Ajattelen esimerkiksi numerot ja vuodenkierron mielessäni kolmiulotteisena janana.
Kun keskustelen asiasta, moni ystäväni ei tajua, mistä on kyse. Kyse lienee hahmottamisesta, joka helpottaa muistin toimintaa tms.
Millä nimellä tästä ilmiöstä kannattaisi hakea tietoa netistä?
Artikkeleita? Kirjoja?
Kiitos mahdollisesta avusta!
Kun keskustelen asiasta, moni ystäväni ei tajua, mistä on kyse. Kyse lienee hahmottamisesta, joka helpottaa muistin toimintaa tms.
Millä nimellä tästä ilmiöstä kannattaisi hakea tietoa netistä?
Artikkeleita? Kirjoja?
Kiitos mahdollisesta avusta!
Vastaukset 12
Vanhimmat
Tuosta en tiedä, mutta itse ajattelen vuodenkierron pystyasennossa olevana ympyränä, oikeastaan kellona, jossa aika kulkee vastapäivään. Talvi on ylhäällä, kesä alhaalla.
Ei siinä minusta mitään kummallista ole, kaikilla on omia hahmottamistapojaan, eikä niitä muut pysty paremmin ymmärtämään. Mistä lie sinunkin tapasi tullut, käytä sitä äläkä tee siitä ongelmaa.
aika hauska sattuma, että eräs ystäväni ajattelee vuodenkierron juuri kuten sinä: takaperin kulkevana kellona, jossa talvi on ylhäällä ja kesä alhaalla.
itselläni vuodenkierto etenee linjana, jossa talvi on ylhäällä, keväällä laskeudutaan vinosti alas, kesä on melko tasaista alhaalla ja syksy taas nousua ylös uudenvuoden piikkiin. matkalla on kuukausittaisia ja jopa viikottaisia pikkumutkia. maaliskuu on kaikkein hämärin, sen viikot ovat tavallaan kadoksissa.
"katselen" tuota vuosilinjaani takaa oikealta, vinosti ylhäältä ja blokkailen siten mielessäni kuukausien ja viikojen välisiä ajallisia etäisyyksiä. linja jatkuu vuosi vuodelta eteenpäin vuosikymmeniin ja vuosituhansiin asti, jotka muodostavat kukin laajempia kuvioita.
mutta miten tuossa kellotaulumenetelmässäsi nähdään esim. ensi vuoden elokuu? meneekö se tämän vuoden elokuun päälle vai alle. vai onko jokaiselle vuodelle oma kellotaulunsa?
öhh, kirjoitit jotain ongelmastani. mikä ihmeen ongelma? tämä mielikuvien vertailu on hemmetin mielenkiintoista! koko jutusta en vain ole nähnyt mitään selvitystä/tutkimusta tai kansanomaista selvitystä missään. kai ihmisiä huonomminkin perustein on luokiteltu? olisi mielenkiintoista rakentaa tyyppiluokitteluja visuaalisen ajattelun eri muodoista (mutakinen linja, kellotaulu jne). sekin on mielenkiintoista, että osa sanoo, ettei heillä ole mitään mielikuvaa, he vain poimivat numeron 18 jostakin harmaasta massasta. itselläni tuo 18 on täsmällisessä paikassa kiemuraisesti etenevällä numerolinjalla.
Vuosikelloni kiertää juuri niinkuin kello, samaa ympyrää vuodesta toiseen. Ajateltuani asiaa tarkemmin huomasin, että minulla ei todellakaan ole hahmoa useiden vuosien kululle.
Niin vanhalta tämä kellotauluhahmotus vaikuttaa, että se on varmaan syntynyt lapsuudessa ja todella ottanutkin hahmonsa kellosta.
Anteeksi tuo puhe ongelmasta. Lueskeltuani näitä psykologiakeskusteluja pääni täyttyi ongelmista ja aloin löytää ongelmia joka asiasta. Luonnollinen ilmiö sekin.
Se syntyy kompassin mukaisesta mielikuvasta, eli talvi on pohjoisessa, kesä etelässä. Selkeetä.
Itse näen vuodenajat peruskalenterina tammi-kesä ylhäällä, heinä-joulu alhaalla.
Itsellä kyllä on ihan luonnollista nähdä viikonkierrot ja numerot tietynlaisina kuvioina.
Samanmoisia hahmotelmia on mm. se että musiikkia harrastavana huomasin että nuottikorvan kehittyessä aloin jotenkin kuulemaan nuotit aina tietyn värisinä. Ja itse olen aina ajatellut sen vain olevan oman mieleni tuottama apukeino muistaa juttuja.
Hassua,mäkin hahmoitan vuosikierron takaperin kulkevana kellona (anticlockwise).Niin,että talvi on ylhäällä ja kesä alhaalla.johtuisikohan koulun maantiedontunneista ehkä.JOs vuodenajat oli jossain ympyrässä,en muista.Varmaankin johtunee taas jostakin perusilmiöstä,mikä on tyypillistä ihmiselle ja luonnolle sinänsä.Saattaa olla fysikaalis-kemiallinen ilmiö.Kaikelle on selitys.
todella mielenkiintoista!
käänteinen kello vuodenkierron mittana...hmmm???
tuolle täytyy olla jokin syy, jos yks ja toinenkin näkee mielessään asian samalla lailla.
entä numerot? meneekö nekin monella anticlockwise pään sisässä?
vai täytyykö tässä ruveta tekemään aiheesta väitöskirjaa...
Minun vuosikellossani ei ole numeroita. Tärkeimmät kohdat tuntuvat olevan siirtyminen kesästä syksyyn ja talven huipun ohittaminen, siis vuodenvaihde.
Syksyyn siirtymisessä syntyy vaikutelma "nyt alkaa kiipeäminen" ja vuodenvaihteen vaikutelma on siirtyminen pimeydestä valoon.
Valoisuus voi olla avain. Raskas kiipeäminen ylös talveen voi johtua valon vähenemisestä. Kun pimein kohta on ohitettu, lasketellaan kevyesti kesään.
Uskon myös koululla olevan vaikutusta asiaan. Hahmotus on syntynyt kouluaikana - mutta toisaalta, koulua tuli käytyä 12 vuotta. :) Kiertosuunnasta en saa kiinni minkäänlaista ajatusta.
itselläni vuosi etenee sahalaitaista janaa melko suoraan viikkokohtaisesti mutkitellen, kuten aiemmin kirjoitin. mutta sama suuntaus silti mullakin: talveen mennään ylöspäin ja kesää kohti laskeudutaan.
se, että miksi kouluopetus loisi vuodenkierron kellotauluun anticlockwise, ei mulla sytytä. miks se just niin menis lasten päihin? eikö clockwise olis loogisempaa, kun kelloa opetellaan. 12 isoa pykäläähän löytyy sekä kellosta että vuodesta.
kun kyselin numeroista, en tarkoittanut vuoden/kuukauden/viikon päiviä vaan ihan perusnumeroita ajattelussa: esim. 58 koiraa, niin mulla syttyy omalaatuisesti mutkittelevalla numerojanallani lamppu kohdassa 58, niin tajuan heti, että aika iso luku.
erityisen tarkasti tajuan numerot visuaalisesti välillä 1-50. johtuu varmaan siitä, kun pikkuisena tuli heiteltyä tikkatauluun ja laskettua summia yhteen. tosin ihan tuota viittäkymmentä en viidellä tikalla saanut...
isommat luvut sadoittain, tuhansittain, miljoonittain jne. seuraavat ajattelussani samaa muotoa, mutta isommalla mittakaavalla (fraktaalia???).
Yhteys itse opetukseen ei ole ollenkaan varma, voi olla kysymys muusta koulumaailmasta. Esimerkiksi, koulu toi ensimmäisenä maailmaani kalenterin eli lukujärjestyksen, viikoittain toistuvan aikataulun. Se voisi olla kiertävän ajan peruste.
Ymmärsinkö oikein, että sinulla "ajan hammas" on viikon pituinen? Näetkö sille syytä?
"""itselläni vuodenkierto etenee linjana, jossa talvi on ylhäällä, keväällä laskeudutaan vinosti alas, kesä on melko tasaista alhaalla ja syksy taas nousua ylös uudenvuoden piikkiin. matkalla on kuukausittaisia ja jopa viikottaisia pikkumutkia. maaliskuu on kaikkein hämärin, sen viikot ovat tavallaan kadoksissa."""
lainasin tuon tuolta alkupään viestistäni eli kaukaa katsottuna vuodenkierto on kuin sahanterä. yhden kuukauden sisällä on mutkia, jotka suurinpiirtein toistuvat jokaisessa kuussa viikko- ja jopa päiväkohtaisesti. esimerkiksi kesäkuun 24 ja joulukuun 24 (vanhat juhlapäivät) ovat kummankin kuukauden kohdalla samassa paikassa. toisaalta samoin numero 24 on perusnumerolaskurissani (24 koiraa) samassa mutkassa.
niin, missähän minä olin kun koulussa ajankierrosta puhuttiin, kun oma aikani on pitkä rosoinen linja 5 miljardia vuotta ekr:stä hamaan tulavaisuuteen.
se kiinnostaa, miten anticlockwise-väki kellotauluineen menee ajassa näin pitkälle eteen ja taaksepäin. tai vaikka sata vuotta menneisyyteen? päällekkäiset kellotaulut?
Minä näen vuoden renkaana tosin siinä ei ole numeroita vaan tavavallaan segmentit eri kuukausille minulla se toimii myötäpäivään.