Vuoden 2026 globaalit kuukausittaiset keskilämpötilat ovat olleet kesästä lähtien poikkeuksellisen korkeita. Tyynellämerellä vaikuttava historiallisen voimakas ”Super El Niño” näkyy jo selvästi globaaleissa kuukausikeskiarvoissa. Se on nostanut planeetan lämpötilat uudelle ennätystasolle erityisesti loppukesästä alkaen. Alkuvuodesta vaikutti vielä viilentävä la Nina, joten 2026 ei ehkä riko vuosittaista ennätystä, mutta lähellä on.
• Kesäkuu 2026 oli mittaushistorian toiseksi lämpimin kesäkuu.
• Heinäkuu 2026 rikkoi ennätyksiä ja jakoi tasapelin historian kuumimpana heinäkuuna (vuoden 2024 kanssa).
• Elokuu 2026 teki historiaa olemalla globaalisti mittaushistorian kuumin elokuu (keskilämpötila 16,96 °C). Samalla se jakoi kaikkien aikojen kuumimman yksittäisen kalenterikuukauden tittelin heinäkuun 2023 kanssa. Lämpötila ylitti esiteollisen ajan tason peräti 1,65 asteella.
• Syyskuu 2026 jatkoi samaa linjaa olemalla historian toiseksi lämpimin syyskuu. Sekin ylitti esiteollisen tason 1,63 asteella.
El Nino saavuttaa huippunsa yleensä marras- joulukuussa ja lämmön siirtyminen troposfääriin tapahtuu vasta viivellä. 2026 tulee olemaan hyvin ylhäällä keskilämpötilan suhteen ja viimeistään 2027 rikkoo suurella todennklöisyydellä entiset ennätykset reilusti.
Elämme mielenkiintoisia aikoja.
• Kesäkuu 2026 oli mittaushistorian toiseksi lämpimin kesäkuu.
• Heinäkuu 2026 rikkoi ennätyksiä ja jakoi tasapelin historian kuumimpana heinäkuuna (vuoden 2024 kanssa).
• Elokuu 2026 teki historiaa olemalla globaalisti mittaushistorian kuumin elokuu (keskilämpötila 16,96 °C). Samalla se jakoi kaikkien aikojen kuumimman yksittäisen kalenterikuukauden tittelin heinäkuun 2023 kanssa. Lämpötila ylitti esiteollisen ajan tason peräti 1,65 asteella.
• Syyskuu 2026 jatkoi samaa linjaa olemalla historian toiseksi lämpimin syyskuu. Sekin ylitti esiteollisen tason 1,63 asteella.
El Nino saavuttaa huippunsa yleensä marras- joulukuussa ja lämmön siirtyminen troposfääriin tapahtuu vasta viivellä. 2026 tulee olemaan hyvin ylhäällä keskilämpötilan suhteen ja viimeistään 2027 rikkoo suurella todennklöisyydellä entiset ennätykset reilusti.
Elämme mielenkiintoisia aikoja.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Kymmenisen vuotta sitten oli poikkeuksellisen kova el Nino ilmiö, joka rikkoi 2016 vanhan 1998 lämpöennätyksen. Meni seitsemän vuotta, ennen kuin se rikottiin ja vieläpä kahtena vuotea peräkkäin 2023 ja 2024. Siitä on vasta pari vuotta ja taas on uusi ennätys tulossa. Ennusteiden mukaan edes la Ninan tuottama viileneminen ei pudota vuosikeskiarvoa enää vuoden 2016 tasolle.
Eli kymmenen vuoden aikana ilmasto on lämmennyt niin paljon, että nyt viileimmätkin vuodet tulevat olemaan yli 2016 lämpöennätyksen. Tämä on aika karua faktaa heille, jotka pyrkivät vieläkin kiistämään lämpenemisen.
Selvitysten mukaan el nino oli hyvin samanlainen kuin nyt 150 vuotta sitten, merten lämpötilat olivat samalla tasolla kuin nyt, ja oli n. 3 v pituinen jakso.
Mitähän tuostakin pitäisi sitten ajatella.
Kuka mittasi 150 tyynen meren pämpötiloja laajalla alueella?
Menikö pikkusen ohi hörvelöinnin puolelle.
Katsotaan, mikä on tuorein Nino 3.4 alueen tilanne.
Anomalia 1991 - 2020 keskiarvoon oli 12.10. + 3,25 astetta. Edellinen ennätys samalle päivämäärälle on + 2,13 astetta vuodelta 2015.
Suuri alue Tyynellävaltamerellä on yli asteen lämpimämpi kuin ikinä mittaushistorian aikana. Siinä puhutaan valtavista energiamääristä.
Mitähän siitä pitäisi ajatella...sitä, että sinä valehtelet. 1982 -2010 keskiarvoon nähden anomalia on vielä 0,1 astetta suurepi, eli sen verran on keskiarvolämpötila kymmenessä vuodessa noussut.
"Selvitysten mukaan el nino oli hyvin samanlainen kuin nyt 150 vuotta sitten."
Osaat varmasti antaa linkin tuohon selvitykseen?
Ai et.
En ole isommin yllättynyt.
Trolli mikä trolli ja väitten tyhmyydestä päätellen tyhmä trolli.
"Anomalia 1991 - 2020 keskiarvoon oli 12.10. + 3,25 astetta."
13.10. päivitetty arvo näyttää 3,31 astetta. Entinen ennätys vuodelta 2015 näyttu olleen 3,04 astetta yli kuukautta myöhemmin syksyllä, eli 19. 11.
Ei tainnut 150 vuotta sitten tuollaisia arvoja kukaan mitata.
Minä seuraan lämpötiloissa termistä kasvukautta
Es. https://suomenilmasto.info/kevaan-ja-vuoden-lamposummat-vuosittain/
Vertailussa keskiarvoon 66 vuoden ajalta, viilein 1962, lämpimin 2018
Lämpösumma on vielä nousussa, eli kasvukausi vielä kesken. 20-luvun näytetyistä graafeissa edellä vuodet 2021, 2023 ja 2024.
10-luvun vuosikymmenen lukuarvoja ei ole näytetty.
Yritän hakea tuota 66 vuoden kokonaistietoa taulukkomuodossa, mutta hankala löytää.
Mittauspisteenä vertailussa Jokioinen jossa pitkä perinne termisistä mittauksista maatalous painoitteisen toiminnan kautta. Eikä ole lentokenttä tms. hotspot vaan avointa viljelysaluetta.
Tämän vuoden terminen kasvukausi ei tee ennätyksiä kuten ei tehnyt viime vuosikaan. Termisessä kasvukaudessa ei yksittäinen ennätyspäivä paljon paina, siinä mitataan kokonaisuutta.
Mielenkiintoista.
Onko sinulla arviota lämpösumman kasvusta Suomessa keskimäärin vaikka 2000 luvun ajalta? Olen nänyt Lapin havaintoasemien arvoja ja karkeita kavuvyöhykkeitä kuvaavia muutoksia etelästä.
Vuosittaiseen lämpösummaan saattaa vaikuttaa paikalleen jämähtänyt suursäätila, joten maakohtaisissa arvoissa pitkät keskiarvot ovat suhteessa globaaliin lämpötilaan paljon tärkeämpiä.
Höpö höpö. Älä postaa salaliittosivujen skeidaa.
Höpö höpö nyt höpöttää omiaan ideologiansa mukaan! Argumentointia ei kuulu?
Kyllä terminen kasvukausi liittyy hyvin tarkasti ilmaston ominaisuuksiin kasvun kannalta. Esim. jokaisella viljakasvilla on omat vaatimuksensa kasvukauden lämpösummasta. Kasvu kylvöstä sadonkorjuuseen vaatii vähintään kasville ominaisen lämpösumman. Jos kasvukausi jää vajavaiseksi liian pienen lämpösumman takia, kasvu jää kesken. Jos taas lämpösumma menee reilusti yli, voi alkaa harkita uutta lajiketta joka vaatii edellistä pidemmän kasvukauden mutta samalla tuottoisampi.
Aivan samoin toimii tulokaskasvitkin, jos ilmasto lämpenee ja kasvukausi pitenee, etelästä päin kasvit laajenevat pohjoiseen jos kasvukausi on riittävän pitkä. Kasvit ei välitä ennätyspäivistä, ne katsoo koko kasvukauden olosuhdetta.
Kasvit mitään katso tai välitä. Ne on biologisia automaatteja. Hohhoijjaah!