Onko psykologialla tekemistä kristinuskon ja raamatun kanssa?
psykologiallako yhteys
tahtoisin tietää
11715
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
No ei ole! Psykologia on tiede joka tutkii ihmisen käyttäytymistä yms. Kristinusko on uskontosuuntaus, joka on epätieteellinen asia. Siis ei tieteen tutkittavissa oleva. Raamattu on kokoelma vanhoja kirjoituksia, joita kukin uskonto tulkitsee tarkoituksensa mukaan.
on eronnut kirkosta.
Aatteleppa Jobin tarinaa.
...kuitenkin. Ei sen parempaa psykoterapiaa olekaan kun käydä tunnustamassa synnit papille, saada rangaistus (5 x avemaria) ja sillä sipuli.
Mun mielestä uskontokin tähtää ihmisen levolliseen mieleen ja onnellisuuteen. Antaa selitykset valmiiksi purtuina paketteina. Ihmisen ei tarvitse ahdistua enää, jeesus antoi henkensä sinun puolesta ja jumala rakastaa yli kaiken...Anteeksianto, syvä pyyteetön rakkaus, onni ja puhdas ilo - löytyy kummastakin.
Mutta uskonto ottaa ihmiseltä itseltään liikaa vastuuta pois.
Minusta kaikki uskonnot ovat jossain määrin tekemisissä psykologian kanssa. Tapa, jolla Raamattu ja muut uskontojen "lähdeteokset" on kirjoitettu liittyy kuitenkin olennaisesti psykologiaan. Alkuperäiset kirjoittajat tai Jeesus tai kuka ne ikinä aluille on pistänytkään saattoivat miettiä maalaisjärjellä, mitä ihmiset haluavat tietää, mikä heitä ahdistaa ja mihin kysymyksiin halutaan vastauksia.
Ihmiset haluavat kuulla pelastuvansa ja monilla muodostuu vaiston varassa ajatus luojasta. Opus tukee ajatusta Taivaasta tai jumalasta, tms. ja lukija saatta tuumia, että ehkä kirjassa on jotain perää.
Kannattaa lukea tietoa wicca-uskonnosta (jos sitä nyt voi uskonnoksi sanoa). Varmasti useat jotka tajuavat edes jotain psykologiasta huomaavat, kuinka "wicca-opit" ovat saaneet vaikutteita psykologisista ajatuksista. En sitten tiedä wiccalaisuuden alkuperäisistä luojista tai heidän psykan kouluarvosanoistaan, mutta pelkällä kyökkipsykologialla pääsee jo pitkälle.
Oikeastaan kaikki, mikä on ihmisen keksimää on jotenkin tekemisissä psykologian kanssa.
oikeasti edes lukenut psykologiaa? Hyviä ajatuksia sinäsä, hyvä miettiä sitä, että uskonnoissakin etsitään vastauksia samantyyppisiin asioihin ihmisen käyttäytymisestä jne. Mutta psykologia on kuitenkin erittäin kaukana uskonnosta, sillä ei ole mitään tekemistä asian kanssa, psykologia on "ateistinen" tiede.
Psykologia ja uskonto eivät "tieteinä" ole samanlaisia, mutta kyllä niillä yhteys on.
En ole kumpaakaan alaa opiskellut, mutta tunnen sekä psykologiaa että uskontopsykologiaa opiskelevia henkilöitä, jotka ovat näistä asioista kertoneet.
valmistunutkin pääaineenani psykologia, eikä kyllä mulle ainakaan esiin tullu mitään yhteyttä. Vai uskontopsykologiaa? Just...
Miksi uskontotieteessä sitten edes opiskellaan sellaista ainetta kuin uskontopsykologia? Eikö teillä siellä psykan laitoksella käsitelty sanallakaan ihmisen uskonnollisuutta? Ei mainittu ihmisissä pitkään ollutta uskonnollisia piirteitä, monilla ilmenevää tarvetta luoda jotain ”itseään suurempaa”?
Lainaus Wikipediasta termin "psykologia" alta: "Psykologia voi tutkia mielen sisäisiä tapahtumia ja niiden vaikutusta käyttäytymiseen tai pelkästään ulkoista käyttäytymistä." Ensimmäiseen lauseeseen siis viitaten, eikö uskonto ole muka jotain, joka tapahtuu ihmismielen sisällä?
Meillä ei ole todisteita jumalasta eli jumalan kokeminen on kuitenkin jotenkin liitoksissa pään sisäiseen maailmaan. Jos olet itse uskovainen ja koet, että uskonnolliset kokemukset ovat lähtöisin jumalasta, niin hyvä niin. Itse uskon uskonnollisten heräämisten yms. olevan psykologisia ilmiöitä.
Anteeksi, en tahtoisi kinastella, mutta kaikki humanistiset aiheet ovat mielestäni yhteydessä psykologiaan.
yhteys luodaankin, eli uskonnossa viitataan psykologiaan. Kuten sanoin, ihmisten tuteen ja toiminta molemmissa keskeistä, mutta ainakaan psykologiassa ei puhuta uskonnosta yhtään mitään. Tämä luultavasti siksi, että uskonto ei käsittele ihmisen toimintaa ja ajatuksia, kognitiota puhtaasti vain ihmisen näkökulmasta vaan aina "väritettynä" uskonnon kautta. Aikamoinen kehäpäätelmä, mutta pointti on se, että psykologiassa taas tutkimus yms. on täysin irti esim. uskonnollisesta suuntautuneisuudesta tai vastaavasti sukupuolisesta suuntautuneisuudesta jne. ja pääpaino on on enemmänkin ihmisen sisäisen maailman kautta peilautuvaa. Tästä päästään siihen, että uskonto/usko on ihmisen sisäisen maailman kautta toki syntyvää ja vaikuttavaa, mutta siinä kohtaa ollaan siinä rajalla, jolloin hypätään sosiaalipsykologiaan ja uskontoon. Eli linkki ns. yhteisten asioitten kautta toki on ja yhteistyökin on poikaa, mutta varsinaisesti ei ole sama asia kuin olla yhteydessä, joka ainakin minun mielestäni tarkoitaa sitä, että käsiteltäisiin samaa asiaa. Meni vaikeaksi, mutta toivottavasti ymmärrät mitä ajan takaa.
Varmaan Raamatussa on haettu tarkoituksella elämänohejita siihen, kuinka voi elää tasapainoista ja hyvää elämää. Onhan sillä merkitystä, että saako elämän ilonsa pahanteosta, vai ei?