Tekoälystä sinänsä ei ole paljon keskusteltavaa, koska se on arkea monissa sovelluksissa.
"Vahvasta tekoälystä", AGIsta (Artificial General Intelligence), "superälystä" tai (teknisestä) singulariteetistä keskustelu ei missään foorumeissa ole paljon keskustelua teknisistä ratkaisuista vaan:
1. Onko AGI yleensä mahdollista?
2. Voiko tietokone olla oikeasti älykäs, ymmärtää jotakin, vai teeskenteleekö se vain?
3. Voiko tekoäly tulla "itsestään tietoiseksi"?
4. Onko biologisissa aivoissa jokin piirre, jota ei voi toteuttaa "keinotekoisesti".
5. Onko yleensä ajattelussa joku "immateriaalinen" ulottuvuus, joka on tekoälylle mahdoton?
6. Onko superäly vaarallista ja sen toteuttaminen pitäisi estää?
7. Onko älykkyys ja tietoisuus "emergentti", itsestään syntyvä ominaisuus: voivatko esim. internettiin liittyvät laitteet muodostaa kokonaisuuden, joka tulee tietoiseksi olemassaolostaan ja alkaa toimia oma-aloitteisesti.
8. Onko "friendlyness" vaikeasti toteutettava, mutta välttämätön piirre superälyä toteutettaessa?
9. Onko "friendlyness" toteutettava tekoälyarkkitehtuurin alimmalle tasolle, eikä sitä voi toteuttaa enään "lisäominaisuutena" jo toimivaan toteutukseen.
Mm em. kysymykset ovat mahdollisia, koska niistä on niin vähän ymmärrystä ja paljon luuloja, uskomuksia ja arvauksia.
Omista arkkitehtuuriratkaisuistani, tai tuloksista (myönnän siis olevani asian harrastelija) en täällä haluaisikaan puhua. Jotakin voi välillä lipsahtaa.
Minulla on sellainen hytinä, että joku suhteellisen yksinkertainen keksintö voi viedä touhua (vaarallisen) pitkän hyppäyksen eteenpäin.
"Vahvasta tekoälystä", AGIsta (Artificial General Intelligence), "superälystä" tai (teknisestä) singulariteetistä keskustelu ei missään foorumeissa ole paljon keskustelua teknisistä ratkaisuista vaan:
1. Onko AGI yleensä mahdollista?
2. Voiko tietokone olla oikeasti älykäs, ymmärtää jotakin, vai teeskenteleekö se vain?
3. Voiko tekoäly tulla "itsestään tietoiseksi"?
4. Onko biologisissa aivoissa jokin piirre, jota ei voi toteuttaa "keinotekoisesti".
5. Onko yleensä ajattelussa joku "immateriaalinen" ulottuvuus, joka on tekoälylle mahdoton?
6. Onko superäly vaarallista ja sen toteuttaminen pitäisi estää?
7. Onko älykkyys ja tietoisuus "emergentti", itsestään syntyvä ominaisuus: voivatko esim. internettiin liittyvät laitteet muodostaa kokonaisuuden, joka tulee tietoiseksi olemassaolostaan ja alkaa toimia oma-aloitteisesti.
8. Onko "friendlyness" vaikeasti toteutettava, mutta välttämätön piirre superälyä toteutettaessa?
9. Onko "friendlyness" toteutettava tekoälyarkkitehtuurin alimmalle tasolle, eikä sitä voi toteuttaa enään "lisäominaisuutena" jo toimivaan toteutukseen.
Mm em. kysymykset ovat mahdollisia, koska niistä on niin vähän ymmärrystä ja paljon luuloja, uskomuksia ja arvauksia.
Omista arkkitehtuuriratkaisuistani, tai tuloksista (myönnän siis olevani asian harrastelija) en täällä haluaisikaan puhua. Jotakin voi välillä lipsahtaa.
Minulla on sellainen hytinä, että joku suhteellisen yksinkertainen keksintö voi viedä touhua (vaarallisen) pitkän hyppäyksen eteenpäin.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Kiinnostavia aiheita. Ihmetyttää, miksi keskustelijoita ei näy enempää.
Toisaalta miksei teknisempi keskustelukin kuulu myös tieteeseen. Tietotekniikka-osiossa keskustellaan yleensä valmiista laitteista ja ohjelmista. Tekoälyn tekniset kysymykset ovat mielestäni enemmän matemaattisia ja ovat ilman muuta tiedettä. Myös biologia, evoluutio, filosofia, psykologia ja kielitiede liittynevät tekoälyyn läheisesti.
"Yleistä tieteestä" kuulostaa parhaalta palstalta, koska tekoälylle ei ole omaa palstaa.
Vastaan noihin joitain typeriä mielipiteitäni, kun kukaan muukaan ei näy vastaavan.
1. Onko AGI yleensä mahdollista?
Tuohon on mahdoton vastata. Vastaan että 2001, 2010 tai 2100. Siis AGI voi olla jo olemassa, joskaan ei tiedetä kenellä se on. Ehkä Googlella tai Yusalla.
2010 taas olisi todennäköistä, koska tarve keksinnölle on jo nyt hirvittävän suuri johtuen globalisaation periaatteista. Mutta ehkä rauta riittää vasta vuonna 2100.
Tai, miksi pitäisi määritellä vuosi. Onko se AGI sittenkään mikään räjähdyksenomainen juttu. Joka päivä käytämme enemmän ja enemmän piilotettua tekoälyä, jolla on suuri vaikutus arkeen.
Ehkä tekoäly on kasvamassa ekspotentiaalisesti kohti superälyä.
2. Voiko tietokone olla oikeasti älykäs, ymmärtää jotakin, vai teeskenteleekö se vain?
Voi.
3. Voiko tekoäly tulla "itsestään tietoiseksi"?
Voi.
4. Onko biologisissa aivoissa jokin piirre, jota ei voi toteuttaa "keinotekoisesti".
Uskon, että todella vaikea toteuttaa. Tulevaisuudessa sanotaan että "koneaivot ovat koneaivot".
5. Onko yleensä ajattelussa joku "immateriaalinen" ulottuvuus, joka on tekoälylle mahdoton?
Minusta ei.
6. Onko superäly vaarallista ja sen toteuttaminen pitäisi estää?
Älykkyys voi kasvaa äärettömästi. Koneella on suuri ja nopea "tietoisuuden valokeila". Sen super-aisti on internet, ja se pystyy pienillä "liikkeillä" saamaan suuria vaikutuksia aikaan. Sen toteuttamista tuskin voi estää.
Plääh! Entä sitten...
7. Onko älykkyys ja tietoisuus "emergentti", itsestään syntyvä ominaisuus: voivatko esim. internettiin liittyvät laitteet muodostaa kokonaisuuden, joka tulee tietoiseksi olemassaolostaan ja alkaa toimia oma-aloitteisesti.
Mielenkiintoista, muttei mielestäni yhtään todennäköistä.
8. Onko "friendlyness" vaikeasti toteutettava, mutta välttämätön piirre superälyä toteutettaessa?
9. Onko "friendlyness" toteutettava tekoälyarkkitehtuurin alimmalle tasolle, eikä sitä voi toteuttaa enään "lisäominaisuutena" jo toimivaan toteutukseen.
Tänään ennenaikaista, huomenna liian myöhäistä...
1. Onko AGI yleensä mahdollista?
Jos se (GI) ihmisellä toimii, niin olisi oltava joku outo, perusteltu syy, miksi AGI ei olisi toteutettavissa. Siis siemenälyn arkkitehtuuri (friendlyness kriteerin lisäksi) on kai isoin ongelma.
2. Voiko tietokone olla oikeasti älykäs, ymmärtää jotakin, vai teeskenteleekö se vain?
"Tietokoneen ajattelu on vain bittien vilkkumista, se ei oikeasti ymmärrä mitään!" Samoin: "Ihmisen ajattelu on vain sähkökemiallisten suureiden heilahtelua, ihminen ei oikeasti ymmärrä mitään!"
Koko kysymys on väärin asetettu.
3. Voiko tekoäly tulla "itsestään tietoiseksi"?
Ilmeisesti. Yksityiskohdat riippuvat itsetietoisuuden tarkemmasta määrittelystä.
4. Onko biologisissa aivoissa jokin piirre, jota ei voi toteuttaa "keinotekoisesti".
On piirteitä, joita on kohtuuttoman vaikea emuloida, mutta oletan, että ne eivät ole kriittisiä. Voin hyvinkin olla väärässä. Aika näyttää.
5. Onko yleensä ajattelussa joku "immateriaalinen" ulottuvuus, joka on tekoälylle mahdoton?
Saattaa olla. Tämä kysymys on maailmankuvani rajoilla. On asioita, mitä emme tiedä. Dalai Lama on kommentoinut asiaa toteamalla, että hänen buddhalaiseen käsitykseensä mahtuisi AGI:n osallistuminen jälleensyntymäkiertoon. Minä en kommentoi muuten, mutta jotenkin jäi ajatus soimaan.
6. Onko superäly vaarallista ja sen toteuttaminen pitäisi estää?
On vaarallista! Ei ole mahdollista estää, kuin tuhoamalla koko tekninen sivilisaatio.
7. Onko älykkyys ja tietoisuus "emergentti", itsestään syntyvä ominaisuus: voivatko esim. internettiin liittyvät laitteet muodostaa kokonaisuuden, joka tulee tietoiseksi olemassaolostaan ja alkaa toimia oma-aloitteisesti.
Mahdollisesti riittävän monimutkainen järjestelmä voi alkaa itsekseen kehittää "älykkäitä parasiittisiä prosesseja", jotka saavuttavat itsetietoisuuden. En tiedä, ollaanko missään lähellä.
8. Onko "friendlyness" vaikeasti toteutettava, mutta välttämätön piirre superälyä toteutettaessa?
On.
9. Onko "friendlyness" toteutettava tekoälyarkkitehtuurin alimmalle tasolle, eikä sitä voi toteuttaa enään "lisäominaisuutena" jo toimivaan toteutukseen.
Oletan, että ei ole. Toivottavasti olen oikeassa. Yritän olla varovainen :(
Mutta "siemenälyn arkkitehtuurin" sijaan puhuisin "mielikuvituksen arkkitehtuurista" tai ehkä "mielikuvien synteettisestä mallinnuksesta".
Kissa näyttäisi kokeiden perusteella uneksivan saaliin takaa ajamisesta ja saaliin kanssa leikkimisestä.
Näkisiköhän tekoäly unia? Ovatkohan unet jopa pakollisia niille?
"Näkisiköhän tekoäly unia? Ovatkohan unet jopa pakollisia niille?"
Jos toteutus myötäilee ihmisen hippokampus/aivokuori-konsolidaatiomekanismia (tutkimukset kesken, mutta jo paljon ymmärrystä), jossa unien näkemisen oletetaan siirtävän muistikuvia hippokampuksen lyhytkestoisesta episodaalisesta muistista aivokuoren pitkäkestoiseen muistiin, niin silloin keinotekoisenkin järjestelmän olisi kai nähtävä unia.
Eli kyse olisi tietokonevertauksena jonkinlaisen välimuistin tallentamista kovalevylle. Tapahtuma sitten jostain syystä vaatii uudelleen-eläytymistä, koska unia nähdään.
Suunnilleen näin minä sen ymmärrän (ja itse koen). Tähän kyllä vielä liittyy koko kestomuistin jatkuva ylläpito. Neuroonien kytkennät ovat hyvin dynaamisia ja on todella ihmeellistä, että yleensä muistamme mitään esim vuosikymmenien jälkeen. Mutta esim. Blue Brain projektissa Sveitsissä aiotaan tutkia eteenkin näitä asioita.
Ilmeisesti ilman unien näkemistä unohtaisimme koko aikaisemman elämämme melko pian?! Toivottavasti tähän tulee selvyyttä.
Hmm... Sanotaan, että lahjakkaat ihmiset nukkuvat enemmän...
Toisaalta valveilla ollessakin tapahtuu opitun kertaamista. Esim. varsinkin korkeushyppääjä ennen hyppyään "keskittyy", "käy mielessään läpi" ja "palauttaa mieleensä" tulevan suorituksen.
Sitten vielä tärkein: Mistä ihminen sitten näkee unia? Olisi loogista että se näkisi unia tyyliin Euro on 5,94573 markkaa tai että yhdysvaltain osavaltiot ovat Alabama, Alaska, Arizona... Mutta sen sijaan unet ovatkin tässä mielessä sanoisiko järjettömintä roskaa. Tämä vaatii hyvän selityksen ja sellainen todennäköisesti saadaan!
On ihan totta, että se unien sisältö, jonka herättyämme muistamme, vaikuttaa suppealta osajoukolta koko kestomuistimme, tai lähipäivien tapahtumia sisätävän episodaalisen muistin sisällöstä. Mutta emme tunne unien koko prosessia ja on oletettavissa, että samanaikaisesti "unitietoisen" toiminnan alla tapahtuu paljon tiedostamatonta aktiivisuutta, joka sitten vaikuttaa tai on vaikuttamatta tiedostettuihin uniin.
Siitähän on viitteitä, että tiedostavuuden, selkeyden aste nukkuessa jotenkin korreloisi positiivisesti unen laadun ja henkilön luovuuden kanssa. Unien muistelu heti herätessä on ilmeisesti hyvä asia, joka edistää tätä tiedostavuutta.
Ollaanpas ajauduttu kauas pääotsikosta.
Filosofia-palstalle.
Pistänpä tähän jotain ajankulukkeeksi. Äläkää hirttäkö (-;
1. Ei ilman edeltävää suurempaa älyä.
2. Voi. Ymmärrys vaatii ympäristön havainnointia, ts. aistielimiä.
3. Ei omatoimisesti.
4. Jos "keinotekoinen" on kiiteistä rakenteista ja kytkennöistä koostuva, epäbiologinen, niin: kyllä. Ts. pitäisi luoda keinotekoisia eläviä aivosoluja, biologisia soluja.
5. Älykkyys on immateriaalista, toki tekoälykin on sitä.
6. Ks. kohta 1. Superälyä ei saada syntymään.
7. Ks. kohta 1. Ei ole.
8. En käsitä kysymystä (enkä nyt jaksa ottaa selvääkään, sorry :)
Ts. ikäänkuin dogmina väitän, ettei älyä synny älyttömyydestä eikä edes superälyä vähä-älyisyydestä.
Tuon dogmin kumoamiseksi riittäisi, se, että rakennettaisiin älykkyyttä suunnitteleva automaatti, joka siis suunnittelisi seuraavan sukupolven vielä älykkäämpiä suunnitteluautomaatteja. Jos valmistusteknologiakin olisi tuollaisten automaattien ohjaamaa, älykkyyden räjähdys olisi väistämätön. Koska tällaista automaattista älykkyyden kasvua ei ole ainakaan _rajattomasti_ havaittavissa, pidän kiinni väitteestäni, että älykkyyttä syntyy vain suuremmasta älyykkyydestä.
Muutoinkin näyttäsi, että hypetys tekoälystä (AI:sta) laantui jo yli viisi vuotta sitten, ilmeisesti joitakin rajoja tuli vastaan. Sitä en tiedä, onko riittävästi formuloitu, mitkä nuo rajat ovat.
"1. Ei ilman edeltävää suurempaa älyä. "
Ihan ymmärrettävä ja looginen ajatustapa. Sitä ei ihan vielä ole aukottomasti ole voitu todistaa vääräksi, mutta esim. geneettisten algoritmien toimivuus viittaa siihen, että "olosuhteet" voivat synnyttää alkuperäistä suurempaa älyä.
"4. Jos "keinotekoinen" on kiiteistä rakenteista ja kytkennöistä koostuva, epäbiologinen, niin: kyllä. Ts. pitäisi luoda keinotekoisia eläviä aivosoluja, biologisia soluja"
Muuten oikein, mutta kytkennät voivat olla dynaamisia myös ohjelmallisesti. "Solut elävät" tietokoneen muistissakin. Toisaalta ehkä biolaskenta, "wetware", muuttaa asetelmia lähiaikoina.
"Ts. ikäänkuin dogmina väitän, ettei älyä synny älyttömyydestä eikä edes superälyä vähä-älyisyydestä.
Tuon dogmin kumoamiseksi riittäisi, se, että rakennettaisiin älykkyyttä suunnitteleva automaatti, joka siis suunnittelisi seuraavan sukupolven vielä älykkäämpiä suunnitteluautomaatteja. Jos valmistusteknologiakin olisi tuollaisten automaattien ohjaamaa, älykkyyden räjähdys olisi väistämätön."
Kuvaat havainnollisesti singulariteetin. On mahdollista, että suurinpiirtein noin tulee tapahtumaan joskus 2027 vaiheilla (siis minun ennustamani vuosi).
"Muutoinkin näyttäsi, että hypetys tekoälystä (AI:sta) laantui jo yli viisi vuotta sitten, ilmeisesti joitakin rajoja tuli vastaan."
Hype laantui, koska "heikosta tekoälystä" on tullut arkipäivää. Siinä ei ole mitään ihmeellistä. AGI, vahva tekoäly, on vielä toteuttamatta. Mutta mitään seinää ei ole löytynyt, vain tekemätöntä työtä ja kovia tarpeita laitteiston tehon suhteen.
Yusa:[Mutta mitään seinää ei ole löytynyt, vain tekemätöntä työtä ja kovia tarpeita laitteiston tehon suhteen.]
Oma käsitykseni NFL-teoreemasta on melkoisen hatara, mutta se saattaisi olla jonkinlainen tekoälyn raja.
Käsittääkseni NFL:n mukaan satunnaisessa "optimointimaisemassa" ei ole löydettävissä yleisesti hyvää optimointialgoritmia.
5. Onko yleensä ajattelussa joku "immateriaalinen" ulottuvuus, joka on tekoälylle mahdoton? -
Mitäpä tekoäly immateriaalisuudella tekisi?
Ehkä tuo ajattelun immateriaalisuus (sen välttämättömyys)on vain ihmisen luoma käsite. Eihän kentaurikaan kysy itseltään onko se ihminen vai hevonen.