Rotututkimuksesta

"Rotututkimusta ryhdyttiin 1930-luvulla arvostelemaan yhä voimakkaammin siitä, että sen edustajat olivat esittäneet epäinhimillisiä ja ihmisten tasa-arvoisuutta loukkaavia johtopäätöksiä. Jo 1800-luvulla rotututkimusta oli arvosteltu orjuuden, ennakkoluulojen, yhteiskunnallisen eriarvoisuuden ja eurooppalaisen siirtomaaherruuden oikeuttamisesta"

Eli tieteellisesti todistetut tutkimustulokset eivät olleet kaikkien mieleen, joten ryhdyttiin arvostelemaan tuloksia rasistisiksi."

Hieman sisälukutaitoa Elmeriseni. Tuossahan kerrotaan nimen omaan niin, että rotututkijat ovat esittäneet sellaisia johtopäätöksiä jotka ovat epätieteellisiä. Ja 1800 luvun /1900-luvun alun tiede - ja etenkin antropologia joka liittyy läheisesti noihin rotutuksimuksiin - ei todellkaan ollut mitenkään arvovapaata, vaan tutkimusta käytettiin nimen omaan valtapoliittisten tekojen ja mm. siirtomaavallan oikeuttamiseen. Nämä siirtomaahallitsijat kun kuitenkin olivat pääosin kristittyjä, niin tarvittiin sitten jonkinlainen selitys sille miten he oikein voisivat oikeuttaa alkuperäiskansojen sortamisen ja alistamisen - oikeutus löytyi sitten mm. näistä "rotuteorioista."


Muuten samaisessa lähteessä kerrottaan myös suomalaisista ja siitä miten suomalaiset on 1800 -luvulla nähty "rotututkimuksessa".

Mukavia lukuhetkiä:
---
"Suomalaiset klassisissa rotuteorioissa
Artikkelissa Eurooppalainen rotu ihannetyyppinä on esitetty lainaus rotututkimuksen perustajiin kuuluvalta Johann Friedrich Blumenbachilta. Siitä ilmenee, että hän ei laskenut suomalaisia ja saamelaisia eurooppalaiseen rotuun, vaan mongoliseen rotuun. Niin tekivät monet muutkin varhaiset rotuteoreetikot ja rotuteorioista kiinnostuneet oppineet. Immanuel Kantin mukaan suomalaiset ja saamelaiset kuuluivat hunnilaiseen (mongoliseen) rotuun. Buffon (Georg Louis Leclerc) piti saamelaisia joko rappeutuneina tataareina tai osana itsenäistä lappalaista naparotua. Suomalaisia hän ei siihen laskenut.

Mongolinen rotu oli Blumenbachin mielestä degeneroitunut, rappeutunut rotu samoin kuin musta rotu. Degeneroitumisen oli hänen ja muiden tuon ajan rotuteoreetikkojen mukaan aiheuttanut epäsuotuisa ilmasto ja yleensä ympäristö. Tätä käsitystä kutsutaan environmentalismiksi eli ympäristöteoriaksi. Saamelaisia käytettiin varhaisissa rotuteorioisssa yhtenä esimerkkinä ilmaston ja ympäristön rappeuttavasta vaikutuksesta.

Kun eurooppalainen (kaukasialainen) rotu myöhemmin jaettiin alarotuihin tai itsenäisiin rotuihin, eivät rotuteoreetikot joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta sisällyttäneet suomalaisia eivätkä varsinkaan saamelaisia niihinkään. Heidät laskettiin joko edelleen mongoliseen (muita nimityksiä mm. aasialainen tai sisäaasialainen) rotuun tai heidän katsottiin kuuluvan omaan rotuunsa. Tunnetut saksalaiset rotuantropologit Rudolph Virchow ja Johannes Ranke laskivat suomalaiset mongoliseen rotuun. Samoin oli ennen heitä tehnyt luonnontutkija ja rotukysymyksistä kirjoittanut Ernst Haeckel."
http://www.lyseo.edu.ouka.fi/suvaitsevaisuus/historia/modrasy/suoklart.html

"Suomalaiset ja "mongoliväite"
Useat ulkomaiset rotututkijat luokittelivat suomenkieliset suomalaiset 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa mongoliseen rotuun. Suomessa tämä ns. mongoliväite koettiin kiusallisiksi. Siihen oli kaksi syytä. Rotuteorioissa mongolista rotua oli vanhastaan pidetty alempiarvoisena kuin kaukasialaista rotua. Kehitysopillisten katsomusten vakiinnuttua mongoleja ryhdyttiin pitämään kehityksessä jälkeenjääneenä rotuna. Sortokauden jälkeen mongolisuus yhdistettiin venäläisyyteen. Kansalaissodan jälkeen siihen yhdistettiin kommunismi, "punaisuus". Tilannetta pahensi se, että suomenruotsalaisten ja ruotsinruotsalaisten keskuudessa levisivät J.A. Gobineaun opit germaanisen rodun ylemmyydestä.

Kun suomalainen rotututkimus eli lyhyen kukoistuskautensa 1920- ja 1930-luvulla, oli sen yhtenä tavoitteena vastata mongoliväitteeseen. Suomalaiset fyysiset antropologit ja rotututkimuksen harrastajat vastasivat siihen eri tavoilla. Eräät vakuuttelivat, että ongelmaa ei ole, koska kukaan "merkittävä" antropologi ei enää väitä suomalaisia mongoleiksi. Näin arveli mm. lääkintöneuvos F.W. Westerlund. Saman kannan omaksui anatomian professori Yrjö Kajava.

Muutamat tutkijat ajattelivat, että jos jonkun Suomessa oli oltava mongoli, niin olkoon se saamelainen, jonka kautta mongolista rotuaineista oli voinut välittyä myös suomalaisiin. F.W. Westerlund pohdiskeli tällaista mahdollisuutta, ja samoin päätteli Suomen tiedeakatemin antropologisen toimikunnan puheenjohtaja J.J. Karvonen, jonka mukaan "satu" suomalaisista mongolien kirjoilla oli käynyt mahdottomaksi ylläpitää. Karvonen kirjoitti, että "korkeintaan voisi sanoa, että osassa suomalaisia on sikäli mongolista ainesta, mikäli ne ovat sekoittuneet lappalaisiin."
[PI]
http://www.lyseo.edu.ouka.fi/suvaitsevaisuus/historia/suomrot/suomongo.html

Vain pieni vähemmistö uskoo -30 luvun rotuoppeihin. Joukko koostuu lähinnä R K P:ta lähellä olevista (sisä)piireistä. Heille on tärkeää jatkuvasti todistella, että sukunimensä vaihtanut kansanpetturi esivanhempi kuuluu johonkin korkeampaan ruåtsalaiseen rotuun.

Rikastajien huonoon sopeutumiseen on monia syitä; uskonto, kulttuuri ja ehkä hiukan se rotukin...

Mielestäni ei ole edes tärkeää tietää miksi rikastaja ei sopeudu kunhan vain nämä ongelmaryhmät poistetaan maasta nopeasti ja ....