Tali-Ihantala

Käytiin myös neljä muuta torjuntataistelua, jotka oli jokainen yhtä tärkeä.
Yhtä tärkeäksi moni laitaa Ilomantsin taistelun,joka käytiin korpien keskellä.

Harvemmin tullaan maininneeksi, että Suomi ei torjunut koko NL:oa, vaan ainoastaan murto-osan sen voimista. Suomi soti siis koko voimallaan, NL vain osalla voimastaan (tällä suunnalla). Jos molemmat olisivat sotineet täysillä, ei lopputuloksesta olisi epäilystäkään: Suomi olisi niitattu aivan lyttyyn.

Samaan aikaan taisi alkaa myös "pikajuoksu Berliiniin".

Mutta sanoihan Molotov eläkepäivillään palvelialleen joka kyseli miksi Suomea ei miehitetty että "ei sinne koskaan oltas päästy ja jos oltaisiin niin se sota olisi ollut ikuinen".

Tali-Ihantala oli korpisoturien taidon näyte.

pitänyt käydä.
Aselepo olisi pitänyt tehdä jo alkukesästä -44. Ei olisi enää pitänyt tapattaa tuhansia kansalaisia suotta.
Olisi pitänyt pääpiirteittäin hyväksyä rauhantunnustelujen ehdot. Suomalaiset politikot olivat tyhmiä, eivät piitanneet kansasta, eivätkä sotavoimista. Olivat yhtä tyhmiä, kuin venäläisetkin. Elivät voimainsa tunnossa turvassa kotirintamalla tavallisen kansan kustannuksella.

Tali-Ihantala on maailmanhistorian merkittävimpiä taisteluita strategiselta kannalta. Ja hieno voitto meille.

alunperin asevelvollisista ja koillis-Lapin miehistä koottu, mutta sodan aikana suurien tappioiden takia vahvasti ympäri Suomea täydennetty JR 12 oli ratkaisuasemassa hyökkäyksen torjumisessa.

http://www.metsapirtti.net/artikkelit/penttiahtiainen/jr12-tietoja.htm

http://www.metsapirtti.net/artikkelit/penttiahtiainen/jankajaakarit.htm

Pentti Ahtiainen

Jänkäjääkäreitä Metsäpirtistä
Talvisodan jälkeen elettiin epävarmaa rauhantilaa Suomessa. Myöhemmin puhuttiin välirauhasta, jota kesti maaliskuusta 1940 kesäkuuhun 1941. Tänä aikana varustauduttiin pikkuhiljaa uuteen sotaan ilmeisesti vähän joka puolella Eurooppaa, eikä vähiten Suomessa.

Karjalan Kannakselta, Laatokan rannalta sodan jaloista lähteneet metsäpirttiläiset elivät epätietoista aikaa. Osa karjalaisista oli muuttanut takaisin Kannakselle. Metsäpirttiin paluumuuttaneitakin oli, mutta melko vähän suhteessa muihin talvisodan alle jääneisiin pitäjiin. Tämä johtui sekä rauhantilan keston epävarmuudesta että Metsäpirtin tuhoutumisesta taisteluissa. Rakennuksia oli varsin vähän jäljellä pitäjän kaakkoisrajan puoleisissa kylissä. Uutta sodan jälkeistä elämää oli vaikea saada käyntiin. Ei ollut työpaikkojakaan. Maanviljely ja kalastuskin olisi pitänyt aloittaa käytännöllisesti katsoen tyhjästä. Niinpä metsäpirttiläisiä sitten hajaantui ympäri Suomen. Tämä tulisi näkymään myös uuteen sotaan osallistumisessa. Talvisodassa taisteltiin kotipitäjässä, mutta jatkosodassa Metsäpirtin naisia ja miehiä oli hajallaan pitkin maata eri joukko-osastoissa. Myös Lapin perukoille olivat jotkut ennättäneet Kannakselta kulkea.

Sallan ja Kemijärven miehistä koottiin Jääkärirykmentti 12 (JR 12), jota myös Jänkäjääkäreiksi kutsutaan. Siihenkin kuului tiettävästi metsäpirttiläisiä: Antti Ahtiainen (Anti Jussi Antti), Arvi Antinpoika Ahtiainen, Uuno Repo, Lauri Tahvonpoika Hatakka, sekä Tuokko (?). Varmasti muitakin oli JR 12:n riveissä ja heistäkin toivoisin saavani tietoja. Sotaan otti tämän joukko-osaston kanssa samoilla alueilla osaa myös Yrjö Juhonpoika Suikkanen ja Nestor Hyytiä. Metsäpirttiläisiä osallistui taisteluihin Sallassa, Kiestingissä, Maaselän kannaksella ja lopputaisteluun Tali - Ihantalassa Viipurin maalaiskunnassa. Viimeksi mainittu oli Pohjoismaiden historian suurin yksittäinen taistelu ja siitä on tulossa myös elokuva (”Tali-Ihantala”) Åke Lindmanin ohjaamana.

Heinäkuun 2. päivänä vuonna 2004, kun Talin-Ihantalan taistelusta tulee kuluneeksi 60 vuotta, järjestävät mukana olleet veteraanit tuon suurtaistelun muistojuhlan Ihantalan muistomerkin luona. Sinne kutsutaan taistelussa mukana olleet veteraanit perheineen.

Seuraava kertomus Jänkäjääkäreiden sodasta perustuu isäni Arvi Ahtiaisen muistelmiin ja kirjallisuustietoihin (Eino Pohjamo: Jänkäjääkärit, Rauta palaa.). Luvan Eino Pohjamon teosten lainauksien käyttöön tässä yhteydessä (näillä www-sivuilla) on antanut julkaisu- ja tekijänoikeuden haltija Liisa Pohjamo Kirkkonummella 16.12.2002.

Kaikkia sotiemme veteraaneja ja erityisesti Kannaksen taisteluissa mukana olleita kunnioittaen,

Pentti Ahtiainen
Uusikaupunki
e-mail: [email protected]

Jänkäjääkäreistä on ilmestymässä oma julkaisu. Ohessa sisällysluettelo.

Pentti Ahtiainen Uusikaupunki
e-mail: [email protected]

Jänkäjääkäreitä Metsäpirtistä
Esipuhe

--------------------------------------------------------------------------------

Uuteen sotaan valmistautuminen
Välirauhan aika
Ratatöissä Sallassa ja Kemijärvellä

Jatkosota
Asepalvelukseen siirtyminen
Jalkaväkirykmentti 12:n vaiheet jatkosodan alkaessa
Yli rajan
Kiestingissä
Marraskuun läpimurto
Vihollisen selustassa
Lohi- eli Lakivaaraan
Divisioona J:n oikea sivusta
Talvileiriin
Vuosi vaihtuu: sissiretkiä ja vihollisen torjuntaa
Osasto Puroma
Kesä Kiestingissä
Äänisniemelle

Maaselän puolustustaistelut
15.6.1943-19.6.1944

Maaselän Kannakselle
Vienan kanavalle
Asemasotaa
Kalastajana Timonmäessä, Kontupohjassa ja Selkissä

Ihantalan ratkaisutaistelut 28.6.-6.7.1944

Yhä uudelleen rintamalle
Ihantalaan
Jänkäjääkärit tulevat etulinjaan
Talin - Ihantalan ratkaisutaistelut
Ihantalassa 28.6.-30.6.1944
Essenin komppaniat etenevät
Suurkarin pataljoonan isku 28.-29.6
Kenraalien neuvottelu
Jänkäjääkärit vetääntyvät puolustuslinjalle

Torjuntataistelut 1.7.-7.7.1944
Heinäkuun ensimmäinen päivä
Heinäkuun toinen
Heinäkuun kolmannen maailmanlopun tunnit
Haavoittumiseni

Suomi säilyi Suomena.
Lappiin ja Siviiliin.

Kaamasta kohti
Varmistus pohjoiseen
Taistelu napapiirillä
Rovaniemi palaa
Jouluksi kotiin