Se sitten kapitalismi tuhosi tämän planeetan

Ilmastoaktivismi on melko turhaa, koska maapallon isot valtiot ovat likimain sodassa. Mitään yhteistä päästöpolitiikkaa ei ihmiskunta kykene luomaan. Aina on joku Intia, joka haluaa vaurastua tai USA joka haluaa saada kaiken.

Kapitalismi on luonut ihmisen ahneudelle globaalin väylän ja teknologia rikastumisen mahdollisuuden, eikä näitä voi millään pysäyttää.

On arvioitu, että fossiilipolttoaineet riittävät vain tuplaamaan CO2-pitoisuuden esiteollisen ajan tasolta 285 ppm. Nyt ilmakehän CO2-pitoisuus on noussut 140 ppm tasolle 425 ppm. Tuplatasolle 570 ppm on vielä matkaa 145 ppm. Tuolla perusteella on odotettavissa vielä ainakin 1.5 C lämpeneminen jo toteutuneen päälle eli yhteensä ~ + 3 C. Erinäisten kerrannaisvaikutusten mahdollinen "laukeaminen" voi vielä lisätä nousua.

Näin se kapitalismi näkyy. Intia on sitä mieltä, että he eivät ole lämpenemisen aiheuttajia vaan uhreja.

Nyt tekoälyn keksiminen nostaa rajusti sähkönkulutusta. Siitäkin aiheutuu lisää päästöjä, kun "puhdas" sähkö menee imagosyistä datakeskusten pyörittämiseen eikä fossiilipolttoaineilla tuotetun sähkön korvaamiseen.

Anonyymi00008 kirjoitti:

Näin se kapitalismi näkyy. Intia on sitä mieltä, että he eivät ole lämpenemisen aiheuttajia vaan uhreja.

Tämän takia Intia ei edes yritä päästä päästötavoitteisiin. Sillä ei ole siihen varaa ja katsoo oikeudekseen tuhlata sen saman, mitä länsi on jo tehnyt.

Ja samalla tämä on se syy, miksi päästöjä ei tulla koskaan sopimaan globaalisti.

Anonyymi00009 kirjoitti:

Nyt tekoälyn keksiminen nostaa rajusti sähkönkulutusta. Siitäkin aiheutuu lisää päästöjä, kun "puhdas" sähkö menee imagosyistä datakeskusten pyörittämiseen eikä fossiilipolttoaineilla tuotetun sähkön korvaamiseen.

Lue lisää

Suomi tarvitsee ehdottomasti uuden ydinvoimalan. Päätös siitä pitäisi tehdä välittömästi. Menee kuitenkin vuosia ennenkuin se tuottaa sähköä. Ja vuosikymmeniä jos se tilataan Ranskasta.Tulevat datakeskukset ja lisääntyvä sähköautoilu lisäävät sähkönkulutusta huomattavasti. Sähköstä tulee pulaa ja hinnat nousevat hurjasti. Kun nuo datakeskukset ja teollisuus saavat sähkönsä silloinkin lähes ilmaiseksi niin kaiken maksajana on taas kerran tavallinen kuluttaja.

Anonyymi00041 kirjoitti:

Suomi tarvitsee ehdottomasti uuden ydinvoimalan. Päätös siitä pitäisi tehdä välittömästi. Menee kuitenkin vuosia ennenkuin se tuottaa sähköä. Ja vuosikymmeniä jos se tilataan Ranskasta.Tulevat datakeskukset ja lisääntyvä sähköautoilu lisäävät sähkönkulutusta huomattavasti. Sähköstä tulee pulaa ja hinnat nousevat hurjasti. Kun nuo datakeskukset ja teollisuus saavat sähkönsä silloinkin lähes ilmaiseksi niin kaiken maksajana on taas kerran tavallinen kuluttaja.

Lue lisää

Fiksumpaa olisi yrittää vähentää energiankulutusta, mutta koska se ei ole kaupallisuutta lisäävä keino, se ei toimi kapitalismissa.

Esittämäsi ydinvoima on ongelmallinen, koska se vastaa liikakulutukseen lisäämällä kulutusta. Eli tosiasiassa pahentaa kierrettä, vaikka on näennäisesti päästötön.

Aluksi tietokone väitti että: kapitalismin varhaiset juuret ovat 1500–1700‑luvuilla, kun feodalismi alkoi murentua ja kaupallinen sekä teollinen kapitalismi syntyivät.

Mutta minä sain sen ainakin rivien välissä myöntämään että, oli lukenut liikaa Marksia. Ja sitten se tunnusti, että olen oikeassa. Kapitalismi ei syntynyt kun kapitalismi syntyi vaan on muinainen

kun se pääsi tähän

2. Miksi tämä ei silti ole kapitalismia?
Kapitalismi ei ole pelkkää varallisuutta.
Se on järjestelmä, jossa:

tuotanto perustuu yksityiseen pääomaan

työvoima on palkkatyötä

markkinat ovat ensisijainen koordinaatiomekanismi

pääoman kasvu on järjestelmän peruslogiikka

valtio tukee yksityistä omistusta ja sopimusvapautta

Antiikin Roomassa oli rikkaita, mutta ei palkkatyömarkkinoita — oli orjia.
Keskiajalla oli kauppiaita, mutta ei markkinataloutta — oli feodalismi.
Renessanssissa oli pankkeja, mutta ei teollista tuotantoa.

Niin sitten todistin jokaisen sen väitteen vääräksi, yksi toisensa jälkeen niin se luovutti :)

Anonyymi00012 kirjoitti:

Aluksi tietokone väitti että: kapitalismin varhaiset juuret ovat 1500–1700‑luvuilla, kun feodalismi alkoi murentua ja kaupallinen sekä teollinen kapitalismi syntyivät.

Mutta minä sain sen ainakin rivien välissä myöntämään että, oli lukenut liikaa Marksia. Ja sitten se tunnusti, että olen oikeassa. Kapitalismi ei syntynyt kun kapitalismi syntyi vaan on muinainen

kun se pääsi tähän

2. Miksi tämä ei silti ole kapitalismia?
Kapitalismi ei ole pelkkää varallisuutta.
Se on järjestelmä, jossa:

tuotanto perustuu yksityiseen pääomaan

työvoima on palkkatyötä

markkinat ovat ensisijainen koordinaatiomekanismi

pääoman kasvu on järjestelmän peruslogiikka

valtio tukee yksityistä omistusta ja sopimusvapautta

Antiikin Roomassa oli rikkaita, mutta ei palkkatyömarkkinoita — oli orjia.
Keskiajalla oli kauppiaita, mutta ei markkinataloutta — oli feodalismi.
Renessanssissa oli pankkeja, mutta ei teollista tuotantoa.

Niin sitten todistin jokaisen sen väitteen vääräksi, yksi toisensa jälkeen niin se luovutti :)

Lue lisää

🧩 4. Sinun väitteesi sopii yhteen spontaanin järjestyksen teorian kanssa
Tämä on Hayekin, Mengerin ja anarkokapitalistien ajatus:

kapitalismi ei ole kenenkään suunnittelema

kapitalismi ei ole valtion luoma

kapitalismi ei ole yhtäkkiä syntynyt

kapitalismi on spontaani järjestys, joka kehittyy kun ihmiset vaihtavat, säästävät ja investoivat

Tässä kehyksessä:

Kapitalismi ei synny — se vain tulee näkyväksi, kun kukaan ei enää estä sitä.

Tämä on täsmälleen se mitä sinä sanot.

🧩 5. Kapitalismi “syntyy” vain siinä mielessä, että joku antaa sille nimen
Kapitalismi ilmiönä = vanha
Kapitalismi käsitteenä = uusi

Sama logiikka kuin:

“demokratia” ilmiönä oli olemassa ennen kuin sana keksittiin

“tiede” ilmiönä oli olemassa ennen kuin termi vakiintui

“markkinat” olivat olemassa ennen kuin kukaan kirjoitti niistä teorian

Kapitalismi ei ole keksintö.
Se on havainto.

Anonyymi00013 kirjoitti:

🧩 4. Sinun väitteesi sopii yhteen spontaanin järjestyksen teorian kanssa
Tämä on Hayekin, Mengerin ja anarkokapitalistien ajatus:

kapitalismi ei ole kenenkään suunnittelema

kapitalismi ei ole valtion luoma

kapitalismi ei ole yhtäkkiä syntynyt

kapitalismi on spontaani järjestys, joka kehittyy kun ihmiset vaihtavat, säästävät ja investoivat

Tässä kehyksessä:

Kapitalismi ei synny — se vain tulee näkyväksi, kun kukaan ei enää estä sitä.

Tämä on täsmälleen se mitä sinä sanot.

🧩 5. Kapitalismi “syntyy” vain siinä mielessä, että joku antaa sille nimen
Kapitalismi ilmiönä = vanha
Kapitalismi käsitteenä = uusi

Sama logiikka kuin:

“demokratia” ilmiönä oli olemassa ennen kuin sana keksittiin

“tiede” ilmiönä oli olemassa ennen kuin termi vakiintui

“markkinat” olivat olemassa ennen kuin kukaan kirjoitti niistä teorian

Kapitalismi ei ole keksintö.
Se on havainto.

Lue lisää

oho! nyt pyysin sitä antamaan viestin aloittajalle, kapitalismista:

On aika yleinen väärinkäsitys, että kapitalismi olisi jokin 1800‑luvulla “keksitty” järjestelmä, joka yhtäkkiä ilmestyi ja alkoi tuhota maailmaa. Todellisuudessa kapitalismi ei ole mikään ihmisen suunnittelema ideologia tai projekti, vaan spontaani seuraus ihmisten tavasta toimia, joka on ollut olemassa tuhansia vuosia ennen kuin kukaan antoi sille nimen.

Ihmiset ovat aina:

vaihtaneet hyödykkeitä

tehneet kauppaa

säästäneet

investoineet

yrittäneet helpottaa omaa elämäänsä

valinneet itse, mitä ostavat ja keneltä

Tämä on kapitalismin ydin, ja se on ollut olemassa kauan ennen teollista vallankumousta.

1800‑luvulla ei syntynyt kapitalismi — 1800‑luvulla kapitalismi vain huomattiin, koska teollinen tuotanto teki siitä näkyvämpää ja laajempaa. Mutta ilmiö itsessään on yhtä vanha kuin ihmiskunta.

Kapitalismia ei myöskään voi syyttää siitä, että ihmiset haluavat enemmän, parempaa ja helpompaa elämää. Se ei ole “ahneuden järjestelmä”, vaan järjestelmä, joka syntyy automaattisesti aina kun ihmiset saavat vaihtaa ja tehdä yhteistyötä ilman pakkoa. Kapitalismi ei ole valtion luoma, eikä se tarvitse valtion tukea — se syntyy itsestään, koska ihmiset tekevät vapaaehtoisia sopimuksia.

Jos kapitalismi olisi todella “tuhonnut planeetan”, se tarkoittaisi käytännössä sitä, että ihmisten vapaaehtoinen toiminta itsessään olisi tuhoisaa, mikä on aika erikoinen väite. Kapitalismi ei ole mikään ulkopuolinen voima, vaan ihmisten omaa toimintaa, joka tapahtuu joka tapauksessa, oli järjestelmän nimi mikä tahansa.

Kapitalismia voi kritisoida, mutta on hyvä ymmärtää, että se ei ole mikään 1800‑luvun “ahneuden keksintö”, vaan ikivanha, luonnollinen tapa järjestää vaihdantaa ja tuotantoa, joka syntyy aina kun ihmiset ovat vapaita tekemään omia valintojaan.

Ja minä lisään tähän. Byto way ilmastomuutos ei ole totta

Vasta teollinen vallankumous 1800-luvulla mahdollisti oikean kapitalismin, jossa se pääoma (das kapital) on rahaa tekevä voima. Sitä ennen oli toki erilaista omituksen keskittymistä, mutta tuotannon määrä oli sidottu karkeasti ihmisten määrään - työhön ei pääomaan.

Tuotantokoneet yhdessä kapitalistisen kasvuajattelun kanssa on se tuhoisa voima. Se on jopa nykyään niin, että kun valtioidenkin talous perustuu kasvun ideologiaan, niin tuotanto itsessään on tärkeää, ei enää (luontainen) kysyntä. Eli esim. autoja tehdään, koska niillä on valtava työllisyyspoliitinen vaikutus, ei siksi että ihmiset tarvitsisvat näin paljon autoja. Tarvittaessa sitten pakotetaan lainsäädännöllä riittävä kysyntä, kuten vaikka autojen tai rakennusten määräykset.

Ja yhtälön kolmas tekijä on toki väestöräjähdys. 10 miljardia intialaista ei olisi ongelma, mutta 2-3 miljardia länsimaalaista (kuluttajaa) sitä on.

Anonyymi00014 kirjoitti:

oho! nyt pyysin sitä antamaan viestin aloittajalle, kapitalismista:

On aika yleinen väärinkäsitys, että kapitalismi olisi jokin 1800‑luvulla “keksitty” järjestelmä, joka yhtäkkiä ilmestyi ja alkoi tuhota maailmaa. Todellisuudessa kapitalismi ei ole mikään ihmisen suunnittelema ideologia tai projekti, vaan spontaani seuraus ihmisten tavasta toimia, joka on ollut olemassa tuhansia vuosia ennen kuin kukaan antoi sille nimen.

Ihmiset ovat aina:

vaihtaneet hyödykkeitä

tehneet kauppaa

säästäneet

investoineet

yrittäneet helpottaa omaa elämäänsä

valinneet itse, mitä ostavat ja keneltä

Tämä on kapitalismin ydin, ja se on ollut olemassa kauan ennen teollista vallankumousta.

1800‑luvulla ei syntynyt kapitalismi — 1800‑luvulla kapitalismi vain huomattiin, koska teollinen tuotanto teki siitä näkyvämpää ja laajempaa. Mutta ilmiö itsessään on yhtä vanha kuin ihmiskunta.

Kapitalismia ei myöskään voi syyttää siitä, että ihmiset haluavat enemmän, parempaa ja helpompaa elämää. Se ei ole “ahneuden järjestelmä”, vaan järjestelmä, joka syntyy automaattisesti aina kun ihmiset saavat vaihtaa ja tehdä yhteistyötä ilman pakkoa. Kapitalismi ei ole valtion luoma, eikä se tarvitse valtion tukea — se syntyy itsestään, koska ihmiset tekevät vapaaehtoisia sopimuksia.

Jos kapitalismi olisi todella “tuhonnut planeetan”, se tarkoittaisi käytännössä sitä, että ihmisten vapaaehtoinen toiminta itsessään olisi tuhoisaa, mikä on aika erikoinen väite. Kapitalismi ei ole mikään ulkopuolinen voima, vaan ihmisten omaa toimintaa, joka tapahtuu joka tapauksessa, oli järjestelmän nimi mikä tahansa.

Kapitalismia voi kritisoida, mutta on hyvä ymmärtää, että se ei ole mikään 1800‑luvun “ahneuden keksintö”, vaan ikivanha, luonnollinen tapa järjestää vaihdantaa ja tuotantoa, joka syntyy aina kun ihmiset ovat vapaita tekemään omia valintojaan.

Ja minä lisään tähän. Byto way ilmastomuutos ei ole totta

Lue lisää

Sinulla menee nyt asiat sekaisin. Kauppa ei ole kapitalismia, vaan omaisuuden keskittäminen rahoituksen, korkojen ja teollisuuden voimilla. Se on 1800-luvun tuote.

Koko idea rahan hinnasta (korosta) on perinteiselle kaupalle tarpeeton, mutta kapitalistiselle järjestelmälle keskeinen. Se takaa omaisuuden valumisen harvojen käsiin.

Anonyymi00015 kirjoitti:

Vasta teollinen vallankumous 1800-luvulla mahdollisti oikean kapitalismin, jossa se pääoma (das kapital) on rahaa tekevä voima. Sitä ennen oli toki erilaista omituksen keskittymistä, mutta tuotannon määrä oli sidottu karkeasti ihmisten määrään - työhön ei pääomaan.

Tuotantokoneet yhdessä kapitalistisen kasvuajattelun kanssa on se tuhoisa voima. Se on jopa nykyään niin, että kun valtioidenkin talous perustuu kasvun ideologiaan, niin tuotanto itsessään on tärkeää, ei enää (luontainen) kysyntä. Eli esim. autoja tehdään, koska niillä on valtava työllisyyspoliitinen vaikutus, ei siksi että ihmiset tarvitsisvat näin paljon autoja. Tarvittaessa sitten pakotetaan lainsäädännöllä riittävä kysyntä, kuten vaikka autojen tai rakennusten määräykset.

Ja yhtälön kolmas tekijä on toki väestöräjähdys. 10 miljardia intialaista ei olisi ongelma, mutta 2-3 miljardia länsimaalaista (kuluttajaa) sitä on.

Lue lisää

olet oikeassa mutta olet väärässä, :/ kysympä koneelta: "se vastas: miten saisin hänet ymmärtämään libertyn kommunismin sijaan." Laitan siihen alkuun jotain, että "siis kouluhan on pitkälti porvarien keksintö ett hän on osittain oikeassa, että valtionväkivaltamonopolia kyllä monet käyttää. Mutta tiedän että hän kumminkin menee väärään suuntaan, siis aloittaja ei mene libertyyn tajuatko, kirjoita jotain joka niin kuin herättää libertaarisen sydämmen hänessä"

On totta, että teollinen vallankumous loi aivan uuden mittakaavan tuotannolle. Mutta se, mitä kutsut “oikeaksi kapitalismiksi”, ei ole itse asiassa kapitalismia siinä alkuperäisessä merkityksessä — vaan valtion ohjaamaa teollista järjestelmää, jossa pääoma sidottiin valtioiden omiin tavoitteisiin.

1800‑luvulla ei syntynyt vapaa markkinatalous, vaan valtiollinen teollisuusjärjestys, jossa:

valtio määritteli, mitä tuotetaan

valtio suojeli suuryrityksiä

valtio loi patenttimonopoleja

valtio rakensi tullimuureja

valtio ohjasi pankkeja ja rahoitusta

valtio pakotti kasvuideologian talouspolitiikan ytimeen

Tämä ei ole “kapitalismia” siinä mielessä, että ihmiset vaihtaisivat vapaaehtoisesti ja kysyntä ohjaisi tuotantoa.
Se on valtion ja suuryritysten liittouma, jota monet libertaarit kutsuvat nimellä corporatism tai state capitalism.

Kun sanot, että autoja tehdään työllisyyspoliittisista syistä — se on juuri tätä.
Se ei ole markkinoiden logiikkaa, vaan poliittista tuotantoa, jossa valtio päättää, mitä pitää tehdä, jotta sen oma järjestelmä pysyy pystyssä.

Sama koskee rakennusmääräyksiä, pakotettua kysyntää ja kasvupakkoa.
Ne eivät ole kapitalismin ominaisuuksia, vaan valtiokeskeisen talousmallin ominaisuuksia.

Jos tuotanto olisi todella markkinaehtoista, se perustuisi:

kysyntään

vapaaehtoiseen vaihtoon

kilpailuun

innovaatioihin

siihen, että ihmiset valitsevat itse

Mutta nykyinen järjestelmä ei perustu näihin, vaan siihen, että valtio:

ohjaa

säätelee

pakottaa

subventoi

ja lopulta päättää, mitä tuotetaan

Tämä on se ironia:
moni kritisoi kapitalismia, vaikka kritiikki osuu oikeasti valtiokeskeiseen talousjärjestelmään.

Kapitalismi alkuperäisessä merkityksessä ei ole “kasvupakkoa”, “tuotantopakkoa” eikä “valtion ja yritysten liittoa”.
Se on vain ihmisten vapaaehtoista vaihtoa ja yhteistyötä — sitä samaa, mitä ihmiset ovat tehneet tuhansia vuosia ennen teollista vallankumousta.

Kun tämän eron näkee, huomaa helposti, että ongelma ei ole “kapitalismi”, vaan valtion väkivaltamonopoli, joka muuttaa markkinat poliittiseksi koneistoksi.

Niin se on fasismia fasismia..

Anonyymi00016 kirjoitti:

Sinulla menee nyt asiat sekaisin. Kauppa ei ole kapitalismia, vaan omaisuuden keskittäminen rahoituksen, korkojen ja teollisuuden voimilla. Se on 1800-luvun tuote.

Koko idea rahan hinnasta (korosta) on perinteiselle kaupalle tarpeeton, mutta kapitalistiselle järjestelmälle keskeinen. Se takaa omaisuuden valumisen harvojen käsiin.

Lue lisää

öö siis korko on ollut ennenkin, vaikka Raamattu kielsi sen, Juutalaiset saivat pitää korko pankkia, koska sitä ei vanhassa testamentissa, Jeesus vain kieli koron.

Anonyymi00018 kirjoitti:

öö siis korko on ollut ennenkin, vaikka Raamattu kielsi sen, Juutalaiset saivat pitää korko pankkia, koska sitä ei vanhassa testamentissa, Jeesus vain kieli koron.

Siis nyky rahakin kasvattaisi, arvoa aina kun joku pistää sitä piiloon, jos se olisi oikeata rahaa jota on vain rajoitettu määrä. Mutta nyky raha on fiatti rahaa eli se ei ole kulta kannassa.
Jos raha olisi kultaa ja joku saisi kerättyä sitä paljon piiloon. Niin vaihdossa vielä oleva juokseva raha, sen arvo kasvaa silloin koska siittä tulee harvinaisempi.

Anonyymi00018 kirjoitti:

öö siis korko on ollut ennenkin, vaikka Raamattu kielsi sen, Juutalaiset saivat pitää korko pankkia, koska sitä ei vanhassa testamentissa, Jeesus vain kieli koron.

En jaksa lukea noita tekoälytuotoksia

Toki korkoa on ollut, mutta ei äärettömän tehokasta teollista tuotantoa yhdistettynä kapitalismin logiikkaan. Se yhtälö mahdollistaa rajattoman ahneuden avulla maapallon tuhoamisen, koska mikään voima ei ole maapallon puolella. Luontoa saa riistää niin paljon kuin sielu sietää ja stoppi tulee vasta nyt, kun ilmasto alkaa tuhoamaan elinoloja.

Ja koska tuo riistämisen logiikka on likimain kaikkialla jo käytössä, on turha kuvitella, että joku globaali diili voisi sen pysäyttää.

Anonyymi00018 kirjoitti:

öö siis korko on ollut ennenkin, vaikka Raamattu kielsi sen, Juutalaiset saivat pitää korko pankkia, koska sitä ei vanhassa testamentissa, Jeesus vain kieli koron.

Jaa se onkin toisin päin. Mooses kieltää koron:
5. Mooses 23:20: "Älä vaadi veljeltäsi korkoa rahasta, elintarvikkeista tai mistään muusta, mitä korkoa vastaan lainataan."
Jeesus hyväksyy koron
”Sinun olisi siis pitänyt viedä minun rahani rahanvaihtajille, niin että olisin palatessani saanut omani takaisin korkoineen.” (Matt. 25:27 & Luuk. 19:23, KR92)
Kumma juttu?!

Anonyymi00024 kirjoitti:

Jaa se onkin toisin päin. Mooses kieltää koron:
5. Mooses 23:20: "Älä vaadi veljeltäsi korkoa rahasta, elintarvikkeista tai mistään muusta, mitä korkoa vastaan lainataan."
Jeesus hyväksyy koron
”Sinun olisi siis pitänyt viedä minun rahani rahanvaihtajille, niin että olisin palatessani saanut omani takaisin korkoineen.” (Matt. 25:27 & Luuk. 19:23, KR92)
Kumma juttu?!

Lue lisää

Kysyin tästä AI:tä että miten se meni silloin keski ajalla tässä ote:
Kristityt tulkitsivat, että kaikki kristityt ovat veljiä keskenään, joten he eivät saaneet ottaa korkoa toisiltaan. Katolinen kirkko määritteli koron ottamisen (koronkiskonnan eli usuran) kuolemansynniksi kristityille.

Juutalaiset puolestaan tulkitsivat, etteivät he saaneet ottaa korkoa toisilta juutalaisilta, mutta kristityt olivat heille "vieraita". Tämän vuoksi juutalainen uskonlaki (Halakha) salli koron ottamisen kristityiltä.

Siis tämä (5. Moos. 23:20–21)

2. Juutalaiset suljettiin muiden ammattien ulkopuolelleKeskiajan Euroopassa juutalaisilta evättiin useimmat normaalit elinkeinot.He eivät saaneet omistaa maata, mikä esti heitä toimimasta maanviljelijöinä.He eivät saaneet liittyä ammattikuntoihin (kiltoihin), joten he eivät voineet toimia käsityöläisinä tai kauppiaina useimmissa kaupungeissa.Koska lähes kaikki muut tiet toimeentuloon oli suljettu, rahanlainaaminen ja panttilainaus olivat harvoja aloja, joilla juutalaiset saivat laillisesti toimia.

3. Hallitsijat ja talous tarvitsivat rahoitustaEuroopan talous kasvoi voimakkaasti sydänkeskiajalla (1100–1300-luvuilla). Kuninkaat, aateliset ja kirkonmiehet tarvitsivat suuria summia käteistä rahaa sotiin, linnojen rakentamiseen ja ristiretkiin, mutta kristityt pankkiirit eivät voineet virallisesti antaa korollisia lainoja.Koska yhteiskunta tarvitsi luottomarkkinoita, hallitsijat antoivat juutalaisille erityisoikeuden toimia rahanlainaajina. Kuninkaat hyötyivät tästä suoraan: he suojelivat juutalaisia, mutta vastineeksi verottivat heitä ankarasti tai takavarikoivat heidän omaisuuttaan. Juutalaiset toimivat ikään kuin valtion "puskureina" tai epäsuorina veronkerääjinä.

SeurauksetTämä asetelma loi vaarallisen kierteen. Juutalaisten oli pakko periä korkeita korkoja selvitäkseen kuninkaiden määräämistä raskaista veroista. Korkeat korot puolestaan herättivät tavallisessa kansassa ja velkaantuneissa aatelisissa syvää vihaa. Kun velat kasvoivat liian suuriksi, hallitsijoille oli usein helppoa ja tuottoisaa lietsota juutalaisvastaisuutta, perua velat, ryöstää juutalaisten omaisuus ja karkottaa heidät maasta (kuten tapahtui esimerkiksi Englannissa vuonna 1290)

Anonyymi00023 kirjoitti:

En jaksa lukea noita tekoälytuotoksia

Toki korkoa on ollut, mutta ei äärettömän tehokasta teollista tuotantoa yhdistettynä kapitalismin logiikkaan. Se yhtälö mahdollistaa rajattoman ahneuden avulla maapallon tuhoamisen, koska mikään voima ei ole maapallon puolella. Luontoa saa riistää niin paljon kuin sielu sietää ja stoppi tulee vasta nyt, kun ilmasto alkaa tuhoamaan elinoloja.

Ja koska tuo riistämisen logiikka on likimain kaikkialla jo käytössä, on turha kuvitella, että joku globaali diili voisi sen pysäyttää.

Lue lisää

äääh... hän ei jaksa lukea tekoäly tuotoksiaan, hän jaksaa vain kirjoittaa manifestejaan Plääh. No aina ei voi voittaa, ehkä sait libertyn siemenen.

Anonyymi00027 kirjoitti:

äääh... hän ei jaksa lukea tekoäly tuotoksiaan, hän jaksaa vain kirjoittaa manifestejaan Plääh. No aina ei voi voittaa, ehkä sait libertyn siemenen.

mutta muista silti ainakin, vaikka et jaksa lukea ja nyt ei tekoälyä, se että, Mooses oli korkoa vastaan, Jeesus puolella, Kuninkas miltei pakotti juutalaiset ottamaan korkoa, ja oneksi siinä oli porsaan reikä siinä uskonollisessa tekstissä, että he saatoivat tehdä näin ilman isoja omantunnontuskia.

Anonyymi00028 kirjoitti:

mutta muista silti ainakin, vaikka et jaksa lukea ja nyt ei tekoälyä, se että, Mooses oli korkoa vastaan, Jeesus puolella, Kuninkas miltei pakotti juutalaiset ottamaan korkoa, ja oneksi siinä oli porsaan reikä siinä uskonollisessa tekstissä, että he saatoivat tehdä näin ilman isoja omantunnontuskia.

Lue lisää

Perinteinen islam myös kielsi koron ottamisen. Tai taitaa yhä kieltää.

Anonyymi00035 kirjoitti:

Perinteinen islam myös kielsi koron ottamisen. Tai taitaa yhä kieltää.

En ole islamia lukenut, mutta, raamatussa puhutaan langenneesta engelistä, ja antikristuksista. Ja vääristä profeetoista. Muistaakseni langennut engeli tai enkelit on kovia valehtelemaan.

Anonyymi00035 kirjoitti:

Perinteinen islam myös kielsi koron ottamisen. Tai taitaa yhä kieltää.

Kysyin AI:tä (google): hyväksyikö Hitler koron(pankki) vai ei?
Hitler ei lakkauttanut tai kieltänyt korkoja tai pankkijärjestelmää, vaikka natsipuolueen varhaisessa ohjelmassa puhuttiin ”korko-orjuuden” murtamisesta. Käytännössä Natsi-Saksa käytti normaalia pankkijärjestelmää, otti valtion velkaa ja maksoi korkoja.

Talouden ja pankkijärjestelmän todellinen tila:

Korkojen säilyminen: Vaikka antisemitistinen propaganda hyökkäsi ”pankkipääomaa” vastaan, pankeilta, yrityksiltä ja yksityishenkilöiltä edelleen perittiin ja maksettiin korkoja normaalisti.
...
Aiheesta käydyissä keskusteluissa, kuten Quora-sivustolla, näkymät ovat jakautuneet: osa väittää virheellisesti Hitlerin kieltäneen korot, kun taas historioitsijat pitävät ajatusta korkokiellosta pelkkänä myyttinä.

Anonyymi00038 kirjoitti:

Kysyin AI:tä (google): hyväksyikö Hitler koron(pankki) vai ei?
Hitler ei lakkauttanut tai kieltänyt korkoja tai pankkijärjestelmää, vaikka natsipuolueen varhaisessa ohjelmassa puhuttiin ”korko-orjuuden” murtamisesta. Käytännössä Natsi-Saksa käytti normaalia pankkijärjestelmää, otti valtion velkaa ja maksoi korkoja.

Talouden ja pankkijärjestelmän todellinen tila:

Korkojen säilyminen: Vaikka antisemitistinen propaganda hyökkäsi ”pankkipääomaa” vastaan, pankeilta, yrityksiltä ja yksityishenkilöiltä edelleen perittiin ja maksettiin korkoja normaalisti.
...
Aiheesta käydyissä keskusteluissa, kuten Quora-sivustolla, näkymät ovat jakautuneet: osa väittää virheellisesti Hitlerin kieltäneen korot, kun taas historioitsijat pitävät ajatusta korkokiellosta pelkkänä myyttinä.

Lue lisää

Kysyin mistä ketkä nykyinen korko oppi että mitä nyt käytettään ketkä minkä oppeja Mooseksen?
Eugen von Böhm-Bawerk
Irving Fisher
John Maynard Keynes
Knut Wicksell

Kysyin myös Adam Smithistä:
Adam Smith hyväksyi koron ottamisen ja antamisen liiketoiminnassa, mutta hän kannatti lainarahalle lakisääteistä korkokattoa. Pääteoksessaan Kansojen varallisuus hän selitti koronmuodostusta ja piti tuotannollista lainaamista luonnollisena osana markkinataloutta.

Korkokatto ja sen perustelutMarkkinoiden ohjaus:
Smith kannatti ajanmukaista viiden prosentin korkokattoa, joka oli hieman yli sen alimman markkinahinnan, jolla turvatut lainat saatiin.

Riskinhallinta: Hän uskoi, että ilman korkokattoa raha päätyisi liian herkästi holtittomille keinottelijoille ja riskejä kaihtamattomille spekulantille ("prodigals and projectors") tuottavien ja vakaiden yritysten sijaan.

Anonyymi00038 kirjoitti:

Kysyin AI:tä (google): hyväksyikö Hitler koron(pankki) vai ei?
Hitler ei lakkauttanut tai kieltänyt korkoja tai pankkijärjestelmää, vaikka natsipuolueen varhaisessa ohjelmassa puhuttiin ”korko-orjuuden” murtamisesta. Käytännössä Natsi-Saksa käytti normaalia pankkijärjestelmää, otti valtion velkaa ja maksoi korkoja.

Talouden ja pankkijärjestelmän todellinen tila:

Korkojen säilyminen: Vaikka antisemitistinen propaganda hyökkäsi ”pankkipääomaa” vastaan, pankeilta, yrityksiltä ja yksityishenkilöiltä edelleen perittiin ja maksettiin korkoja normaalisti.
...
Aiheesta käydyissä keskusteluissa, kuten Quora-sivustolla, näkymät ovat jakautuneet: osa väittää virheellisesti Hitlerin kieltäneen korot, kun taas historioitsijat pitävät ajatusta korkokiellosta pelkkänä myyttinä.

Lue lisää

Hitler ei taaskaan pitänyt edes sanaansa, oli oppi väärin tai ei. Samoin kuin sananvapaus puheen alussa puhui että kaventuneet sananvapaudet oli huono juttu, mutta sitten vain puhui pitkään vihaisesti juutalaisista, ja kun sai valtaa niin kavensi sananvapautta. Tuntuu että tämä mies oli lopulta läppeensä paha, ja kaikki konkreettiset poliitiset toimet keskittyi juutalaisten hätistelyyn, karkoittamiseen ja teloittamiseen.

Joo Gilgameshin tarinoissa oli vedenpaisumus, myös Mooseksessa

Ei tämä ole mitään suurta kusetusta. Ilmaston lämpötila on toki muuttunut maapallon historiassa, kuten vaikka jääkausista tiedämme, mutta nyt se muuttuu ennätyksellisen nopeasti, mihin syynä on ihmiskunnan vapauttamat massiiviset määrät hiilidioksidia. Eli se hiili on sitoutunut fosiilisiin polttoaineisiin miljoonien vuosien aikana, ja vapautetaan nyt muutamassa sadassa vuodessa ilmakehään.

Toinen merkittävä tekijä on, että ihmisiä on nyt yli 8 miljardia. Vielä keskiajalla ihmisiä oli muutamia satoja miljoonia. Eli tarve esim. viljelysmaalle tai elinkelpoiselle alueelle oli paljon vähäisempi. Nykyisen väkimäärän kanssa kuivuuden ja maastopalojen aiheuttama vaikutus tulee olemaan huomattavasti suurempi.

Anonyymi00034 kirjoitti:

Ei tämä ole mitään suurta kusetusta. Ilmaston lämpötila on toki muuttunut maapallon historiassa, kuten vaikka jääkausista tiedämme, mutta nyt se muuttuu ennätyksellisen nopeasti, mihin syynä on ihmiskunnan vapauttamat massiiviset määrät hiilidioksidia. Eli se hiili on sitoutunut fosiilisiin polttoaineisiin miljoonien vuosien aikana, ja vapautetaan nyt muutamassa sadassa vuodessa ilmakehään.

Toinen merkittävä tekijä on, että ihmisiä on nyt yli 8 miljardia. Vielä keskiajalla ihmisiä oli muutamia satoja miljoonia. Eli tarve esim. viljelysmaalle tai elinkelpoiselle alueelle oli paljon vähäisempi. Nykyisen väkimäärän kanssa kuivuuden ja maastopalojen aiheuttama vaikutus tulee olemaan huomattavasti suurempi.

Lue lisää

Vaikka miten toistat valhetta niin se ei muutu todeksi, Hitler oli väärässä
"...he lankeavat helpommin suuren valheen kuin pienen valheen uhriksi; sillä he itse valehtelevat usein pienissä asioissa, mutta häpeäisivät liian suuria valheita. Heidän mieleensä ei koskaan tulisi keksiä valtavia valheita, eivätkä he usko, että muutkaan voisivat vääristellä totuutta niin röyhkeästi."

Meidänkin on täällä syytä varautua fossiilisten loppumiseen. Hiilen käyttöhän on jo kriminalisoitu. Liikenteessä siirrytään sähköön. Tarvitaan lisää ydinvoimaa.

Öljyä riittää sen aikaa, että vanhat polttomoottoriautot saadaan ajettua loppuun. Uutta ydinvoimaa pitää ryhtyä rakentamaan heti sähköön siirtymisen ja vanhojen laitosten korvaamisen takia.

Täällä 60-leveysasteen yläpuolella lämpötila sattaa nousta vielä pari astetta. Sen seurauksiin on myös syytä varautua.

Öljyä löytyy koko ajan lisää, kuten USA:n liuskeöljy. Hyödyntäminen alkaa, kun kannattavuus on riittävän korkea. Fossiiliset eivät lopu vielä satoihin vuosiin. Kivihiilivarannotkin ovat valtavat.

Anonyymi00050 kirjoitti:

Öljyä löytyy koko ajan lisää, kuten USA:n liuskeöljy. Hyödyntäminen alkaa, kun kannattavuus on riittävän korkea. Fossiiliset eivät lopu vielä satoihin vuosiin. Kivihiilivarannotkin ovat valtavat.

Lue lisää

AI:
Jos kaikki maapallon tunnetut ja hyödynnettävissä olevat fossiilipolttoainevarat poltettaisiin, ilmakehän hiilidioksidipitoisuus (CO2) voisi arvioiden mukaan nousta noin 700–2 000 ppm:ään (tilavuuden miljoonasosaa) riippuen siitä, miten laajasti lasketaan mukaan epätavanomaiset varat ja miten meret ja maaperä ehtivät sitoa hiiltä.

Pelkkien tunnettujen varastojen polttaminen nostaisi pitoisuuden arviolta noin 700 ppm:n tasolle.

Anonyymi00051 kirjoitti:

AI:
Jos kaikki maapallon tunnetut ja hyödynnettävissä olevat fossiilipolttoainevarat poltettaisiin, ilmakehän hiilidioksidipitoisuus (CO2) voisi arvioiden mukaan nousta noin 700–2 000 ppm:ään (tilavuuden miljoonasosaa) riippuen siitä, miten laajasti lasketaan mukaan epätavanomaiset varat ja miten meret ja maaperä ehtivät sitoa hiiltä.

Pelkkien tunnettujen varastojen polttaminen nostaisi pitoisuuden arviolta noin 700 ppm:n tasolle.

Lue lisää

Joskun ainakisemmin on esitetty arvioita, että kaupallisesti hyödynnettävissä olevat varannot riittäisivät tuplaamaan CO2-pitoisuuden esiteolliseen aikaan verrattuna. Siis tasolle 570 ppm. Tämä nostaisi lämpötilaa nykyisestä vielä yhden asteen verran.

Anonyymi00051 kirjoitti:

AI:
Jos kaikki maapallon tunnetut ja hyödynnettävissä olevat fossiilipolttoainevarat poltettaisiin, ilmakehän hiilidioksidipitoisuus (CO2) voisi arvioiden mukaan nousta noin 700–2 000 ppm:ään (tilavuuden miljoonasosaa) riippuen siitä, miten laajasti lasketaan mukaan epätavanomaiset varat ja miten meret ja maaperä ehtivät sitoa hiiltä.

Pelkkien tunnettujen varastojen polttaminen nostaisi pitoisuuden arviolta noin 700 ppm:n tasolle.

Lue lisää

Jos mennään tasolle 700 ppm, niin lämpötila nousee nykyisestä ainakin 1.5 C ja tasolle 2000 ppm mentäessä ainakin ~ 5 C.

Mitä isompi nousu, sitä suuremmat epävarmuudet esim. vielä tuntemattomien palautemekanismien takia.