Tulee tätä palstaa lukiessa aina mieleen se vanha otsikko amrikkalaisessa sanomalehdessä: 'President Eisenhover deeply concerned after learning 50% americans below avarage intelligence.'
Älykkyysosamäärä
Naurahtaja
101871
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
presidentti Eisenhover ja muut palstalla Yhdysvaltain kansa?
Otsikko on oikeasti ollut olemassa. Siinä on juju, jonka huomaaminen kertoo paljon.
Mikä juju siinä on?Osoittaako sen jutun kirjoittaja tekstissään saman mistä Eisenhower on huolissaan?
Ei. Se on tilastollinen harha. 50% ihmisistä on AINA alle keskimääräisen älykkyyden.
Jännä juttu.Saadaanko toi "vetästyä" jotenkin Gaussin käyrästä?
Mutta G.Bush ei siis ole ensimmäinen pressa siellä
joka päästelee sammakoita suustaan(olihan se Eisenhower pressa).
Satutko tietämään onko ÄO-testeissä mitään globaalia versiota joka ottaisi ainakin mahdollisimman laajasti huomioon muuttujia, kuten koulutustaso ym.?Eli sellainen "jokamiehen" testi siis, josta aika varmasti täytyisi puuttua ainakin
numeraalinen osa.
Ehkä Eisenhover oletti, että amerikkalaisten pitäisi päästä koko ihmiskunnan keskiarvon yläpuolelle...???
Vakavasti puhuen: se että älykkyyden uskotaan olevan ominaisuus, joka jakautuu väestössä jollakin tavalla (esim. gaussin käyrän kuvaamalla tavalla), on uskomus jota ei voida todistaa. Se on osa älykkyyden määritelmää, ei mikään "tosiasioiden" kanssa yhtäpitävä fakta.
Uskomus että olisi olemassa jokin inhimillinen ominaisuus, joka jonkin täysin mitattavissa olevan ominaisuuden (esim. pituuden tai painon) tavoin jakautuisi väestössä jollakin normaalilla tavalla, on paljon vaarallisempi kuin Eisenhowerin huoli keskiarvon alapuolella olevista.
Tarkoitatko siis että älykkyys on enemmän kuin testissä olevien osiensa(tehtävät) summa, ja ettei niin epätarkkaa termiä kuin älykkyys, edes kannata käyttää?Eli tyypittely/luokittelu on tässä tapauksessa ongelmallista?
Voihan se olla "hieman" hankalaa tunkea koko ihmiskunta testin sisään ja sitten vertailla keskenään...
Kumpa oppisi joskus asettelemaan vielä kysymyksiä, heh...
Tarkoitan sitä että mielikuva jostain yhtenäisestä "kyvystä" tai psyykenominaisuudesta, joka olisi sillä lailla kiinteä, että se voitaisiin tavoittaa ja saada mitatuksi joillain mittamenelmillä, on yksinkertaisesti väärä. Käsite "älykkyys" on
vain tyypillinen kuvaileva käsite, jolla on oma syntyhistoriansa ja omat rajoituksensa, jotka ovat seurausta siitä, että kun annamme jollekin kohteelle nimen, kuvittelemme sen olemassaolevaksi ja määritellyksikin.
Nämä käsiteongelmat ovat yleistä tiedonfilosofiaa. Nimeäminen ja selittäminen ovat eri asioita, mutta psykologiassa eletään vielä käsitesekaannuksessa, jossa nimen antaminen jollekin ilmiölle kuvitellaan samalla ilmiön "todellistavaksi" selitykseksi.
Historiallisestihan käsite "älykkyys" on syntynyt kuvaamaan tiettyjä, tässä länsimaisessa kulttuurissamme arvostettuja psyykenominaisuuksia. Mutta suhteellisen lyhyen elinikänsä aikana käsitteen sisältö on kuitenkin jo kokenut olennaisia muutoksia.
Ensin lähdettiin liikkeelle kehityspsykologisesta aspektista, ja pyrittiin jäljittämään kunkin kasvuikäisen yksilön kehityksen suhde "normaaliin" eli keskimääräiseen kehitystahtiin. Tätä suhdetta nimitettiin älykkyysosamääräksi. Tässä vaiheessa käsitteeseen älykkyys sisällytettiin hyvin monenlaisia sielunkykyjä. Siitä on sitten tultu psykometristä, mittaavaa, eksaktia ja "onjektiivista" aspektia korostaen nykyisiin uskomuksiin, joiden mukaan joillakin "puhdasta" päättelykykyä mittaavilla kuviotesteillä paljastettaisiin jokin älyllisten kykyjen perustavanlaatuinen "yleinen" tekijä.
Käsitykset yleisestä tekijästä ovat kuitenkin siis vain matkan varrella kiteytynyt harha, joka saa näennäisen eksaktiutensa siitä, että on kehitetty mittausmenetelmiä eksakteiksi.
Asiaa voisi valaista vaikka vertaamalla älyn käsitettä käsitteeseen "muisti". Muistisuorituksiakin voidaan mitata, mutta se, mitä muistaminen oikeastaan on ja miten se aivoissa tapahtuu, siitä on vain keskentekoisia ja muutoksen alla olevia teorioita.
Jos uskoisimme että on olemassa jokin "yleistä älykkyyttä" vastaava hengenkyky jonka nimeksi antaisimme "muisti" ja sitten kehittäisimme testejä, joissa muistin jotain tiettyä ilmenemistapaa mitattaisiin ja suorituksia pisteytettäisiin johonkin laskennalliseen keskiarvoon suhtetettuina, tällöin olisimme samanlaisessa tilanteessa kuin nykyisten älykkyystestien suhteen.
Mutta oikeasti muistillakin on monenlaisia ilmenemistapoja ja niiden kombinaatioita, eikä kukaan meistä psyty sanomaan, millainen olisi se yhdistelmä, joka olisi jotenkin johonkin tarkoitukseen "paras".
Älykkyyden suhteen se millaista ominaisuutta älyksi nimitetään ja kykynä kunnioitetaan on alusta alkaen ollut arvosidonnainen kysymys. Muistin suhteen vastaava asetelma merkitsisi, että jokin tietty muistiaines tai tapa hyödyntää muistitoimintoa valittaisiin edustamaan jotain "yleistä" muistikykyä. Vaikka erilaiset muistitoiminnot osoittautuisivat sellaisiksi, että ne sulkevat käytännössä toisensa pois - mistä aivotutkimus antaa vahvoja viitteitä - uskoisimme siihen että konstruoimamme käsite "yleinen muisti" olisi sekä todellinen että merkitsevä.
Kiitos tyhjentävästä vastauksestasi, teit kivasti selkoa asiasta.Ja perustellusti.
Liekö kuinka perustietoa liittyen tiedonfilosofiaan(ja sen soveltamiseen tuohon käsitteeseen), en tiedä.Jokatapauksessa, on tuossa tekstissä pureskeltavaa.Jäsentynyttä tietoa
joka tapauksessa.