Alotuksen otsikko syöpyi tajuntaani. Mut miks sieltä pitäis ees paeta 🤷♂️? Tai Trumpin tisseistä kaikki haluaisivat tietysti paeta 😂. Imittihän Peter Griffinkin Stewieta. Mietin usein Family guyta katsoessani mitä MacFarlane on oikeen pössytellyt 🚬😮💨. -💊-.
- Anonyymi00047
Huom☝️ Käytä pushuppeja bra
- Anonyymi00048
Anonyymi00047 kirjoitti:
Huom☝️ Käytä pushuppeja bra
Jaahas. Kiinnostuit. No täsä ois sitä itteensä - https://www.youtube.com/watch?v=FzJmB7QxMZk . By the way, toi on mun emoji mihin mul on myös globaalit tekijänoikeudet. Kaiken lisäks mulla ei oo tarvetta tissiliiveille. -💊-.
- Anonyymi00049UUSI
Onko levottomuus saanut vallan sinusta?
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Kansalla on oikeus tietää miksi persut pettävät
Koko kulunut hallituskausi on kysytty persuilta, minkä vuoksi he ovat pettäneet käytännössä jokaisen vaalilupauksen, ain647556Venäjän armeijan evp-upseeri: Armeija surkeassa tilassa, jonka läpäisee kaiken kattava
valehtelu. Venäläiset alkaneet pohtia julkisesti maan todellisia tappioita. Z-bloggari ja 3. luokan kapteeni (evp.) Mak1242979- 1431813
Kansalla on oikeus tietää mikä on SDP:n talousohjelma jolla maan talous
saadaan nousuun? Miksi puolue piilottelee sitä, vai eikö sitä ole? Tähän asti olemme vaan saaneet kuulla hallituksen ha651669Ammattiliitto 900 euroa/vuosi - Työttömyyskassa 72 euroa/vuosi
Ammattiliitosta eroamalla voi säästää jopa 800 euroa vuodessa. Mitä enemmän tienaat, sitä enemmän maksat liitolle. Esim1211501Miten voit olla niin tyhmä
että et tajunnut että sua vedätettiin? Tietäisitpä miten hyvät naurut on saatu. Naiselle1711451- 1321182
- 78869
Kyriake=Kirkko
Kirkko, Kyriake Kirkko-sana tulee kreikankielen sanasta Kyriake=Herran omat, Kristuksen omaksi kastettujen suuri joukko47812- 53774