hei, kiivaana velloaa keskustelu AMK versus yliopisto yhdellä jos toisellakin palstalla.
Kiinnostaisi tietää tämän palstan lukijoiden/kirjoittelijoiden näkemys tästä ammattikorkean ja tiedekorkean vastakkainasettelusta.
Yleisesti ajatellaan, että sekä nämä laitokset ovat vertailukelpoisia keskenään, että myös niistä saadut tutkinnot ovat samanarvoiset.
Siis onko esim. alempi AMK-tutkinto ja yliopiston kandi samalla viivalla teidän silmissänne? Tai ylempi AMK ja maisteri?
Kiinnostaisi tietää tämän palstan lukijoiden/kirjoittelijoiden näkemys tästä ammattikorkean ja tiedekorkean vastakkainasettelusta.
Yleisesti ajatellaan, että sekä nämä laitokset ovat vertailukelpoisia keskenään, että myös niistä saadut tutkinnot ovat samanarvoiset.
Siis onko esim. alempi AMK-tutkinto ja yliopiston kandi samalla viivalla teidän silmissänne? Tai ylempi AMK ja maisteri?
Vastaukset 8
Vanhimmat
Ei kandin tutkinnon yliopistossa suorittaneesta eikä amk-tutkinnon suorittaneesta ole todellisen tieteen tekijäksi. Molemmista saattaa kyllä tulla tieteen tekijä, jos suorittavat ensin yliopiston maisterin tutkinnon ja sitten yliopiston tieteellisen jatkotutkinnon, joka nykyisin on lähes aina tohtorin tutkinto.
Ilmeisesti käytäntö menee niin, että amk-tutkinnon suorittanut joutuu yliopiston maisteriohjelmassa jatkaessaan suorittamaan edelleenkin jonkin verran ns. siltaopintoja. En sitten tiedä amk-jatkotutkinnon suorittaneista, sillä käytäntöjä ei ole ehtinyt muodostua.
"Ei kandin tutkinnon yliopistossa suorittaneesta eikä amk-tutkinnon suorittaneesta ole todellisen tieteen tekijäksi."
Saattaa olla totta keskimäärin, mutta ei läheskään aina. Älä unohda, että Sokrateskaan ei käynyt yliopistoja. Moni asteroidi ja komeetta on harrastelijan löytämä. Iso osa patentoijista ja ohjelmistocopyrightin omistajista ei ole akateemisia. Tieteellinen metodi on julkista tietoa. Kuka tahansa voi tehdä biologisia kokeita kasveilla. Eikös moni tilastoanalyysisofta ole peräti ilmainen?
Täälläkin paljon keskusteltu aihe, joka on tekoäly ja älyn toimintaperiaate, ei edisty juurikaan paremmin jos on akateemista taustaa, koska älyn toimintaperiaatetta ymmärretään parhaimmillaankin erittäin huonosti. Siinä ei akateemisuus auta ehkä yhtään. Tai mikä akateeminen koulutus olisi paras älyn teorian kehittäjälle? Filosofiako?
Jos nyt ajatellaan nykyisen tieteellisen tiedon tuottamista, niin varmasti 99,9 prosentilla tieteellisten raporttien kirjoittajista on tiedeyliopiston tutkinto takanaan, ja valtaosalla vielä korkein tutkinto. Tiedenobelisteista monilla on vielä useampikin yliopistotutkinto, mutta lieneekö kukaan heistä jättänyt yliopisto-opinnot suorittamatta.
Ei se, että käyttää tieteellisiä metodeja asioiden selvittämiseen tee asiasta tiedettä, vaan tulokset on myös tuotava tavalla tai toisella julki, mikä nykyisenä nettiaikana on tosin varsin helppoa.
"Ilmeisesti käytäntö menee niin, että amk-tutkinnon suorittanut joutuu yliopiston maisteriohjelmassa jatkaessaan suorittamaan edelleenkin jonkin verran ns. siltaopintoja."
Itse en saanut luettua hyväksi paljon muuta kuin kielet. Muistaakseni matikan- ja fysiikankursseista saisi pientä hyvitystä, mutta mikäli nuo lukee laajana, ei mitänä hyväksilukua tule. Mikäli jatkaa edes suunnilleen samalla alalla, niin hyväksiluku on usein luokkaa 80 opintoviikkoa.
En tosin missään maisteriohjelmassa ollutkaan, mutta käsittääkseni se ei muuttaisi asiaa mitenkään. Maisteriohjelmassa kai aikataulutus on vain fiksattu tietylle osaamispohjalle, kurssien ollessa vaatimuksiltaan samoja.
"Ei kandin tutkinnon yliopistossa suorittaneesta eikä amk-tutkinnon suorittaneesta ole todellisen tieteen tekijäksi."
Kuka muistaa sen tositapahtumiin perustuvan elokuvan, jossa isä kehittää tieteellisesti ihka uuden lääkkeen kuolemansairaalle pojalleen, ja poika pelastuu? Se isä ei ollut eikä ole akateeminen ainakaan lääketieteessä, en tiedä oliko jollain muulla alalla kuten taloustieteessä?
Siis eikö se ns. Lorenzon öljy ollut tieteellinen saavutus ja todellisen tieteen tekemistä?
" Tai mikä akateeminen koulutus olisi paras älyn teorian kehittäjälle? Filosofiako?"
Filosofia on yksi jota tarvitaan. Osaa tietotekniikasta tarvitaan myös. Matemaattinen logiikkakin on hyväksi. Käytännössä näillä on limittäisyyttä tietotekniikkaopetuksessa, mutta ei älyn teorian kehittämisen vuoksi.
Niin, onko Suomessa mitään koulutusta jonka tietovalikoima olisi suunniteltu älyn teorian edistämiseen? Jos joku ei sattunut tietämään, niin sitten kun tiedetään miten äly ja sitä edeltävä oppiminen toimii, eli mikä on niiden toimintaperiaate, niin sitten on mahdollista ohjelmoida ihmistä älykkäämpi tietokone eli kone joka ajattelee, tai siis tarkkaan ottaen ohjelmisto. Yhden koulukunnan mukaan sellainen "vahva tekoäly" on mahdollista ahtaa yhteen ainoaan PC-tietokoneeseen tai jopa vähäisempään bittipönttöön. Sellaisella ohjelmistolla olisi valtavasti hyötykäyttöä. Siksi olisi syytä kohdentaa akateemisia resursseja älyn toimintaperiaatteen ymmärryksen edistämiseen.
Muuten, jos ja kun näihin tietokoneisiimme saa asennettua ihmistä älykkäämpiä ohjelmistoja, niin akateemisen tutkinnon hyöty jää aika vähiin. Silloin on tuhat kertaa tehokkaampia keinoja edistää tiedettä kuin kouluttaa ihmisiä tieteilijöiksi. Akateemiselle alalle lähtijä ottaa näinä aikoina sen riskin, että koulutus jää hyödyttömäksi sen tietotekniikassa tapahtuneen edistysaskeleen myötä.
Olisi tyhmää luulla, että "ajatteleva kone" olisi jotenkin scifiin jäänyt kliseinen unelma. Se tulee olemaan täyttä totta ja osa tulevaa tietotekniikkaa. Minä päivänä tahansa, koska jonkun meille tuntemattoman projektin edistymisestä ei välttämättä anneta väliaikatiedotuksia.
ps. tämän tekstin tuotti ihminen, ei ajatteleva kone.
"Siis onko esim. alempi AMK-tutkinto ja yliopiston kandi samalla viivalla teidän silmissänne?"
Ei ole. Opiskelu on erilaista ja se tähtää erilaiseen lopputulokseen. Johonkin työtehtävään voivat toki olla samalla viivalla, eli sellaiseen mihin kumpikaan tutkinnoista ei ole paras mahdollinen.
"Yleisesti ajatellaan, että sekä nämä laitokset ovat vertailukelpoisia keskenään"
Kovastihan niitä jotkut koittavat verrata, mutta vertaaminen menee perseelleen kun katsellaan tutkinnosta vain jotain pieniä yksityiskohtia ja tehdään niiden avulla sitten jotain päätelmiä. Kumpi on parempi: seepra vai laama? :)
Amk ja yliopisto ovat erilaisia laitoksia, opiskelu on erilaista, opetus on erilaista ja lopputulos on erilainen. Amk-insinööri osaa tehdä (= annettu opetusta) sellaista mitä tekniikan kandidaatti, tai jopa diplomi-insinööri, vastaavalta alalta ei osaa (= ei ole opetettu). Toki myös toisinpäin, TkK:lle on opetettu sellaista mitä amk-inssille ei ole opetettu. Ylemmän amk-tutkinnon 90 opintopisteen opetus ei varmasti tuota asiaa pysty muuttamaan. Tuo 90 op:n opetushan saattaa koostua täysin sellaisista kursseista, mitä diplomi-insinööri ei ole edes koskaan opiskellut.
Itse olen insinööri (amk) ja kohta tekniikan kandidaatti. Ala tosin on tyystin eri (konetekniikka vs. teknis-luonnontieteellinen), mutta uskallan silti vertailla noita kahta tutkintoa.
Parhaat amk:t (esim. Helia) pesevät huonoimmat yliopistot (esim. liiketalous Rovaniemellä) mennen tullen esim. opettajien kontaktiverkkojen ja sivutoimisen työn teon mahdollisuuksien takia. Huono yliopisto (esim. Joensuu) pesee sitten niukasti huonon amk:n (esim. Kajaani). Valitsee sitten amk:n tai yliopiston kannattaa valita kunnon oppilaitos. Esim. kaupallisella alalla on kunnon korkeakoulutusta lähinnä vain Vaasassa, Helsingissä ja Turussa (ja tässä järjestyksessä). Lue opinto-oppaita ja tilastoja ennen valintaasi. Ja varoitus; älä usko kaikkea hehkutusta amk-koulujen kotisivuilla!