Lyijyn hitsaaminen?

Hitsattaessa käytetään lisäaineena samaa tai lähes samaa materiaalia mitä perusainekin (hitsattavat työkappaleet) on. Perusaine sulaa hitsattaessa hitsisauman välittömässä tuntumassa osittain.

Juotettaessa käytetään lisäaineena (juotteena) metallia, jonka sulamispiste on tuntuvasti alempi kuin perusaineen. Perusaineessa ei tapahdu varsinaista sulamista. Lyijyä ja lyijypitoisia seoksia käytetään paljon juotteena - tai on käytetty: teollisuuden prosesseissa on pyrkimys kohti lyijyttömiä juotosprosesseja, koska lyijyä pidetään ympäristön kannalta haitallisena raskasmetallina.

Elektroniikassa perinteisesti käytetyssä "juotostinassa" on ollut lyijyä lähes puolet tai jopa yli puolet!

Kyllä lyijyä voi minun vajavaisen käsitykseni mukaan hitsata eri hitsausmenetelmin. Lyijykappaleiden väliseen saumakohtaan sulatetaan jostain tuotavaa lisälyijyä - tai ei edes tämä ole välttämätöntä, vaan riittää kun perusaine sulaa saumakohdassa niin että työkappaleiden sulaneet osat pääsevät sopivasti sekoittumaan keskenään ennen jähmettymistään.

Hitsaamisesta puhutaan myös mm. muovien yhteydessä. Arkipäivää.

Itse en ole hitsannut muuta kuin rautametalleja, joten en pysty puhumaan kokemuksen syvällä rintaäänellä.

säilytysastioita ja joskus aikoinaan rikkihapon valmistukseen käytettyjä lyijykammioita valmistettiin puhtaasta lyijystä. Saumat oli ilmeisesti pakko hitsata, sillä kammiot olivat mitoiltaan kymmenien metrien luokkaa.

Biisi perustuu siis kuitenkin myös faktoihin- ajattelin sen olevan vain eräänlainen Led Zeppelin- tyyppinen vertauskuva.

kyllä voi,mutta on oltava äärimmäisen tarkkana . Lyijyn sulamispisteen ja valumisen väli on äärimmäisen pieni. korjasin nuorempana asentajana v1968-1969 satoja akkuja, jos lorahti riitti korjaamista