Aurinkosähkö ei lämmitä ylimääräistä

Vaikka sillä lämmittäisi sähkövastuksen avulla järveä, koska auringon säteilyteho olisi muutenkin lämmittänyt yhtä paljon.

Mutta tuulivoimalat, vaikka aurinkovoimaa nekin alun perin, heikentävät jäähdytysviimaa, koska hidastavat ilmavirtauksia.
30143
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 30

Vanhimmat

Erityisen vähän rasittaa aurinkosähkövoima marras-maaliskuussa. Juuri nyt se tuottaa 5-6 % Suomen kulutuksesta.

Äänestä

Aurinkosähkö kannattaisi ladata akkuihin, jotka ammuttaisiin raketeilla avaruuteen. Täten saadaan hieman auringon lämpövaikutusta pois maapallolta.

Äänestä
  • Miksi valehtelet?

    Äänestä

Hiiltä yms ilmkehään jolloin jäämme varjoon ja auringon säteet heijastuu avaruuten ja ilma jäähtyy maanpäällä eikä ole liian kuuma. Kasvit kasvaa vähemmän eikä tuota myrkyllistä Vihreiden mukaan hiilidioksia niin paljon eikä mätäne tuottaen metaania niin paljon kun kasvit ja eläimet ihmisten ohella vähenee maapllolla. Maapallo pelastuu eikä vaan. Missä meni vääri jos edes meni. Vihreiden tavoite on poistaa ihminen maapllolta ja tämän olen kuullut todella vihreältä ihmisltä joka toimii erilaisiisa projekteissa yhteiskunnassa matkusetllen euroopassa lentäen lomillaan ja autolla ajelee bensaa polttaen edes takaisn. Vihreitä vatteita päällään rintanappiakin näkyy hillitysti olevan. Kivoja keskusteluita välillä joissa paljastuu minua yllättäviäkin asioita ja en saa vastauksia kun esitän kysymyksiä missä on ekologisuus ja jäljelle jää vain ihmis viha hänen puoleltaan. Arvatkaapa äänestänkö vihreitä arvaa perkeles!

Äänestä
  • "Vihreiden tavoite on poistaa ihminen maapllolta..."

    Juttusi on harhaista. Sairaiden aivojen tuotetta.

    Äänestä

  • Anonyymi00004 kirjoitti:

    "Vihreiden tavoite on poistaa ihminen maapllolta..."

    Juttusi on harhaista. Sairaiden aivojen tuotetta.

    Eläimet ensin

    Äänestä

Niin, järkevät tuottavat aurinkosähköllä vetyä ja polttavat sitä talvipakkasilla: Talven energiat maksaa tasan 0€.

Äänestä
  • Onnistuuko tavallisella tislauskolonnilla vai pitääkö olla kuitenkin hieman kalliimmat laitteet..?

    Äänestä

  • Anonyymi00008 kirjoitti:

    Onnistuuko tavallisella tislauskolonnilla vai pitääkö olla kuitenkin hieman kalliimmat laitteet..?

    Tavallista auton käynnistysakkuakin ylilataamalla syntyy vetyä. Eli lataussysteemi umpinaiseen kaappiin, johon vedyn talteenotto. Akkuveden täytölle pitää tehdä myös joku järjestely.

    Äänestä

  • Anonyymi00009 kirjoitti:

    Tavallista auton käynnistysakkuakin ylilataamalla syntyy vetyä. Eli lataussysteemi umpinaiseen kaappiin, johon vedyn talteenotto. Akkuveden täytölle pitää tehdä myös joku järjestely.

    Paitsi että normi käynnistysakku lopettaa lataantumisen tultuaan ns. täyteen. Jos ladataan ilman säätyvää lataajaa, se ei saata olla ihan turvallista...Vedyn syttymisalue ilamn kanssa on varsin laaja ja se syttyy herkästi, pahimmillaan lähes itsekseen. Voi käydä niin että ensimmäinen autotallin vetytäyttö jää myös viimeiseksi.

    Äänestä

  • Anonyymi00010 kirjoitti:

    Paitsi että normi käynnistysakku lopettaa lataantumisen tultuaan ns. täyteen. Jos ladataan ilman säätyvää lataajaa, se ei saata olla ihan turvallista...Vedyn syttymisalue ilamn kanssa on varsin laaja ja se syttyy herkästi, pahimmillaan lähes itsekseen. Voi käydä niin että ensimmäinen autotallin vetytäyttö jää myös viimeiseksi.

    Ylilataamalla, ylilataamalla.

    Tavallinen laboratoriovirtalähde riittää sähkönsyöttöön. Se on kaikkein helpoin rasti tässä projektissa.

    Äänestä

  • Anonyymi00010 kirjoitti:

    Paitsi että normi käynnistysakku lopettaa lataantumisen tultuaan ns. täyteen. Jos ladataan ilman säätyvää lataajaa, se ei saata olla ihan turvallista...Vedyn syttymisalue ilamn kanssa on varsin laaja ja se syttyy herkästi, pahimmillaan lähes itsekseen. Voi käydä niin että ensimmäinen autotallin vetytäyttö jää myös viimeiseksi.

    << Jos ladataan ilman säätyvää lataajaa, se ei saata olla ihan turvallista...Vedyn syttymisalue ilamn kanssa on varsin laaja ja se syttyy herkästi, pahimmillaan lähes itsekseen. >>

    Kyllä kyllä, tuossa vedyn "kotikäytössä" olisi tosiaan parikin varsin ongelmallista kohtaa vaikka vedyn tuottaminen onnistuisikin kohtalaisen pienellä. Vety tosiaan räjähtää, joten sen käyttäminen polttoaineena on varsin hankala prosessi. Yksi ongelma on myös sen säilyttäminen: jos ajatellaan, että kesällä tuotettaisiin aurinkopaneelilla vetyä elektrolyyttisesti, niin jonnekin tuo vety pitää säilöä. Vety on vaan varsin pikkuinen molekyyli, joka mahtuu vähän materiaalin kuin materiaalin läpi diffundoitumaan pois astiasta (tai edes haurastuttamaan astian materiaalin). Jos siis kesällä kerää ison astian vetyä ja ajattelee, että "vot, minäpä räjäyttelen nuo lämpimikseni sitten kun on kylmä", niin voi pettyä pahasti: astiassa ei olekaan vetyä enää talvella.

    Äänestä

  • Anonyymi00013 kirjoitti:

    << Jos ladataan ilman säätyvää lataajaa, se ei saata olla ihan turvallista...Vedyn syttymisalue ilamn kanssa on varsin laaja ja se syttyy herkästi, pahimmillaan lähes itsekseen. >>

    Kyllä kyllä, tuossa vedyn "kotikäytössä" olisi tosiaan parikin varsin ongelmallista kohtaa vaikka vedyn tuottaminen onnistuisikin kohtalaisen pienellä. Vety tosiaan räjähtää, joten sen käyttäminen polttoaineena on varsin hankala prosessi. Yksi ongelma on myös sen säilyttäminen: jos ajatellaan, että kesällä tuotettaisiin aurinkopaneelilla vetyä elektrolyyttisesti, niin jonnekin tuo vety pitää säilöä. Vety on vaan varsin pikkuinen molekyyli, joka mahtuu vähän materiaalin kuin materiaalin läpi diffundoitumaan pois astiasta (tai edes haurastuttamaan astian materiaalin). Jos siis kesällä kerää ison astian vetyä ja ajattelee, että "vot, minäpä räjäyttelen nuo lämpimikseni sitten kun on kylmä", niin voi pettyä pahasti: astiassa ei olekaan vetyä enää talvella.

    Vetyä kuitenkin säilytetään pulloissa noin 200 bar paineessa kuukausia. Joissakin isommissa voimalageneraattoreissa on vety jäähdytysaineena ja silloin siellä on jemmassa pullopatteri tai parikinvetyä eikä vety pulloista minnekään karannut ole.

    Äänestä

  • Anonyymi00014 kirjoitti:

    Vetyä kuitenkin säilytetään pulloissa noin 200 bar paineessa kuukausia. Joissakin isommissa voimalageneraattoreissa on vety jäähdytysaineena ja silloin siellä on jemmassa pullopatteri tai parikinvetyä eikä vety pulloista minnekään karannut ole.

    << Vetyä kuitenkin säilytetään pulloissa noin 200 bar paineessa kuukausia. >>

    Kyllä kyllä, mutta se vaatii erityisen paineastian.

    Ja silti sitä karkaa.

    Äänestä

  • Anonyymi00015 kirjoitti:

    << Vetyä kuitenkin säilytetään pulloissa noin 200 bar paineessa kuukausia. >>

    Kyllä kyllä, mutta se vaatii erityisen paineastian.

    Ja silti sitä karkaa.

    Paineenalaisena vetyä säilytetään yksinkertaisesti siksi että niin sitä saadaan mahtumaan samaan tlavuuteen paljon, paljon enemmän. Ihan samoin tehdään mm. hitsauskaasujen tai paineilmahengityslaitteiden tms. kanssa.

    Äänestä

  • Anonyymi00016 kirjoitti:

    Paineenalaisena vetyä säilytetään yksinkertaisesti siksi että niin sitä saadaan mahtumaan samaan tlavuuteen paljon, paljon enemmän. Ihan samoin tehdään mm. hitsauskaasujen tai paineilmahengityslaitteiden tms. kanssa.

    Vau, ihanko totta?

    Äänestä

Tuulimyllyenergia on kallista

"Pörssisähkön keskihinta oli kesäkuussa Suomessa yli kaksi kertaa enemmän kuin vuosi takaperin. Energiayhtiö Vattenfallin sähkömarkkinakatsauksessa kerrotaan, että sähkö maksoi noin 5,9 senttiä kilowattitunnilta, kun vuotta aikaisemmin se oli 2,3 senttiä kilowattitunnilta"

Äänestä
  • On aika yksioikoista etsiä joku yksi tietty kuukausi tukemaan omaa agendaa. Olennaista on mikä on pitkän ajan keskihinta.
    meillä on muuten muutaman vuorokauden ajan ollut mielenkiintoinen tilanne sillä ilmiselvästi tuulivoima on käskytetty miltei lopettamaan tuotanto, esim. eilen pienimmillään koko maan tuulivoima tuotti vain 30- 300 MW teholla vaikka kyllä tuulta oli 4-7 m/s. Samanaikaisesti Ruotsin suunnasta tuotiiin ja tuodaan parhaillaankin noin 2000 MW teholla sähköä, sitä kai sadaan nyt sieltä liki ilmaiseksi ja tilanne hyödyttää jotakuta, ehkä suurinta eli Fortumia...

    Äänestä

  • Anonyymi00018 kirjoitti:

    On aika yksioikoista etsiä joku yksi tietty kuukausi tukemaan omaa agendaa. Olennaista on mikä on pitkän ajan keskihinta.
    meillä on muuten muutaman vuorokauden ajan ollut mielenkiintoinen tilanne sillä ilmiselvästi tuulivoima on käskytetty miltei lopettamaan tuotanto, esim. eilen pienimmillään koko maan tuulivoima tuotti vain 30- 300 MW teholla vaikka kyllä tuulta oli 4-7 m/s. Samanaikaisesti Ruotsin suunnasta tuotiiin ja tuodaan parhaillaankin noin 2000 MW teholla sähköä, sitä kai sadaan nyt sieltä liki ilmaiseksi ja tilanne hyödyttää jotakuta, ehkä suurinta eli Fortumia...

    Ei kannata luottaa sokeasti Ruotsista ja Norjasta tulevaan energiaan

    Äänestä

  • Anonyymi00019 kirjoitti:

    Ei kannata luottaa sokeasti Ruotsista ja Norjasta tulevaan energiaan

    Kenelle viestisi on tarkoitettu, me tavikset emme paljoa voi vaikuttaa asiaan?

    Äänestä

  • Anonyymi00019 kirjoitti:

    Ei kannata luottaa sokeasti Ruotsista ja Norjasta tulevaan energiaan

    << Ei kannata luottaa sokeasti Ruotsista ja Norjasta tulevaan energiaan >>

    Pyydän huomioimaan, että vielä 5 vuotta sitten Suomi luotti Venäjän tuontisähköön.

    Äänestä

  • Anonyymi00021 kirjoitti:

    << Ei kannata luottaa sokeasti Ruotsista ja Norjasta tulevaan energiaan >>

    Pyydän huomioimaan, että vielä 5 vuotta sitten Suomi luotti Venäjän tuontisähköön.

    Mielipiteesi on taas väärä, ja lapsellisen yksioikoinen.

    Edullinen kauppasuhde on muuta kuin luottaminen, tai yksityishenkilön uskomus.

    Äänestä

  • Anonyymi00022 kirjoitti:

    Mielipiteesi on taas väärä, ja lapsellisen yksioikoinen.

    Edullinen kauppasuhde on muuta kuin luottaminen, tai yksityishenkilön uskomus.

    << Mielipiteesi on taas väärä, ja lapsellisen yksioikoinen. >>

    Hmmm, katsotaanpas Tilastokeskuksen lukuja (Sähkön hankinta ja kokonaiskulutus)
    https://stat.fi/fi/tilasto/ehk
    Siinä tosiaan tuontisähkön osuus oli vielä 5 vuotta sitten sellaiset 20 %, jolloin Suomessa ei oikein vielä edes ollut tuulivoimaloita niin paljon, että Suomen oma tuotanto olisi edes teoreettisesti voinut kattaa kulutuksen. Luotettiin, että tuontisähköä on saatavilla.

    Sitten Venäjän hyökkäyksen jälkeen tuo tuontisähkön osuus on romahtanut vain jokuseen prosenttiin.

    Eipä se niin väärä sitten ollutkaan.

    << Edullinen kauppasuhde on muuta kuin luottaminen >>

    Mutta jos ei ole edes varauduttu siihen, jos kauppasuhde loppuu, niin kyllä siihen vähän sinisilmäisesti uskottiin.

    Äänestä

  • Anonyymi00021 kirjoitti:

    << Ei kannata luottaa sokeasti Ruotsista ja Norjasta tulevaan energiaan >>

    Pyydän huomioimaan, että vielä 5 vuotta sitten Suomi luotti Venäjän tuontisähköön.

    Samoin maakaasun tuontiin Neuvostoliitosta/Venäjältä oli opittu luottamaan koska se oli jatkunut vuodesta 1985 ilman ainuttakaan katkoa siihen asti kunnes EU- toimet vaativat tuonnin lopettamaan, taustalla tietysti Venäjän sotatoimet. Ko. edullisella maakaasulla tuotettiin Suomessa yht. noin 1000 MW teholla sähköä ja yht. noin 1500 MW teholla kaukolämpöä, kesäkaudella toki vähemmän.

    Äänestä

  • Anonyymi00023 kirjoitti:

    << Mielipiteesi on taas väärä, ja lapsellisen yksioikoinen. >>

    Hmmm, katsotaanpas Tilastokeskuksen lukuja (Sähkön hankinta ja kokonaiskulutus)
    https://stat.fi/fi/tilasto/ehk
    Siinä tosiaan tuontisähkön osuus oli vielä 5 vuotta sitten sellaiset 20 %, jolloin Suomessa ei oikein vielä edes ollut tuulivoimaloita niin paljon, että Suomen oma tuotanto olisi edes teoreettisesti voinut kattaa kulutuksen. Luotettiin, että tuontisähköä on saatavilla.

    Sitten Venäjän hyökkäyksen jälkeen tuo tuontisähkön osuus on romahtanut vain jokuseen prosenttiin.

    Eipä se niin väärä sitten ollutkaan.

    << Edullinen kauppasuhde on muuta kuin luottaminen >>

    Mutta jos ei ole edes varauduttu siihen, jos kauppasuhde loppuu, niin kyllä siihen vähän sinisilmäisesti uskottiin.

    Sähköntuonti vaikuttaa nyt kasvaneen vaikkakaan tilastoja aivan viime ajoilta ei saata vielä olla. Esim. pakkaskaudella tammi- maaliskuussa tuontia oli usein noin 3000 MW teholla ja jopa nyt tuonti on roikkunut 1000- 1700 MW hujakoilla.
    Merkittävä muutos tuonnissa on täysi loppuminen tuonnissa Venäjältä ja samalla tuonnin lisääntyminen Ruotsin yhteyksien kautta. Ruotsin yhteyksiähän on viime vuosina rnsaasti vahvistettu, vielä joskus 1900- 2000- lukujen vaihteessa ei tuhansien MW:n tehonsiirrot siltä suunnalta olleet ylipäätään mahdolliset. Toki ko. siirtoyhteyksillä välillä liikutellaan tehoja toiseenkin suuntaan.

    Äänestä

Tuulivoima tuottaa juuri nyt lähes ennätystehollaan, nimittäin 2 MW teholla.

Äänestä

Poikani asensi aurinkopaneelit ja metittiin mitä voisi tehdä kesän ylijäämäenergialla.
Periaatteessa tuon energian voisi säilöä maahan lämpönä joka otetaan sitten talvella ulos sieltä lämpöpumpulla.
Se vain että kustennukset olisivat sitä luokkaa ettei kotitarvekennoilla saada niitä kustannuksia koskaan kuitattua.

Äänestä
  • Kesällä jolloin kulutus joka tapauksessa on vähäistä ja pörssisähkö useimmiten likimain ilmaista, ei ole mitään järkeä sijoittaa aurinkopaneeleihin. Sijoituksen kuoletusaika on niin pitkä että ne paneelit on sinä aikana pitänyt uusia jo pariin kertaan ja taas meni rahaa...

    Äänestä

Aloittaja unohti ottaa huomioon kemiallisesti sitoutuneen energian: Sitä voi olla kertynyt vaikka miljoona vuotta ja se voi aktivoitua hyvinkin pienellä järjestelmämuutoksella.

Äänestä
  • Et todennäköisesti osaa itsekään selittää mitä on tarkoittamasi kemiallisesti sioutunut energia?
    Aloituksen mietteissä on hiuksenhieno virhe, nimittäin auringon energian takaisinpäin muuttavan liikkeen ero silloin kun se tapahtuu maaperästä tai vedestä. esim. se ero että kun lämpö lakkaa lämmittämästä maaperää ja siirtyy lämmittämään vettä, näin "keinotekoisesti" aiheutettava veden lämpeneminen vaikuttaa veden haihtumisnopeuteen ja siinä samalla myös syntyvään kosteuteen joka puolestaan alkaa ilmakehässä vaikuttaa omalla tavallaan jne.
    Sen sijaan ajatus tuulivoimasta on oikea. Jos kuvitellaan koko maapallolle hyvin paljon tuulivoimaloita, kyllä ne sekä luonnollista ilmankiertoa että toisiaan alkaisivat häiritä. Esimerkkinä voidaan pitää kilpapurjevneiden kisaamista,siinähän tasavertaisten veneiden välillä syntyy toisinaan tilanteita joissa veneet pyrkivät toiseen veneeseen nähden sellaiseen asemaan että ne alkavat haitata kilpailijan vapaata tuulensaantia jolloin kilpailevan veneen vauhti hieman hidastuu jne.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Anonyymi-ap kirjoitti:

Vaikka sillä lämmittäisi sähkövastuksen avulla järveä, koska auringon säteilyteho olisi muutenkin lämmittänyt yhtä paljon.

Mutta tuulivoimalat, vaikka aurinkovoimaa nekin alun perin, heikentävät jäähdytysviimaa, koska hidastavat ilmavirtauksia.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu