50 kg rautapallo.
Miten lasketaan pallon mitat ?
Tilavuus .
Noste vedessä.
Putoamiskiihtyvyys vedessä.
Rajanopeus.
Ominais putoamis aika.
Kuinka pitkän matkan pallo on pudonnut, saavuttanut rajanopeuden.
Saa keksiä miten lasketaan nää arvot.
Miten lasketaan pallon mitat ?
Tilavuus .
Noste vedessä.
Putoamiskiihtyvyys vedessä.
Rajanopeus.
Ominais putoamis aika.
Kuinka pitkän matkan pallo on pudonnut, saavuttanut rajanopeuden.
Saa keksiä miten lasketaan nää arvot.
Vastaukset 40
Vanhimmat
Pallolla ei ole kuin yksi mitta.
Ja se on?
Jos raudan tiheys = d(R) niin sen massa m = d(R) * V missä V on pallon tilavuus.
V= 4/3 pii r^3 joten m/d(R) = 4/3 pii r^3 josta voi laskea pallon säteen r.
Pudotetaan se pallo veteen niin että lähtötilanteessa pallo on juuri ja juuri veden alla eli sen ylimmän pisteen kautta kulkeva tangenttitaso = veden pinnan taso.
Palloon kohdistuva noste N = d(V) * V ja palloon kohdistuva gravitaatiovoima
P = m g missä g = gravitaatiokiihtyvyys (9,81 m/s^2). Jätetään tässä gravitaatiokentän epähomogeenisuus huomiotta.
Vesi aiheuttaa palloon kitkavoiman K(t) = K(v(t)) missä on pallon nopeus veden suhteen ajanhetkellä t-
Pallon kiihtyvyys alaspäin on a(t) = F/m missä F = P - N - K(t).
Pallon nopeus alaspäin on v(t) = Int(0,t) a(t) dt. (Int(0,t) = integraali 0 -> t) ).
Kun nopeus on kasvanut riittävän suureksi (edellyttäen että vedessä riittää syvyyttä tähän) on F= 0.Tämä tapahtukoon hetkellä t(l). Tällöin pallo putoaa alaspäin sillä rajanopeudella joka siis on vakio, palloon vaikuttavat voimat ovat yhteensä = 0.
Jos rajanopeus saavutetaan hetkellä t(l) niin tuo nopeus = Int(0,t(l) ) a(t) dt
Pallo on ntällöin pudonnut matkan s(t(l)) = Int(0, t(l) v(t) dt.
Saat keksiä miten K(t) sadaan.
Sori. Olisi pitänyt käyttää integroimismuuttujana muuta kirjainta kun t-kirjainta tuossa kaavassa v(t) =...
Siis esim. näin: v(t) = Int(0,t) a(z) dz missä a(z) on kiihtyvyys ajanhetkellä z.
Ja sitten niitä. Laskenta tuloksi edellä esitteistä kaavoista.
Kiitos.
Jäi myös tuo noste vajavaiseksi. p.o. : N = d(V) * V * g
No vielä siitä rajanopeudesta.
Wikipedia( (kts. Stoke's law) kertoo, että rajanopeus on
v = 2/9 * (d(R) - d(V)) /myy * g R^2
missä myy = veden dynaaminen viskositeetti ja muuten käytin tuossa aiemmin määrittelemiäni merkintöjä Wikipedian kaavassa.
Siis d(R) = raudan tieheys, d(V) on veden tiheys ja R on pallon säde.
Se rajanopeus esittämälläsi kaavalla ?
Kaavassa oli : v = 2/9 * (d(R) - d(V)) /myy * g R^2
Lähtö arvot:
Tiheys : 7870 kg/m3
Massa : m =50 kg
Tilavuus : V = 0,0063532402 m3
Ja se nopeus ?
Mitähän nyt mahdat kysellä?
Sijoita veden tiheys, raudan tiheys, g:n arvo,, laske R ja etsi jostain myy:m arvo. Sitten vaan lasket kaavalla.
myy=1,0020 × 10^-3 Pa*s
Kerronpa sitten vielä tuosta suureesta myy:
Kts. Wikipedia (eng.):
Viscocity, alakohdat Dynamic viscocity ja Selected substances. Tuosta viimemainutusta löytyy Water ja siellä kerrotaan mm. että lämpötilassa 25 Celsiusastetta veden myy = 0,89
mPa*s.
myyn dimensio on
kg/(m*s) = N/m^2 * s = Pa*s
mPa = millipascal
Tiheys : 7870 kg/m3
Massa : m =50 kg
Tilavuus : V = 0,0063532402 m3
V = 50 kg ÷ 7 870 kg/m3 = 0,0063532402 m3
d(R) = 7874 kg/m^3
V = m/d(R) = 50/7874 =0,00635 (m^3)
4/3 pii R^3 = 0,00635
R^3 = 0,001515951
R = 0,1148758 (m) = 11,15 cm
Kaiva nyt jostain se myyn arvo niin eiköhän v jo ratkea.
Se rajanopeus ?
Laitappa se laskenta kaava , niin jos osaat.
Se rajanopeuden m/s.
Ja mikä ihmeen myy??!
Jo et osaa elä poistaa mitään höpöä.
Silloin tiedä ,että kyseessä on vanha Riemu id....tai.
Anonyymi 14 antoi jo sen rajanopeuden v kaavan. Mitä ihmettä kommenttisi tarkoittaa? Etkö osaa lukea?
Voi sinua .
Riemu idi....a
Sinulla ei ole välineitä .
Etkä osaa laskea , olet t8della tyhmä.
Se rajanopeus miten se lasketaan.
lupaan.
Jos et osaa tätä rajanopeuden laskentaa.
Silloin olet. P ö. Sim l. Ö
Höpö höpö
Myy M on kreikkalaisen kirjaimiston kirjain jonka lukuarvo on 40. Myy- termi on kuitenkin vain suomalaisten käyttämä sanonta asialle, sitä ei kirjoiteta noin.
Kyllä vsain, se on konepajamiesten termi tietylle millimetrin osapitudelle.
Aloittaja ei muistanut kertoa rautapallon halkaisijan olevan 1 m.
Matematiikassa pallo on ...?
Massa 50 kg , tiheys 7870 kg/m3
Nämä arvot riittävät , edellä esitettyihin kysymyksiin.
Edellyttää että osaa laskentoa.
50 kg rautapallo.
Miten lasketaan pallon mitat ?
Tilavuus .
Noste vedessä.
Putoamiskiihtyvyys vedessä.
Rajanopeus.
Ominais putoamis aika.
Kuinka pitkän matkan pallo on pudonnut, saavuttanut rajanopeuden.
Tyypillinen meripoiju. Tehty 2 mm ruostumattomasta teräksestä. Pinta-ala pii m2.
Paino 2*pii*7,96 = 50 kg.
Voidaan pudottaa lentokoneesta.
Halkasisija 231, 28946726 mm.
Kyllähän pallon säde oli jo laskettu. Miksi toistelet jo laskettuja tuloksia?
En osannut laskea säteestä halkaisijaa.
Tosiasiassa en laskenut mitään vaan mietin ensin mielessäni pallon koon jos se olisi tasasivuinen kuutio ja sitten yhä edelleen mielessäni puristin sen palloksi ja arvioin halkaisijamitan varsinaisesti laskematta mitään. Ei paha vai mitä?
säde r = cbrt((0,0063532402×3)÷(4×3,14) = 0,1149147113 m
2×0,1149147113 = 0,2298294226 m
0,2298294226 m × 1000 = 229,8294226 mm
231, 28946726 - 229,8294226 = 1,46004466 mm
Lällää
Et ehkä aivan ymmärtänyt: VAIN noin 1,46 mm heittoa vain arviomenetelmää käyttäen. Ymmärtänet myös että kaikki esittämäni desimaalit ovat täysin ns. hatusta vedettyjä jolloin on saatu näyttämään homma siltä että jotain olisi laskettukin..?
No vetäse sitten siitä hatusta , se putoamiskiihtyvyys vedessä .
Kenenkään ei tarvitse vetää mitään hatusta. Olen kommenteissani esittänyt kaikki tarvittavat kaavat, joidenkin nsuureiden numeroarvotkin. Halutessaan niistä voi laskea numeeriset vastaukset aloittajan kysymyksiin.
Mutku en osaa , näytä ihan laskenta sillain vaihe vaiheelta.
Mulla meni ihan ohi sen tilavuuden ( V ) muunnos sen pallon säteeksi ( r ).
Tästä en päässyt selville en ymmärtänyt , ensin vaikutti siltä niin kuin olisi laskettu ympyrän tai pallon kehää ,( p ) = 2×3,14×r = pituus.
Mutta vastaus on ilmoitettu painona ( kg )
Tässä kohtaan putosin , ??että miten??
"Tyypillinen meripoiju. Tehty 2 mm ruostumattomasta teräksestä. Pinta-ala pii m2.
Paino 2*pii*7,96 = 50 kg."
Mikä tämän 7,96 yksikkö oikein on ?
2 on luku arvo ilman yksikköä .
Pii on noin 3,14 ilman yksikköä.
Ei oikein tajua.
Täytyy varmaan kysyä koulussa . Esitän tämän opelle.
Tässä teille todellista jargonia , meta puhetta.
Olkaat hyvät.
================≈====================
Anonyymi00004
2026-04-11 09:05:06
"Jos raudan tiheys = d(R) niin sen massa m = d(R) * V missä V on pallon tilavuus.
V= 4/3 pii r^3 joten m/d(R) = 4/3 pii r^3 josta voi laskea pallon säteen r.
Pudotetaan se pallo veteen niin että lähtötilanteessa pallo on juuri ja juuri veden alla eli sen ylimmän pisteen kautta kulkeva tangenttitaso = veden pinnan taso.
Palloon kohdistuva noste N = d(V) * V ja palloon kohdistuva gravitaatiovoima
P = m g missä g = gravitaatiokiihtyvyys (9,81 m/s^2). Jätetään tässä gravitaatiokentän epähomogeenisuus huomiotta.
Vesi aiheuttaa palloon kitkavoiman K(t) = K(v(t)) missä on pallon nopeus veden suhteen ajanhetkellä t-
Pallon kiihtyvyys alaspäin on a(t) = F/m missä F = P - N - K(t).
Pallon nopeus alaspäin on v(t) = Int(0,t) a(t) dt. (Int(0,t) = integraali 0 -> t) ).
Kun nopeus on kasvanut riittävän suureksi (edellyttäen että vedessä riittää syvyyttä tähän) on F= 0.Tämä tapahtukoon hetkellä t(l). Tällöin pallo putoaa alaspäin sillä rajanopeudella joka siis on vakio, palloon vaikuttavat voimat ovat yhteensä = 0.
Jos rajanopeus saavutetaan hetkellä t(l) niin tuo nopeus = Int(0,t(l) ) a(t) dt
Pallo on ntällöin pudonnut matkan s(t(l)) = Int(0, t(l) v(t) dt.
Saat keksiä miten K(t) sadaan."
Tämän oli täyttä puuta heinää kopioitu sitä sun tätä .
≈======================================================
Yksinkertaisesti esittämällä vain laskenta kaavat:
Rautapallo massa 50 kg.
Miten lasketaan pallon mitat :
V tilavuus m3 = m (kg)÷kappaleen tiheydellä kg/m3
Pallonsäde (r) = cbrt((V×3)÷(4×3,14))= m
Pallonpoikki pinta ala Ap m2 = 3,14×r^2 = m2
Tilavuus .: 50 kg÷7870 kg/m3 = m3
Noste vedessä.: Fn = vedentiheys 1000 kg/m3 × V tilavuus m3 × g = N
Putoamiskiihtyvyys vedessä.: a = g' = g [9,81 m/s^2]×(1-1000 kg÷7870 kg) = m/s^2
Rajanopeus.: vt = √(( 2×m×g')÷(veden tiheys×Apoikki pintaala m2×Cd vastuskerroin) = m/s
Ominais putoamis aika tau .: tau ( s ) = vt ÷ g' = s. Sekunttia
Kuinka pitkän matkan pallo on pudonnut, saavuttanut rajanopeuden.:
Matka, jonka kohde etenee tietyllä nopeudella, lasketaan kaavalla:
𝐌𝐚𝐭𝐤𝐚(𝒔)=𝐍𝐨𝐩𝐞𝐮𝐬(𝒗)×𝐀𝐢𝐤𝐚(𝒕)
Kerroin. Aika.( s ) Nopeus.(m/s) %rajanopeusesta
1tau. 1,5. 9,8. n. 76,2 %
2tau. 3,01. 12,41. n. 96,4 %
3tau. 4,51. 12,81. n. 99,5 %
4tau. 6,01. 12,87. n. 99,9 %
5tau. 7,52. 9,8. n.100 %
Esimerkiksi
Yhdessäkään kaavassa ei tarvit [ lnt ]
Pärjätään aivan tavallisilla laskenta kaavoilla .
Apoikki pintaala, siinä se kaikessa simppeliydessään on vastaus.
Et ole lukenut kommenttejani etkä näköjään noita Wikipedia- artikkeleita, jotka olen maininnut.
Pallon putoamista vastustaa tuo veden "kitka" (ne Stokesin jutut) joka ei ole vakio vaan riippuu putoamisnopeudesta v. Tällöin pallon kiihtyvyys ei ole vakio vaan nopeden ja siis lopulta ajan funktio.
Jos kiihtyvyys kiihtyvyys välillä (0 <= z <= T) on a(z) niin
v(T) = Int(0 <= z <= T) a(z) dz.Ja matka s(T) = Int(0 <= z <= T) v(z) dz
Vainnsilloin kun a = vakio voidaan käyttää antamaasi matkan kaavaa.
Tuonnrajanopeuden laskukaavan annoin myös sieltä Wikipediasta otettuna.
Jos a(z) on vakio = C on Int(0 <= z <= T) a(z) dz = C * T eli tämä on vain tuon nintegraalin erikoistapaus.
Opettele ensin ymmärtämään rautapallon käyttäytyminen vedessä.
Lisäille vain niitä mampojampo juttujasi.
Et ymmärrä , olet se riemuid..ti.
Sinulla ei ole välineitä millä ymmärtää fysikka , matematiikka.
Olet todistanut typyryytesi jokaisessa ketjussa joissa koitat päteä mutta ei vain onnistu vaikka kuin kiivaasti kaiken näköisiä linkkejä " tieteellisiin julkaisuihin " .
Sinä olet sellainen muka kaikki tietävä hatusta vetäisiä .
"Et ole lukenut kommenttejani etkä näköjään noita Wikipedia- artikkeleita, jotka olen maininnut."
Olisit nyt itse koettanut ymmärtää van kuin et , koska sinulla ei ole välineitä siihen.
"Pallon putoamista vastustaa tuo veden "kitka" (ne Stokesin jutut) joka ei ole vakio vaan riippuu putoamisnopeudesta v. Tällöin pallon kiihtyvyys ei ole vakio vaan nopeden ja siis lopulta ajan funktio."
Tässä kohta kerrot aivan itse sen ettet todellakaan ymmärrä mitään kyseisestä fysiikan ilmiöstä.
"Jos kiihtyvyys kiihtyvyys välillä (0 <= z <= T) on a(z) niin
v(T) = Int(0 <= z <= T) a(z) dz.Ja matka s(T) = Int(0 <= z <= T) v(z) dz
Vainnsilloin kun a = vakio voidaan käyttää antamaasi matkan kaavaa.
Tuonnrajanopeuden laskukaavan annoin myös sieltä Wikipediasta otettuna.
Jos a(z) on vakio = C on Int(0 <= z <= T) a(z) dz = C * T eli tämä on vain tuon nintegraalin erikoistapaus. "
Täyttä höpö höpö , puuta heinä , taasen totean vai ei sinulla todellakaan ole välineitä asian ymmärtämisen.
Ja lopuksi se oikea tapa.
Yksinkertaisesti esittämällä vain laskenta kaavat:
Rautapallo massa 50 kg.
Miten lasketaan pallon mitat :
V tilavuus m3 = m (kg)÷kappaleen tiheydellä kg/m3
Pallonsäde (r) = cbrt((V×3)÷(4×3,14))= m
Pallonpoikki pinta ala Ap m2 = 3,14×r^2 = m2
Tilavuus .: 50 kg÷7870 kg/m3 = m3
Noste vedessä.: Fn = vedentiheys 1000 kg/m3 × V tilavuus m3 × g = N
Putoamiskiihtyvyys vedessä.: a = g' = g [9,81 m/s^2]×(1-1000 kg÷7870 kg) = m/s^2
Rajanopeus.: vt = √(( 2×m×g')÷(veden tiheys×A poikki pintaala m2×Cd vastuskerroin) = m/s
Ominais putoamis aika tau .: tau ( s ) = vt ÷ g' = s. Sekunttia
Kuinka pitkän matkan pallo on pudonnut, saavuttanut rajanopeuden.:
Matka, jonka kohde etenee tietyllä nopeudella, lasketaan kaavalla:
𝐌𝐚𝐭𝐤𝐚(𝒔)=𝐍𝐨𝐩𝐞𝐮𝐬(𝒗)×𝐀𝐢𝐤𝐚(𝒕)
Kerroin. Aika.( s ) Nopeus.(m/s) %rajanopeusesta
1tau. 1,5. 9,8. n. 76,2 %
2tau. 3,01. 12,41. n. 96,4 %
3tau. 4,51. 12,81. n. 99,5 %
4tau. 6,01. 12,87. n. 99,9 %
5tau. 7,52. 9,8. n.100 %
Esimerkiksi
Yhdessäkään kaavassa ei tarvit [ lnt ]
Pärjätään aivan tavallisilla laskenta kaavoilla .
Sinulle riemu....tti intä vielä vastaan ja lisää linkkejä , et lue mitä laitan , ei tarvitse lukea sinun linkkejä koska yllä on oikeat laskenta kaavat , laskennat , sijoita vai numero arvot.
Jos veden kitka ei kasvaisi niin eihän mitään rajanopeutta voitaisi saavuttaa vaan pallolla olisi aina kiihtyvyys alaspäin. Koko idea on siinä, että että tietyssä nopeudessa veden vastus on yhtäsuuri kuin palloon vaikuttava gravitaatio - veden noste palloon. Tällöin vaikuttavien voimien summa = 0 ja pallo jatkaa matkaa Newtonin 1. lain mukaan tuolla rajanopeudella. Tämän kerroin jo ensimmäisessä viestissäni Anonyymi 4.
Näköjään et halua perehtyä asiaan tai et pysty siihen. Haluat vain inttää. Kirjoittelet "sillä varmuudella minkä vain täydellinen asiantuntemattomuus voi antaa".
Myös kirjoitustyylistäsi voi päätellä yhtä sun toista.
Pidä käsityksesi. En kommentoi enää sinulle.
Tuliko pahamieli ?
Loppuuko kitka rajanopeuden jälkeen ?
Rautapallo putoaa ilman kitkaa rajanopeuden jälkeen ?
Tuliko pahamieli ?
Kohta tulee itkupotku raivari ?
Sinullahan ei niitä välineitä ole millä käsittä fysiikan ilmiöitä .
Ei muutako apinan raivolla opiskelemaan fysikkaa , kamalaa jos vielä väitä olevasi fysiikan proveshoori , silloin kysyn kuinka paljon moinen arvonimi maksoi ja kuka maksoi ?
Otta vain se 🍌sina pieni🦧
Onneksi lopussa selvisi tuo myy, kun olin jo kysymässä kuka myyjä oikein on ja paljollako se myy tuon pallonsa?
Ei se myy mitenkään kummallinen ole. Ihan kuin nyy, ksii, pii jne.
Tosin monet tietokonenörtit näkyvät esim. tällä palstalla usein kirjoittavan englantilaisittain "pi" kun tarkoittavat piitä. Johtunee joidenkin ohjelmointikielien käytännöstä.
Ronut lap myy huonosti.