Mihin on unohtunut taajamien nopeuksien laskeminen

Niin ilmastoa ei ole??????

Miten paljon kouluttamattomuutta ja sivistymättömyyttä meillä on populistien helppojen ratkaisujen ja muiden syyttelyyn ääniharavointia odottamassa !

Sellasta se on museopolttomoottoriautoilla. Nykyaikasessa sähköautossa ei edes tarvita vaihteita.

Noin on. Laskennallinen polttoainesäästö on vain 0.3 litraa satasella, mutta todellinen kulutus voi olla jopa hieman suurempi.

AI:
Auton kokonaispolttoaineen kulutus matkaa kohden (litraa per 100 km) on pienimmillään, kun ajetaan tasaisella nopeudella, joka on tyypillisesti noin 70–90 km/h.

AI:
Sähköauton ominaiskulutus (kWh/100 km) on pienin alhaisissa taajamanopeuksissa, tyypillisesti noin 40–60 km/h.

Anonyymi00004 kirjoitti:

Sellasta se on museopolttomoottoriautoilla. Nykyaikasessa sähköautossa ei edes tarvita vaihteita.

Kumma kyllä just nyt lehdissä hehkutetaan patterimersua, jossa on 2-nopeuksinen vaihteisto.

Anonyymi00006 kirjoitti:

AI:
Auton kokonaispolttoaineen kulutus matkaa kohden (litraa per 100 km) on pienimmillään, kun ajetaan tasaisella nopeudella, joka on tyypillisesti noin 70–90 km/h.

AI hallusinoi.

TM tasaisen nopeuden kulutusmittauksissa pienin kulutus on tyypillisesti noin 60 km/h nopeudella, mutta haarukkaa on 50-90. Joissain autossa kulutus lähtee selvään nousuun jo nopeuden ylittäessa 80 km/h. Toisaalta kaikilla polttomoottoriautoilla kulutus nousee jyrkästi alle 40 km/h nopeuksilla.

Kyllä tämän huomaa käytännösäkin. Työmatka-ajon kulutus on hitusen pienempi, kun on sopivasti ruuhkaa, mikä rajoittaa huiput jonnekin 70 km/h kieppeille vs. ajetaan melkein koko matka vakkari asetettuna 80 km/h. Vieläkin huonompi on se, että pääsee ajamaan parin km pätkän 100 km/h.

Vaan sitten kun jonon nopeus lerpahtaa jonnekin 30 km/h tienoille, jonon nopeus pumppaa +/-30 km/h tai pitää jopa pysähdellä, kulutus pomppaa oitis useamman litran/100 km.

Myös tieverkon välityskyky alenee nopeuden kasvaessa. Vaikka yksittäinen auto sujahtaa matkansa nopeammin, niin nopeudern kasvaessa autojen välimatkat venyvät ja ao tienpätkän välityskyky (autoa/tunti) pienenee. Optimi on tässäkin noin 60 km/h. Itsestäänselvästi välityskyky tippuu myös nopeuden laskiesa liian alas - ei silloin pelasta edes lyhyemmät välimatkat.

Eli noin niinkuin ruunkien kannalta kannattaisi isoillakin väylillä nopeutta laskea pahimpien ruuhkahuippujen aikana.... vaikka tämä meneekin suurimmalta osalta biomassaa yli hilseen.

> Hyvin monessa taajamassa on 40 rajoitus hyvin valaistuilla leveillä baanoilla, jotka on tarkoitettu vain isoille moottorikulkineille.

Logiikka menee näin:

-30-40 vuotta sitten taajamissa oli se 50 km/h taajamarajoitus ihan kaikkialla TAI oli sen lisäksi kokoojakaduilla 60 km/h rajoitus

- kadut usein kapeita, ei liikennevaloja, ei keskikorokkeita ja todelliset ajonopeudet sitten 50 molemmin puolin.... oli ihan oikeasti alakouluikäisillä lapsilla ja vanhuksilla haasteita päästä kadun yli, jos liikennettä oli enemmän.... sehän on liikaa vaadittu, että Maailman Napa peltipurkissaan sääntöjä noudattaisi

- poistettiin 60 rajoitukset ja lisättiin pienemmille kaduille 40 km/h rajoitukset ja samoihin aikoihin rakennettiin keskikorokkeita, erkanemiskaistoja, liikennevalot melkein joka ainoan suojatien kohdalle

- veikkaan tässä käyneen niin, että noiden parannusten seurauksena onnettomuudet väheni, mutta tilastoja tulkitaan tarkoitushakuisesti niin, että onnettomuuksien väheneminen johtui pelkästään nopeusrajoituksen alentamisesta 10 km/h.... joten on helppo perustella, että turvallisuus paranee edelleen, kun pistetään koko alueelle 40 km/h rajoitus, ne leveät (parhaimmillaan 2+2 kaistaiset) kokoojakadut mukaan luettuina

- sitähän ei tarvi laskelmissa huomioida, että katujen leventäminen ei alentanut nopeuksia, vaan päinvastoin, nyt biomassa painelee niillä kokoojakaduilla 60-70 km/h

- sekin on lehdissä kerrottu, että kun oli havaittu jengin ajavan 50 km/h rajoitusalueella noin 10 km/h ylinopeutta, niin kuviteltiin, että ajonopeudeksi saadaan 50 km/h, kun muutetaan rajoitus 50->40. Ei toiminut, joten nyt on kokeilussa, auttaako 40 km/h rajoitus. Empiiristen havaintojen mukaan biomassa ajelee edelleen vähintään 60 km/h eli rajoitus +20. Kohta tolpassa on 30 km/h rajoitus...?

Pitäisi laittaa peltipoliisit taajamiin. Kas kun se sama biomassa, joka painelee taajamissa ja tietyömailla 20-30 km/h ylinopeudella kihnuttaa esim. Kehä I 80 rajoitusalueella 75 km/h ja painelee jarrua peltipoliisien kohdalla. Tai maantiellä 100 rajoitusalueella 75-95 ja edelleen pitää painella jarrua peltipoliisien kohdalla.

Vihreän aallon saa toimimaan vain yhteen ajosuuntaan kerrallaan ja siinäkin on paljon reunaehtoja.... eli on oikeassa elämässä pelkkä märkä uni.

Vilkkaamissa risteyksissä valot ovat aikalailla pakolliset. Muutoin järkiautoilijat pamauttaa kolarin joka päivä.

Hidastetöyssyt, korotetut suojatiet ja suojatien kohdalle laitetut liikennevalot.... tässä kohtaa voi vaan todeta, että sitä saa, mitä tilaa. Hyvin näkee, miten järkiautoilijat kiihdyttävät tai jonossa ajaessaan vetävät välit kiinni, kun näkevät uhkaavan jalankulkijan. Riittävä (50+ km/h) ajonopeus takaa, ettei ainakaan pienet lapset ja vanhukset uskalla suojatielle astua. Eikä kyllä kukaan muukaan, kunhan johon ensimmäinen ehtii sujahtaa ohi ja perässä tulee autoletka 0,3 s turvavälein.

Liikenneympyrät ovat kivoja. Ruuhkahuippuja lukuun ottamatta niistä pääsee yleensä ajamaan läpi pysähtymättä - täytyy vaan sovittaa nopeus oikein. Myös bensamittari tykkää liikenneympyröistä juuri tästä syystä.

Hyvin suunniteltu liikenneympyrä myös alentaa nopeuksia - siis ajaa samaa asiaa kuin hidastetöyssyt, muttei aiheuta samantasoista vitutusta. Huonosti suunnitellusta liikenneympyrästä pystyy ampumaan läpi lähes viivasuoralla ajolinjalla 70 mittarissa...

Liikenneympyröissäkin suurin ongelma on ajotaidoton biomassa. Karvahatut saattaa pysähtyä päästämään toisen auton ympymään, vaikka ympyrässä ajava on etuajo-oikeutettu. Toisaalta nämä karvahatut luulevat ympyrän olevan risteys, jossa "suoraan" ajava on etuajo-oikeutettu... eli eivät väistä kevyttä liikennettä, eivät käytä vilkkua, eivät aina väistä ympyrässä jo olevia.

Vilkkua osaa käyttää ympräsä max 20 % autoilijoista. Ympyrästä poistuminen rinnastuu oikealle kääntymiseen risteyksessä ts. AINA pitäisi vilkutttaa oikealle ja AINA pitää väistää kevyttä liikennettä. Valtaosa biomassasta ei vilkuta lainkaan tai vilkuttaa jopa väärään suuntaan. Etenkin "kääntyessään vasemmalle" eli puistuessaan 3. liittymästä.

> Paljon kiihdytyksiä ja tyhjäkäyntiä. Liikenteen ekologinen suunnittelu täysin kadoksissa.

Nykyään liikennesuunnittelun tehtävä on vaikeuttaa liikennettä. Erityisesti häslingissä. Tehdään esim katuja, joisa ei ole erillistä bussipysäkkiä, vaan bussi pysähtyy kadun tukkeeksi. Ohittaminen estetään keskikorokkeella. Tällaisia niistä kaupunkibulevardeistakin tullaan tekemään!

Tavoittaana on parantaa joukkoliikenteen houkuttelevuutta hidastamalla hlöautoja niin, ettei oman auton käytöstä enää saa isoa etua.

Ajatus ei kanna niin pitkälle, että tajuttaisiin katujen ruuhkautuessa myös bussien juuttuvan siihen samaan ruuhkaan. Vaikka asia voisi jo nyt käydä toteamassa.... hyvin lipsuu aikataulus 20+ min ruuhka-aikaan. Mutta tämän ongelma siis voi korjata hidastamalla autoliikennettä lisää...

Perusongelmaan ei puututa. Perusongelma on se, että joukkoliikenne on liian hidasta. Ei ole lainkaan vaikeaa löytää reittejä, jotka autolla pyyhkäisee ruuhka-ajan ulkopuolella 10-30 minuutissa ja pahimmassakin ruuhkassa vajaassa tunnissa vs. 30 min... 1½ h julkisilla.

Tämä johtuu siitä, että häslinki on kaapannut koko PKS liikenteen panttivangikseen. Työmatkalaiset halutaan pakottaa kätevään koukkaukseen niemennokan kautta, jotta saadaan ylläpidettyä keskustan liikekiinteistöjen tarvitsemaa asiakasvirtaa.

Häslinki vastustaa ja vesittää kiivaasti kaikkia ratkaisuja, jotka mahdollistavat poikittaisliikenteen vailla koukkausta keskustaan. Reitit suunnitellaan edelleen 50-luvun tyyliin säteittäisinä (metro, bussilinjat).

Poikittaisliikenteen tarpeen näkee siitä, että valtakunnan vilkkain väylä on Kehä I ja toiseksi vilkkain Kehä III. Helsingin vastustuksen vuoksi Kehä II jäi tyngäksi. Helsinki onnistui myös junailemaan asiat niin, että jo luvattu valtion rahoitus Kehä III lisäkaistojen rakentamiseen vedettiin pois ja käytettiin Länsimetroon. Metro on hyvä, koska se syöttää asiakkaita keskustaan.... Espoolaisilla toki matka-ajat piteni suorien bussiyhteyksien kadotessa, mutta se on pieni uhraus tärkeän asian eteen.

Likimain Kehä I reittiä myötäilevä "pikaraitiotie" konttaa 30 km matkaa täyden tunnin. Tämä OK koska ei tarjoa nopeampaa vaihtoehtoa kätevän "koukataan keskustan liikennehelvetin kautta" sijaan.

Ehkä kannattaisi ensin hankkia ajokortti ja ajokokemusta ennen kuin alkaa suu vaahdossa idiotismeja jakelemaan.