Oisko se jo vanhuus

Onko sulla ylipäätään seuraa vai ei kenen kanssa mennä sinne? On paljon helpompaa mennä eri tapahtumiin, jopa selvinpäin, jos on joku kenen kanssa mennä. Kuulostan varmaan luuserilta kun mietin tuoreita tekstejäni 😅. Ei se mulle mikään yllätys oo. Posse vaan ei tunne täällä toisiaan ja tuskin täällä useimmiten kovin syvästi avaudutaan. -💊-.

No mä olin torilla. Ikäville jo kerroinkin. Etin punalippuja, että vois heilutella ja koristella vähän taloo. Mutta eipä löytyny kun tota vappukrääsää. No en vuodeks sorvaan jonkun helvetillisen tangon ja värjään lipun.

No oli sielä filatovi puhumassa ja järkee puhukin. Otti puheeks tää itsemurhat ja naisiin kohdistuvan väkivallan. Ja työttömyyden, kun ei noi päättäjät tee sille mitään. Hyvä oli filatovi, paljon parempi kuin kaimansa halotovi.

Oli kyllä hieno päivä, tuli kierreltyä ympäri kaupunkia, aina varikonniemessä asti. Ainakin usko kasvoi että päätös on oikee pysyy täällä.

Ehkä se on mukavuudenhalua, lun eihän tuossa tapahtumassa varsinaisesti mikään yllätä, niin ei ole tarpeeksi kiinnostusta lähteä. Toisinaan heittäytyminen voi olla positiivista, mutta ko. tilanne ei tarjoa tarpeeksi yllättävyyttä, joten villasukat, musiikki ja kirja kotosalla on parempi vaihtoehto.

Jos se on vanhuutta, niin sitten olen ollut vanha jo teininä. Pitäisi olla ollut melkoisen ihmeellinen toririento, että minkään ikäinen minä olisi siitä innostunu.

Ei tuo välttämättä ole vanhuuden merkki, vaan omaa mukavuudenhalua välttää kaikkia massatapahtumia ja ruuhkaisia tilanteita.
En viihdy kaaoksessa, enkä ihmispaljoudessa. Suuret väkijoukot ahdistaa. Pää hajoo! Etsin nopeasti pakotietä.

Vanhuutta se on, jos kotiin jää.

Vappuaatto on vuoden ainoa karnevaali. Puku on vapaa ja pullo saa olla näkyvissä.
Meno on kuin etelässä ja seksiäkin saattaa saada.

Ei ole vanhuutta ja aktiivisuuden puutetta.

Laiskuus.

Mielummin sitä laittaa reppuun juotavaa, banaania ja lähtee pyörällä 30-50km lenkille nauttimaan pyöräilyn tarjoamista luonto elämyksistä ja maisemista, kuin torille ihmispaljouteen ihmettelemään.
Voisi käydä vaikka venesululla merenlahdella, jossa joskus nuoruudessa olin talvella pilkillä.
Meikäläiselle tulee aivosumua ihmispaljoudessa, ajatus pätkii ja naamaa vääntää.
Sosiaaliset tilanteet eivät ole meikäläisen juttu, intervertti olen.
Seurakunnan tapahtumissakaan en ole ollut, kun netistä katsoin live lähetystä, niin siellä juotaja totesi, että tehdään sellaisa 2-4 hengen ryhmiä, joissa tutustutaan toisiimme ja keskustellaan iltaan liittyvästä aiheesta.
Meikäläiselle sellaiset tilanteet eivät ole todellakaan miellyttäviä.

En ole koskaan ymmärtänyt kaikenmaailman tapahtumia.