Kun taas olen väliaikaisesti bannattuna https://tiedepalsta.fi foorumissa, kirjoitin uuden artikkelin asiasta, joka siellä aina närästää, ja josta siellä ei voi puhua, se on tabu-asia.
Keksin uuden lähestymistavan. Miltä eri tieteet näyttäisivät, kun niissä oletettaisiin Jumala? Olisivatko nämä paremmat teoriat kuin nykyiset naturalistiset teoriat? Miten vertailu suoritettaisiin?
Fysiikka, biologia, psykologia, yhteiskuntatieteet, historia, teologia. Ja menetelmä tieteet ja rajatieteet. Ja ATK ja tekoäly. Jokainen käsitellään erikseen, ja Jumalan määritelmä ja olemassaolo yleisesti filosofiassa ja teologiassa.
https://www.ollisantavuorikotisivut.fi/filosofia/jumalan-olemassaolo
Keksin uuden lähestymistavan. Miltä eri tieteet näyttäisivät, kun niissä oletettaisiin Jumala? Olisivatko nämä paremmat teoriat kuin nykyiset naturalistiset teoriat? Miten vertailu suoritettaisiin?
Fysiikka, biologia, psykologia, yhteiskuntatieteet, historia, teologia. Ja menetelmä tieteet ja rajatieteet. Ja ATK ja tekoäly. Jokainen käsitellään erikseen, ja Jumalan määritelmä ja olemassaolo yleisesti filosofiassa ja teologiassa.
https://www.ollisantavuorikotisivut.fi/filosofia/jumalan-olemassaolo
Vastaukset 149
Vanhimmat
Jos olettaa ukko ylijumalan niin ukkoset tulee hyvin selitettyä.
Ahti taas selittää jos saa paljon kalaa.
Mytodologioista voidaan kaivaa esiin niiden totuuspohja. Mutta tuosta myytistä ei Ukko Yli-Jumalaa voi jättää pois, se ei tee oikeutta myytille, siinä Jumala oletetaan, pidetään itsestään selvänä tosiasiana, kuten se edelleenkin ihmiskunnan enemmistölle on.
Vain tieteessä ei saa edes olettaa. Muttei se ole koko tiede, vaan yksi koulukunta tieteessä. Se koulukunta vaan on vallassa tiedemaailmassa, valtavirtaa. Se vertaisarvioi pois poikkeavat tutkimukset.
Mutta paradigma on muuttumassa.
Tieteessä ei voi ottaa huomioon olemattomia asioita. Miten näin yksinkertainen asia on vaikea tajuta?
Santtunen.
Kysymys mikä esität on kyllä hyvä ja mielenkiintoinen.
Kuitenkin lähtökohdassa on paha ongelma, teet saman virheen kuin
uskovaiset tekevät yleisesti.
Puhut sekaisin Jumala-oliosta ja Jumalakäsitteestä.
Kysymyksesi kohdistuu suoraan Jumalakäsitteeseen, koska ei ole
mitään yksikäsitteistä havaintoa Jumalasta, niin emme tiedä mikä
miljoonista Jumalakäsitteistä sopii Jumala-olioon, jos mikään.
Kaikki Jumalatodistukset mitä on esitetty filosofian historiassa
kohdistuvat Jumalakäsitteeseen, johonkin tiettyyn ajatukseen Jumalasta, ei Jumala-olioon, ei ole keksitty mitään koetta joka mikä
todistaisi Jumala-olon olemassaolon.
Vaikka vatikaanilla on ihmeiden etsijöitä, jotka etsivät Jumalan
vaikutusta maailmassa, he kuitenkin käyttävät epäselvää
Jumalakäsitettä, jolloin ihmeen todellisuus jää kuitenkin hämäräksi.
Ensimmäinen ja tärkein tehtävä olisi analysoida Jumalakäsite niin
selväksi kuin mahdollista, ilman sitä kaikki on niin epämääräistä ettei
siitä tolkkua saa.
Voi olla ettei käsitteen analyysi onnistu, jolloin on hylättävä koko
käsite ja siirryttävä suoraan uskoon.
On tietysti kiertotie, voimme kokeilla hypoteettisiä Jumala-käsitteitä,
ja katsoa mitä niistä seuraa jos ne viittaisivat todelliseen Jumala-
olioon, siis hiukan laajempi logiikkakäsitys kuin sinun sivuilla
esitetty. Silloinkin Jumalakäsitteen on oltava hyvin määritelty.
Dialektisen logiikan voit jättää pois, se on niin heikko filosofinen
versio logiikasta, että sen soveltaminen aiheeseen on vain
hämmenystä herättävää.
R.
.
Juuri tuon kaikki käsittelen artikkelissa omalla tavallani. Jokainen puolustaa vain sitä käsitystä Jumalasta mikä itsellä on. Se on siis oikean Jumalan puolustamista kunkin mielestä.
Ja on olemassa yleinen käsitys Jumalasta. Henkilö, persoona, olento, ihmisen näköinen, universumin päällikkö, Ylijumala, kaikkivaltias, kaikkitietävä ja hyvä.
Ei voida todistaa olevaksi eikä olemattomaksi. Vain agnostismi todistuu. Ei tiedetä onko vai ei.
Minä lisään siihen yleiseen käsitykseen omat käsitykseni. Ja puolustan vain sitä käsitystä ja Jumalaa, en muiden jumala- käsityksiä ja jumalia.
Tieteessä saa olettaa Jumalan ja silloin tieteiden teoriat näyttävät tuollaisilta fysiikassa, biologiassa, psykologiassa... jne., kuten kirjoituksessa esitän tiede tieteeltä, asia asialta.
Ovatko ne paremmat teoriat kuin vallitsevat teoriat? Ehkä ovat. Työtä on paljon.
Tuo on hyvä viesti ja aitoa kiinnostusta asiaan, mutta kyllä minä tuon erottelun teen, ja niin yleensä muutkin. Sehän on ihan selvä asia, että niin täytyy tehdä, muttei sitä tarvi koko ajan ilmaista, kunhan mielessä on, eikä sekota asioita jättämällä tuon eron tekemättä.
Santtunen.
Kaikella kunnioituksella sekoitat edelleen Jumalakäsitteen ja Jumalaolion
toisiinsa.Tässä on ongelma miten käsitteestä päästään olioon, tämä on
ongelma tieteessäkin.
Teet kovasti työtä Jumalakäsitteesi kanssa, mutta tämä jää vieläkin
ratkaisemattomaksi asiaksi, eihän kukaan kiellä Jumalakäsitteesi
sisältöä, se on oma asiasi. Mutta kysymäsi tieteen ja Jumalan suhde
jää epäselväksi.
Sinä heilut filosofiroolin ja uskovaisroolin välillä, kommentti agnostismista
oli filosofisesti hyvä, sitten taas sitoudut tiettyyn Jumalaolioon uskon
perusteella. Sen jälkeen sanot ”Tieteessä saa olettaa Jumalan...” tämä
on taas filosofinen/metodologinen liike: tehdään Jumalasta oletus ja katsotaan, mitä siitä seuraa.
Mutta ongelma syntyy, jos siirryt huomaamatta muodosta
”en tiedä, onko Jumala olemassa”
muotoon ”Jumala on olemassa, ja rakennetaan tieteellisiä teorioita hänen toimintansa varaan.”
Olet muuttanut tiedollisen epävarmuuden metodologiseksi oletukseksi,
pitäisikö juuri tämä oletus tuottaa parempia teorioita.
Sanot yhden tärkeän filosofisen asian, Jumalan olemassa olo ei
todistu, vain agnostismi todistuu, miksi on näin, miksei Jumalaa voida
todistaa olevaksi.
Mutta ei agnostismi todistu myöskään, vain olemassaolokysymys jää
ratkaisemattomaksi.
Mutta miten käy tiedekysymyksesi?
Siinä onkin kaksi eri kysymystä, jotka itse sekoitat.
Ensimmäinen: Voidaanko Jumalan olemassaolo tietää?
Vastaat, ei voida. Tämä on sinun agnostinen kantansi.
Toinen: Miltä tiede näyttäisi, jos Jumala oletetaan olemassa olevaksi?
Tähän vastaat, voidaan rakentaa Jumala-oletukseen perustuvia teorioita
ja verrata niitä nykyisiin.
Tämä olisi selvästi filosofinen ongelma, mutta siitä ei seuraa loogisesti,
että Jumala olisi tieteellinen selitys. Se on vain entä--jos tutkimusta.
Olet agnostikko omalla tavallasi, voit tutkia hypoteettista Jumalamallia,
tietämättä onko sellaista olioita olemassa.
Toiseen viestiisi en vastaa, koska siinä ei ole mitään uutta.
R.
Samoin, väitteesi ei pidä paikkaansa.
Jumala on tieteessä suvereeni. Hän loi kaiken. Siten hän vaikuttaisi tieteeseen liikaa tai liian vähän. Hän loi maan lisäksi taivaat ja Paratiisin. Niissä on korkea tiede mahdollinen ei maan päällä. Maan päällä on tiede vain sitä mikä on välttämätöntä. Yliluonnollinen tiede kuuluu taivaisiin.
Tiede pyrkii tunnustamaan totuuden. Ja todellisuuden. Antiikin aikana riivajat ja demonit olivat osa jokapäiväistä elämää. Siksi myös oli paljon taikuutta käsitteleviä kirjoja, jotka kirkko poltti. Nykyisin kielletään totuus siitä että henkivaltoja on olemassa. Se saattaa johtua Intian Madhavasta joka pyrki käsittääkseni taikauskoa hävittämään. Se oli siis taivaan valitsema poliittinen linja.
Miksi taivas valitsisi nyt ristiriidassa aiempaa linjaansa olevan kannan? Se on kyllä mahdollista 2100 jKr alkaen jolloin Veedat nostetaan arvoonsa. Veedoissa on ohjeita kuinka henkivaltoja käskytetään.
Humanismin aikana 1470-1960 oli taikausko hävitettävänä. Siihen sisältyi henkivaltojen kieltäminen. Tämä on ikuinen linja monille. Tiede on tuomittu omaamaan sokean pisteen suhteessa henkitodellisuuteen.
Tunnustaa Suvereeni tiedemiesten toimesta on tarpeetonta. Jumala antaa viisautta jokaiselle joka pyytää sitä uskoen olevansa siten hyödyksi muille. Myös jumalaton saa viisautta.
Pitäisikö uskovia varten olla omat yliopistot? Armeijat yms. Uskovat ovat älykkyydessä korkeintaan vähän keskitasoa ylempänä. Äo 120 asti. Älykkäät ja nerot eivät lankea uskonnon väitteisiin vaan näkevät niiden lävitse. Heidän ÄO on yli 130.
Uskovat tyytyvät Internetin laajaan tarjontaan tiedon suhteen eivätkä yleensä tarvitse omaa yliopistoa. Siitä huolimatta että Suomi aikoo kouluttaa puolet kaikista opiskelijoista yliopistotason oppilaaksi. Jonkun on annettava periksi joko kirkon tai tieteen. Kirkko on jo alkanut antamaan periksi oppejaan. Monet uskovaiset tyytyy tähän. Ja hyväksyvät maailmankäsityksiä joita Raamattu ei tunne eikä tue.
Uskovat on ajettu tieteessä ja maailmassa marginaaliin, vaikka Jeesukseen uskomisessa on suuri järki, ja jotain totta on joka uskonnossa, ja on mahdollista, että Jumala on.
Eikö ihminen voi vaan kokea olevansa energian ja aineen välinen tietoisuus? Siitä sitten muotoutuu kuva Jumalasta.
"Kokemus Jumalasta, Yin-Yang-filosofiasta sekä energian ja aineen suhteesta kietoutuu syvästi yhteen sekä mystiikassa, henkisyydessä että nykyfysiikassa. Kun näitä käsitteitä tarkastellaan yhdessä, Jumala ei näyttäydy niinkään erillisenä olentona, vaan kaiken kattavana tietoisuutena, virtana ja olemassaolona.Tässä on katsaus siihen, miten nämä elementit yhdistyvät yhdeksi kokemukseksi:
1. Yin ja Yang – Jumalallinen polariteetti itämaisessa filosofiassa (kuten taolaisuudessa) maailmankaikkeutta ohjaa Tao, jota voidaan pitää ilmentymättömänä Jumalana tai alkulähteenä. Kun Tao ilmentää itsensä, se jakautuu kahdeksi vastakkaiseksi, mutta toisiaan täydentäväksi voimaksi:
Yin (Passiivinen): Edustaa pimeyttä, vastaanottavaisuutta, naisellisuutta, tyhjyyttä ja lepoa. Jumalallisena kokemuksena se on mystistä hiljaisuutta, sisäänpäinkääntymistä ja olemisen tilaa.
Yang (Aktiivinen): Edustaa valoa, toimintaa, miehisyyttä, luomista ja liikettä. Jumalallisena kokemuksena se on luovaa voimaa, inspiraatiota ja elämän roihua.
Kokemuksena Jumala on näiden kahden täydellinen tasapaino. Se on oivallus siitä, ettei valoa ole ilman varjoa, ja että molemmat ovat peräisin samasta lähteestä.
2. Energia ja Aine – Jumalan kaksi ilmenemismuotoa
Moderni fysiikka (Einsteinin E=mc²) on osoittanut, että aine on vain tiivistynyttä energiaa, ja energia on vapaata ainetta. Henkisessä kokemuksessa tämä kääntyy muotoon, jossa Jumala on sekä näkyvä että näkymätön maailma:
Aine (Yin-painotteinen): Fyysinen maailma, kehosi, luonto ja tähdet. Aine on Jumalan muoto, kosketettava ja näkyvä temppeli.
Energia (Yang-painotteinen): Elämänvoima (Prana, Qi), ajatukset, tunteet ja tietoisuus. Energia on näkymätön henki, joka liikuttaa ainetta.
Kun koet Jumalan energiana ja aineena, ymmärrät, että jokainen atomi on täynnä jumalallista tietoisuutta. Mikään ei ole erillistä; kiinteä pöytä tai oma kehosi on pohjimmiltaan värähtelevää energiaa, valon ja tyhjyyden tanssia.
3. Jumala kokemuksena: Kaikkeuden ykseys
Kun ihminen kokee Jumalan Yin-Yangin sekä energian ja aineen kautta, kokemus on usein kuvailematon ykseyden tila (mystinen unio mystica):
Rajojen katoaminen: Kokemus siitä, että raja "minun" (aineen) ja "muun maailman" (energian) välillä katoaa.Vastakohtien sulautuminen: Hyvä ja paha, ilo ja suru, syntymä ja kuolema nähdään saman jumalallisen näytelmän (Lila) osina – aivan kuten Yin ja Yang kietoutuvat toisiinsa.
Virtaavuus: Jumala ei ole staattinen, vaan jatkuva energian muuttuminen aineeksi ja aineen palaaminen energiaksi.
Tiivistettynä: Jumala kokemuksena on sen oivaltamista, että olet samanaikaisesti sekä aineellinen olento (pieni pisara valtameressä) että kosmisen energian virta (koko valtameri pisarassa). Se on elämän mysteerin hyväksymistä sellaisena kuin se virtaa – valona ja varjona, hengityksenä sisään ja ulos."
On tuossa jotain järkeä, mutta sekavaa on kristinuskoon verrattuna.
Usko on yhteisö.
Tiede on vapaus.
Tiedeyhteisö on nyt naturalistinen ja ateistinen.
Jos tiede käsitetään naturalistisesti, Jumalaa ei voi tutkia tieteellisesti. Teologiaa ei ole tieteenä.
Muttei ole mikään pakko olla naturalismin kannalla. Siitä saa irtaantua ja käsittää tieteen toisin.
Santtu.
Et kai suuttunut jostain, kommenttini oli filosofisesti asiallinen.
Ja sitä paitsi tiedeyhteisö on metodoloisesti naturalistinen ja
agnostinen oikeastaan aivan samalla tavoin kuin sinäkin elät.
Käytät koneita ja laitteita reaalisina ja psykologin roolissa olet
metodologinen naturalisti.
Ei sen kummempaa.
R.
Tiedeyhteisö on väärässä. Olen suuttunut sen asenteelle ja sinä taas puolustat niitä stagnatisoituneita professoreita.
Naturalismi on väärä tieteen filosofia mutta vallassa tiedeyhteisössä. Se on tilanne.
Tiedeyhteisön pitäisi olla moniarvoinen metafysiikkansa suhteen. Nyt on valittu yksi dogmaattisesti, ja sitä väitetään tieteelliseksi ja muut ovat muka epätieteellisiä.
Tämä asenne on syvästi lahkolainen ja väärä ja vain pukeutuu tieteen kaapuun.
Ainoaa oikeaa tiedettä ei ole, sellainen ainoa oikea tiede on jo muuttunut itse pseudotieteeksi.
Santtunen.
"Tiedeyhteisö on väärässä. Olen suuttunut sen asenteelle ja sinä taas
puolustat niitä stagnatisoituneita professoreita."
Minä en puolusta ketään professoria, minulla ei ole mitään etuja liittyen
heihin, edustan vain itseäni.
Mutta yritän kyllä vastata kysymykseesi, selventämällä ongelman
perustaa, mitä et näköjään mitenkään helpota.
Vetelet vain linjoja liian kovalla vauhdilla suoriksi, tieteessä on kyllä
tietty pieni määrä metafysiikkaa, insinöörien ja joidenkin fyysikoiden
harmiksi.
Yksi mieliteemoistasi näyttää olevan naturalismin kirous, menet näköjään
oikopolun kautta asiaan.
Erota nyt ihmeessä metafyysinen naturalismi ja metodologinen sellainen,
ne ovat sinun kysymyksesi kannalta aivan eriasioita. On olemassa
joitain naturalisti metafyysikkoja, minä en ole sellainen, siinä opissa
voi olla samanlainen vika kuin positivismissa, sillä on ansionsa mutta
se voi mennä liian pitkälle.
Metodologinen naturalismi on toinen asia, sitä voisi luonnehtia näin.
"Luontoa koskevat väitteet pitäisi kytkeä siihen, mitä luonnontieteet
voivat meille kertoa." Kuulostaa kohtuulliselta periaatteelta.
Ongelmia tulee jos siitä tehdään tälläinen:
"Todellisuudessa ei ole mitään muuta kuin se, minkä luonnontiede voi
periaatteessa kuvata."
Tämä on metafysiikkaa, luonnontiede ei itse osoita tätä väitettä, se on
oletus joka tulee tieteen ulkopuolelta.
Jos naturalisti sanoo: ""Fysiikka kertoo, mitä todellisuus pohjimmiltaan
on", hän on jo astunut fysiikasta metafysiikkaan.
Tässä on tärkeä ongelma: fysiikka ei anna meille valmista ontologiaa.
Vaikka eräät kosmologit väittävät näin.
Yhteenvetona voisi sanoa näin:
Metodologinen naturalismi: kyllä.
Metafyysinen naturalismi: varovaisuutta.
Dogmaattinen naturalismi: ei.
Nyt voi sanoa että tieteen perusteisiin kuuluu matematiikka ja logiikka,
ne ovat: matematiikka ja logiikka eivät ole metodologiaa, vaan
metodologian edellytyksiä. Eivätkä ne ole metafysiikkaa, siinä mielessä
kuin metafysiikka yleisesti tarkoittaa.
Matematiikassa ei ole Jumalapostulaattia, eikä logiikassa on Jumala-
aksiomaa, vaikka keskiaikana kirkko esitti että pitää olla.
Mutta tässä Russell teki jotain mielenkiintoista:
Hän irrotti logiikan ja matematiikan Jumalasta, mutta ei korvannut
Jumalaa fysiikalla.
Tässä tuleekin ongelma, onko metafyysinen naturalismi vain tehnyt
Jumalan kanssa saman tempun päinvastaiseen suuntaan — sijoittanut
logiikan ja matematiikan "luontoon" ja kutsunut ongelmaa ratkaistuksi?
Toivottavasti tämä selventää perustaa kysymykseesi, ei tämä ole vielä
vastaus, mutta perusteita on jo näkyvillä, metafyysinen naturalismi on
se peikko mitä varoa, ei metodologinen naturalismi/fysiikka/kosmologia.
R.
Ja ehkä juuri tässä on yksi aikamatkustuksen filosofisesti kiinnostavimmista kohdista: jos "ajan virtaaminen" on ainakin osittain tietoisuuden ominaisuus, niin aikamatkustajan ei välttämättä tarvitsisi "kääntää ajan virtaa taaksepäin". Hänen pitäisi jotenkin päästä käsiksi toiseen tapahtumien kohtaan.
Se on paljon oudompi ajatus kuin tavallinen aikakone.
Anon.
"Ja ehkä juuri tässä on yksi aikamatkustuksen filosofisesti .."
Ei tietoisuuden ominaisuus, se veisi meidät idealismiin, tietoisuus vain
rekisteröi muutoksen, se näkisi ehkä sen missä aika on piilossa.
En sanoisi "ajan virtaaminen", se ei tunnu osuvan aikaan, ehkä siinä on
jokianalogia liikaa mukana. Sanoisin mielummin että olemme vain
tapahtumien virrassa, ainakin olemme fotonien virrassa, ne näyttävät mitä on tapahtumassa, ei kuitenkaan níin että ne valaisisivat vain nyt-
hetken, vaan sen mitä on tapahtumassa. Ajan voisi löytää sieltä.
Ei tämäkään ole mikään hyvä uutinen aikamatkustuksen keksijälle.
R.
Syvemmälle mennään vain kun se on tarpeellista. Esim. tieteessä realismi riittää. Se voidaan olettaa tieteessä ihan rauhallisesti, vaikka filosofiassa mennään perustutkimuksessa pidemmälle, eikä voida kokonaan hylätä subjektiivista idealismia. Vaikka kyllä pitäisi sielläkin.
Eikä minun tarvitse sitoutua sinun käsitemäärittelyihisi. Naturalismi on naturalismia vaikka voissa paistaisi. Empirismiä ja sitä kautta subjektiivista idealismia. Realismi ei ole naivia realismia, se on kokonaan toinen asia.
Aikamatkustus on mahdotonta.
Aika ja paikka vaan ovat kokonaisesta maailmassa ja henki maailmassa erilaisia kuin aineellisesta maailmassa. Aikamatkustamista ei ole.
"Et kai suuttunut jostain, kommenttini oli filosofisesti asiallinen."
Tietysti hän suuttuu jos hänelle yrittää selventää asioita. Sen takia hän saa noita banneja, koska haluaa vain saarnata ja jankata.
Santtunen-x
"Syvemmälle mennään vain kun se on tarpeellista."
Esitit hyvän filosofisen kysymyksen, mutta teet sen tutkimisesta aika
hankalaa. Kun katsoo sivuillasi olevaa esitystä aiheesta, se ei kovasti
selvennä.
Alkuhersyttelyssä teet jo alussa ilkeän käsitejaon, toisaalta et tiedä onko
Jumala vai ei, sitten katsot että Jumala on ja tekee kaikenmaailman
asioita. Ollako vai eikö olla, sinun mukaan sekä että.
Sitten et siedä minun käsitetäsmennyksiä, niitähän tehdään sen takia
että ymmärretään mitä toinen sanoo, ja kuitenkin annat wiki-linkin
jumalatodistus-sivulle, jossa oikeastaan täsmennetään käsitteitä.
"Kysymys on aina vain siitä, näyttääkö todellisuus paremmalta, tulee
paremmin selitetyksi filosofiassa ja tieteessä Jumalan kanssa vai ilman"
Kysymys ei taida olla näyttääkö todellisuus "paremmalta", mitä tuo
sitten merkitseekään. Tuskin sentään vain "näyttääkö", kyse taitaa
olla vähän syvemmästä asiasta, mikä olisi Jumalan asema maailmassa
ja siten tieteessä, vai onko Jumalakäsitteellä mitään selitysvoimaa,
joka toisi todellista tiedollista arvonnousua. Uskovaiset ovat luopuneet
selitysvoimasta, he katsovat ettei Jumalan toimista tiedetä mitään,
Jumala on salattu, joten vain uskotaan sokeasti. Sinä kuitenkin
teistifilosofina katsot että enemmän voi tietää. Mutta miten??
Meidän olisi katsottava Jumalakäsitteen logiikkaa tarkemmin, ettemme
toimisi tyhjällä käsitteellä. Siitä onko Jumala oliona olemassa vai ei,
olemme samaa mieltä, on tai ei, mutta ei niin, että sekä että.
ps.
Voissa paistaminen ei ole hyvä argumentti filosofiassa, sen käyttöalue
on aivan muualla. Sinä puhut vanhasta empirismista, 1700-luvun
versiosta. Ja vain metafyysisestä naturalismista, voissa paistelu ei muuta metodologista naturalismia metafyysiseksi, reseptit on menneet hiukan sekaisin.
R.
Toivottavasti en loukkaa ketään, tämä kuuluisi uskontopalstalle.
Kristityt kyllä sanovat että Jumala on salattu.
Mutta yllättävän paljon hänestä kumminkin sanotaan:
Aineeton, henki, ikuinen, Luoja, ääretön, kaikkivaltias, persoona, jonka kanssa voi kommunikoida, pyhä, vaikuttaa universumin tapahtumiin mutta on sen ulkopuolella.
Jumala on rakkaus, mutta rakkaus ei ole Jumala.
..
En tiedä, eikä kiinnosta mormonien opetukset .
Kuka uskovainen haluaa puhua Jumalakäsitteestä??
Ei tämä kuulu uskontopalstalle.
Tässä on tavoitteena kokeilla ja tutkia Jumalakäsitettä,
joka kuuluu filosofian puolelle.
Jumalasta puhuminen on uskontopalstan asiaa.
Tosin tuntuu siltä ettei Santtunen2 tiedä mistä hän haluaa
keskustella, filosofiasta vai uskonnosta.
Filosofi vai uskovainen, siinä ongelma.
"Jos tiede käsitetään naturalistisesti, Jumalaa ei voi tutkia tieteellisesti. Teologiaa ei ole tieteenä. "
Väärä premissi -> väärä johtopäätös.
Ei teologia tutki Jumalaa. Teologia tutkii uskomuksia Jumalasta. Sitä voidaan tehdä tieteellisesti, olettamatta yliluonnollista entiteetiä todelliseksi.
Tuo on juuri se naturalistinen käsitys teologiasta ja tieteestä. Kehäpäättely on sillä puolella, eikä sitä enää edes huomata.
Tiede määritellään naturalistisesti, jolloin Jumala, luominen ja henkimaailma eivät kuulu tieteeseen.
Tosiasiassa ei tieteessä eikä filosofiassa tarvitse olla juuri naturalismin kannalla. Eli tuo silmänkääntötemppu kaatuu siihen.
Tätä ei millään myönnetä, eikä tarvitse myöntää, koska koko tiedeyhteisö ja vertaisarviointi on tällä naturalismin kannalla.
Poikkeuksena on vain tunnustuksellinen teologia kunkin uskonsuunnan piirissä. On sitäkin, heidän omasta mielestään tieteellistä kirjallisuutta, valtavasti. Pitääkö se tuomita epätieteelliseksi kättelyssä? Eipä niin vaan onnistu.
Filosofian pitää myös pyristäytyä vapaaksi tuosta naturalismin pakkopaidasta. Filosofia on myyty matematiikalle ja fysiikalle ja naturalismille, vaikka filosofian itsensä pitäisi olla se tieteiden kunkku, yhteenveto tieteistä ja maailmankatsomusten vertailua, eikä pelkkää tiedettä ja käsiteanalyysin ja logiikan teknologiaa.
Tottakai kysymys Jumalan olemassaolosta kuuluu filosofiaan. Tuossa puhut ristiriitaisesti ja itseäsi vastaan.
Ei pidä leimata ketään uskonsuunnan perusteella. Ellei uskonsuunta todella ole jotenkin väärä ja kamala. Se pitää silloin ensin todistaa, eikä pitää sitä annettuna.
Voidaan yhtä hyvin pitää katolisuutta vääränä ja kamalana, vaikka kuka kuuluisi siihen (Esim.Timo Soini). Tai antroposofiaa, Steinerin lahkoa, vaikka siihen kuuluu idoleja (Esim. laulaja Jukka Kuoppamäki, ja monet fiksut tiedemiehet Kriittisessä Korkeakoulussa ym.)
Yrität pakottaa sinun käsitekontekstiisi tekemällä asiasta turhan monimutkaisen.
Minä en suostu siihen. Ei tiedetä, onko Jumala todellisuudessa vai ei. Voidaan vaan tehdä teorioita kummallakin oletuksella. Todellisuus ja Jumala ovat riittävän määriteltyjä.
Näytin, miltä tieteet näyttäisivät Jumala olettaen. Ihan hyvä väläys. Älä yritä latistaa hyvää keksintoä.
Tietysti silloin on kysymys filosofiasta ja teologiasta, eikä naturalistisesta tieteestä. Erilaisesta tieteen käsityksestä, jolloin yhteiskuntaa, politiikkaa, moraalia, maailmankatsomuksia, uskontoja, filosofiaa ja tiedettä ei pelkästään vain tarkastella erillisinä vaan myös yhtenä suurena kokonaisuutena.
Ja sitä kokonaisuutta on oikein sanoa juuri filosofiaksi. Sokrates oli filosofi, Buddha oli filosofi, Jeesus oli filosofi, naturalismi on filosofian suunta, muttei ainoa nykyajan suunta, vaan suunta joka luopuu filosofian kuninkuudesta tieteessä ja luovuttaa sen matematiikalle ja luonnontieteille.
Vastakkain tulevat: Alkupamaus ja evoluutioteoria ilman luomista, vs. Ikuinen universumi ja evoluutioteoria luomisen kanssa. Nykyinen polarisaatio tieteessä ja filosofiassa.
Tämä voidaan jo ottaa rauhallisesti ja karsia ääripäät pois. Valitettavasti toinen ääripää on tiedeyhteisön enemmistö.
Santtunen.
"Yrität pakottaa sinun käsitekontekstiisi tekemällä asiasta turhan
monimutkaisen.
Minä en suostu siihen. Ei tiedetä, onko Jumala todellisuudessa vai ei.
Voidaan vaan tehdä teorioita kummallakin oletuksella. Todellisuus ja
Jumala ovat riittävän määriteltyjä."
En yritä pakottaa mitään, näytän vain että kehitystä on tapahtunut
paljon, erityisesti logiikassa, sinulla on hyvin vanha versio siitä, logiikan
kehitys on tuonut tietokoneet ja eletroniikan ja tietenkin uutta filosofiaan.
Jos katsot ketkä ovat ahkeria filosofian puolella niin loogikkoja löytyy,
tämä siksi että heistä filosofiassa on mielenkiintoisia ongelmia, joiden
juuret ovat logiikassa.
"Tietysti silloin on kysymys filosofiasta ja teologiasta, eikä naturalistisesta tieteestä. Erilaisesta tieteen käsityksestä,"
Tuossä luetteloit tieteitä ja erilaisia ajattelijoita/filosofeja, heillä kaikilla on
yhteinen piirre, tieteiden perustana on logiikka ja eri filosofit käsittelevät
tuota logiikkaa eri tavoin, hyvin tai huonosti.
Teen tässä tiiviin yhteenvedon mitä logiikan kehitys on vaikuttanut
siihen mitä kysyit Jumalan ja tieteiden välillä viimeisen 150 vuoden
aikana.
Käsitellään vain kahta loogikkoa B.Russell'ia ja W.V.O Quine'a.
Russell teki mielenkiintoisen liikkeen 1900-luvun alussa, pudotti Jumalan
pois tiedon perustatuolilta, keskiaikaisessa ajattelussa Jumala oli juuri
se, jonka varaan logiikan ja matematiikan välttämättömyys voitiin
ankkuroida. Russell irrotti logiikan tästä ankkurista.
Russelll poisti Jumalan tieteen perustuksesta, ei välttämättä
todellisuudesta. Tiede voidaan rakentaa ilman Jumalaa.
Tämä liike ei tullut mistään ateismin innostuksesta, vaan logiikan
tutkimisesta ja tietenkin Jumalakäsitteen logiikan tutkimisesta.
Tiedon perustantuoli oli tyhjänä, Russell ei laittanut fysiikkaa tilalle,
vaan jätti sen tyhjäksi. Logiikka seisoi vain omilla jaloillaan.
Sitten tuli 1950-luvulla Quine joka oli ammattiloogikko, jos Russell'in
liike oli radikaali niin Quine teki kovemman liikkeen, hän teki loogisen
tempun itse logiikkaan, hän muutti osan siitä tavalla jota Russell ei olisi
hyväksynyt, nimittäin, Quine poisti aidan tieteen ja filosofian väliltä.
Russell poisti Jumalan perustantuolilta.
Quine kysyi, miksi meillä pitäisi olla perustantuoli lainkaan.
Quine tekee seuraavan askeleen: hän irrottaa koko tiedollisen
rakennelman tarpeesta saada ulkopuolinen metafyysinen ankkuri. Ei
Jumalaa perustaksi, ei platonista valtakuntaa perustaksi, ei ensimmäistä
filosofiaa perustaksi. On vain teoria, kokemus ja niiden muodostama
verkosto.
Oli siis kehitys:
Positivismi valmisteli maaperän → Quine poisti aidan tieteen ja filosofian
väliltä → myöhempi naturalismi saattoi sitten upottaa lähes kaiken
tieteen sisään.
Quine rakensi metafyysisen naturalismin rakenteen.
Naturalisti voi yrittää tehdä seuraavan ketjun:
Logiikka ja matematiikka toimivat luonnontieteessä → ne kuvaavat
luonnon rakennetta → siis niiden perusta on luonnossa.
Mutta tuo päätelmä ei toimi, logiikka ei sittenkään ole kiinni juuriltaan
todellisuudessa eikä matematiikka. Tämä on yritys hyväksyä Quine'n
looginen temppu.
Jumala pois tieteen perustatuolilta ja koko tuoli puretaan myöhemmin,
missä on Jumala. Russell ei kumonnut Jumalan olemassaoloa, eikä
Quine'kaan, hänelle Jumala on hypoteettisten olioiden joukossa,
jos teoria myöhemmin vaatisi Jumalaa selittäjäksi niin sitten katsotaan
onko hänelle töitä.
Toivottavasti tämä on selvempi esitys. Kun keskiaikainen käsitys vaati
Jumalan perustaksi, tuo käsitys mureni myöhemmin logiikan paineesta.
Ei mistään ateismin toiveesta, Russell oli agnostikko, tosin hän ei
pitänyt kristinuskosta, kirjoitti jopa kirjan "Miksi en ole kristitty".
R.
Tuon jälkeen myös naturalismin pohja on horjunut. Todellisuus on tieteen ja filosofian ankkuri, ja teorioiden tasolla siitä on vain erilaisia metafyysikoita ja ontologioita, yhtä ei voi valita.
Naturalismin metafysiikka ei ole ainoa oikea eikä tieteellinen, vaan metafysiikkaa sekin.
Paradigma on vaihtumassa jälleen kerran, ja valtavirta vastustaa sitä, kuten aina. Se on tieteen ja filosofian yksi ominaisuus eikä vain ikuinen edistyminen.
Santtunen.
Esitit hyvän ja tärkeän kysymyksen filosofiasta, mutta et kuitenkaan
perustele ajatuksiasi, se kuuluisi filosofiaan, argumentaatio on tärkeä
osa sitä. Se on tietenkin osa logiikkaa millä ajattelet.
B'n tuulen viemä ajatuksenvirta joudutaan hylkäämään.
Mitä saimme aikaan tähän mennessä, objektiivisesti katsoen.
Quine käyttää logiikkaa ontologian sisällä.
Teismi käyttää logiikkaa ontologian sisällä. Vain eri suuntaan.
Russell käyttää logiikkaa rajoittamaan ontologiaa.
Quine naturalisoi Jumalan.
Teismi "Jumalisoi" tieteen.
Russell erottaa ne toisistaan.
Tieteestä Jumala voidaan metodologisesti poistaa.
Ontologiasta häntä ei sillä tempulla poisteta.
Quine riisui Jumalalta erityisaseman ontologiassa.
Teismi liittää logiikan Jumalaan.
Russell irroitti logiikan Jumalasta.
Mikä on paras vaihtoehto aluksi.
Quine tekee ison liikkeen tieteen suuntaan, ehkäpä liian ison.
Teistit tekevät ison liikkeen päinvastoin, ehkäpä liian ison.
Russell jätti logiikan omille jaloilleen, sitä ei pysty perustelemaan.
Ehkä Russell'in linja paras, kunnes toisin havaitaan.
Santtunen, perusteluja kiitos.
-----------------
Miksi logiikka on niin tärkeä. Se on meidän ajattelun perustana,
tajunnanvirrassa ei erityisemmin ole logiikka.
Logiikka on osana tiedonsiirtoa, emme ymmärrä toisiamme jos
logiikka ei toimi, päättelyn oikeellisuus on logiikan vaatimus.
Ihmiset ovat keränneet vuosisatoja erilaisia päättelyvirheitä,
jotta pystyisimme välttämään niitä.
Tässä suomenkielinen wikin luettelo ja englanninkielinen.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Argumentointivirhe
https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_fallacies
R.
"Paradigma on vaihtumassa jälleen kerran, ja valtavirta vastustaa sitä, kuten aina. Se on tieteen ja filosofian yksi ominaisuus eikä vain ikuinen edistyminen."
Paradigma ei ole vaihtumassa mihinkään, eivätkä jumalat ja henkiolennot ryömimässä takaisin tieteeseen. En tajua, mistä noita väitteitäsi vetelet. Mikään ei viittaa siihen suuntaan, että tieteen perusteet olisivat muuttumassa.
Paradigman vaihtuminen on juuri tieteen tekemisen tavan ja tulosten yhteenvedon, maailmankuvan vaihtuminen.
Nyt vallitseva paradigma on alkupamaus ja evoluutioteoria ilman luomista.
Uusi paradigma on ikuinen universumi, paikalliset alkupamaukset, evoluutioteoria luomisen kanssa, elämän ja kulttuurien myöntäminen muualla, ja korkeakulttuurien myöntäminen maapallolla myös n. 30.000 - 12.000 sitten, eikä vain n. 4000 eKr lähtien.
Tieteen valtavirta panee vastaan, sitähän paradigman vaihtuminen aina on, kestää kauan ennen kuin uusi ja oikeampi tiede voittaa vanhan ja huonomman paradigman tiedeyhteisössä. Parhaimmat filosofit ja tiedemiehet ovat tieteen kärki ja hyväksyvät uuden paradigman, eli nimenomaan luovat sen vastustuksesta välittämättä ja ovat aluksi marginaalissa ja sorretussa asemassa.
"Uusi paradigma on ikuinen universumi, paikalliset alkupamaukset, evoluutioteoria luomisen kanssa, elämän ja kulttuurien myöntäminen muualla, ja korkeakulttuurien myöntäminen maapallolla myös n. 30.000 - 12.000 sitten, eikä vain n. 4000 eKr lähtien."
Tuo ei ikinä tuleolemaan tieteen paradigma. Se on vain sinun päähänpinttymäsi, millä ei ole tieteen kanssa mitään tekemistä. Kylähullutkin ovat marginaalissa ja joskus jopa sorrettuja, mutta ei heistä nobelisteja silti tule.
Santtunen2.
Sinulla näyttää olevan aivan oma käsityksesi paradigmasta, jotain
tälläistä.
Käytät sanaa paradigma lähes näin:
nykyinen maailmankuva on väärä → minä esitän uuden maailmankuvan
→ valtavirta vastustaa → historia osoittaa uuden oikeaksi.
Tämä erilaista kuin Kuhnin paradigma vaihdos. Sitten vielä lisäät,
"ikuinen universumi + paikalliset alkupamaukset + evoluutio luomisen
kanssa + elämä muualla + korkeakulttuurit 30 000–12 000 vuotta sitten."
Nämä eivät edes muodosta automaattisesti yhtä paradigmaa,
ne ovat joukko toisistaan riippuvia tai riippumattomia väitteitä, tässä
on mukana aivan eri tason kysymyksiä. Kuhn ei tarkoittanut mitään tälläistä paradigma-käsitteellään.
Mutta on ollut jättiläisluokan maailmankatsomuksen muutos, kun
metafyysinen teismi menetti asemansa tieteen selitysperiaatteena.
Koska ei oikeastaan ole metodologista teismiä, muutos jätti suuren aukon jonka sitten empiirinen tiede täytti.
Russell ei aloittanut tätä prosessia, vaan oli yksi sen myöhemmistä filosofisista toteuttajista. Russell teki asian jota et ole ymmärtänyt täysin,
hän irroitti Jumalan pois logiikan ja matematiikan perusteista, hän
oikeastaan teki Jumalan osin työttömäksi, nykyisin termein:
Jumala menetti virkansa maailmankaikkeuden pääjohtajana ja jäi
korkeintaan seurakunnan osa-aikaiseksi neuvonantajaksi.
Kun Jumala irrotetaan logiikan, matematiikan ja tieteen perustasta,
häneltä lähtee juuri se tehtävä, joka teki hänestä klassisessa
metafysiikassa välttämättömän. Jäljelle voi jäädä teistinen olio, mutta sen täytyy vielä perustella oma olemassaolonsa erikseen.
Russellin ja Quinen jäljiltä Jumala menetti erityisasemansa ja jäi yhdeksi
mahdolliseksi ontologiseksi ehdokkaaksi, joka on aivan kuin
työttömyystoimiston työnhakija, jos vielä avautuisi työpaikka tieteessä.
R.
Todellisuus on eri asia kuin muodollinen logiikka. Todellisuudessa voi olla Jumala. Logiikka on vain päättelysääntöjä. Dielektinen logiikka sitten taas yhdistää logiikan todellisuuteen. Hyvin tai huonosti tai siltä väliltä.
Kuvasin todellakin minun kantani siihen, millainen paradigman muutos on menossa. Tulevaisuutta on vaikea ennustaa.
Jatketaan Russellista ym. eteenpäin, ei jäädä siihen, eivät ole jumalia, Jumala on Jumala.
Santtunen2.
"Todellisuus on eri asia kuin muodollinen logiikka."
Totta, mutta tuo ei vastaa mitään Russellin ongelmaan, kyse on siitä,
mitä logiikasta seuraa väitteelle todellisuudesta.
""Todellisuudessa voi olla Jumala."
Niin voi, mutta tästä ei seuraa, että Jumala olisi olemassa.
Tässä käsite–olio-erottelu pysyy täysin voimassa.
"Dialektinen logiikka sitten taas yhdistää logiikan todellisuuteen."
Dialektiikka tarkoittaa alunperin väittelyn tai keskustelun menetelmää.
Hegel/Marx/Lenin/Mao venyttivät käsitteen todellisuuden logiikaksi ja
"unohtivat" alkuperän, siitä tuli heidän filosofiansa logiikka, joka tuki
sitten vallankumouksia yms.
"Jatketaan Russellista ym. eteenpäin, ei jäädä siihen, eivät ole jumalia,
Jumala on Jumala."
Ei Russell väittänyt ettei jumalaa ole, eikä tietenkään Russellkaan ole :)
"Jumala on Jumala" ei ratkaise tätä. Se on identiteettiväite, ei todistus
olemassaolosta.
"Kuvasi todellakin minun kantani siihen, millainen paradigman muutos
on menossa."
Tuo on Santun oma toivelista, ei paradigma sanan tavanomaisessa
tieteellisessä merkityksessä.
Jumalista vielä, Jumalia on helppo konstruoida, vaikeampi on osoittaa
niiden ammattitaito , Lähi-itä ja Etelä-Amerikka ovat täynnä unohtuneita
jumalia. Taitaa olla joukossa Hegelinkin Absoluutti.
Russell taitaa olla tässä epämiellyttävän oikeassa. Etkä oikeastaan saanut vastauksessasi esitettyä mitään perusteltua argumenttia, joka kumoaisi hänen lähtökohtansa.
R.
Kun olen selaillut Hare Krishna kirjoja niin on selvää että tieteen nykyinen Paradigma on Intiasta kotoisin. Ei kuitenkaan Intialaista metafysiikkaa huolineet edes nuo intialaiset, vaan ainoastaan kovan fysiikan.
Ensinnäkin 1200-1400 Madhava, joka on oppilas ketjun jäsen otti pois ja bannasi uskon keijuihin, maahisiin ja yliluonnollisiin voimiin. Sitten toinen Intian lahja vaikutti 1800 luvulla eli Lord Kapila. Hän nosti atomiopin, kovan fysiikan ja uuden ajan filosofian takaisin valtaan kaiken uskonnollisen metafysiikan jälkeen.
Mutta onko tulossa jälleen uusi paradigman muutos Intian toimesta. 2100 jKr pitäisi alkaa suuri veedojen ja mantrojen kokoaminen. Se on tavallaan jo käynnissä ATK, internet ja www teknillisten uudistusten myötä. Mutta mikä merkitys ja suunnan muutos tällä on tieteelle. Sitä en tarkkaan ottaen tiedä.
Sen tiedän että tekoäly, robotit, lentävät autot, konejumalat ja kybernetiikka sekä aikamatkailu pitää tuleman 2700-3000 jKr tapetille. Mutta tapahtuuko se jo paljon aiemmin? Onko ajoitus epävarma. Odotan 2500 jKr tapahtuvan monoteistisen syvän taantuman. Ja yrityksen saattaa jälleen voimaan laki, temppeli ja Paratiisimaa.
Evoluutio, luominen, 30000 eKr ja 70000 eKr Denisova yms ovat jo nyt tällä hetkellä vähän vanhentuneita käsityksiä. Jotain paljon rajumpaa odotan tieteen paradigman muutoksesta. Tiede muuttuu nopeammin ja suuremmalla volyymilla 2100 jKr alkaen kuin vain pienin askelin.
Intian filosofia tulee vaikuttamaan. Ymmärretään viisauden, tiedon ja totuuden kokonaisuus, samalla kun on länsimaiset erityistieteet.
"1800 luvulla eli Lord Kapila"
On kaksi Kapilaa. Oikea Kapila eli miljoonia vuosia sitten aivan eri aikakaudella!
"2100 jKr pitäisi alkaa suuri veedojen ja mantrojen kokoaminen."
En ole kuullut mitään sellaista!
Moderni tiede on saavuttanut valtavan kyvyn kuvata prakritin mekanismeja. Seuraava suuri paradigmakysymys ei välttämättä koske enää pelkästään sitä, kuinka aine toimii, vaan sitä, mitä tietoisuus on, mikä on jivan asema, onko todellisuus pelkästään materiaalinen ja voidaanko Bhagavanin olemassaolosta puhua rationaalisesti. Teknologinen singulariteetti ei tällöin olisi hengellinen vallankumous itsessään, vaan se voisi pakottaa ihmiskunnan uudelleen kysymään, mitä "äly", "tietoisuus", "elämä" ja "persoona" oikeastaan tarkoittavat.
Hindut olkaa omalla palstallanne, häiritsette muiden keskustelua.
Jumala on vain ihmisten keksimä nimi mentaali tason voimalle. Ihmisaivot ei ikinä kykene ymmärtämään sitä. Se voi olla voima joka kattaa koko meidän tuntemamme universumin. Kirkko päätti fiksuna alkaa hallitsemaan ihmisiä Jumalan pelolla ja sittemmin rahastamaan tyhmiä uskiksia. Onneksi nykyisin ihmiset on viisastuneet ja lopettanut rahojensa jaon kirkolleen. Uskoa voi suurempaan voimaan joka on mahdollistanut tämän ihmeellisen planeetan kokonaisuudessaan.
Nykyään tiedetään teologiasta aika paljon, ja tieteessä muutenkin. Turha se sivuuttaa. Myös Kreikan filosofian vaikutus oli kaksitahoinen. Se sekä selvensi että hämärsi Jumala-käsitystämme.
Mutta eikö tieteen tekeminen mene aika sekavaksi kun siellä pitäisi ottaa huomioon kaikki ne sadat tai jopa tuhannet jumalat?
Kristinuskovaiset ovat tappaneet kaikista eniten ihmisiä uskonnon nimeen vaikka siitä ei koskaan puhuta kenellekään varsinkaan kirkossa.
Mooseksen laki ja Kristuksen evankeliumi ovat estäneet ainakin 5 mrd murhaa, 6 mrd haureuden tekoa ja 7 mrd varkautta ja nämä esittämäni numerot ovat pahasti alakanttiin. Lisäksi Kristus on parantanut 11 mrd vakavaa sairautta.
Ja mitä tulee sotiin niin aivan hyvin tiedät ja olet kuullut uskonnon vastaisten persoonien olevan ykkösiä kuolonuhrien määrässä. Uskontojen nimissä on kyllä myös väkivalta vääriä Valtiaita vastaan.
Uskontoko sinusta teki tuollaisen valehtelijan?
Kirkko rappeutui heti parissa sadassa vuodessa, eikä ole sen jälkeen ollut mikään Jumalan edustaja maan päällä, ja on jakaantunut tuhansiin kirkkoihin ja lahkoihin, jotka ovat vaan enemmän tai vähemmän oikeita.
Nyt on taas olemassa ihan oikea Kristuksen Kirkko. Kristikunta ja maailma ovat tietysti vaan hylänneet sen, mutta rehelliset totuuden etsijät löytävät sen helposti.
Niin on, miksi tästä ei puhuta avoimesti!
>>Kristinuskovaiset ovat tappaneet kaikista eniten ihmisiä uskonnon nimeen>>
Aivan, taitaa olla enemmän kuin Allahin nimessa tehtyjä rikoksia!
>>Mooseksen laki ja Kristuksen evankeliumi ovat estäneet ainakin 5 mrd murhaa,>>
Et tiedä historiaa! Noloa!
>>Lisäksi Kristus on parantanut 11 mrd vakavaa sairautta.>>
Onko todisteitä?
Käsitys kirkon rappiosta on yhteen kirjaan pohjautuva väite tarpeeton eikä oma havaintosi. Oli Apostoliset isät , paavit ja ennen kaikkea KIRKKOISÄT jotka loisteliaasti Pyhässä Hengessä selittivät Raamatun ja jopa filosofian niin että heidän teoksistaan voi ammentaa vielä 1000 vuottakin tulevaisuuteen loistavia aarteita.
Kirkolla on tunnustettuja porttouden hetkiä kuten muistaakseni 800 luvulla, mutta myös vastapainona luostarit ja kieltäymykset. Toki on selvää että lyhyen elämänsä maan päällä aikana Joseph Smith teki Kristuksen avulla valtavan työn ja palautti seurakunnat 4-9 takaisin eloon.
Mutta 1-3 ovat vankkoja suuria peruskiviä jotka ovat aina olleet olemassa. Niiden työn arvo mitataan tuhansissa vuosissa. Siihen ei Mormonit vielä yllä.
*Kristinuskovaiset ovat tappaneet kaikista eniten ihmisiä uskonnon nimeen vaikka siitä ei koskaan puhuta kenellekään varsinkaan kirkossa.*
Koska se on pelkkä rakkautta!
Oletko koskaan miettinyt sitä vaihtoehtoa että pyllistät väärälle jumalalle? Kai nyt "suurena" filosofina olet tämmöisiä asioita miettinyt.
Kirkot eivät myönnä virheitään, eikä sitä, että valtuus on poissa. Vain kutsumuksen kautta monet ovat oikeita pappeja.
Eikä oikeaa kirkkoa tunnusteta sellaiseksi, koska ei rukoilla ja kysytä Jumalalta rehellisesti, kuten pitäisi, vaan uskotaan mieluummin omien kirkkojen vääriin traditioihin ja väärään Raamatun tulkintaan.
Se on ihmisten syy, ei Jeesukseen uskomisen syy.
1. Kirkkoisät olivat jo vääräoppisia, apostolien kirkko oli jo tapettu henkihieveriin ja paennut erämaahan. Kuten ilmestyskirjassa ennustetaan. 2. Tieto katosi, rakkaus jäi.
3. Kun Pietari oli nuori, hän kulki minne halusi, mutta myöhemmin hänet sitoi toinen, joka vei hänet minne ei halunnut.
Rooman kirkon piispat altistuivat Rooman imperiumille, apostolit katosivat kirkkoineen erämaahan. Sitä historiaa ei vielä tunneta. Nyt se alkaa vähitellen paljastua muinaisista kirjoituksista Silkkitien varrella ja muualla.
Jeesus Kristus on se oikea Jumala, Jumalan Poika. Se on tutkimukseni tulos. En sitä enää epäile.
Kaikki uskonnot ovat aluksi olleet oikeita, sitten vääristyneet. Niiden alku ei ole tiedossa autenttisesti, vaan legendaa.
Kristittyjenkin tieto rajoittuu Uuteen Testamenttiin, mutta kirkko jatkoi maan alla, sitä ei tunneta, Uusi Testamentti loppuu Apostolien Tekojen kirjaan. Sen jälkeen tapahtui jotain, josta ei ole säilynyt kannoista tekstiä. Kaikki on pimitetty.
Väkisin teet filosofian palstasta uskonnon palstan!
Uskonto eli teologia on neljästä tiedekunnasta se joka vähiten omaa tietoa ja totuutta todellisuutta ja yhteiskuntaa koskevaa. Lakitiede, Lääketiede ja Filosofia ovat edellä rutkasti.
Teologista kiinnostunut haparoi totuutta kohden pääsemättä mukaan joukkoon joka hallitsee yhteiskuntaa koskevan tiedon. Sen käyttämät metodit kuten Jeesuksen nimen julistus ovat joistakin iljettäviä ja tehottomia. Teologia pyrkii totuuteen mutta saa lopulta lohdutuspalkinnon eli autuuden.
Aika ei riitä lakitieteeseen, kyvyt lääketieteeseen, mutta filosofiaa voi aina tavoitella. Jo vanhastaan se on kulkenut käsi kädessä teologian kanssa.
> julistus ovat joistakin iljettäviä>
Tämä lisää vain äänenvoimakkuutta, ei uskottavuutta!
Kovempi retoriikka ei itsessään tee väitteestä vakuuttavampaa.
Jyrkkä oppi julistaa vain yhden uskon tien totuuteen ja pitää kaikki muut uskonnot tai kristinuskon suuntaukset kadotukseen johtavina, sitä voi kuvata esimerkiksi dogmatismiksi tai, jos mukana on ehdoton muiden uskomusten torjuminen ja voimakas vastakkainasettelu, fundamentalismiksi.
Kyllä tässä on kyse dogmatismista, jos oma uskonto julistetaan ainoaksi oikeaksi totuudeksi ja muut uskonnot yksinkertaisesti vääriksi – pahimmillaan vielä ”Saatanan uskonnoiksi”. Eikä sillä tietenkään ole väliä, ettei Saatanan olemassaolosta ole mitään objektiivista näyttöä. Silloin ei enää puhuta vain henkilökohtaisesta vakaumuksesta, vaan asetelmasta, jossa oma oppi määritellään ehdottomaksi totuudeksi ja kaikki siitä poikkeava lähtökohtaisesti harhaksi tai pahaksi.
Siinä kohtaa usko ei enää ainoastaan kuvaa sitä, mihin itse uskoo, vaan alkaa määritellä myös sen, mihin muiden pitää uskoa – ja vieläpä leimata eriävät näkemykset paholaisesta lähtöisin oleviksi.
Filosofiafoorumi ei ole oikea paikka oman mormoniuskonnollisen opin julistamiseen. Jos tarkoitus on julistaa omaa uskontoa ainoana oikeana totuutena ja tuomita muut uskonnot vääriksi tai jopa ”Saatanan uskonnoiksi”, siihen on olemassa mormoninuskontofoorumeita.
Filosofisella foorumilla pitäisi sen sijaan tarkastella väitteitä kriittisesti: mihin ne perustuvat, ovatko perustelut loogisia ja mitä oletuksia niiden taustalla on. ”Jeesus sanoo näin, vain Jeesus on oikeaa Jumala, kaikki muut väärät jumalat” ei ole filosofinen argumentti – vaikka sen sanoisi kuinka suurella varmuudella.
Onhan se toki kätevää: oma tulkinta muuttuu totuudeksi, muiden tulkinnat virheiksi. Siinäpä vasta tehokas tapa päättää keskustelu ennen kuin se ehtii alkaa.
Uskonto ei itsessään ole paha asia. Jos tietty uskonnollinen maailmankuva auttaa ihmistä ymmärtämään elämää ja todellisuutta siinä vaiheessa, jossa hän on, sillä voi olla oma paikkansa.
Ongelma alkaa siinä, kun yksi tällainen polku julistetaan ainoaksi mahdolliseksi totuudeksi ja kaikki muut leimataan vääriksi tai pahoiksi. Ihmisen ymmärrys voi kuitenkin kehittyä. Kun näkökulma laajenee, hän voi alkaa nähdä eri uskontojen ja katsomusten takana yhteisiä, universaaleja piirteitä sen sijaan, että takertuisi siihen, että juuri oman ryhmän tulkinta olisi ainoa oikea.
Jos uskonto on alkeellinen, se ei ole paha asia, jos ihminen itse on vielä alkeellisella tasolla. Alkeellinen uskonto on juuri sitä, että ajatellaan: ”Me kerromme totuuden – tämä on ainoa oikea tie.” Ihminen voi kuitenkin kehittyä ja alkaa ymmärtää todellisuutta laajemmin. Ongelma syntyy silloin, jos hän jää dogmaattiseksi.
>>Jeesus Kristus on se oikea Jumala, Jumalan Poika.>>
Ja millainen on väärä jumala?
Eikä tarvitse kuin ottaa Raamarusta Galatalaiskirjeestä jae 3:13, missä lukee, että Kristus on kiroukseksi kirottu, ja vain 2 Paavalin kirje, "antakaa Kointähden loistaa sydäminne" ja katsoa Kointähti, se on Lucifer.
Mutta vaatii melkoisen määrän tietoa ja kytkentöjä Raamatusta, että ymmärtää, että mistä siinä tarinassa on ylipäätään kyse.
Olen ylen väsynyt selittämään tuota uskomatonta ja yliälykästä tarinaa, että mistä Raamattu kertoo, kun se maailman ainoa ihminen on kuollut, joka tietäisi mistä puhun. Hänen nimensä oli Albert Einstein.
On kohteliasta vastata kysymyksiin. Uskonnot kuuluvat filosofiaan, kaikki kuuluu filosofiaan. Keskustellaan mistä vaan, aina lopuksi mennään filosofiaan. Myös uskonnosta keskusteltaessa.
Youtubessa on tiedemiesten tietoiskuvideo nimeltä 'Tutkimusmatka tietoisuuden luonteeseen', jossa todetaan, että jos ihminen ei nyt herää, niin se Suuri Tuntematon toteaa, että mielenkiintoinen kokeilu, mutta se oli tässä, ei onnistunut.
Ei voi mitään, kun ihmisten äly ei vain riitä, ja vähintäinkin sen älyn pitäisi kyetä edes tulemaan siihen johtopäätöksen, ettei se riitä, mutta kun ei - sen tilalle tyhmät sorvaavat sitten mitä utopistisinta potaskaa tyylin, 'mut kun mun mielestä'. Ei jaksa.
Mutta luulisi sen edes riittävän kristinuskossa edes Roomalaiskirjeen 7. lukuun asti - kun Kristus on kirouksesi kirottu uhri, niin pelastuimmekin tekemään vaikka sitä pahaa mitä vihaamme! Kerrassaan loistava idea!
Ihmisen pitää herätä ja siihen Suureen Tuntemattomaan saa vapaasti tukeutua. Niin kauan kuin uskonbapaus on, ja sen jälkeenkin.
no niin käytännön ja arvailun eli teorian ja väitteen ero... väitöskieja on aina oletus eli valhewkin..
Filosofia ei ole pelkästään tiedettä, vaan myös valistuneita arvauksia.
>>Uskonnot kuuluvat filosofiaan>>
Aivan, mutta dogmaattisuus ja fundamentalismi ei kuulu siihen!
Olisiko sen uskonnon tarkoituksena aina ollut vähentää maailman väestöä? Jos ihminen ei käänny "oikeaan" uskontoon, hänet voisi tappaa aivan vapaasti. Eli hoitaisiko uskonto näin liikaväestön ongelman?
Onpa siinä hieno järjestelmä: puhutaan rakkaudesta ja samalla määritellään, kuka on vääräuskoinen ja siten sopiva viholliseksi. Sitten vedotaan lähetyskäskyyn ja lähdetään levittämään sanomaa niin tehokkaasti, että pahimmillaan kansat ja uskonnot saadaan kääntymään toisiaan vastaan. Ja mikäpä sen kätevämpää – samalla kun vääräuskoisia tapetaan, voidaan ajatella autettavan jonkin suuren hengellisen suunnitelman toteutumista. Näin väestöongelmakin ratkeaisi melkein itsestään.
Järjestelmä on suorastaan nerokas: sama uskonnollinen ideologia voi puhua rakkaudesta, rauhasta ja lähimmäisenrakkaudesta, mutta samalla tuottaa symbolisen rajan niiden välille, jotka kuuluvat pelastettuihin ja niiden, jotka eivät kuulu.
Vielä kiinnostavammaksi asia muuttuu, jos tähän liitetään uskonnollinen väkivalta ja dehumanisaatio. Kun vastapuoli määritellään ensisijaisesti vääräuskoiseksi eikä yksilöksi, hänen ihmisyytensä voidaan symbolisesti alentaa uskonnollisen kategorian alle. Demonisaatio puolestaan tekee vastustajasta moraalisesti epäilyttävän: hän ei ole enää vain eri tavalla ajatteleva ihminen, vaan järjestyksen, totuuden tai jopa Jumalan vastustaja. Tällaisessa ajattelussa väkivallan oikeuttaminen voi alkaa näyttää sisäisesti johdonmukaiselta, vaikka ulkopuolelta katsottuna kyse olisi traagisesta moraalisesta ristiriidasta.
Ja tässä päästään ironian ytimeen. Jos joku todella haluaisi rakentaa järjestelmän, jossa maailman väestö vähenee, hänen ei tarvitsisi edes keksiä varsinaista väestönvähennysohjelmaa. Riittäisi, että ihmiset saadaan vakuuttuneiksi siitä, että juuri heidän uskonsa on ainoa oikea, että muut ovat väärässä ja että heidän tehtävänsä on levittää omaa totuuttaan. Sen jälkeen uskonto uskontoa vastaan, kansa kansaa vastaan ja ihminen ihmistä vastaan – ja väestöongelma alkaa hoitaa itse itseään. Melko tehokas ratkaisu, joskin varsin huono tapa toteuttaa rakkauden sanomaa.
Eikä siinä kaikki.
Santtunen kun kerran turhautui "vääräuskoisten" kommenttehin,
hän kirjoitti, "totuus voittaa ja vääräuskoiset on roviolla."
Mikä on totuus?
Outoa että jokainen kristinuskon lahko väittää että juuri sillä on totuus?
Ei kai hän sellaisia sanoja käyttänyt, tai käyttikö?
Ei kuulu. Ne ovat lahkolaista uskonnollisuutta.
Käytti sanaa "roviolla" kirjaimellisesti, eikä sillä tarkoittanut
makkaran paistoa.
Mutta mormonismi ei lahkolaisuus?
Ei ole, ihan järkevää, kuten muutkin asialliset kirkot.
Olen miettinyt, kun koko päivä taas mennyt vääntäessä uskovaisten kanssa aiheesta kristinusko, ettei 5000 vuotta vanhan uhrikulttijumala Baalin uskonnolla kiduttaa kuoliaaksi viaton ihminen - Jeesus tosi Jumalana - pelastu raamatunkaan mukaan (1.Kor.3:12), kun todellisuudessa tarina kertoo siitä, että miten Paholainen varastaakin ihmisen sielun, että jos kuitenkin puhaltaisin pölyt alukseni päältä ja palaisin kotiin, ja myöntäisinkin rehellisesti, että äänestin väärin kokouksessa, ei maapallon säästämisessä ole todella mitään järkeä.
Olisiko sen uskonnon tarkoituksena aina ollut vähentää maailman väestöä? Jos ihminen ei käänny "oikeaan" uskontoon, hänet voisi tappaa aivan vapaasti. Eli hoitaisiko uskonto näin liikaväestön ongelman?
Ei tarvitse muuta kuin lähetyskäskyyn vedoten yllyttää kansaa kansaa vastaan, uskontoa uskontoa vastaan, ja liikakansoittumisen ongelma hoituu itsestään.
Se on kaikista vaarallisin uskonto maailmassa. Se puhuu rakkaudesta, mutta samalla tappaa vääräuskoisia. "Toinen tuleminen" hoitaa loput, eli samalla kun tapetaan vääräuskoisia, helpotetaan toisen tulemisen työtä.
Onpa siinä hieno järjestelmä: puhutaan rakkaudesta ja samalla määritellään, kuka on vääräuskoinen ja siten sopiva viholliseksi. Sitten vedotaan lähetyskäskyyn ja lähdetään levittämään sanomaa niin tehokkaasti, että pahimmillaan kansat ja uskonnot saadaan kääntymään toisiaan vastaan. Ja mikäpä sen kätevämpää – samalla kun vääräuskoisia tapetaan, voidaan ajatella autettavan jonkin suuren hengellisen suunnitelman toteutumista. Näin väestöongelmakin ratkeaisi melkein itsestään.
Mielenkiintoinen uskonnollinen paradoksi syntyy, kun universaaliksi julistettu rakkauden sanoma yhdistyy uskonnolliseen eksklusiivisuuteen: pelastus määritellään yhden oikean uskon kautta ja tämän ulkopuolelle jäävä ihminen voidaan käsitteellisesti sijoittaa vääräuskoisen kategoriaan. Tästä alkaa varsin tehokas ideologinen mekanismi. Ensin rakennetaan jako oikeaoppisten ja vääräuskoisten välille, sitten vastakkainasettelua voidaan perustella proselitismin eli käännyttämisen velvollisuudella ja lopulta väkivalta voidaan äärimmäisessä tulkinnassa esittää osana jotakin korkeampaa tarkoitusta.
Järjestelmä on suorastaan nerokas: sama uskonnollinen ideologia voi puhua rakkaudesta, rauhasta ja lähimmäisenrakkaudesta, mutta samalla tuottaa symbolisen rajan niiden välille, jotka kuuluvat pelastettuihin ja niiden, jotka eivät kuulu. Kun tähän yhdistetään eskatologia eli oppi viimeisistä tapahtumista ja mahdollisesta tulevasta jumalallisesta väliintulosta, ihmisen väkivaltainen toiminta voidaan paradoksaalisesti nähdä jopa osana suurempaa kosmista tapahtumaketjua. Tällöin ihminen ei enää omassa tulkinnassaan vain taistele toista ihmistä vastaan, vaan kuvittelee osallistuvansa jumalallisen historian toteuttamiseen.
Vielä kiinnostavammaksi asia muuttuu, jos tähän liitetään uskonnollinen väkivalta ja dehumanisaatio. Kun vastapuoli määritellään ensisijaisesti vääräuskoiseksi eikä yksilöksi, hänen ihmisyytensä voidaan symbolisesti alentaa uskonnollisen kategorian alle. Demonisaatio puolestaan tekee vastustajasta moraalisesti epäilyttävän: hän ei ole enää vain eri tavalla ajatteleva ihminen, vaan järjestyksen, totuuden tai jopa Jumalan vastustaja. Tällaisessa ajattelussa väkivallan oikeuttaminen voi alkaa näyttää sisäisesti johdonmukaiselta, vaikka ulkopuolelta katsottuna kyse olisi traagisesta moraalisesta ristiriidasta.
Ja tässä päästään ironian ytimeen. Jos joku todella haluaisi rakentaa järjestelmän, jossa maailman väestö vähenee, hänen ei tarvitsisi edes keksiä varsinaista väestönvähennysohjelmaa. Riittäisi, että ihmiset saadaan vakuuttuneiksi siitä, että juuri heidän uskonsa on ainoa oikea, että muut ovat väärässä ja että heidän tehtävänsä on levittää omaa totuuttaan. Sen jälkeen uskonto uskontoa vastaan, kansa kansaa vastaan ja ihminen ihmistä vastaan – ja väestöongelma alkaa hoitaa itse itseään. Melko tehokas ratkaisu, joskin varsin huono tapa toteuttaa rakkauden sanomaa.
Hitto, että kadun sitä typerää hentomielistä naiiviuttani - nauroivat perään ja pilkkasivat, kun lähettivät tänne, huusivat ilakoiden, että muista - edellisen, joka yritti samaa, ne hakkasivat nauloilla ristiin ja kiduttivat kuoliaaksi Jumalana.
Mutta se on juuri niin, kuten eräs kirjailija pohti, että miksi aina ihmetellään, että onko avaruudessa elämää, mutta ei koskaan mietitä, että missä ihminen on, kun täällä ei ole muita. On tullut kyllä harvinaisen selväksi, että miksi ei ole.
Koita sanoa selkeästi ja pysyä aiheessa.
Yleistä asiaa, joka ei liity aiheeseen.
Luulet olevasi Jeesus.
Täällä on muita. Ja muille olemme vain simulaatiossa, tietävät sen.
Mormonismi ei liity aiheeseen!
Aijaa, pysytkö sinä aiheessä joskus?
Kerro miten yhdistät tuon aiheeseen.
Kyllä voi ei uskoo.
Epäselvää
Jos Jumala olisi uskon asia, ei se olisi luonut maailmaa ja universumia.
Jos ei usko Jumalaan ja luomiseen, silloin ajattelee, että Jumala ei ole luonut maailmaa eikä universumia.
Minä uskon, että Jumala on luonut meidät ja maailmamme, mutta itse universumi on ikuinen kuten Jumalakin ja muut ikuiset asiat.
Miksi puhut vain yhdestä jumalasta? Niitähän on tuhansia ja kaikki ne pitäisi ottaa sinun mukaan huomioon tiedettä tehdessä. Miksi olet noin rajoittunut ajattelultasi?
Minut bannataan väärillä perusteilla, ne ovat tekosyitä. Oikea syy on ilkeä sensuuri, sellaisia ajatuksia ei saisi olla, niitä ei haluta päästää julkisuuteen, jollaisia minulla on. Niitä vastaan taistellaan likaisin menetelmin, koska luullaan, että ollaan niin oikeassa ja niin tieteellisiä. Tarkoitus pyhittää keinot.
Tuollaiset moderaattorit ovat likaisia poliiseja, tykkäävät enemmän maksetuista puheenvuoroista ja sortavat tieteen kärkeä kiitosten toivossa idoleiltaan.
Tulevat häviämään historian roskatynnyriiin yhtä varmasti kuin maakeskeisen systeemin kannattajat siellä nyt ovat, ja täysin samoista syistäkin, epätieteellisyyden, stagnaation ja taitamattomuuden takia.
Voi kyynel. Voisitko nyt edes ottaa selvää mitä sana sensuuri tarkoittaa, niin et taas nolaa itseäsi enempää tuolla tietämättömyydelläsi. ;)
Ja se on yksityisen omistama foorumi ja heillä on täysi oikeus valita mitä siellä foorumilla on tai kenellä on oikeus sinne kirjoittaa. Tämä sanotaan myös käyttöehdoissa jotka ihan itse olet hyväksynyt.
Joten typerää itkemistä aikuiselta(?) ihmiseltä.
Se närästää ja se on tabu-asia siksi, että jumala ei kuulu tieteeseen. Jos jumalaa aletaan sotkemaan tieteeseen kuuluvaksi, niin silloin tullaan tunnustaneeksi, että tiede käsitteenä ei ole selvinnyt.
Kysymys on siitä, onko Jumala todellisuudessa. Kun sitä ei tiedetä, siitä seuraa, että tiedettä saa tehdä kummallakin oletuksella. Tulevaisuus sitten näyttää, kumpi on parempi oletus.
Nyt Jumalaa ei saa olettaa tieteessä, siksi kirjoitin artikkelin miltä tieteet näyttäisivät, jos Jumala oletetaan. Tämä näkökulma tuo uuden tavan keskusteluun ja tutkimukseen.
Fysiikka, biologia, psykologia, yhteiskuntatieteet, historia, filosofia ja teologia. Kaikki tieteet. Filosofiassa ja teologiassa tällaista tutkimusta on aina ollut ja edelleen on.
Tuo on naturalistinen tieteen käsitys. Ei ole mikään pakko olla sillä kannalla. Se on vain hallitseva hegemonia tällä hetkellä tiedemaailmassa. Asia saattaa muuttua. Jumalan olemassaoloa voi myös pitää yhtenä itsestäänselvistä asioista, mutta tieteen vapaus vaan sallii myös sen kieltämisen tietysti.
Tämä väite Jumala-oletuksen sallimisesta tieteessä tiedepalstalla aina sensuroidaan, eikä siitä voi keskustella, vaikka siellä on osiot, missä se aiheeseen kuuluisi. Vapaata keskustelua ei sallita. Pitää keskustella naturalismin sisällä, jolloin foorumi pilaa maineensa ja siitä tulee vain selkääntaputtelukerho ateisteille.
Tämä virhe on täällä onnistuttu välttämään ja keskustelu on vapaata.
Santtunen2.
"Tämä väite Jumala-oletuksen sallimisesta tieteessä tiedepalstalla aina
sensuroidaan, eikä siitä voi keskustella, vaikka siellä on osiot..."
No no Santtu, sinulla oli pitkä keskustelu R:n kanssa mitä siitä seuraa
jos Jumala hyväksytään tieteeseen ja aineistoa siitä onko se edes kovin
järkevää. Oli tieteellisiä syitä (yliluonnollisia olioita, tavallisessa
merkityksessä,ei oleta tieteessä koska niiden ontologinen asema on liian
epäselvä)
Filosofinen perustelu, jumalien luonne, onko niitä miljoonia, nehän
saisivat tieteen tukehtumaan jumalien valinnassa. Sitä yritettiin
keskiajalla, huonoin tuloksin.
Syvemmät loogiset perusteet. Tiedon loogiset perusteet eivät ole
Jumalasta, Jumala ei tee logiikkaa tai matematiikkaa varmaksi
perustaltaan. Eikä edes moraalia, onko jumala jo työtön noiden
tietojen perusteella?
Yleinen filosofia, et perustele väitteitäsi tai osoita kritiikin virheitä,
sinä vain yht'äkkiä alat puhumaan taas vanhoista aiheista niin kuin
niistä ei olisi aikaisemmin keskusteltu. Et siis keskustele filosofisesti
vaan toistelet itseäsi kuin saarnaaja. Muutat keskutelua uskomisen
suuntaan filosofisella palstalla, tämä on jo kategorinen ajatusvirhe.
Jos olet löytänyt virheitä keskustelusta niin osoita ne ja perustele ne
ja tuo julki filosofisella tavalla.
Kehitys terveisin.
R.
Jumala 😇🙏👼on aina ollut tieteessä. Ja on edelleen. Kysymys on siitä, että naturalismi ym. koulukunnat ja suunnat yrittäjävät väittää, että Jumalan, henkimaailman, luomisen ja "yliluonnollisen" olettavat koulukunnat ovat epätieteellisiä.
Tämä on valitettavasti nyt valtavirtaa tieteessä. Se vain on tosiasia, ei se, että Jumala olisi tieteestä hävinnyt.
Todistus siitä on yksinkertainen. Ei ❌ tiedetä, onko Jumala olemassa todellisuudessa. Agnostismi on ainoa mikä tieteellisesti todistuu. Ei ole sellaista todistusta, että Jumalaa ei ole. Väitetään vain niin. Joko avoimesti tai piiloargumenttina.
Tästä seuraa loogisesti, että Jumalan saa tietessä olettaa, jos haluaa, oli se kuinka vaikeata tahansa kenenkin mielestä. Jumalaa ei voi poistaa tieteellisesti, kuten väitetään, vaan tietyt koulukunnat tieteessä vain tekevät kuin, ja ne ovat vallassa, niillä on hegemonia.
Tilanne ei ole niin, että minä tungen Jumalaa tieteeseen, vaan että naturalismi yrittää poistaa Jumalan tieteestä, mutta se yritys epäonnistuu, vaikka on valtavirtaa ollut nyt tiedemaailmassa.
Tiedettä se Jumalan poistaminen ei ole, vaan vain ilmeisesti väärä ja ainakin diktatorisesti käyttäytyvä koulukunta tieteessä, eikä se ole ainoa oikea filosofian suunta.
"Jumala 😇🙏👼on aina ollut tieteessä."
Aivan sama asia kun väittäisi että yksisarviset ovat aina olleet tieteessä. Ei mitään eroa.
" Ei ole sellaista todistusta, että Jumalaa ei ole. "
Höperyys taitaa alkaa vaivata. Ei sellaistakaan tieteellistä todistusta ole, etteikö saunatonttuja ja menninkäisiä voisi olla olemassa.
Miten se menikään posittivisen väitteen ja todistustaakan suhde?
On lukemattomia asioita, joita tiede ei ole todistanut olemattomiksi. Se ei tee niistä kuitenkaan vähimmässäkään määrin tieteellisiä.
Santtu.
"Jumala on aina ollut tieteessä..."
Katsotaan, mitä tällä ajattelulla saadaan aikaiseksi.
Filosofian ontologisessa osassa näyttää siltä, että sinun ajattelussasi
looginen mahdollisuus antaa oikeuden lisätä olioita todellisuuteen.
Jumala ja henkimaailma tulevat mukaan tällä tavalla.
Tieteenfilosofinen ketjusi näyttäisi olevan:
Metafyysinen avoimuus → metodologinen pluralismi → naturalismin
kritiikki → oikeus tuoda metafyysinen oletus tieteeseen.
Tässä on kuitenkin kiinnostava ero Russellin ja Quinen välillä.
Russellin tapainen loogikko suhtautuisi ontologisiin lisäyksiin
rajoittavasti: jos todellisuuteen lisätään uusi olio, pitäisi kysyä, millä
perusteella se lisätään. Looginen mahdollisuus ei vielä tee oliosta
todellista.
Occamin partaveitsi toimii tässä eräänlaisena jarruna.
Quine puolestaan voisi sanoa: hyvä, tuo Jumala teoriaasi. Mutta sitten
tulee kysymys: mitä teoria selittää paremmin ja mitä uusia havaintoja se
saa meidät odottamaan?
Siinä metafysiikka joutuu ensimmäisen kerran maksamaan vuokraa
tieteessä.
Tätä on tietenkin historiassa yritetty pitkään, ja uskonnolliset selitykset
ovat joskus sekoittuneet tiedonhankintaan tavalla, joka ei ole tiedettä
edistänyt.
Mutta tässä on kiinnostava yllätys: Quine ei olekaan tässä mielessä
sinun "päävihollisesi". Hän ei kiellä metafysiikkaa, vaan vaatii
ontologialta yhteyden parhaaseen kokonaisteoriaamme.
Russellilainen kysymys olisi: millä perusteella lisäät olion todellisuuteen?
Quinelainen kysymys: mitä tämä olio tekee teoriassa?
Ja juuri näiden kahden kysymyksen väliin sinun Jumala-argumenttisi
tällä hetkellä jää.
R.
Lisäksi tieteissä on filosofia, teologia ja parapsykologia, ja niissä teistinen koulukunta, vaikkei muualla vielä olisikaan.
Teologiassa teistinen koulukunta on kunkin uskonnon tunnustuksellinen teologia. Naturalismi tietysti yrittää väittää, leimata, tällaisen tutkimuksen epätieteelliseksi, mutta kyllä yliopistot sen tieteelliseksi hyväksyvät, ja sitä on paljon.
"Missä yliopistoissa opetetaan tunnustuksellista uskontoa? Aika vähissä taitaa olla. Ja tuo parapsykologia muka tieteenä ei ole edes vitsi. Ei ole ollut vuosikymmeniin.
Asia on just niinkuin sanoin. Ei uskonnoista ja henkimaailmasta mitään järkeä saa aikaiseksi ilman oletusta Jumalasta. Naturalismi on täysin hakoteillä.
Joka yliopistossa. Eikä parapsykologia eikä UFO tutkimus 📚✏ mitään kuolleita ole, ja niissä tarvitaan myös teistinen koulukunta. Samoin filosofiassa!
Eli ihan aamen? Sinä sanoit niin, silloin se on totta?
https://www.youtube.com/watch?v=2v3j5fOTRLs
https://www.youtube.com/watch?v=2v3j5fOTRLs
Kun maailma jakautuu, te yhdistätte. Kun ihmiset rakentavat muureja, te rakennatte siltoja.
Kun viha erottaa, te löydätte toisistanne ihmisyyden. Kun pelko käskee kääntymään toisia vastaan, te ojennatte kätenne.
Te olette valon sotilaita – ihmiskunnan toivon kantajia.Te ette erottele ihmisiä uskonnon tai vakaumuksen perusteella. Te näette jokaisessa ihmisessä saman arvokkaan elämän, saman haavoittuvan sydämen ja saman kaipuun rauhaan.
Te ette erottele ihmisiä uskonnon tai vakaumuksen perusteella.
https://www.youtube.com/watch?v=2v3j5fOTRLs
Tässä on enemmän filosofiaa kuin monessa filosofisessa teoksessa yhteensä. Se on lopulta hyvin yksinkertainen ajatus: älä erottele ihmisiä. Älä katso uskontoa tai vakaumusta ensin, vaan ihmistä. Kaikilla on sama ihmisarvo, sama haavoittuvuus ja sama kaipuu rauhaan.
Juuri se on syvin filosofia.
Ei ole olemassa oikeaa tai väärää uskontoa, eikä meidän tarvitse ratkaista, kuka uskoo ”oikeaan” tai ”väärään” Jumalaan. Ihmiset etsivät samaa totuutta eri tavoin, eri perinteissä ja eri kielillä.
Ei ole olemassa oikeaa tai väärää uskontoa, eikä meidän tarvitse ratkaista, kuka uskoo ”oikeaan” tai ”väärään” Jumalaan. Ihmiset etsivät samaa totuutta eri tavoin, eri perinteissä ja eri kielillä.Ei ole olemassa sellaista yksiselitteistä perustaa, jonka nojalla yksi uskonto voitaisiin kiistatta julistaa ainoaksi oikeaksi ja kaikki muut vääriksi. Samoin ajatus yhdestä ainoasta oikeasta tavasta nimetä, kuvata tai ymmärtää jumalallinen todellisuus perustuu aina tiettyyn teologiseen ja kulttuuriseen lähtökohtaan.
Ihminen ei kohtaa absoluuttista todellisuutta tyhjiössä. Hän tulkitsee maailmaa oman historiansa, kielensä, kulttuurinsa, kasvatuksensa ja kokemustensa kautta. Se, minkä yksi ihminen nimeää Jumalaksi, toinen voi lähestyä toisella käsitteellä, symbolilla tai kokonaan toisenlaisella metafyysisellä kielellä. Tästä ei seuraa automaattisesti, että toinen olisi ymmärtänyt todellisuuden ja toinen olisi erehtynyt. Se osoittaa ennen kaikkea, kuinka rajallinen ja näkökulmasidonnainen ihmisen kyky käsitteellistää perimmäisiä kysymyksiä on.
Uskonnollinen vakaumus voi olla ihmiselle syvästi tosi ilman, että hänen tarvitsee tehdä toisen vakaumuksesta epätotta. Tässä kohtaa uskonnollinen nöyryys alkaa: ihminen voi pitää omaa vakaumustaan merkityksellisenä tunnustamatta omistavansa koko totuutta.
Todellinen pluralismi ei tarkoita sitä, että kaikki uskonnot olisivat sisällöllisesti samoja. Ne eivät ole. Pluralismi tarkoittaa pikemminkin kykyä hyväksyä se, että ihmiset voivat lähestyä perimmäisiä kysymyksiä toisistaan poikkeavista maailmankuvista käsin ja silti kohdata toisensa yhdenvertaisina ihmisinä.
Ei ole olemassa oikeaa tai väärää uskontoa.
Se on minun käsitys, ja perusteltu käsitys, saa olla vapaasti toistakin mieltä tietysti. Vapaa maa, vapaa usko, filosofia, tiede ja politiikka.
On olemassa oikea usko. Ja vääriä uskoja. Ja enemmän tai vähemmän oikeita.
Tietysti.
Variaatiot ovat meidän käsityksissämme, eikä ❌ itse totuudessa. Oli totuus sitten mikä oli, vaikka ateismi. Ongelma on se, ettemme aluksi tiedä mikä on totuus, mutta voimme saavuttaa sen uskonasioissa Jumalan avulla, rukoillen jne., hengellistä tietä, ei pelkällä filosofialla ja tieteellä, vaikka ne ovat erittäin hyödyllisiä ja tärkeitä. Anti-intellektiaalisuus ja fundamentaalisuus ovat hölmöjä tapoja suhtautua asioihin.
>>On olemassa oikea usko.>>
Mormonismi?
>>fundamentaalisuus>>
Ja sitä sinulla ei ole?
Minun mielestä Jeesukseen Kristukseen uskominen Raamatun ja Mormonin kirjan mukaisesti. Ja profeetta on sen kirkon pää.
Kyllä. Mutta jokaisen käsityksiä pitää kunnioittaa, uskon vapaus. Uskoi itse mitä tahansa, muita ei saa manipuloida eikä määrätä eikä pakottaa eikä aivopestä.
Eli fundamentalismi. Dogmatismi. Vain sinun kirkkosi on se oikea!
Jumala on olemassa, Jeesukseen pitää uskoa, kirkkoni on oikea, muttemme ole ainoita kunnon uskovaisia, eikä kaikki meidän muodolliset jäsenet ole sellaisia ainakaan joka hetki.
Uskonnossa saa ja pitää 😯💭 olla dogmaattinen oikealla tavalla. Tieteessä ei ❌ saa olla dogmaattinen kuin logiikassa ja matematiikassa ja joskus fysiikassa. Kaikessa muussa tieteessä ja filosofiassa on vain erilaisia koulukuntia ja suuntia, vaihtoehtoja, joista jotkut voitaneen arvioida järkevimmiksi ja totuudenmukaisemmiksi kuin toiset joillakin tieteellisillä perusteilla. Mutta paradigmat myös aina lopulta vaihtuvat.
Laina päätös rinta tän Gestapo mistä virta tuloa poletteja
Ali luittaja muotia ojien ohje ohut mä jo puhut keli lakon Kain maa yrittänyt kulma mallia lapa siten totuue denialisti sieltä näet täysi lisensiaatti maanantaina kun kuin kesän satanut suuntani taivaan jippii mayaan tenorit voin satuun teosto tekoa laskettu raken tri kato naama ulkona alkua mailla iloinen alj kaiku laiha keli kilo luotin koti lassottu melkein otta ne Latina lottoa laitan. 1.04 0-10 3+4 tein suin hien muin tulevana se ja loin en sumunu tri lähtöluku ilmansa tulossa valossa satoi 9 2 14 068 23 35 18 31 24.
Portautuko marikertoilu sateisin ohita tuolla kirjasi usko luo muuksi ton teologia luento -
Puhutko suomea myös?