ÄO on vain yhden asian mittari

Kiitos!

🦄

Sitä ei tosiasiassa tiedä kukaan, koska älykkyyttäni ei ole mitattu.

🦄

Niin, se vaatiikin suurempaa älykkyyttä selviytyä keskitysleireiltä elossa. Sopeutumiskykyä vaatii suuresti ja siinä painitaankin jo raskaassa sarjassa. Dostojevski selvisi ” hengissä”, muutti kaiken kokemuksen kirjallisuudeksi, viisaudeksi.

Eikä sopeudu. Capot alkoholisoituvat, der sonderkommandot menettävät järkensä ja paskasakki murhataan. Mitä sopeutumista muka siinä on ?

Sopeutuminen on Putinin mäkä uni.

Sä olet kyllä pahin teeskentelijä ja kilpesi kiillottaja linerin ohella. Olit todella vittumainen ennen kuin aloit seurustella umpityhmän pujiksen kanssa. Sitten aloit tarkasti miettiä mitä täällä sanot.

Mutta jatka. Muistan jokaisen heikon kohdan mitä olet itsestäsi sanonut.

Anonyymi00008 kirjoitti:

Sä olet kyllä pahin teeskentelijä ja kilpesi kiillottaja linerin ohella. Olit todella vittumainen ennen kuin aloit seurustella umpityhmän pujiksen kanssa. Sitten aloit tarkasti miettiä mitä täällä sanot.

Mutta jatka. Muistan jokaisen heikon kohdan mitä olet itsestäsi sanonut.

Lue lisää

Katsohan, PalstanRuminMies, tamperelainen metsuri... Tuskinpa ketään toista psykopaattia mun asiani noin paljoa kiinnostaa.

xLiner

Anonyymi00008 kirjoitti:

Sä olet kyllä pahin teeskentelijä ja kilpesi kiillottaja linerin ohella. Olit todella vittumainen ennen kuin aloit seurustella umpityhmän pujiksen kanssa. Sitten aloit tarkasti miettiä mitä täällä sanot.

Mutta jatka. Muistan jokaisen heikon kohdan mitä olet itsestäsi sanonut.

Lue lisää

Minä olen vain minä itse. Jos sinä et tykkää minusta, ei aidosti liikauta piirun vertaa. Tiedän ihan sanomattakin että olen ihan mahtava tyyppi ja uskomaton persoona, joskin omintakeinen. Minulla on oikeus mielipiteeseeni ja sen ilmaisemiseen.
Sinulla myös. Ja ilmaisit mielipiteesi minusta.

Voi kun sinulla tai mielipiteelläsi ei ole minulle henkilökohtaista merkitystä, niin en vaivaudu kiistelemään sinun mielipiteestäsi.

Minä ilmaisin oman mielipiteeni kyniksestä ja se, että alat haukkumaan minua sen vuoksi ei kerro sinusta mitään kovin imartelevaa. Mutta et ole hakemassa täällä kavereita joiden kanssa jutustelisit sulassa sovussa keskustelupalstalaisena vaan tarpeesi on ilmeisemmin arvostella negatiiviseen sävyyn.

Se, miten olet palstalainen, ei ole minusta lähtöisin. Sinä itse olet valinnut heitellä puskista mielipiteitäsi. Joten miksi hitossa minua kiinnostaisi jonkun ei-kenenkään mielipide itsestäni. Ja voin sanoa, kiitos mielipiteestäsi, sitä ei rekisteröity minnekään itsessäni.

Vihjailuhan on ala-arvoista, tyylitöntä.
Joku asettuu yläpuolelle, vaikkei sitä asemaa ansaitse.

Sivuuta nuo typerykset. Ne on just noin vittumaisia käärmeitä. Kuten ämmät yleensä.

Niillä ei jumalauta mene jakeluun että servaan jokaisen joka käy kahdeksankymppisen kirkonmiehen kimppuun.

Anonyymi00009 kirjoitti:

Sivuuta nuo typerykset. Ne on just noin vittumaisia käärmeitä. Kuten ämmät yleensä.

Niillä ei jumalauta mene jakeluun että servaan jokaisen joka käy kahdeksankymppisen kirkonmiehen kimppuun.

Lue lisää

Ei naisten enemmistö ole käärmeitä, vaan ainostaan feminiskit ja trollit. Valtaosa on suloisia, ihania ja herttaisia. 🌹👀

Sen sijaan olen kanssasi samaa mieltä, että henkilöillä, jotka käyvät joukolla monisairaan vanhuksen kimppuun - muunkaan kuin pappismiehen - kuin kiljuvat jalopeurat, on joukkio, joilla sydän ei ole paikallaan.

Onneksi heitä on vähän ja pääasiassa nettipalstalla, mutta vielä vähemmän irl, joten haitta on vähäinen.

rennosti.m kirjoitti:

Ei naisten enemmistö ole käärmeitä, vaan ainostaan feminiskit ja trollit. Valtaosa on suloisia, ihania ja herttaisia. 🌹👀

Sen sijaan olen kanssasi samaa mieltä, että henkilöillä, jotka käyvät joukolla monisairaan vanhuksen kimppuun - muunkaan kuin pappismiehen - kuin kiljuvat jalopeurat, on joukkio, joilla sydän ei ole paikallaan.

Onneksi heitä on vähän ja pääasiassa nettipalstalla, mutta vielä vähemmän irl, joten haitta on vähäinen.

Lue lisää

Toi psykopaatti on itse $aatana. Että mietihän siltä kannalta. Luulis sun aihetta opiskelleena noi koukut tietävän.

xLiner

Kiitin sinuakin aikaisemmin tänään, mutta kommentti poistui, koska se oli samanlainen kuin ketjuun jo aikaisemmin kirjoittamani kiitos. 😅

🦄

Kurjaviisaus, nyt tuli hyvä virhe. 😅

Empatia on hyödyllistä, mutta älykkyyden alaraja tulee vastaan jossain siellä, missä kaikkien turvallisuus vaarantuu.

🦄

Anonyymi00024 kirjoitti:

Empatia on hyödyllistä, mutta älykkyyden alaraja tulee vastaan jossain siellä, missä kaikkien turvallisuus vaarantuu.

🦄

Siksi on keksitty holhous.

Anonyymi00024 kirjoitti:

Empatia on hyödyllistä, mutta älykkyyden alaraja tulee vastaan jossain siellä, missä kaikkien turvallisuus vaarantuu.

🦄

Sanahelinää. Älykkyys ei suhtaudu millään tavalla turvallisuuteen.

Anonyymi00028 kirjoitti:

Sanahelinää. Älykkyys ei suhtaudu millään tavalla turvallisuuteen.

Perustelen kantaani sillä, että keskimääräisellä ja sitä vähän matalammalla älykkyydellä on mahdollista joko miettiä skenaarioita, joissa on riskitekijöitä, tai sitten vain noudattaa sääntöjä ja lakeja.

Silloin kun kumpikaan ei onnistu, monet ihmiset ovat vaarassa, myös asianosainen.

🦄

Anonyymi00028 kirjoitti:

Sanahelinää. Älykkyys ei suhtaudu millään tavalla turvallisuuteen.

Älykkäät ihmiset haluavat turvallisuutta sekä itsellensä jotta myös kaikille meille koko Maapallolla.

Ku(i)rjaviisaus, lähinnä yleismaallista mutta kirjoista kopioitavaa, jonkun toisen ihmisen pureskelemaa valmista "tietoa", jonka kaikki olemme usein saaneet todeta, ei se ollutkaan niin. Jotain oli jäänyt oivaltamatta ja päätettiin kuitenkin painaa kirjaan ihan vaan päättämällä asia "tiedoksi". Joka jokaisen kansalaisen tulee yleissivistyksenä tietää tai leimataan tyhmemmäksi.

Kunnes sekin "tieto" todetaan joukon olevinaan älykkäitä subjektiiviseksi parempaakaan tietoa meillä ei ole antaa tötyöröimiseksi.

Mielummin olen ilman jotain "tietoa", kun imuroin kaiken paperilta jonkun muun näkökulmana asiasta. Itsekin kun voi miettiä.

Tökstöksnöö kirjoitti:

Ku(i)rjaviisaus, lähinnä yleismaallista mutta kirjoista kopioitavaa, jonkun toisen ihmisen pureskelemaa valmista "tietoa", jonka kaikki olemme usein saaneet todeta, ei se ollutkaan niin. Jotain oli jäänyt oivaltamatta ja päätettiin kuitenkin painaa kirjaan ihan vaan päättämällä asia "tiedoksi". Joka jokaisen kansalaisen tulee yleissivistyksenä tietää tai leimataan tyhmemmäksi.

Kunnes sekin "tieto" todetaan joukon olevinaan älykkäitä subjektiiviseksi parempaakaan tietoa meillä ei ole antaa tötyöröimiseksi.

Mielummin olen ilman jotain "tietoa", kun imuroin kaiken paperilta jonkun muun näkökulmana asiasta. Itsekin kun voi miettiä.

Lue lisää

Tiedätkö,
Vihaan sanontaa "sinulle tiedoksi" yli kaiken.
Ilmaisu vihjaa itseni olevan jotenkin "vain vähäpätöinen sivullinen" sen hetkisessä tilanteessa.
Kaksi neljästä naapuristani käyttää ilmaisua tehdessään jotakin äänekästä tontillaan tai valittaessaan kirjallisesti jostakin heidän omasta ongelmastaan esimerkiksi kaupungin tekniseen toimistoon!

Etulinjassakaan oppikirjoilla ei tee mitään. Eikä niitä luultavasti ehdi lukeakaan.

Toinen noista "sinulle tiedoksi" -naapureista selkeästi etsii tekoälytietoa ensin ja sitten tulee keskustelemaan kanssani, kun leikkaan ruohoa.

O ny sitte näitte kans. Hämäläinen sanonta.

Mies 65

Mensan testi on suuntaa antava.
Varusmiespalveluksen P -testi ei suoranaisesti mittaa älykkyyttä vaan tehtävään sopivuutta. Sivuaa kuitenkin myös henkilön ÄOta.
Psykologi tekee sitten tarkempaa työtä.

Mies 65

Anonyymi00013 kirjoitti:

Mensan testi on suuntaa antava.
Varusmiespalveluksen P -testi ei suoranaisesti mittaa älykkyyttä vaan tehtävään sopivuutta. Sivuaa kuitenkin myös henkilön ÄOta.
Psykologi tekee sitten tarkempaa työtä.

Mies 65

Lue lisää

Voi asia noinkin olla.

Aikoinaan vuonna 1983 ystävällisyyttä teeskentelevä kantapeikko haastatellessaan minua tullen siihen kohtaan jossa ilmituli ÄO -testini tulos alkoi haukkomaan henkeänsä. AUK:n jouduin vaan Ratekoon en halunnut.

Mensa on mitä on vaan Mega society on on sitä mitä on. Meitä löytyy koko maailmasta ehkä 8 000. Tuota ei voi tietää siksi kun meitä on niin vähän joten meille soveltuvia testejä ei ole olemassakaan.

Se on g-faktori.

🦄

Anonyymi00017 kirjoitti:

Voi asia noinkin olla.

Aikoinaan vuonna 1983 ystävällisyyttä teeskentelevä kantapeikko haastatellessaan minua tullen siihen kohtaan jossa ilmituli ÄO -testini tulos alkoi haukkomaan henkeänsä. AUK:n jouduin vaan Ratekoon en halunnut.

Mensa on mitä on vaan Mega society on on sitä mitä on. Meitä löytyy koko maailmasta ehkä 8 000. Tuota ei voi tietää siksi kun meitä on niin vähän joten meille soveltuvia testejä ei ole olemassakaan.

Lue lisää

Minä haluaisin oikeasti tietää, miten huippuälykkäät ratkaisevat ne nettitestien muutamat viimeiset kysymykset, joita minä en ymmärrä. Siis kuviopäättelyssä.

Yleensä ymmärrän melkein kaikki, ja näen vastauksen helposti, mutta sitten siellä ihan lopussa on ne pari, jotka eivät soita mitään kelloja. 😂

Niin minä haluaisin joskus tietää, minkä toistuvan kaavan osa niissä näkee. 😅

🦄

Anonyymi00017 kirjoitti:

Voi asia noinkin olla.

Aikoinaan vuonna 1983 ystävällisyyttä teeskentelevä kantapeikko haastatellessaan minua tullen siihen kohtaan jossa ilmituli ÄO -testini tulos alkoi haukkomaan henkeänsä. AUK:n jouduin vaan Ratekoon en halunnut.

Mensa on mitä on vaan Mega society on on sitä mitä on. Meitä löytyy koko maailmasta ehkä 8 000. Tuota ei voi tietää siksi kun meitä on niin vähän joten meille soveltuvia testejä ei ole olemassakaan.

Lue lisää

Miten olet hyötynyt tuon yhteisön arviosta älykkyytesi suhteen.
Elävässä elämässä?

Mies 65

Anonyymi00030 kirjoitti:

Miten olet hyötynyt tuon yhteisön arviosta älykkyytesi suhteen.
Elävässä elämässä?

Mies 65

Hyötynyt ... siitäkö on muka kysymys ! Kaikkea humpuukia teille kapitalistien pääkoppaan ilmaantu, jotta ihan peräti hyötynyt.

Parempi kysymyksenasettelu olisi mitä te muut ihmiset hyödytte älykkyydestäni. Kelpaisiko teille muille ihmisille ratkaisut ilmastonmuutoksen torjuntaan pois fossiilienergiasta. Useaan kertaan on minulle sanottu ettei sellaista saa edes ajatellakkaan vaan minkä sitä ihminen ajattelulleen mahtaa sillä se on jatkuvasti toiminnassa.

Anonyymi00032 kirjoitti:

Hyötynyt ... siitäkö on muka kysymys ! Kaikkea humpuukia teille kapitalistien pääkoppaan ilmaantu, jotta ihan peräti hyötynyt.

Parempi kysymyksenasettelu olisi mitä te muut ihmiset hyödytte älykkyydestäni. Kelpaisiko teille muille ihmisille ratkaisut ilmastonmuutoksen torjuntaan pois fossiilienergiasta. Useaan kertaan on minulle sanottu ettei sellaista saa edes ajatellakkaan vaan minkä sitä ihminen ajattelulleen mahtaa sillä se on jatkuvasti toiminnassa.

Lue lisää

Tulkitsen vastauksesi siten, että meille keskiarvotapauksille tuttu hoksottimien hyödyntäminen vaikkapa työelämässä on sinulle täysin vieras käsite.

Mies 65

Anonyymi00034 kirjoitti:

Tulkitsen vastauksesi siten, että meille keskiarvotapauksille tuttu hoksottimien hyödyntäminen vaikkapa työelämässä on sinulle täysin vieras käsite.

Mies 65

Joo ... kyllä ... tuo sisältyy kommenttiini vaan mitä sitten kun tarvitaan tulevaisuuteen kohdistuvaa toimenpidettä. Maailma on suunniteltu keskivertoihmistä varten ( 85 ... 115 ) eikä heiltä voi edellyttää omaa kykeneväisyytään suurempaa osaamista.

Entä me ihmiset jotka olemme turhan korkean älykkyyden omaavia sekä myös erikoislahjakkaita omilla soveltuvuusaloillamme. Me syrjäydymme sillä keskivertoihminen ei tajua mitä me yritämme kertoa ja se on hyvin tutuksi tullutta torjuntaa "meille".

Emme me suinkaan halua vittuilla ihmisille sillä olemme koko elämämme ajan itse kohdanneet vittuilua meitä kohtaan johtuen älykkyydestämme.

Se on ensinnäkin ÄO ja toisekseen miksi puhuttelet palstaäijää tyyliin jonkun porukan edustajana? Etkö pärjää nk omillasi tässä panettelukampanjassasi? T naiselta

Kuusi astetta pakkasen puolella on mun älykkyyteni.

Lisäisin aiheelliseen kommenttiisi, että läheisissä ihmissuhteissa älykkyys ei ole tärkeää vaan älykkyysero tai oikeammin sen puute. Kärjistäen, jos toinen on tyhmä kuin saapas ja toinen pääsisi mensaan, jos vaan tekisi testin, ei yhteistä säveltä ja mielenkiintoisia keskusteltavaa vaan löydy. Toinen ei ymmärrä mitä toinen sanoo, ja toisella on olo, että joutuu vääntämään rautalangasta ihan perusasioissakin. Kumpikin vaan turhautuu helposti. On toki paljon paljon muitakin asioita, mitkä vaikuttaa ihmissuhteen toimivuuteen, mutta liian iso älykkyysero on sellainen mitä on hyvin vaikea kompensoida muulla.

Jos ihminen on tavallinen (1 keskihajonta esinm. ÄO 85-115), hyvin harvoin älykkyys tulee ongelmaksi. 70% osuu samalle alueelle. Jos ÄO on 70 tai 130 tai 160, on haaste paljon isompi samassa asiassa. Ja olen samaa mieltä, että älykkyyttä on vaikea mitata. Joku voi osata ratkaista tehtävät täysin oikein, mutta on vain hidas ja siksi saa keskiarvoisen tuloksen. Vaikka käytän ÄO-lukemia esimerkkinä, tiedän että testi on vain testi. Älykkään ihmisen tunnistaa usein muutamassa minuutissa, kun jutellaan oikeassa elämässä.

Anonyymi00031 kirjoitti:

Lisäisin aiheelliseen kommenttiisi, että läheisissä ihmissuhteissa älykkyys ei ole tärkeää vaan älykkyysero tai oikeammin sen puute. Kärjistäen, jos toinen on tyhmä kuin saapas ja toinen pääsisi mensaan, jos vaan tekisi testin, ei yhteistä säveltä ja mielenkiintoisia keskusteltavaa vaan löydy. Toinen ei ymmärrä mitä toinen sanoo, ja toisella on olo, että joutuu vääntämään rautalangasta ihan perusasioissakin. Kumpikin vaan turhautuu helposti. On toki paljon paljon muitakin asioita, mitkä vaikuttaa ihmissuhteen toimivuuteen, mutta liian iso älykkyysero on sellainen mitä on hyvin vaikea kompensoida muulla.

Jos ihminen on tavallinen (1 keskihajonta esinm. ÄO 85-115), hyvin harvoin älykkyys tulee ongelmaksi. 70% osuu samalle alueelle. Jos ÄO on 70 tai 130 tai 160, on haaste paljon isompi samassa asiassa. Ja olen samaa mieltä, että älykkyyttä on vaikea mitata. Joku voi osata ratkaista tehtävät täysin oikein, mutta on vain hidas ja siksi saa keskiarvoisen tuloksen. Vaikka käytän ÄO-lukemia esimerkkinä, tiedän että testi on vain testi. Älykkään ihmisen tunnistaa usein muutamassa minuutissa, kun jutellaan oikeassa elämässä.

Lue lisää

Ero tulee esiin omassakin parisuhteessa niin, että puoliso on hyvin mekaaninen älyilijä. Ei liity siis tekniikkaan, vaan tyyliin työstää älyllään.

Kun itse olen enemmän intuitiivinen ja hengellisempi älyilijä. Mä nään nyanssit, mitä puolisoni ei havaitse ollenkaan. Hän kyllä näkee sen mekaanisen kuvakokonaisuuden hyvin ja laajasti, mutta yhteisymmärtys loppuu, kun pitäisi nähdä nyanssitkin. Ääh et älyä en jaksa ja hän hiljenee siihen kohtaan.

Ei älyä itsekkään oman älystänsä poikkeavaa älyä.

Tökstöksnöö kirjoitti:

Ero tulee esiin omassakin parisuhteessa niin, että puoliso on hyvin mekaaninen älyilijä. Ei liity siis tekniikkaan, vaan tyyliin työstää älyllään.

Kun itse olen enemmän intuitiivinen ja hengellisempi älyilijä. Mä nään nyanssit, mitä puolisoni ei havaitse ollenkaan. Hän kyllä näkee sen mekaanisen kuvakokonaisuuden hyvin ja laajasti, mutta yhteisymmärtys loppuu, kun pitäisi nähdä nyanssitkin. Ääh et älyä en jaksa ja hän hiljenee siihen kohtaan.

Ei älyä itsekkään oman älystänsä poikkeavaa älyä.

Lue lisää

Mitä tarkoitat nyansseilla tässä kohta? Tarkoitatko, että huomaat ihmisten ilmeet, eleet ja tunnistat tunteet niiden takana ja osaat käsitellä ihmisiä vai mitä? Älykäs voi olla sosiaalisesti onneton tai sosiaalisesti hyvinkin lahjakas. Ihminen voi yleensäkin olla yhdessä asiassa lahjakas, muutamassa asiassa lahjakas tai monialaisesti lahjakas, oli sitten tavallinen tai normaalia älykkäämpi.

Samoin kuin liian iso ero älykkyydessä tekee parisuhteessa haasteensa, niin myös tekee liian iso ero sosiaalisissa taidoissa ja sosiaalisuudessa, .

Anonyymi00031 kirjoitti:

Lisäisin aiheelliseen kommenttiisi, että läheisissä ihmissuhteissa älykkyys ei ole tärkeää vaan älykkyysero tai oikeammin sen puute. Kärjistäen, jos toinen on tyhmä kuin saapas ja toinen pääsisi mensaan, jos vaan tekisi testin, ei yhteistä säveltä ja mielenkiintoisia keskusteltavaa vaan löydy. Toinen ei ymmärrä mitä toinen sanoo, ja toisella on olo, että joutuu vääntämään rautalangasta ihan perusasioissakin. Kumpikin vaan turhautuu helposti. On toki paljon paljon muitakin asioita, mitkä vaikuttaa ihmissuhteen toimivuuteen, mutta liian iso älykkyysero on sellainen mitä on hyvin vaikea kompensoida muulla.

Jos ihminen on tavallinen (1 keskihajonta esinm. ÄO 85-115), hyvin harvoin älykkyys tulee ongelmaksi. 70% osuu samalle alueelle. Jos ÄO on 70 tai 130 tai 160, on haaste paljon isompi samassa asiassa. Ja olen samaa mieltä, että älykkyyttä on vaikea mitata. Joku voi osata ratkaista tehtävät täysin oikein, mutta on vain hidas ja siksi saa keskiarvoisen tuloksen. Vaikka käytän ÄO-lukemia esimerkkinä, tiedän että testi on vain testi. Älykkään ihmisen tunnistaa usein muutamassa minuutissa, kun jutellaan oikeassa elämässä.

Lue lisää

"Toinen ei ymmärrä mitä toinen sanoo, ja toisella on olo, että joutuu vääntämään rautalangasta ihan perusasioissakin."

Tämä on itse asiassa vain toinen puoli ongelmaa. Usein käy niin, ettei älykkäämpi ymmärrä, mitä vähemmän älykäs tarkoittaa.

Se voi johtua monenlaisista väärinymmärryksistä:

- Vähemmän älykäs ajattelee, että asiasta A seuraa aina B. Älykkäämpi tietää, että siitä voi seurata myös C, D, F, M tai 42. Vähemmän älykäs sitten ihmettelee, miksi älykäs ei tajua pointtia, kun hän ilmaisee vain A.

- Vähemmän älykäs omaksuu ympärillään toistetut jaottelut, virheelliset dikotomiat ja jopa ennakkoluulot ja pitää niitä totuuksina. Kun hän toteaa jotain niihin liittyvää älykkäämmälle, älykkäämpi ei ymmärrä. Otetaan esimerkki: vähemmän älykäs ajattelee, että A ja F ovat saman ominaisuuden ääripäät. Älykkäämpi ei ajattele näin, vaan on aina erottanut toisistaan ominaisuudet 1, 2 ja 3 siten, että ominaisuus 1 vaihtelee välillä A ja B, ominaisuus 2 välillä C ja D, ja ominaisuus 3 välillä E ja F. Kun vähemmän älykäs sitten viattomasti kysyy, onko jokin enemmän A vai F, älykäs ei tajua mistä on kyse, ennen kuin hahmottaa vähemmän älykkään logiikan. 😂

- Vähemmän älykäs saattaa ajatella, että ilmiöt A ja B eivät voi esiintyä yhdessä, vaikka tosiasiassa kyse ei ole ilmiöissä itsessään olevista esteistä vaan esimerkiksi esiintymispaikan olosuhteiden harvinaisuudesta. Tällöin vähemmän älykäs sivuuttaa kaikki havainnot ilmiöistä A ja B yhdessä. Niitä ei ole hänelle olemassa. Hän saattaa todeta älykkäämmälle, että paikassa X ei voi esiintyä A:ta, koska siellä on B. Ja taaskaan älykkäämpi ei tajua, mistä on kyse. 😂

Eli aina ei mene niin päin, että älykkäämpi ei koskaan olisi sormi suussa.

🦄

Anonyymi00042 kirjoitti:

"Toinen ei ymmärrä mitä toinen sanoo, ja toisella on olo, että joutuu vääntämään rautalangasta ihan perusasioissakin."

Tämä on itse asiassa vain toinen puoli ongelmaa. Usein käy niin, ettei älykkäämpi ymmärrä, mitä vähemmän älykäs tarkoittaa.

Se voi johtua monenlaisista väärinymmärryksistä:

- Vähemmän älykäs ajattelee, että asiasta A seuraa aina B. Älykkäämpi tietää, että siitä voi seurata myös C, D, F, M tai 42. Vähemmän älykäs sitten ihmettelee, miksi älykäs ei tajua pointtia, kun hän ilmaisee vain A.

- Vähemmän älykäs omaksuu ympärillään toistetut jaottelut, virheelliset dikotomiat ja jopa ennakkoluulot ja pitää niitä totuuksina. Kun hän toteaa jotain niihin liittyvää älykkäämmälle, älykkäämpi ei ymmärrä. Otetaan esimerkki: vähemmän älykäs ajattelee, että A ja F ovat saman ominaisuuden ääripäät. Älykkäämpi ei ajattele näin, vaan on aina erottanut toisistaan ominaisuudet 1, 2 ja 3 siten, että ominaisuus 1 vaihtelee välillä A ja B, ominaisuus 2 välillä C ja D, ja ominaisuus 3 välillä E ja F. Kun vähemmän älykäs sitten viattomasti kysyy, onko jokin enemmän A vai F, älykäs ei tajua mistä on kyse, ennen kuin hahmottaa vähemmän älykkään logiikan. 😂

- Vähemmän älykäs saattaa ajatella, että ilmiöt A ja B eivät voi esiintyä yhdessä, vaikka tosiasiassa kyse ei ole ilmiöissä itsessään olevista esteistä vaan esimerkiksi esiintymispaikan olosuhteiden harvinaisuudesta. Tällöin vähemmän älykäs sivuuttaa kaikki havainnot ilmiöistä A ja B yhdessä. Niitä ei ole hänelle olemassa. Hän saattaa todeta älykkäämmälle, että paikassa X ei voi esiintyä A:ta, koska siellä on B. Ja taaskaan älykkäämpi ei tajua, mistä on kyse. 😂

Eli aina ei mene niin päin, että älykkäämpi ei koskaan olisi sormi suussa.

🦄

Lue lisää

"- Vähemmän älykäs ajattelee, että asiasta A seuraa aina B. Älykkäämpi tietää, että siitä voi seurata myös C, D, F, M tai 42. Vähemmän älykäs sitten ihmettelee, miksi älykäs ei tajua pointtia, kun hän ilmaisee vain A"

Olet siis kehitellyt loistavan selityksen omalle "älykkyydellesi".... Et ihan idiootti ole kun tuollaisen sepustuksen osasit keksiä.

Anonyymi00046 kirjoitti:

"- Vähemmän älykäs ajattelee, että asiasta A seuraa aina B. Älykkäämpi tietää, että siitä voi seurata myös C, D, F, M tai 42. Vähemmän älykäs sitten ihmettelee, miksi älykäs ei tajua pointtia, kun hän ilmaisee vain A"

Olet siis kehitellyt loistavan selityksen omalle "älykkyydellesi".... Et ihan idiootti ole kun tuollaisen sepustuksen osasit keksiä.

Lue lisää

Lainasit juuri oikeaa kohtaa aikaisemmasta tekstistäni. 😉

Koska minä olen mielestäsi A, selityksen täytyy olla B ja vain B. 😅

🦄

Anonyymi00042 kirjoitti:

"Toinen ei ymmärrä mitä toinen sanoo, ja toisella on olo, että joutuu vääntämään rautalangasta ihan perusasioissakin."

Tämä on itse asiassa vain toinen puoli ongelmaa. Usein käy niin, ettei älykkäämpi ymmärrä, mitä vähemmän älykäs tarkoittaa.

Se voi johtua monenlaisista väärinymmärryksistä:

- Vähemmän älykäs ajattelee, että asiasta A seuraa aina B. Älykkäämpi tietää, että siitä voi seurata myös C, D, F, M tai 42. Vähemmän älykäs sitten ihmettelee, miksi älykäs ei tajua pointtia, kun hän ilmaisee vain A.

- Vähemmän älykäs omaksuu ympärillään toistetut jaottelut, virheelliset dikotomiat ja jopa ennakkoluulot ja pitää niitä totuuksina. Kun hän toteaa jotain niihin liittyvää älykkäämmälle, älykkäämpi ei ymmärrä. Otetaan esimerkki: vähemmän älykäs ajattelee, että A ja F ovat saman ominaisuuden ääripäät. Älykkäämpi ei ajattele näin, vaan on aina erottanut toisistaan ominaisuudet 1, 2 ja 3 siten, että ominaisuus 1 vaihtelee välillä A ja B, ominaisuus 2 välillä C ja D, ja ominaisuus 3 välillä E ja F. Kun vähemmän älykäs sitten viattomasti kysyy, onko jokin enemmän A vai F, älykäs ei tajua mistä on kyse, ennen kuin hahmottaa vähemmän älykkään logiikan. 😂

- Vähemmän älykäs saattaa ajatella, että ilmiöt A ja B eivät voi esiintyä yhdessä, vaikka tosiasiassa kyse ei ole ilmiöissä itsessään olevista esteistä vaan esimerkiksi esiintymispaikan olosuhteiden harvinaisuudesta. Tällöin vähemmän älykäs sivuuttaa kaikki havainnot ilmiöistä A ja B yhdessä. Niitä ei ole hänelle olemassa. Hän saattaa todeta älykkäämmälle, että paikassa X ei voi esiintyä A:ta, koska siellä on B. Ja taaskaan älykkäämpi ei tajua, mistä on kyse. 😂

Eli aina ei mene niin päin, että älykkäämpi ei koskaan olisi sormi suussa.

🦄

Lue lisää

Kärjistettyä tekstiä, mutta ainakin osa totta. Tosin älykäs pystyy usein hahmottamaan aivan toisenlaisenkin tavan ajatella suhteellisen helposti ja nopeasti (tuo kyky on itseasiassa osa ongelmanratkaisukykyä), jos taustalla ei ole älykkyyden rinnalla vaikka aspergeria tai vaikka suppeaa oppimishäiriötä mikä vaikeuttaa vastapuolen tulkintaa.

Anonyymi00048 kirjoitti:

Kärjistettyä tekstiä, mutta ainakin osa totta. Tosin älykäs pystyy usein hahmottamaan aivan toisenlaisenkin tavan ajatella suhteellisen helposti ja nopeasti (tuo kyky on itseasiassa osa ongelmanratkaisukykyä), jos taustalla ei ole älykkyyden rinnalla vaikka aspergeria tai vaikka suppeaa oppimishäiriötä mikä vaikeuttaa vastapuolen tulkintaa.

Lue lisää

Totta. Ja osittain kyse on kärsivällisyydestä, valinnoista ja siitä, missä haluaa olla mukana.

Minä en kovin kauan vain jaksa kuunnella ihmisiä, joiden todellisuus poikkeaa liian paljon siitä, mitä näen omin silmin. Voin antaa heidän elää omassa kuplassaan, mutta en halua astua sen sisälle, elleivät he näytä mitään kiinnostusta minun havaintojani kohtaan.

🦄

Anonyymi00041 kirjoitti:

Mitä tarkoitat nyansseilla tässä kohta? Tarkoitatko, että huomaat ihmisten ilmeet, eleet ja tunnistat tunteet niiden takana ja osaat käsitellä ihmisiä vai mitä? Älykäs voi olla sosiaalisesti onneton tai sosiaalisesti hyvinkin lahjakas. Ihminen voi yleensäkin olla yhdessä asiassa lahjakas, muutamassa asiassa lahjakas tai monialaisesti lahjakas, oli sitten tavallinen tai normaalia älykkäämpi.

Samoin kuin liian iso ero älykkyydessä tekee parisuhteessa haasteensa, niin myös tekee liian iso ero sosiaalisissa taidoissa ja sosiaalisuudessa, .

Lue lisää

Helpommin sanottuna, näkee vain loogisimman kulman muttei vaikuttimia mitkä voi syrjäyttää koko rakenteen. Nyanssit on ne kaikki pienetkin seikat, jotka voi muuttaa koko kuvion. Päälaelleen.

Hän näkee kiskoja pitkin etenevät seikat, muttei niitä mitä kiskojen viereltä voi tulla kiskoille ja kipata koko junan. Iso osa kirjaviisaista on näitä kiskoihmisiä isolla äo:lla.

Tökstöksnöö kirjoitti:

Helpommin sanottuna, näkee vain loogisimman kulman muttei vaikuttimia mitkä voi syrjäyttää koko rakenteen. Nyanssit on ne kaikki pienetkin seikat, jotka voi muuttaa koko kuvion. Päälaelleen.

Hän näkee kiskoja pitkin etenevät seikat, muttei niitä mitä kiskojen viereltä voi tulla kiskoille ja kipata koko junan. Iso osa kirjaviisaista on näitä kiskoihmisiä isolla äo:lla.

Lue lisää

Se on kuin putkinäkö. Tuo testiälykkyys. Osaa pilkkoa koko maapallon mekanisiin osiin, muttei ymmärrä kuin mustan ja valkoisen.

Tökstöksnöö kirjoitti:

Se on kuin putkinäkö. Tuo testiälykkyys. Osaa pilkkoa koko maapallon mekanisiin osiin, muttei ymmärrä kuin mustan ja valkoisen.

Miten erotat mekaaniset ja ei-mekaaniset seikat toisistaan? Sitä tuo edellinen tuossa varmaan yritti selvittää.

Ei kai mittapuuna voi olla vain henkilön osaaminen, siis se että tunnistaako seikan pelkästään sinä vai sekä sinä että miehesi?

🦄

Anonyymi00051 kirjoitti:

Miten erotat mekaaniset ja ei-mekaaniset seikat toisistaan? Sitä tuo edellinen tuossa varmaan yritti selvittää.

Ei kai mittapuuna voi olla vain henkilön osaaminen, siis se että tunnistaako seikan pelkästään sinä vai sekä sinä että miehesi?

🦄

Lue lisää

Ei niitä erota mitenkään muuten, kun huomaamalla ettei toisella jossain kohtaa enää leikkaa. Menee tosiaan kaavamaisesti kiskoja pitkin, mikään sitä kaavaa miten näkee kuvion, ei muka voi muuttaa, mutta aina voi. Muuttujia on aina ja tulee aina olemaan. Toiset vaan ei näe niitä.

Putkinäkö on oiva sana kuvaamaan tietynlaista mekaanista älyä.

Älyä on osata epäillä, kyseenalaistaa ei latoa valmiita paloja yhteen. Monien äly on sitä, että osaa yhdistää valmiit palat muttei luoda itse mitään uutta niihin. Mä en ole kovinkaan auktoriteetti älyinen. 😅

Tökstöksnöö kirjoitti:

Ei niitä erota mitenkään muuten, kun huomaamalla ettei toisella jossain kohtaa enää leikkaa. Menee tosiaan kaavamaisesti kiskoja pitkin, mikään sitä kaavaa miten näkee kuvion, ei muka voi muuttaa, mutta aina voi. Muuttujia on aina ja tulee aina olemaan. Toiset vaan ei näe niitä.

Putkinäkö on oiva sana kuvaamaan tietynlaista mekaanista älyä.

Älyä on osata epäillä, kyseenalaistaa ei latoa valmiita paloja yhteen. Monien äly on sitä, että osaa yhdistää valmiit palat muttei luoda itse mitään uutta niihin. Mä en ole kovinkaan auktoriteetti älyinen. 😅

Lue lisää

Köytön termiä kaavaorja tai kaava ajattelija ihmisustä, jotka älyää kyllä paljon ja osaa rakentaa pahvilaatikollisesta valmiita osia kaikkea, muttei kaivata uudenlaisia osia joita heidän älynsä luo, koska heidän äly ei luo mitään uutta. Toistaa vain vanhaa.

Samaa on juuri kirjanoppineisuus.

Tökstöksnöö kirjoitti:

Köytön termiä kaavaorja tai kaava ajattelija ihmisustä, jotka älyää kyllä paljon ja osaa rakentaa pahvilaatikollisesta valmiita osia kaikkea, muttei kaivata uudenlaisia osia joita heidän älynsä luo, koska heidän äly ei luo mitään uutta. Toistaa vain vanhaa.

Samaa on juuri kirjanoppineisuus.

Lue lisää

Luovuus puuttuu monen älykön älystä.

Tökstöksnöö kirjoitti:

Luovuus puuttuu monen älykön älystä.

Ja siis puolisoni äo on 146-148 useampien testien mukaan. Hän ymmärtää uskomattomia määriä asioita ja omaa nippelitietoakin (autistiseen tapaan), muttei hän kykene keksimään itse mitään uutta maailmankaikkeudesta. Tai kykenee, mutta se ei enää ole realistista toteuttaa, koska lennokasta visio ei saa tarpeeksi rakennusaineita onnistuakseen.

On keksijöitä ja on kopioitsijoita, mielummin keksin itse kun kopioin kaiken muilta. Sanonu ennenkin että mietin ensin itse ja etsin vahvistusta muitten mielistä vasta sitten, kirjoista yms.

Joku muu lukee ensin kirjan ja miettii vasta sitten mitä mieltä on. Meen perse eellä puuhun.

Tökstöksnöö kirjoitti:

Ja siis puolisoni äo on 146-148 useampien testien mukaan. Hän ymmärtää uskomattomia määriä asioita ja omaa nippelitietoakin (autistiseen tapaan), muttei hän kykene keksimään itse mitään uutta maailmankaikkeudesta. Tai kykenee, mutta se ei enää ole realistista toteuttaa, koska lennokasta visio ei saa tarpeeksi rakennusaineita onnistuakseen.

On keksijöitä ja on kopioitsijoita, mielummin keksin itse kun kopioin kaiken muilta. Sanonu ennenkin että mietin ensin itse ja etsin vahvistusta muitten mielistä vasta sitten, kirjoista yms.

Joku muu lukee ensin kirjan ja miettii vasta sitten mitä mieltä on. Meen perse eellä puuhun.

Lue lisää

Kerron kohta lisää.

Tökstöksnöö kirjoitti:

Se on kuin putkinäkö. Tuo testiälykkyys. Osaa pilkkoa koko maapallon mekanisiin osiin, muttei ymmärrä kuin mustan ja valkoisen.

Tuo on muuten tosi tyypillistä, laskentatehoa löytyy mutta kykyä ottaa virhemarginaali huomioon ei löydykään. Ratkaisu voi olla loistava mutta vain sitten kun kaikki elementit toimivat oletettuun tapaan...murphyn laki todistaa ettei näin aina käy 🙃

Tökstöksnöö kirjoitti:

Ei niitä erota mitenkään muuten, kun huomaamalla ettei toisella jossain kohtaa enää leikkaa. Menee tosiaan kaavamaisesti kiskoja pitkin, mikään sitä kaavaa miten näkee kuvion, ei muka voi muuttaa, mutta aina voi. Muuttujia on aina ja tulee aina olemaan. Toiset vaan ei näe niitä.

Putkinäkö on oiva sana kuvaamaan tietynlaista mekaanista älyä.

Älyä on osata epäillä, kyseenalaistaa ei latoa valmiita paloja yhteen. Monien äly on sitä, että osaa yhdistää valmiit palat muttei luoda itse mitään uutta niihin. Mä en ole kovinkaan auktoriteetti älyinen. 😅

Lue lisää

Onko tosiaan mahdollista, että jollakulla olisi noin korkea ÄO kuin kumppanillasi ja ajattelutapa olisi silti noin kaavamainen?

Minulle tuo näyttää vain siltä, että todellisuus on mallinnettu huonolla mallilla, joka ei ota huomioon kaikkia ratkaisevan tärkeitä muuttujia.

🦄

Anonyymi00056 kirjoitti:

Onko tosiaan mahdollista, että jollakulla olisi noin korkea ÄO kuin kumppanillasi ja ajattelutapa olisi silti noin kaavamainen?

Minulle tuo näyttää vain siltä, että todellisuus on mallinnettu huonolla mallilla, joka ei ota huomioon kaikkia ratkaisevan tärkeitä muuttujia.

🦄

Lue lisää

Kyllä on. Pää on kuin imuri, imee kaiken, yhdistelee muttei ymmärrä vierellä liikkuvia ottaa huomioon, sitten tule täh? Mistä sä puhut. Teoreetikot fakkiintuu helposti uriinsa. Luulee tietävänsä kaiken ja se oivaltamisen loppu silloin.

Je ne sais quai !

Anonyymi00033 kirjoitti:

Je ne sais quai !

Bon, étiquetons donc ce type qui a passé une année d'échange aux États-Unis comme quelqu'un qui a les pieds plats.

rennosti.m kirjoitti:

Bon, étiquetons donc ce type qui a passé une année d'échange aux États-Unis comme quelqu'un qui a les pieds plats.

Pysyttele jatkossa vaan tuossa ranskan kielessä, näyttää paljon älykkäämmältä kuin normaalisti. Latina voisi olla myös hauska vaihtoehto.

Anonyymi00045 kirjoitti:

Pysyttele jatkossa vaan tuossa ranskan kielessä, näyttää paljon älykkäämmältä kuin normaalisti. Latina voisi olla myös hauska vaihtoehto.

Ranska on hyvin säännönmukainen kieli. Olemassa olevia poikkeuksia esimerkiksi ääntämisessä on vähän, mutta ne sanat, joissa poikkeuksia ilmenee, ovat käytössä yleisiä.

🦄

Anonyymi00045 kirjoitti:

Pysyttele jatkossa vaan tuossa ranskan kielessä, näyttää paljon älykkäämmältä kuin normaalisti. Latina voisi olla myös hauska vaihtoehto.

00045: "Pysyttele jatkossa vaan tuossa ranskan kielessä, näyttää paljon älykkäämmältä kuin normaalisti. Latina voisi olla myös hauska vaihtoehto."

Koska en ollut huomaavinani kommentissasi alemmuudentuntoista kitkeryyttä, vastaan sinulle.

Olin priimus yliopiston ranskan kielen alkeiskurssilla. Latinasta suoritin pro exercition ja alimman opintokokonaisuuden, jota ennen sanottiin approbaturiksi, sekä munkkilatinan.

Latinan ope Päivi Oksala kertoi, että sodan aikana joku oli saanut arvosanan belli causa dimittitur eli 'sodan takia päästetään läpi'.

Englantia olen lukenut vain kolmen vuoden lukiokurssin, koska minulla oli pitkä saksa. Ennen meitä oli puolet ikäluokan ylioppilaista, mutta nykyisin saksan lukeminen kuuluu olevan harvinaista.

Hyvin lyhyelläkin englannilla pärjäsi Ameriikassa reissatessa, mutta en nopeasta puheesta kylläkään saa selvää. Ja nyt vanhana, sairaana ja hitaana vieläkin vähemmän.

No sittenhän Donald Trump on älykäs kun osaa tunnistaa karhun silhuetin sekä taitaa vittuilun taidon radikaalivasemmistolaisiin kohdistuen.

Anonyymi00020 kirjoitti:

No sittenhän Donald Trump on älykäs kun osaa tunnistaa karhun silhuetin sekä taitaa vittuilun taidon radikaalivasemmistolaisiin kohdistuen.

Hienoa jos koet että tämä ulottuvuus yltää Suomen maastoon saakka👍

No sittenhän ampiaiset sekä mehiläiset ovat erittäin älykkäitä sillä he ovat sopeutumiskykyisiä sekä osaavat käyttää pyhagoraan lausetta ongelman ratkaisuissa.

Osaako muuten tuo Trumpo pythagoran lauseen vaiko vain tunnistaa karhun siluetin.

Viisas hakeutuu ongelmatilanteisiin sillä sellaiset ovat haastavia ratkaistavia.

Niin no ... tuo oli 1800-luvulla tuo. Silloinhan myös eugeniikka kaikkine muine "persutieteineen" oli suosiossa. Nykyään heitä sanotaan välelääkäreiksi taikka lievemmin ilmaisten puoskareiksi.

m36-intj: "Älykkyys ja älykkyysosamäärä ovat eri asioita."

Ei tunneta parempaa tapaa operationaalistaa intuitiivisen älykkyyden selvittämistä kuin käytössä olevat älykkyystestit, joten väitteesi täytyy olla virheellinen. Mikä olisi varmempi tapa tutkia älykkyyttä kuin testit?

Koska ei ole muuta tietä älykkyyden havaitsemiseen, väitteesi on vain kehäpäätelmä. Jos se pitäisi paikkansa, tulisi jollakin UUSMÄÄRITELMÄLLÄ siirtää älykkyyden painotusta intuitiivisesta muuhun painotukseen.

Ts. käytettäisiin samanaikuisesti kahta älykkyyden määritettä.

rennosti.m kirjoitti:

m36-intj: "Älykkyys ja älykkyysosamäärä ovat eri asioita."

Ei tunneta parempaa tapaa operationaalistaa intuitiivisen älykkyyden selvittämistä kuin käytössä olevat älykkyystestit, joten väitteesi täytyy olla virheellinen. Mikä olisi varmempi tapa tutkia älykkyyttä kuin testit?

Koska ei ole muuta tietä älykkyyden havaitsemiseen, väitteesi on vain kehäpäätelmä. Jos se pitäisi paikkansa, tulisi jollakin UUSMÄÄRITELMÄLLÄ siirtää älykkyyden painotusta intuitiivisesta muuhun painotukseen.

Ts. käytettäisiin samanaikuisesti kahta älykkyyden määritettä.

Lue lisää

Tekoälyn vastaus on:
Älykkyys on laaja ja moniulotteinen inhimillinen ominaisuus, joka tarkoittaa kykyä oppia uutta, soveltaa tietoa, ratkaista ongelmia ja sopeutua joustavasti uusiin tilanteisiin. Älykkyysosamäärä taas on standardoidulla älykkyystestillä saatu numeerinen tulos, joka vertaa yksilön suoriutumista tietyssä testissä muuhun väestöön.

En sano, etteikö älykkyyttä voisi mitata älykkyystesteillä.

m36-intj kirjoitti:

Tekoälyn vastaus on:
Älykkyys on laaja ja moniulotteinen inhimillinen ominaisuus, joka tarkoittaa kykyä oppia uutta, soveltaa tietoa, ratkaista ongelmia ja sopeutua joustavasti uusiin tilanteisiin. Älykkyysosamäärä taas on standardoidulla älykkyystestillä saatu numeerinen tulos, joka vertaa yksilön suoriutumista tietyssä testissä muuhun väestöön.

En sano, etteikö älykkyyttä voisi mitata älykkyystesteillä.

Lue lisää

m36-intj: "En sano, etteikö älykkyyttä voisi mitata älykkyystesteillä."

Vastannet ilman sarvia ja hampaita, millä muulla tavalla voi LUOTETTAVAMMIN mitata älykkyyttä kuin älykkyystesteillä.

rennosti.m kirjoitti:

m36-intj: "En sano, etteikö älykkyyttä voisi mitata älykkyystesteillä."

Vastannet ilman sarvia ja hampaita, millä muulla tavalla voi LUOTETTAVAMMIN mitata älykkyyttä kuin älykkyystesteillä.

Lue lisää

Älykkyystestit ovat tällä hetkellä varmaan halvin ja luotettavin tapa mitata älykkyyttä.

Tekoälyn mukaan:
Perinteisen ÄO-testin (kognitiivisen kyvykkyystestin) lisäksi älykkyyttä ja kognitiivista suorituskykyä voidaan arvioida ja mitata useilla vaihtoehtoisilla tavoilla. Koska perinteiset testit mittaavat pääasiassa kielellistä, matemaattista ja loogista päättelyä, tutkijat ja psykologit hyödyntävät moniulotteisempia menetelmiä ihmisen älyllisen potentiaalin kartoittamiseen.

1. Neurobiologiset ja fysiologiset mittaukset
Nykyaikainen aivotutkimus pyrkii löytämään suoria biologisia korrelaatioita älykkyydelle:
* Aivokuvantaminen (fMRI ja PET): Tutkimuksissa mitataan aivojen tehokkuutta. Korkeampi älykkyys korreloi usein aivojen tehokkaamman energiankäytön ja vahvemman valkean aineen verkostorakenteen kanssa.
* Aivosähkökäyrä (EEG): Aivojen sähköistä aktiivisuutta mittaamalla voidaan tarkastella hermostollista viestintänopeutta ja reaktioaikoja ärsykkeisiin.
* Hermoston johtumisnopeus: Mitataan sitä, kuinka nopeasti sähköiset impulssit kulkevat hermostossa. Nopeampi tiedonkulku on yhteydessä korkeampaan yleisälykkyyteen (g-tekijään).

2. Käytännön suorituskyky
Älykkyyttä voidaan arvioida tarkastelemalla sitä, miten yksilö toimii tosielämän tilanteissa:
* Sopeutumiskyky (Adaptation): Kyky oppia virheistä ja muuttaa käyttäytymistä nopeasti uusissa tai muuttuvissa ympäristöissä.
* Monimutkainen ongelmanratkaisu: Kyky ratkaista huonosti määriteltyjä, dynaamisia tosielämän ongelmia, joihin ei ole olemassa valmista kaavaa.
* Akateeminen ja ammatillinen menestys: Pitkän aikavälin saavutukset, kuten vaativien tutkintojen suorittaminen tai innovaatioiden luominen työssä, toimivat epäsuorina indikaattoreina kognitiivisesta kapasiteetista.

3. Laajennetut älykkyysteoriat ja arviointimenetelmät
Monet psykologit katsovat älykkyyden olevan laajempi käsite kuin mitä perinteinen ÄO-testi mittaa:
* Gardnerin moniälykkyysteoria: Arvioi älykkyyttä kahdeksalla eri alueella, joihin kuuluvat muun muassa musikaalinen, liikunnallinen, spatiaalinen sekä itsetuntemukseen ja sosiaalisuuteen liittyvä älykkyys. Mittaus tapahtuu usein havainnoimalla suoriutumista kyseisillä erityisalueilla.
* Sternbergin triarkkinen teoria: Jakaa älykkyyden analyyttiseen (testien mittaamaan), kreatiiviseen (kyky luoda uutta) ja käytännölliseen (”katujärki” ja arjessa selviytyminen) älykkyyteen. Arviointi tehdään simulaatioiden ja käytännön tehtävien avulla.

4. Käyttäytymisen ja kielen analyysi
Tiedon käsittelyä ja älyllistä tasoa voidaan arvioida myös arkipäiväisen viestinnän perusteella:
* Sanavaraston laajuus ja kielellinen monimutkaisuus: Luonnollisen kielen analyysi (puheesta tai tekstistä) paljastaa käsitteellisen ajattelun tason, abstraktioiden hallinnan ja työmuistin laajuuden.
* Oppimisnopeus: Se, kuinka monta toistoa tai kuinka paljon ohjausta yksilö tarvitsee täysin uuden ja monimutkaisen taidon (kuten ohjelmointikielen tai instrumentin) omaksumiseen.

5. Työmuistin ja toiminnanohjauksen testit
Perinteisten ÄO-testien sijaan voidaan mitata puhtaasti kognitiivisia perusprosesseja:
* N-back-tehtävät: Mitataan työmuistin kapasiteettia ja kykyä päivittää mielessä pidettävää tietoa lennosta.
* Inhibitiokyky ja joustavuus: Testataan aivojen toiminnanohjausta eli kykyä suodattaa häiriötekijöitä ja vaihtaa sujuvasti tehtävästä toiseen.

Totta mooses, ei näistä jutuista kukaan viisaammaksi tule