Nappasin jääkaapista kylmän pullon juotavaa ( 8c). Se, että pullon pinnalle ilmestyy huoneen lämmössä vettä, johtuu toki siitä, että lämpötilan laskiessa ilman maksimikosteus laskee myös. Tämä siis Ok.
Kuitenkin tämä pullo säteilee sitä kylmyyttään myös ympäristöön, toki etäisyyden kasvaessa muutamiin sentteihin teho häviää olemattomiin.
Silti kysynkin, että jos tutkitaan ilmiötä 1cm:n päästä pullosta, niin toki siinä jonkin verran koskteutta tiivistyy. Mutta mihin tämä ko. tiivistyvä höyry sitten menee, valuuko kenties pöydälle pullon viereen, vai imeytyykö pullon pintaan kiinni?
Olen lähes varma, että ensimmäinen vaihtoehto on oikea, mutta pakko silti varmistaa asia =D
Kuitenkin tämä pullo säteilee sitä kylmyyttään myös ympäristöön, toki etäisyyden kasvaessa muutamiin sentteihin teho häviää olemattomiin.
Silti kysynkin, että jos tutkitaan ilmiötä 1cm:n päästä pullosta, niin toki siinä jonkin verran koskteutta tiivistyy. Mutta mihin tämä ko. tiivistyvä höyry sitten menee, valuuko kenties pöydälle pullon viereen, vai imeytyykö pullon pintaan kiinni?
Olen lähes varma, että ensimmäinen vaihtoehto on oikea, mutta pakko silti varmistaa asia =D
Vastaukset 10
Vanhimmat
Tuota kun ilmanlämpötila laskee kasvaa ilman kosteus;( sulla laskee).
No ilma siinä sentin päässä liikkuu konvektioista johtuen. Niin ja kun olama etääntyy pullosta niin tilanne normalisoituu jolloin tiivistynyt vesihöyry haihtuu.
olama =ilima.
lpt:an laskiessa suhteellinen kosteus nousee mutta absoluuttinen laskee.
Mites se on ilmakehässä?Sadepisarathan tiivistyvät aina jonkin hiukkasen ympärille, joten mitä tapahtuu tyhjiössä (avaruudessa) kun kosteutta lisätään ja hiukkasia ei ole? No avaruudessa on niin kylmä, että siellä se muuttaa olomuotoaan mutta vaikka laboratoriossa?
> lpt:an laskiessa suhteellinen kosteus nousee mutta absoluuttinen laskee.
Absoluuttinen kosteus laskee tuossa tilanteessa vain sillä ehdolla, että tiivistymisen myötä pisaroitunut vesi poistuu (sataa) tarkasteltavasta ilmanäytteestä.
> Mites se on ilmakehässä?Sadepisarathan tiivistyvät aina jonkin hiukkasen ympärille, joten mitä tapahtuu tyhjiössä (avaruudessa) kun kosteutta lisätään ja hiukkasia ei ole?
Tiivistyminen voidaan jakaa kahteen luokkaan, heterogeeniseen ja homogeeniseen tiivistymiseen. Heterogeeninen tiivistyminen on se josta mainitsit, eli vesimolekyylit kerääntyvät jonkun epäpuhtauden (nokihiukkanen, suolakide tmv.) ympärille kun suhteellinen kosteus on saavuttanut 100 % tason. Pisara kasvaa siepatessaan ympäriltä lisää vesimolekyylejä, jos niitä on riittävästi tarjolla. Homogeeninen tiivistyminen tapahtuu sen sijaan ilman mitään erillistä hiukkasta, kun vesihöyryn osapaine on riittävän korkea (siis hyvin korkea). Jos tämä ehto toteutuu, on tilanne heterogeenisen tiivistymisen suhteen jo niin huikean epästabiili, että pienikin määrä näytteeseen pääsevää epäpuhtautta laukaisee tiivistymisen välittömästi. Luonnossa ei lähimainkaan riittävän puhdasta ilmaa ole missään kohtaa ilmakehää, joten myöskään homogeenista tiivistymistä ei voi esiintyä.
Myös jäätymisessä on vastaavalla tavalla heterogeeninen ja homogeeninen muoto, mutta sillä erolla, että homogeenista jäätymistä tapahtuu kaiken aikaa (jäätymisen kaipaamia jäätymisytimiä on paljon vähemmän kuin tiivistymiseen soveltuvia hiukkasia). Alijäähtynyt vesi on esimerkki tilanteesta, jossa (heterogeeninen) jäätyminen ei ole lähtenyt etenemään, vaikka olosuhteet muuten sen sallisivatkin. Jääkidepilvet ovat tyypillisesti homogeenisen jäätymisen tulosta. Vaadittava lämpötila on suunnilleen -40 astetta ja siitä alaspäin.
ei säteile mikään kappale, kylmät kappaleet vain säteilevät lämpöä vähemmän kuin lämpimät. Kylmät kappaleet eivät itsenäisesti kerää vesihöyryä ympäristöstään. Jos ilmassa oleva vesimolekyyli sattumalta osuu kylmään kappaleeseen, niin se saattaa tiivistyä vesipisaraksi kappaleen pinnalle. Toisaalta kappaleen pinnalla olevasta vesipisarasta saattaa haihtua vesimolekyylejä. Kosteasta ilmasta tiivistyy kylmän kappaleen pinnalle todennäköisemmin vettä kuin kuivasta ilmasta, sillä ilmiö on kaksisuuntainen.
Joo, olemme itse keksineet kylmän ja kuuman .Niitä ei ole olemassa kuin aistiemme välityksellä. Lähdetään liikkeelle ns. abs.nollapisteestä ja huomataan lineaarinen energian määrän vaihtelu sitoutuneena aineeseen.
Ilma pystyy sitomaan eri lämpötiloissa eri määrät vettä.
Kullonenkin tilanne ilmoitetaan yleensä suhteellisena kosteusprosenttina.
Tilannetta jossa suhteellinen kosteus saavuttaa arvon 100 % sanotaan kastepisteeksi.
Ylimääräinen vesihöyry muuttuu kastepisteessä näkyväksi vedeksi, kuten höyryveturin puuskutus, säunan kiukaan pöllähdys, hengityksen huurtuminen. (Usein edellisiä nimitetään virheellisesti vesihöyryksi, mutta ne ovat jo pienipisaraista kastepisteessä muodostunutta vettä. Varsinainen vesihöyry on näkymätön kaasu.)
Eli jossain siellä putelisi vieressä leijuu vsipilviä jotka joko satavat lattialle / putelisi kyljelle, tai haihtuvat takaisin kaasumaiseksi vesihöyryksi riippuen ilman lämpötilasn tulevasta kehityksestä.
Kuvittelisin asian noin äkkiseltään niin, että 1 cm:n etäisyydellä pulloa lähestyvän ilman lämpötila laskee jo jonkun verran, jolloin sen tiheys kasvaa ja ilma lähtee valumaan alaspäin. Tällöin se sekoittuu turbulenttisesti ympäröivään ilmaan, joka pyrkii tasaamaan lämpötilaeroja. Jos jonkin tarkasteltava ilmanäyte jäähtyy niin paljon, että tiivistymistä alkaa tapahtumaan, osa muodostuneista pilvipisaroista ajautuu turbulenssien myötä kauemmaksi pullosta, jolloin ne lämmetessään nopeasti haihtuvat. Pakomatka alikylläisessä ilmakerroksesta on vain millien luokkaa. Osa pilvipisaroista ajautuu pulloon kiinni ja muodostaa ajan mittaan suurempia vesipisaroita.
Juuri noin kun epäilit eli vesi valuu pullon viereen ja kastelee pöydän.Laitan aina talouspaperin kaksin kerroin pullon alle.👌
Olkoonkin, että aloitus on jo vanha, 8c jääkaapin lämpötilaksi on avian liian korkea.