Keitä olivat jommajat?

Jommajat eli jamnajat english yamnaya olivat muinaisia ukrainalaisia. He olivat paimentolaisia, alunperin maanviljelijöitä. Noin 5000 vuotta sitten jommajat levittäytyivät Ukrainan jokilaaksoista aroille. Kun neoliittinen kivikausi vaihtui pronssikaudeksi he levittäytyivät itään, länteen ja pohjoiseenkin. Siinä vaiheessa he olivat soturikansaa. Jommajat aloittivat soturien aikakauden.

Länsi-Euroopassa oli Anatoliasta tulleiden neoliittisten viljelijöiden jälkeläisiä. He olivat syrjäyttäneet euraasialaiset metsästäjäkeräilijät. Heidän kulttuurinsa oli matriarkaalista - ilmeisesti koska metsästäjäkeräilijöitten heimoissa oli ollut työnjako, miehet metsästivät ja naiset keräilivät kasviravintoa. Kun jääkausi loppui noin 10000 vuotta sitten niin metsästys vaikeutui. Saaliseläimet vähenivät ilmastonmuutoksen ja liikametsästyksen takia. Heimot joutuivat turvautumaan yhä enemmän kasvisravintoon. Todennäköisesti naiset aloittivat maanviljelyn. Ehkä he kyllästyivät tramppaamaan pitkin maita ja mantuja nuorimmaisiaan kantaen. Oli kätevää jos ruoka löytyi lähempää. Niin naiset alkoivat hoitaa kasvimaitaan. Kun naiset, sukujen matriarkat, omistivat kasvimaat niin siitä syntyi matriarkaalinen heimokulttuuri.

Kun jommajat tulivat läntiseen Eurooppaan niin neoliittinen kulttuuri oli jo varsin kehittynyttä. Samoilla paikoilla elettiin sukupolvi sukupolven jälkeen. Megaliittisia rakennelmia kuten Stonehenge pystytettiin. Jommajat sen sijaan olivat liikkuvaa väkeä. He olivat myös sopeutuvaisia. Heiltä kävi niin maanviljely kuin paimentolaisuuskin. Ennenkaikkea jommajat olivat sotureita. He valtasivat neoliittisten viljelijöitten maat. Se oli lähestulkoon totaalinen väestönvaihto, mikä näkyy eurooppalaisten perimässä - myös suomalaisten. Suomalaisten tarina on kuitenkin vähän erilainen. Itämerensuomalaisten asuttamalla alueella ei ollut neoliittisia viljelijöitä. Sen sijaan tänne syntyi metsäisiin maihin sopiva kaskipaimentolaisuus. Se oli kulttuuri, missä toinen jalka oli maanviljelyssä ja toinen metsästyksessä ja kalastuksessa.

Kun etelässä ja lännessä jommajaitten indoeurooppalainen kieli korvasi neoliittisten heimojen muinaiset kielet niin että vain pieni saareke jäi jäljelle Biskajan lahden pohjukkaan niin kaskipaimentolaisuus säilytti suomen ja viron kielet. Ilmeisesti jommajat eivät vallanneet suomalaisten maita kertaheitolla vaan heitä tuli vähitellen pohjoiseen ja tulijat omaksuivat kaskipaimentolaisten kulttuurin, mihin suomalaisugrilainen kieli kiinteästi kuului. DNA-tutkimus kuitenkin kertoo, että jommajaitten geeniperimä on virolaisissa ja suomalaisissa jokseenkin yhtä hallitseva kuin muissakin Euroopan kansoissa.