voiko tulevaisuuteen ja menneisyyteen nähdä aivan optisesti

Anonyymi-ap

Jos kävelen tietä eteenpäin ja näen edessä häämöttävän tienristeyksen niin silloinhan näen tulevaisuuteen. Näen sen risteyksen jossa kohta olen ja samoin kun katson taaksepäin ohitettuani risteyksen niin näen menneisyyteen, eli siihen kohtaan jossa äkettäin olin.

Jos pysähdyn paikoilleni lähestyessäni risteystä niin silloin aika pysähtyy enkä näe tulevaisuuteen koska se ei tule olemaan tulevaisuutta vaikka näenkin sen risteyksen.

34

506

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi00001

      Ehkä voisi pohtia paremminkin jos eternalismi on totta ja aika-avaruus pötkylän ulkopuolelle pääsisi katsomaan. Niin näkisikö tulevaisuuden ja menneen.

    • Anonyymi00002

      Tässä on hauska sekaannus, hyvässä mielessä, joka salakuljettaa ison virheen viattoman havainnon sisällä.

      Risteys ei ole tulevaisuus — se on tila, johon olet matkalla. Näet sen nyt, nykyhetkessä, juuri niin kuin näet kaukaisen vuoren tai naapurin talon.

      Tulevaisuus ei ole paikka vaan suhde: jokin on tulevaisuutta vain suhteessa siihen, missä olet ajassa, ei tilassa.

      Jos risteyksen näkeminen olisi tulevaisuuden näkemistä, niin kiikari olisi aikakone ja tähtitieteilijät olisivat profeettoja.

      Pysähtymisargumentti on vieläkin hauskempi, koska se tunnustaa vahingossa oman virheensä.

      Jos aika pysähtyy kun sinä pysähdyt, niin aika on sidottu sinun liikkeeseesi — mikä tekisi sinusta jonkinlaisen kosmisen kellosepän, jonka askeleet pyörittävät universumia.

      Zeno yritti jotain samantapaista ja päätyi paradoksiin, jossa nuoli ei koskaan saavu maaliin. Todellisuus ei ottanut varoitusta vakavasti.

      R.

    • Anonyymi00003

      Et sinä tulevaisuuteen näe, kun näet edessäsi olevan samassa ajassa.

      • Anonyymi00004

        Just olikin korjattu. Kai se joku poikkeavuus on, kun näkee tulevaisuuteen.

        Vai onko se sitä. Kuten kerroin. Mutta hämää, jos näen talon tulevaisuudessa, jota ei vielä ole tehty, mitä en siis pysty erottamaan, niin olenko myös silloin siinä ajassa, kun se on tehty, vai ajassa jossa näen sen?

        Tottakai tähän ilmiöön liittyy ilman aisteja myös ennalta tietäminen, mutta tapahtuuko se tässä vai tulevassa ajassa?

        Joku voi kutsua tätä kyvyksi, en koe niin, puhun ilmiökentästä ja siihen liittyy lukematon määrä muitakin, erilaisia ilmiöitä.

        Välillä, kun niitä tapahtuu esimerkiksi samana päivänä useita, puhun vain joutuneeni ilmiökentän turbulenssiin.

        Usein se on raskasta, ja välillä väsyn siihen todella. Se aiheuttaa epävarmuuden elää, jos asiat eivät fyysisesti pysy paikallaan, kuten luonnollisesti kuuluisi.

        Nämä ilmiöt eivät ole mitenkään mielestäni minuun sidottuja, ne tapahtuvat yhtälailla muiden ihmisten aikana,. Mutta se mikä on merkityävää - NIILLÄ ON AINA TARKOITUS JA MERKITYS, kyse ei ole mistään ilman älyä olevasta ilmiömaailmasekoilusta.

        Heh, näin tutkimuksen Tanpereen yliopiston tiedotusopinlaitoksella muinoin, kun pyydettiin henkilöitä ilmoittamaan näistä ilmiöistä Tutkimus koski aihetta, että miten aistien ulkopuolista tietoa vosi käyttää hyväksi.

        Tilasin kaavakkeen - oli kohta 1, koska se tapahtui, missä ja kellonaika, kohta 2 - toinen kerta... Sama.

        Menin heti polvilleni, jos minulle tapahtuu päivässä koko ajan useitakin näitä, enhän minä edes voi niitä listata, se on vain kuin koko tämä minun elämä, minkä kanssa on vain ollut pakko oppia elämään!

        Kaavake jäi lähettämättä.


      • Anonyymi00006
        Anonyymi00004 kirjoitti:

        Just olikin korjattu. Kai se joku poikkeavuus on, kun näkee tulevaisuuteen.

        Vai onko se sitä. Kuten kerroin. Mutta hämää, jos näen talon tulevaisuudessa, jota ei vielä ole tehty, mitä en siis pysty erottamaan, niin olenko myös silloin siinä ajassa, kun se on tehty, vai ajassa jossa näen sen?

        Tottakai tähän ilmiöön liittyy ilman aisteja myös ennalta tietäminen, mutta tapahtuuko se tässä vai tulevassa ajassa?

        Joku voi kutsua tätä kyvyksi, en koe niin, puhun ilmiökentästä ja siihen liittyy lukematon määrä muitakin, erilaisia ilmiöitä.

        Välillä, kun niitä tapahtuu esimerkiksi samana päivänä useita, puhun vain joutuneeni ilmiökentän turbulenssiin.

        Usein se on raskasta, ja välillä väsyn siihen todella. Se aiheuttaa epävarmuuden elää, jos asiat eivät fyysisesti pysy paikallaan, kuten luonnollisesti kuuluisi.

        Nämä ilmiöt eivät ole mitenkään mielestäni minuun sidottuja, ne tapahtuvat yhtälailla muiden ihmisten aikana,. Mutta se mikä on merkityävää - NIILLÄ ON AINA TARKOITUS JA MERKITYS, kyse ei ole mistään ilman älyä olevasta ilmiömaailmasekoilusta.

        Heh, näin tutkimuksen Tanpereen yliopiston tiedotusopinlaitoksella muinoin, kun pyydettiin henkilöitä ilmoittamaan näistä ilmiöistä Tutkimus koski aihetta, että miten aistien ulkopuolista tietoa vosi käyttää hyväksi.

        Tilasin kaavakkeen - oli kohta 1, koska se tapahtui, missä ja kellonaika, kohta 2 - toinen kerta... Sama.

        Menin heti polvilleni, jos minulle tapahtuu päivässä koko ajan useitakin näitä, enhän minä edes voi niitä listata, se on vain kuin koko tämä minun elämä, minkä kanssa on vain ollut pakko oppia elämään!

        Kaavake jäi lähettämättä.

        Jos kysytte, että käytänkö tätä ns. kykyä hyväkseni. Kyllä käytän, pysyn kaukana kaikista ihmisistä, en todellakaan halua tietää kenenkään tulevaa sappileikkausta, en tasapainossa olevaa diabetesta (mahdollisesti sitä ei edes ole todettu vielä), tai ensi viikolla kuolevaa puolisoa - mutta ongelma on nimenomaan ajassa, en voi tietää edes, että ovatko ne asiat jo tapahtuneet. Olen kuin aikaan eksynyt.


      • Anonyymi00007
        Anonyymi00006 kirjoitti:

        Jos kysytte, että käytänkö tätä ns. kykyä hyväkseni. Kyllä käytän, pysyn kaukana kaikista ihmisistä, en todellakaan halua tietää kenenkään tulevaa sappileikkausta, en tasapainossa olevaa diabetesta (mahdollisesti sitä ei edes ole todettu vielä), tai ensi viikolla kuolevaa puolisoa - mutta ongelma on nimenomaan ajassa, en voi tietää edes, että ovatko ne asiat jo tapahtuneet. Olen kuin aikaan eksynyt.

        Ja vielä - pysyn kaukana kaikista mytologiaa, mystiikkaa, okkultismia ja uskontoa harrastavista ihmisistä, tämä ei ole mitään niistä - vain elämää.


      • Anonyymi00021
        Anonyymi00004 kirjoitti:

        Just olikin korjattu. Kai se joku poikkeavuus on, kun näkee tulevaisuuteen.

        Vai onko se sitä. Kuten kerroin. Mutta hämää, jos näen talon tulevaisuudessa, jota ei vielä ole tehty, mitä en siis pysty erottamaan, niin olenko myös silloin siinä ajassa, kun se on tehty, vai ajassa jossa näen sen?

        Tottakai tähän ilmiöön liittyy ilman aisteja myös ennalta tietäminen, mutta tapahtuuko se tässä vai tulevassa ajassa?

        Joku voi kutsua tätä kyvyksi, en koe niin, puhun ilmiökentästä ja siihen liittyy lukematon määrä muitakin, erilaisia ilmiöitä.

        Välillä, kun niitä tapahtuu esimerkiksi samana päivänä useita, puhun vain joutuneeni ilmiökentän turbulenssiin.

        Usein se on raskasta, ja välillä väsyn siihen todella. Se aiheuttaa epävarmuuden elää, jos asiat eivät fyysisesti pysy paikallaan, kuten luonnollisesti kuuluisi.

        Nämä ilmiöt eivät ole mitenkään mielestäni minuun sidottuja, ne tapahtuvat yhtälailla muiden ihmisten aikana,. Mutta se mikä on merkityävää - NIILLÄ ON AINA TARKOITUS JA MERKITYS, kyse ei ole mistään ilman älyä olevasta ilmiömaailmasekoilusta.

        Heh, näin tutkimuksen Tanpereen yliopiston tiedotusopinlaitoksella muinoin, kun pyydettiin henkilöitä ilmoittamaan näistä ilmiöistä Tutkimus koski aihetta, että miten aistien ulkopuolista tietoa vosi käyttää hyväksi.

        Tilasin kaavakkeen - oli kohta 1, koska se tapahtui, missä ja kellonaika, kohta 2 - toinen kerta... Sama.

        Menin heti polvilleni, jos minulle tapahtuu päivässä koko ajan useitakin näitä, enhän minä edes voi niitä listata, se on vain kuin koko tämä minun elämä, minkä kanssa on vain ollut pakko oppia elämään!

        Kaavake jäi lähettämättä.

        Tarkoitat varmaan dejavu ilmiötä.
        Nuorempana koin noita näkyjä useastikkin ja jopa niin että huvittelin niillä, eli jäin katsomaan tilannetta kun olin kokenut sen aiemminkin ja ns. tiesin miten tilanteessa tulee käymään.
        Todellisuudessa aivoni tekivät tepposen ja loivat takaisinheijastuman muistin kautta.
        Näin myös nuorempana enneumia joille en ole keksinyt muuta selitystä kuin sen että olin saanut viitteitä asiaoista päivän aikana ja yöllä aivot prosessoi asiaa.

        Tosin yksi enneuni ihnetytti, siinä unessa jouduin tekemisiin poliisin kanssa kun ajoin autoa, todellisuudessa olin 14v ja mopolla liikkeellä mutta sama risteys mutta eri puolella tietä.
        Poliisit moitti minua kyydityksestä ja ikä ei ollut ongelma kun velipojan syntymä-ajalla pääsin pinteestä.
        Mutta oliko tuolloinkaan kyse enneunesta vai dejavu ilmiöstä?


      • Anonyymi00030

        Et edes samassa ajassa. Jos risteys on 300 m:n päässä, näet sen sellaisena kuin seoli mikrosekunti aikaisemmin.
        Aivojen kuvien prosessointiaika on paljon mikrosekuntia pidempi, joten näköaistimusta voi pitää myös millisekunteja jäljessä olevana.


    • Anonyymi00005

      Kun katsot sivuillesi näet myös tulevaisuuden. Mutta kun katsot taaksepäin näet sekä menneisyyden että tulevaisuuden. Voithan nimittäin palata tuohon tienristeykseen.

      Tulevaisuus on syklinen AALTO kaikkialle ympärillesi ympyränä edeten. Mutta menneisyys on lineaarinen jatkumo joka on selvä suora.

      Aika kulkee eri tavoin tulevaisuuteen ja menneisyyteen päin. Jos matkustat ajassa menneisyyteen päin se onkin tulevaisuutta. Tulevaisuus on aalto joka kätkee sisäänsä myös menneisyyden.

      • Anonyymi00008

        Jos kokisit mitä minä koe, et puhuisi noin.


      • Anonyymi00009

        Jos ja kun aistit luovat meille todellisuuden vain aivojen laskennallisena tuloksena, kuten tiede tietää - meidän päiden ulkopuolellamme ei ole mitään - niin miten peilistä voit nähdä kulman taakse ja siellä on esineitä?


      • Anonyymi00010
        Anonyymi00009 kirjoitti:

        Jos ja kun aistit luovat meille todellisuuden vain aivojen laskennallisena tuloksena, kuten tiede tietää - meidän päiden ulkopuolellamme ei ole mitään - niin miten peilistä voit nähdä kulman taakse ja siellä on esineitä?

        Ja - todella - kaikki hyvät tarinat jymähtävät siihen tiedetotuuteen, että siellä. päidemme ulkopuolella ei ole yhtään mitään.


      • Anonyymi00011
        Anonyymi00009 kirjoitti:

        Jos ja kun aistit luovat meille todellisuuden vain aivojen laskennallisena tuloksena, kuten tiede tietää - meidän päiden ulkopuolellamme ei ole mitään - niin miten peilistä voit nähdä kulman taakse ja siellä on esineitä?

        Argumentti todistaa täsmälleen päinvastaisen kuin kirjoittaja luulee.

        Jos aivot rakentavat todellisuuden aistidatan pohjalta, niin peili on erinomainen esimerkki siitä miten hyvin järjestelmä toimii — valo heijastuu kulmasta, silmä rekisteröi fotonit, aivot laskevat geometrian ja sinä näet nurkan taakse.

        Kaikki tämä tapahtuu täsmälleen sen mekanismin kautta jonka väitetään tekevän ulkomaailman mahdottomaksi.

        Peili ei kumoa aivojen laskennallisuutta, se on sen triumfi. Vasaramiehelle kaikki näyttää naulalta — tälle kirjoittajalle kaikki näyttää todellisuuden katoamiselta.

        "Päidemme ulkopuolella ei ole mitään" on myös karikatyyri siitä mitä tiede sanoo.

        Tiede sanoo että kokemus todellisuudesta on aivojen konstruktio — ei että ulkomaailmaa ei ole. Nämä ovat eri väitteet. Berkeley teki saman sekaannuksen ammattimaisesti 1700-luvulla ja Johnson potkaisi kiveä vastaukseksi. Kivi sattui.

        R.


      • Anonyymi00012
        Anonyymi00011 kirjoitti:

        Argumentti todistaa täsmälleen päinvastaisen kuin kirjoittaja luulee.

        Jos aivot rakentavat todellisuuden aistidatan pohjalta, niin peili on erinomainen esimerkki siitä miten hyvin järjestelmä toimii — valo heijastuu kulmasta, silmä rekisteröi fotonit, aivot laskevat geometrian ja sinä näet nurkan taakse.

        Kaikki tämä tapahtuu täsmälleen sen mekanismin kautta jonka väitetään tekevän ulkomaailman mahdottomaksi.

        Peili ei kumoa aivojen laskennallisuutta, se on sen triumfi. Vasaramiehelle kaikki näyttää naulalta — tälle kirjoittajalle kaikki näyttää todellisuuden katoamiselta.

        "Päidemme ulkopuolella ei ole mitään" on myös karikatyyri siitä mitä tiede sanoo.

        Tiede sanoo että kokemus todellisuudesta on aivojen konstruktio — ei että ulkomaailmaa ei ole. Nämä ovat eri väitteet. Berkeley teki saman sekaannuksen ammattimaisesti 1700-luvulla ja Johnson potkaisi kiveä vastaukseksi. Kivi sattui.

        R.

        Täydellisesti juuri näin - peili heijasta täsmälleen vain saman efektin, minkä näköaisti muka todistaa.


      • Anonyymi00013
        Anonyymi00011 kirjoitti:

        Argumentti todistaa täsmälleen päinvastaisen kuin kirjoittaja luulee.

        Jos aivot rakentavat todellisuuden aistidatan pohjalta, niin peili on erinomainen esimerkki siitä miten hyvin järjestelmä toimii — valo heijastuu kulmasta, silmä rekisteröi fotonit, aivot laskevat geometrian ja sinä näet nurkan taakse.

        Kaikki tämä tapahtuu täsmälleen sen mekanismin kautta jonka väitetään tekevän ulkomaailman mahdottomaksi.

        Peili ei kumoa aivojen laskennallisuutta, se on sen triumfi. Vasaramiehelle kaikki näyttää naulalta — tälle kirjoittajalle kaikki näyttää todellisuuden katoamiselta.

        "Päidemme ulkopuolella ei ole mitään" on myös karikatyyri siitä mitä tiede sanoo.

        Tiede sanoo että kokemus todellisuudesta on aivojen konstruktio — ei että ulkomaailmaa ei ole. Nämä ovat eri väitteet. Berkeley teki saman sekaannuksen ammattimaisesti 1700-luvulla ja Johnson potkaisi kiveä vastaukseksi. Kivi sattui.

        R.

        Kovuus on energiaa, se ei tee siitä sen todellisempaa - kiveen potkaiseminen - kuin aistien luoma harha on, se ei siis todista todellisuuden olemassaoloa, sanoo hän, joka on kulkenut suljetun oven läpi. Kyse on siitä miten kykenet sen energian hallitsemaan.


      • Anonyymi00014
        Anonyymi00013 kirjoitti:

        Kovuus on energiaa, se ei tee siitä sen todellisempaa - kiveen potkaiseminen - kuin aistien luoma harha on, se ei siis todista todellisuuden olemassaoloa, sanoo hän, joka on kulkenut suljetun oven läpi. Kyse on siitä miten kykenet sen energian hallitsemaan.

        Se on sinussa - ei siinä energiassa.


      • Anonyymi00015
        Anonyymi00014 kirjoitti:

        Se on sinussa - ei siinä energiassa.

        Ja minä puhun vain, mitä tämän päivän tiede sanoo - sinulla on aivan käsittämättömät potentiaalit käytettävissäsi - kyse on vain sinusta.


      • Anonyymi00016
        Anonyymi00015 kirjoitti:

        Ja minä puhun vain, mitä tämän päivän tiede sanoo - sinulla on aivan käsittämättömät potentiaalit käytettävissäsi - kyse on vain sinusta.

        Jos nyt yrittäisin hahmottaa tätä jotenkin ymmärrettävästi, niin kyse on dimensioista.

        Hyvä esimerkki oli, kun tiedepojat suunnittelivat kassikaapin ryöstämistä viidennen dimension kautta.

        Eli eri dimensioissa on eri rajoitukset - toisessa dimensiossa et pysty ylittämään edes paperille piirrettyä viivaa, kun viidennessä dimensiossa ei pystysuoratkaan esteet ole enää esteitä, vaan voit nähdä vaikka toisen henkilön sisäelimetkin.


      • Anonyymi00017
        Anonyymi00016 kirjoitti:

        Jos nyt yrittäisin hahmottaa tätä jotenkin ymmärrettävästi, niin kyse on dimensioista.

        Hyvä esimerkki oli, kun tiedepojat suunnittelivat kassikaapin ryöstämistä viidennen dimension kautta.

        Eli eri dimensioissa on eri rajoitukset - toisessa dimensiossa et pysty ylittämään edes paperille piirrettyä viivaa, kun viidennessä dimensiossa ei pystysuoratkaan esteet ole enää esteitä, vaan voit nähdä vaikka toisen henkilön sisäelimetkin.

        Neljäs dimenssio on aika, se "taittaa", ja kolmannessa dimensiossa pohditaan syvyyttä, niinpä - pohtikaa, niin eksytte lopulta aikaan, kuten minäkin, heh. Tiede tunnistaa 11 dimensiota, en minä niihin yllä.


    • Anonyymi00018

      Jos näet itsesi kävelemässä siellä risteyksessä niin ehkä sinulla on jokin ihmeellinen kyky nähdä tulevaisuuteen.

    • Anonyymi00019

      Menneisyyteenhän kyllä voi nähdä, tai oikeastaan aina nähdäänkin vain menneisyyteen, sitä kauemmas mitä kauemmas katsotaan.

      Valon kulkeminen katsottavasta kohteesta silmään kestää jonkin aikaa. Vaikka lähellekin katsoisi, aikaa kuluu hieman, vaikkakin hyvin vähän.

      • Anonyymi00020

        "Menneisyyteenhän kyllä voi nähdä..."

        Tämä on fysikaalisesti tosi mutta filosofisesti hieman liukuva. Viiveellä näkeminen on oikea termi — näet kohteen sellaisena kuin se oli, et näe "menneisyyteen" kuin paikkaan.

        Andromedan valo kertoo millainen galaksi oli 2,5 miljoonaa vuotta sitten, mutta menneisyys ei ole siellä odottamassa; se on jälki, jota luetaan, ei paikka jossa vieraillaan. Ero on pieni mutta tärkeä: ikkunan ja valokuvan välinen ero.


    • Anonyymi00022

      Minä näen tulevaisuuteen. Kun olen käynyt suihkussa, laittanut muotivaatteet päälle, dödöä kainaloon ja hampaat puhtaan raikkaana suunnistan johonkin helsingin yökerhoon, niin näen tulevaisuuteen ja näen, että ensi yönä tuo kaunis vaaleaverikkö sinisessä leningissään voihkii samassa vuoteessa kanssani. Enkä ole koskaan erehtynyt.

      • Anonyymi00023

        Se vaaleaverikkö on sun kätesi..


    • Anonyymi00024

      Minä näin tulevaisuuten, kun koin elämäni suurimman katastrofin. Puhutaan kuolemakokemuksesta, kun menneisyys kelaa silmien edessä, minulla tapahtui sama päinvastoin, tulevaisuus kelasi silmieni edessä, ja näin, että sittenkin selviän.

      • Anonyymi00025

        En muuten usko, että menneisyyttä on edes olemassa. Se on meille unessa ladattu muisti. Jos onnistutte 'haravoimaan' sitä, huomaatte, että siellä on epäloogisuuksia. Ainoa edes lähelle oikea aika on edes tulevaisuus.


      • Anonyymi00026
        Anonyymi00025 kirjoitti:

        En muuten usko, että menneisyyttä on edes olemassa. Se on meille unessa ladattu muisti. Jos onnistutte 'haravoimaan' sitä, huomaatte, että siellä on epäloogisuuksia. Ainoa edes lähelle oikea aika on edes tulevaisuus.

        Luoja perhana, millaisella simulaation pellekentällä me olemme, ja me raukat luulemme, että se on totta, ja otamme kaiken niin kuoleman vakavasti.

        Onneksi täältä joskus pääsee pois - sanon kuin Voitto Viro - toivottavasti tänne ei enää koskaan tarvitse palata takaisin.


      • Anonyymi00027
        Anonyymi00025 kirjoitti:

        En muuten usko, että menneisyyttä on edes olemassa. Se on meille unessa ladattu muisti. Jos onnistutte 'haravoimaan' sitä, huomaatte, että siellä on epäloogisuuksia. Ainoa edes lähelle oikea aika on edes tulevaisuus.

        Mahtavaa, eli kun ostan luotaolla ylellisyystavaraa niin se ei oikeasti tapahtunut kun menneisyyttä ei ole eolmassa.
        Ne ylellisyystavarat tulevat kuitenkin postissa mutta kunhan olen saanut pakkauksen auki niin sitäkään ei tapahtunut vaan ne tavarat ovat aina olleet minulla, ei niin eikän aina sanaa ole olemassakaan kun menneisyyttä ei ole olemassa.
        Isää ja äitiäkään ei ole olemassa kun eihän menneisyyttä ole olemassa.

        Aika hassu teoria mutta osa taitaa elää tuossa harhassa.


      • Anonyymi00028
        Anonyymi00027 kirjoitti:

        Mahtavaa, eli kun ostan luotaolla ylellisyystavaraa niin se ei oikeasti tapahtunut kun menneisyyttä ei ole eolmassa.
        Ne ylellisyystavarat tulevat kuitenkin postissa mutta kunhan olen saanut pakkauksen auki niin sitäkään ei tapahtunut vaan ne tavarat ovat aina olleet minulla, ei niin eikän aina sanaa ole olemassakaan kun menneisyyttä ei ole olemassa.
        Isää ja äitiäkään ei ole olemassa kun eihän menneisyyttä ole olemassa.

        Aika hassu teoria mutta osa taitaa elää tuossa harhassa.

        No eihän todellisuudessa mitään ole olemassa, kaikki on aivojen luomaa harhaa - ei kai muuten voitaisi edes pohtia simulaatioteoriaa ja toistuvasti todistaa, että elämme vain hologrammissa. Ja hologrammissa ei voi olla menneisyyttä, joten muistot on erikseen ladattava.


      • Anonyymi00029
        Anonyymi00028 kirjoitti:

        No eihän todellisuudessa mitään ole olemassa, kaikki on aivojen luomaa harhaa - ei kai muuten voitaisi edes pohtia simulaatioteoriaa ja toistuvasti todistaa, että elämme vain hologrammissa. Ja hologrammissa ei voi olla menneisyyttä, joten muistot on erikseen ladattava.

        Tieteen varmuus: meidän päidemme ulkopuolella ei ole mitään - ei ainakaan yhtään ainoaa esinettä, mutta ehkä hiukan jotain säteilyä, värinää, säiettä.


      • Anonyymi00031
        Anonyymi00029 kirjoitti:

        Tieteen varmuus: meidän päidemme ulkopuolella ei ole mitään - ei ainakaan yhtään ainoaa esinettä, mutta ehkä hiukan jotain säteilyä, värinää, säiettä.

        Anon.
        "Tieteen varmuus: meidän päidemme ulkopuolella ei ole mitään "

        Hyvää sekoilua, logiikka on vähän hukassa.
        Sinulla on siis pää, olet siis ihminen, jos olet ihminen elät maapallolla.

        Joten on ulkopuolellasi on olemassa kaikenlaista toimintaa, iltatorkuilla
        voi unelmoida kaikenlaista kunnes heräät taas todellisuuteen ja pitää
        lähteä eri paikkoihin hoitamaan asioitaan.

        R.


      • Anonyymi00032
        Anonyymi00031 kirjoitti:

        Anon.
        "Tieteen varmuus: meidän päidemme ulkopuolella ei ole mitään "

        Hyvää sekoilua, logiikka on vähän hukassa.
        Sinulla on siis pää, olet siis ihminen, jos olet ihminen elät maapallolla.

        Joten on ulkopuolellasi on olemassa kaikenlaista toimintaa, iltatorkuilla
        voi unelmoida kaikenlaista kunnes heräät taas todellisuuteen ja pitää
        lähteä eri paikkoihin hoitamaan asioitaan.

        R.

        Hei R. !

        Onkos tästä ollut puhetta:

        On kaksi tapaa matkustaa menneisyyteen:

        - kelata aikaa takaisinpäin, jolloin sinua on menneisyydessä vain yksi kappale.

        - hypätä ajassa taaksepäin, jolloin tapaat itsesi menneisyydessä nuoremman version

        Btw. Aikamatkustusasioissa tulee tosi harvoin esiin mitään uusia ajatuksia missään.


      • Anonyymi00033
        Anonyymi00032 kirjoitti:

        Hei R. !

        Onkos tästä ollut puhetta:

        On kaksi tapaa matkustaa menneisyyteen:

        - kelata aikaa takaisinpäin, jolloin sinua on menneisyydessä vain yksi kappale.

        - hypätä ajassa taaksepäin, jolloin tapaat itsesi menneisyydessä nuoremman version

        Btw. Aikamatkustusasioissa tulee tosi harvoin esiin mitään uusia ajatuksia missään.

        Anon.
        "Hei R. !

        Onkos tästä ollut puhetta:"

        Ajan kelaaminen tuntuu aika raskaalta tavalta, aikaan pelkästään aikaan tarttuminen ja kelaus, ilmanko että kaikki tavarat liikkuvat mukana?

        Hyppy tai siirtyminen ajassa onkin aikakoneiden helpompi? tehdä kuin
        takaisinkelaus.

        Aikamatkustus pyörii niin kovasti aikaparadoksien teemoissa että sen
        kanssa ollaan jo jumissa, vaikka on elokuvia jotka kehittelevät uusia
        ideoita. Kuten Looper, Tenet, ehkä Arrival ja Interstellar.

        Aika teemana onkin aika laaja joten sieltä kyllä voisi löytää tutkimista.

        Ehkä ajan luonne filosofisena kysymyksenä voisi olla parempi aihe,
        aikamatkustus on hieman kulunut aiheena.

        R.


    • Anonyymi00034

      "Näen sen risteyksen jossa kohta olen" .... ja .... "eli siihen kohtaan jossa äkettäin olin."

      Ei tässä ole mielestäni mitään mikä liittyy nimenomaan tulevaisuuteen tai menneisyyteen per se. Puhut koko ajan tästä hetkestä, josta pystyt "katsomaan eri paikkoihin".

      Kuten ylempänä mainittiin, voi nähdä avaruuden toiseen tilapisteeseen. Sallittua, näinhän se menee, voimme nähdä paikasta a paikkaan b.

      Voit nähdä myös pisteisiin kuten c tai d, joissa et ole koskaan ollut tai tule koskaan olemaan. Voit olla myös tietoinen paikoista e ja f, joihin et voi nähdä suoraan, mutta jotka on merkitty esim. karttaan.

      Olisi mielestäni eri asia, jos olisi kyky nähdä itsensä olevan paikassa, johon on vasta menossa, tai sellaisessa johon ei tiennyt menevänsä. Tai nähdä itsensä olevan ja toimivan paikassa, josta on jo lähtenyt.

      Jälkimmäinen on periaatteessa helpompaa ainakin nykyään, tallentamalla videokuvaa kohdasta jossa oli, ja katsomalla sitä jälkeenpäin, seurata kuinka toimi siinä paikassa, ja ehkä mitä siinä tapahtui sellaista, joka vaikutti tulevaisuuteen.

      Olisi mielestäni varsinkin vallan hieno asia, jos olisi kyky nähdä itsensä olevan paikassa, josta on jo lähtenyt kuten videokuvan avulla, mutta pystyisi vaikuttamaan tapahtumien kulkuun. Vaikuttamalla tai antamalla ohjeita tai jotain vastaavaa, josta seuraisi toimintaa, jota ei ole muistin tai tallenteiden mukaan koskaan tapahtunut. Se videokuva muuttuisi vähän kuin etäkokoukseksi. Ei pelkästään seuraaminen vaan esim. keskustelu menneisyydessä olevan itsensä kanssa.

      Monimaailma- hypoteesien mukaan siitä saattaa avautua uusi oksa, jolloin vaikutus ei kohdistu siihen oksaan, jossa nyt elän. Tämä uuden oksan avautuminen poistaa paradokseja. Tosin, jotta paradoksia ei synny, vaikuttamisyrityksen pitäisi "nykyisen tämämaailmaisen minun" näkökulmasta aina epäonnistua, ei kuuluisi ehkä tietää "tulevan toismaailmaisen minun" jutustelusta "menneen tämämaailmaisen minun" kanssa ja uuden oksan syntymästä, koska silloin "nykyisen toismaailmaisen minun" pitäisi periaatteessa olla olemassa nimenomaan siinä uudessa oksassa, ja sen version, joka vaikutti ja onnistui, vielä kolmannessa oksassa? Joita muita kuin tämä missä olen, ei pitäisi olla olemassa ennenkuin onnistun avaamaan keskustelun menneisyyden minän kanssa.

      Joten, koska tietäminen on mahdotonta ja jos noin on, kaikki väitteet siihen liittyen on lähtökohtaisesti false, josta seuraa: menneisyyteen ei voi vaikuttaa (ei ainakaan siten, että siitä olisi "nykyiselle tämämaailmaiselle minulle" hyötyä) ja uusien oksien avautumista aikajanoihin ei ole ole olemassa (tiukka tulkinta), koska paradokseja ei synny. Eikä oksia varsinkaan ole olemassa ennakkoon, koska tulevaisuutta ei ole vielä tapahtunut, tapahtumaton ei voi saada aikaan seurauksia. Vai voiko muka?

      Se siitä.

      Mites sama toisinpäin? Vaikuttaminen menneisyydestä tulevaisuuteen?

      Sitä tässä tehdään aina kun yritetään oppia menneestä tai siirtää oppia eteenpäin, se on jopa suotavaa. Tehdään kirjoja, papereita, videoita, tallenteita. Mitään varsinaisesti sellaista uutta menneestä tai sen eri tallenteista ei pitäisi löytyä, joka olisi totaalisen uutta. Voi olla, että tieto on hävinnyt hetkeksi, jolloin se oli olemassa joskin ei saatavilla. Tai jotain löytyy, jota ei aiemmin osattu tulkita. Kuinka vaan, siitä ei paradoksia synny, nykyisyys ja menneisyys vaikuttaa siihen miten tulevaisuus makaa ja se on ihan sallittua.

      --planeetta

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Onko sulla

      suoja työ paikka? 🤔🤷‍♂️
      Ikävä
      25
      3770
    2. Suomalainen perheenisä vaatii Suvivirren esittämisestä hyvityksiä

      Itse lapsena uskonnonopetuksesta vissiin traumoja saanut ihka suomalainen (!) perheenisä vaatii Espoon kaupungilta korva
      Maailman menoa
      542
      2762
    3. Vesikin maksaa, miksei hengitysilma?

      Jatkuvasti itketään ettei ole rahaa mihinkään, mutta tilastojen mukaan rahaa on enemmän kuin koskaan, joten miksei asial
      Maailman menoa
      53
      2290
    4. Satuolennoista tarinointi ei kuulu peruskoulun tehtäviin

      Opetustunteja on muutenkin käytössä vain rajallinen määrä. Eli nämä satuhommat koulun ulkopuolelle vapaaehtoisiin harras
      Maailman menoa
      212
      2261
    5. Joensuun kaupunki levittelee tonttitietoja Keskisuomalaiselle

      Sähköposteja ja tonttitietoja levitellään mm. Pasi Koivumaalle
      Joensuu
      13
      1799
    6. Mies profiloin sinut

      Etsit täysin hallittavaa mutta samalla poikkeuksellista ihmistä. Etsit jotain mitä et koskaan tule saamaan.
      Ikävä
      219
      1540
    7. Kiantama kartelli

      Onko alhaisempaa kuin toimia ensin kartellissa ja lopuksi koittaa pelastaa nahkasa vasikoimalla muut kun jää kiinni? Eip
      Suomussalmi
      53
      1512
    8. Nostetaanko nainen kissa pöydälle?

      Ja selvitetään nämä tunteet?
      Ikävä
      97
      1399
    9. Oletko nainen alkanut kammoamaan minua

      Sinua ei näy eikä kuulu, ja ilmeisesti kiertelet tilanteita. Oletko huomannut, että olet vieläkin ajatuksissani luvattom
      Ikävä
      62
      1261
    10. Saako 60 v vielä töitä? Arto Nyberg puhuu suoraan elämästä ilman töitä

      Arto Nyberg täyttää tänään 60 v. Onnea! Nyberg totuttiin näkemään suoran haastatteluohjelman kapteenina vuodesta toise
      Maailman menoa
      95
      1204
    Aihe