Vasta 1900 luvulla on kvanttimekaniikan ja kaaos teorian seurauksena luovuttu determinismistä. Miksi vasta silloin? Olisi luullut että Musta Surma jo olisi avannut silmät huomaamaan ennaltamääräämisen mahdottomuuden. Mutta tekoälyn mukaan se vahvistikin uskoa kohtaloon. Onko ennaltamäärääminen mahdotonta?
Jos ajatellaan että tulevaisuudessa on pisteitä joissa menneisyyden levälleen hajaantuneet langat punoutuvat yhteen pisteeseen aina 100, 300, 500, tai 700 vuoden välein niin ei ole väliä mitä tapahtuu noiden vuosisatojen välisinä joutoaikoina. Jos inkarnaatio on 100 vuoden välein ja ihmisen elinikä on kuitenkin vain 70-80 vuotta niin koko sukupolvi joka tapauksessa kuolee ennen kuin inkarnaatio saapuu.
Determinismin luonne on siis siinä että vain ikuisesti elävillä taivaallisilla on merkitystä. Tavalliset lihalliset ihmiset eivät kuulu determinismin piiriin vaan he kuolee kuin kärpäset pois inkarnaatioiden tieltä.
On suojattuja hetkiä historiassa jolloin näyttämö on täysin enkelien ja inkarnaatioiden hallussa ja he välittävät oman sanomansa eteenpäin annettavaksi tuleville sukupolville.
Eli inkarnaatio on kuin keskelle lähes autiota suota rakennettu radioasema joka alkaa esittää omaa lähetystään koko maailman kuultavaksi.
Determinismi koskee vain yhtä prosenttia maan asukkaista. 99 prosenttia on rekvisiittaa jolla ei ole paljoa merkitystä. Jos on olemassa determinismiä niin sillä on selvä funktio eikä se perustu ihmisten säilyttämiseen elossa vaan kulttuurin ylläpitämiseen ja muuttamiseen.
Determinismin luonne
8
75
Vastaukset 8
- Anonyymi00001
Tässä näyttää menevän determinismi ja teleologia sekaisin. Vaikka
oletettaisiin, että historiallisilla tapahtumilla olisi jokin ennalta määrätty
järjestys ja että inkarnaatioilla olisi siinä jokin rooli, siitä ei vielä seuraa,
että determinismillä olisi jokin funktio.
Determinismi vastaa kysymykseen, miten myöhemmät tapahtumat
seuraavat aikaisemmista; se ei vastaa kysymykseen, miksi niiden pitäisi
tapahtua tai mitä tarkoitusta ne palvelevat.
Siksi viimeinen askel – että determinismi ylläpitää ja muuttaa kulttuuria –
näyttää edellyttävän jo erillistä teleologista oletusta.
Mistä tiedämme, että determinismillä täytyy olla funktio lainkaan? - Anonyymi00002
Sivistyksen, uskonnon, kulttuurin palauttaminen, ylläpitäminen, muuttaminen tai uudistaminen. Suuri osa ajasta on sattuman ja vapaan tahdon alaista ja säätelemää turha aikaista elämää. Historia osoittaa selkeästi että 300 vuoden välein tulee suuri mullistus ja uusi kiintopiste jota lähdetään seuraamaan. Voi tuntua ihmisarvoa loukkaavalta väite että muut hetket historiassa ovat turhanaikaista sattuman ja vapauden alaista tuhoutuvan massaa, mutta on olemassa tähtihetkiä ja tähti persoonia.
Jos asiaa kuvaa symbolein niin on
Lakastuvia kedon kukkia
Kasvottomiksi ja nimettömiksi jääviä lahjakkuuksia, jotka vievät muita
Suuria ja loistavia tähtiä joiden nimi on ikuinen
Kuka määrää funktion determinismille? Luulet ehkä että vastaan Jumala, mutta en vastaa niin. Jokin voima, ihmisryhmä tulevaisuudessa, menneisyyden vaikuttajien puheet tai kirjoitukset, geenit, luonnonlait, tuonela tai mikä tahansa se on niin sen tiimoilta käydään aina suurta taistelua eikä voittaja aina ole itsestään selvä.
Tosiaan saatan olla sekoittanut asioita Tekoälyn tähden jolta alunperin kysyin determinismistä. Tämäkin kommentti on vähän ajattelematon mielipide eikä filosofiaa. Tarkoitus on herätellä keskustelua.- Anonyymi00003
Asiaa voisi kuvata myös fysiikan AALTO- HIUKKAS DUALISMI.
Sekä Hegelin dialektiikka, joihin kumpaankaan en ole lainkaan tutustunut vaan vain kuullut niistä etäistä kohinaa.
Suuri osa ajasta on aaltoa, mutta sitten välillä vakaa näkyvä ja ympäristöön vaikuttava hiukkanen.
Teesiä jankutetaan vuosikymmeniä kunnes ei ole mitään sanottavaa enää. Silloin otetaan käyttöön antiteesi ja pitäisi syntyä kaunis ja harmoninen synteesi. Vaan niin ei käykään vaan syntyy MYSTEERI.
Paavali oli alussa lakia teesinään jankkaava fariseus, mutta kyllästyi ja alkoi puhua antiteesinä laittomuutta. Piti näin syntyä kaunis ja selkeä synteesi, mutta syntyikin mysteeri. Eli alkoi ikään kuin uusi aaltovaihe, jossa ihmiset olivat pelkkää massaa ja tarpeettomia. Vasta 300 vuoden kuluttua tuli Konstantinus Suuri, joka aloitti uuden hiukkasvaiheen. Häntä alettiin seurata ja syntyi vakautta oloihin.
Miten tämä liittyy determinismin funktioon? Voiko olla niin että sitä ei olekkaan , vaan sattuma ja dialektiikka ohjaa maailmaa olemaan pitkiä aikoja aaltovaiheessa ja sen jälkeen muodostuva hiukkanen on myös sattuman summa. - Anonyymi00004
Anonyymi00003 kirjoitti:
Asiaa voisi kuvata myös fysiikan AALTO- HIUKKAS DUALISMI.
Sekä Hegelin dialektiikka, joihin kumpaankaan en ole lainkaan tutustunut vaan vain kuullut niistä etäistä kohinaa.
Suuri osa ajasta on aaltoa, mutta sitten välillä vakaa näkyvä ja ympäristöön vaikuttava hiukkanen.
Teesiä jankutetaan vuosikymmeniä kunnes ei ole mitään sanottavaa enää. Silloin otetaan käyttöön antiteesi ja pitäisi syntyä kaunis ja harmoninen synteesi. Vaan niin ei käykään vaan syntyy MYSTEERI.
Paavali oli alussa lakia teesinään jankkaava fariseus, mutta kyllästyi ja alkoi puhua antiteesinä laittomuutta. Piti näin syntyä kaunis ja selkeä synteesi, mutta syntyikin mysteeri. Eli alkoi ikään kuin uusi aaltovaihe, jossa ihmiset olivat pelkkää massaa ja tarpeettomia. Vasta 300 vuoden kuluttua tuli Konstantinus Suuri, joka aloitti uuden hiukkasvaiheen. Häntä alettiin seurata ja syntyi vakautta oloihin.
Miten tämä liittyy determinismin funktioon? Voiko olla niin että sitä ei olekkaan , vaan sattuma ja dialektiikka ohjaa maailmaa olemaan pitkiä aikoja aaltovaiheessa ja sen jälkeen muodostuva hiukkanen on myös sattuman summa.Ehkä tässä kannattaa erottaa toisistaan historia ja tapa, jolla me jäsennämme
historiaa. Jälkikäteen historiasta voi löytyä hyvin vakuuttavia kuvioita,
mutta se ei vielä osoita, että historia itsessään etenee niiden mukaan.
Dialektiikka on tässä kiinnostava juuri siksi, ettei se ole aivan pelkkää
kuvioiden keksimistä. Siinä on jonkinlainen logiikan siemen: ajatus, että
ristiriidat eivät vain katkaise kehitystä, vaan voivat synnyttää uuden
käsitteellisen tilanteen. Mutta tästä on vielä pitkä matka siihen, että
todellisuus todella toimii dialektisesti.
Ehkä kysymys kuuluukin: löydämmekö historiasta dialektiikan, vai
muodostammeko dialektisen käsitteen vasta katsellessamme historiaa
jälkikäteen?
- Anonyymi00005
Joskus 1950 tai 1960 luvulla syntyi näky tai visio TIETOKONE JOKAISEEN KOTIIN. Kun tekniikka kehittyi se kävi mahdolliseksi ja myös toteutettiin. Suomi oli mukana kännyköiden osalta vision toteuttamisessa. Kun ajatellaan asiaa determinismin kannalta niin koko prosessi on ollut sen kannalta fiasko. Visio oli hyvin suuri osoitus vapaasta tahdosta ja egon tahdonvoimasta. Mutta vähensi determinismin mahdollisuutta minimiin sillä esim kännyköiden ansiosta on pelastunut miljoonia ihmishenkiä ikään kuin sattuman turvin. VAPAA TAHTO JA EGON TAHDONVOIMA voivat suunnata tulevaa kehitystä enemmän kuin mahdolliset 100 tai 300 vuoden välein tulevat inkarnaatiot jotka tuovat uusia teesejä. Eli käsitykseni determinismin luonteesta ontuu pahoin. Pitäisi ajatella minunkin asiaa vähän syvällisemmin eikä vain mielipitein.
1900 luvun väite että kvanttimekaniikan ilmiöt sekä kaaosteoria kumoavat täysin determinismin mahdollisuuden taitaa olla oikea. Jo Musta Surma joka tuhosi satunnaisesti suunnattomasti ihmisiä olisi pitänyt merkitä determinismin loppua.
Yhteiskunta toimii hyvin monien lainalaisuuksien ja ilmiöiden varjossa ja determinismi voi olla niistä yksi, mutta paljon vähäisemmässä roolissa kuin mitä luullaan tai ajatellaan. Kirkon julistamat VAPAA TAHTO, EGO JA VIISAUS ohjaavat kehitystä enemmän kuin mikään ennalta oleva älykäs suunnittelu milloinkaan pystyy.
Determinismi olisi dystopia ja ehkä sci FI on sellaisia kuvannutkin joskus?- Anonyymi00006
Näytät etsivän determinismille jonkinlaista historiallista perustaa tai
funktiota ilman Jumalaa.
Yrität päästä eroon jumalallisesta suunnitelmasta, mutta käytät välillä
käsitteitä, jotka helposti synnyttävät rakenteellisesti saman kysymyksen:
jos kehityksellä on funktio, mistä tämä funktio tulee?
Ehkä determinismille ei tarvitse etsiä funktiota ollenkaan. Funktio kuuluu
tarkoituksen ja teleologian sanastoon, kun taas determinismi kuuluu
kausaalisen riippuvuuden sanastoon.
Kännykkäesimerkki on hyvä, mutta siinä ei ole vapaata tahtoa ja
determinismiä vastakkain. Vaikka kännykän synty olisi ollut
deterministisen kausaaliketjun osa, ihmiset olisivat silti voineet olla sen
todellisia syitä. Determinismi ei tarkoita, että tapahtumat olisivat päätetty
etukäteen jonkin suunnitelman mukaan.
Sinun käsitteistösi vaihtaa ehkä huomaamatta kausaalisesta selityksestä
teleologiseen selitykseen. - Anonyymi00007
Anonyymi00006 kirjoitti:
Näytät etsivän determinismille jonkinlaista historiallista perustaa tai
funktiota ilman Jumalaa.
Yrität päästä eroon jumalallisesta suunnitelmasta, mutta käytät välillä
käsitteitä, jotka helposti synnyttävät rakenteellisesti saman kysymyksen:
jos kehityksellä on funktio, mistä tämä funktio tulee?
Ehkä determinismille ei tarvitse etsiä funktiota ollenkaan. Funktio kuuluu
tarkoituksen ja teleologian sanastoon, kun taas determinismi kuuluu
kausaalisen riippuvuuden sanastoon.
Kännykkäesimerkki on hyvä, mutta siinä ei ole vapaata tahtoa ja
determinismiä vastakkain. Vaikka kännykän synty olisi ollut
deterministisen kausaaliketjun osa, ihmiset olisivat silti voineet olla sen
todellisia syitä. Determinismi ei tarkoita, että tapahtumat olisivat päätetty
etukäteen jonkin suunnitelman mukaan.
Sinun käsitteistösi vaihtaa ehkä huomaamatta kausaalisesta selityksestä
teleologiseen selitykseen.Niin kyllä tämä ketju otsikostaan huolimatta on enemmän teleologian suuntaan painottuvaa kuin varsinaisen determinismin. On käsitteitä jotka on ennalta määrätty liian teräväksi ja tiukoiksi. Välillä on hyvä sekoittaa pakkaa ja käyttää SUMEAA LOGIIKKAA. Tekoälyltä kysyin aluksi että milloin determinismi oli aatteena elävin ja milloin siitä luovuttiin. Sitten jotenkin takerruin Mustaa Surmaa ajattelemaan. Sen täytyi tuhota kaikki determinismi ja teleologiakin. Mutta miksi sitä ei tunnustettu jo 1300 luvulla, vaan vasta 1900 luvulla.
Aika usein huomaan ajatukseni kulkevan samoja latuja kuin Isaac Asimovin Säätiö sarja ja muut hänen kirjansa. Hänkin pohti teleologiaa ja determinismiä mutta päätyy sarjan lopussa panteistisen Gaia maailman pitämiseen parhaana. Kuolema ei ole lopullinen vaan siirtymistä uuteen ruumiiseen tai jopa elämänmuotoon.
Ehkä 1300 luvulla ajateltiin myös että on elämää kuoleman jälkeen. Siksi determinismistä ja teleologiasta ei luovuttu. - Anonyymi00008
Anonyymi00007 kirjoitti:
Niin kyllä tämä ketju otsikostaan huolimatta on enemmän teleologian suuntaan painottuvaa kuin varsinaisen determinismin. On käsitteitä jotka on ennalta määrätty liian teräväksi ja tiukoiksi. Välillä on hyvä sekoittaa pakkaa ja käyttää SUMEAA LOGIIKKAA. Tekoälyltä kysyin aluksi että milloin determinismi oli aatteena elävin ja milloin siitä luovuttiin. Sitten jotenkin takerruin Mustaa Surmaa ajattelemaan. Sen täytyi tuhota kaikki determinismi ja teleologiakin. Mutta miksi sitä ei tunnustettu jo 1300 luvulla, vaan vasta 1900 luvulla.
Aika usein huomaan ajatukseni kulkevan samoja latuja kuin Isaac Asimovin Säätiö sarja ja muut hänen kirjansa. Hänkin pohti teleologiaa ja determinismiä mutta päätyy sarjan lopussa panteistisen Gaia maailman pitämiseen parhaana. Kuolema ei ole lopullinen vaan siirtymistä uuteen ruumiiseen tai jopa elämänmuotoon.
Ehkä 1300 luvulla ajateltiin myös että on elämää kuoleman jälkeen. Siksi determinismistä ja teleologiasta ei luovuttu.Sumea logiikka voi olla keskustelussa hedelmällistä, mutta siihen liittyy
vaara: jos käsitteet tehdään liian sumeiksi, voidaan menettää juuri se
ero, jonka avulla ajatus voidaan testata.
Käsitteillä on erottelukyky, sumeilla käsitteillä saatetaan menettää se.
Sumea logiikka sopii oikein hyvin vaikka säätötekniikkaan, filosofiassa
se voi johtaa sumussa kulkemiseen.
Musta Surma on varmaankin ollut silloisille ihmisille käsitteellisesti
haastava tilanne, siihen on sopinut teleologinen selitys silloiseen
maailmankuvaan. Ehkä tekoäly on antanut liian tiiviin kuvauksen.
Determinismistä on varmaankin luovuttu vahvana metafyysisena teesinä
ilman, että kausaalisuudesta olisi luovuttu. Kvanttimekaniikan
todennäköisyys ei tarkoita, että kaikki olisi kausaalisesti irrallista.
Näyttääkin siltä, että ongelmallinen käsite on teleologia.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Uskallanko laittaa sulle viestiä?
Se viesti on tossa valmiina ja lähettämistä vaille valmis. Kun ei kauhee sti tunneta niin eipä sillä olisi niin väliä. S651018- 38991
- 109869
Mies joka on oikeasti kiinnostunut
Ja näkee sut pitkäaikaisena kumppanina, siirtää vaikka vuoria selvittääkseen asiat eikä ota pienintäkään riskiä menettää125846- 38733
Rauha, sopiiko
Ei häiritä enää toisiamme. Annetaan molemmille rauha unohtaa, pyydän tätä todella. Kiitos. Miehelle.77662- 51626
Ei siitä pääse yli, eikä ympäri!
Pakko se on myöntää ja tunnustaa. Olisin halunnut p*nna sinua sydämeni kyllyydestä. Itseäni vanhemmalle naiselle66621- 42619
Kunnanhallitus
Miten käy täällä vuosia tuomioita jakaneelle valittajalle, hovioikeus hylännyt kaikki syytteet.31606Tässä ovat Elämäni biisi vieraat lauantai 19.9. - Yksi vieras on kohuttu TTK-juontajaehdokas
Elämäni biisi vieraslista on harvinaisen mielenkiintoinen lauantaina. Mukana myös kohuttu TTK-juontajaehdokas, josta ei2592Nyt kaatuu Kuisla
Reima Kuisla hakee saneeraukseen – Joitakin velkoja on jo ulosotossa https://www.ilkkapohjalainen.fi/reima-kuisla-hakee28563Miesten (epä)viehättävyydestä kysymys
Mieltä askarruttava asia, liki dilemma. Palstallahan jotkut miesoletetut usein toteavat, että kaikki naiset tavoittelev121536- 49518
- 95511
- 50500
- 60484
- 45446
- 35427
Sastamalassa epäillään tappoa, kaksi otettu kiinni
Kuulemma Aarnontiellä tapahtunut Tietääkö joku enemmän?13411