Toki kaikki viitseliäät voivat vastata. Ihmettelin vain, että minkälaisiin ajattelu toimenpiteisiin on yhteys muodonhahmottamisen kyvyllä ja kuinka se on yhteydessä luovuuteen? Voit luotelle taiteellisien ihmisten yhteisiä piirteitä ja neurologinen selitys olisi myös mielenkiintoinen.
varmaankin sinä Yusa nimimerkillä kirjoitteleva
oplisit ´hyvä vastaamaan se...
6373
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
"Ihmettelin vain, että minkälaisiin ajattelu toimenpiteisiin on yhteys muodonhahmottamisen kyvyllä ja kuinka se on yhteydessä luovuuteen"
Onko tämä jatkoa johonkin keskusteluun? Jos on, en tiedä mihin.
(Pahuksen huono otsikko muuten.)
Ihmettelin samaa kun luin tästä kirjoituksesta:
http://www.singinst.org/LOGI/levels/thought.html
tämän:
"
modalities contribute directly to intelligence in any case where referent behaviors coincide with modality behaviors, and indirectly in cases where there are valid metaphors between modality behaviors and referent behaviors.
"
Ensinnäkin, mikä on "modality behavior" ja "referent behavior"?
Muualla siinä kirjoituksessa puhutaan asiasta nimeltä "sensory modalities", ja näköaistittavat ja kuuloaistittavat asiat ovat eri modaliteetteja.
Viittaako "modality" edes osittain siihen "muodonhahmottamisen kykyyn"?
Jos minun pitäisi arvata mitä se pitkän tekstin kohta voi esimerkkinä tarkoittaa, niin pomppivan pallon ajatteleminen ja näkeminen yhtäaikaa voi tuoda jotain tärkeää älylliseen suoritukseen. En tiedä onko sinne päinkään...
Myönnän heti että tuo Yudkowskyn teoria älyn rakenteellisuudesta on minulla tarkemmin lukematta, työlistalla. Olen sitä vaan selaillut. Senhän on tarkoitus olla yleispätevää, ei erityisesti biologisia aivoja kuvaavaa.
>"Ensinnäkin, mikä on "modality behavior" ja "referent behavior"? "
Hieman kaivellen sanojen merkitykset ilmenevät:
"Abstract reasoning often employs metaphor to contribute modality behaviors to an abstract reasoning process."
Siis "modality behavior" on havainnollista asioiden keskinäistä suhtautumista, niinkuin vertauksissa harrastetaan. Konkreettisempaa kuin pelkkä abstraktien käsitteiden pyörittely.
"Some evidence of mirror-based self-referent behavior (behavior in which the activity of the animal with its body was related to the activity of the image in the mirror) was seen in the juvenile female, but more was seen in one adult female." Tässä kerrotaan orangeista.
"Self-referent behavior" on peilikuvan liikkeiden suhteuttamista tarkastelijan omiin liikeisiin. "Referent behavior" yleisemmin on kahden tarkastelualueen toiminnallisuuden havaitsemista, kuten juuri vertauksissa. "Refer" - viitata, referenssi. Analogiat ovat tärkeitä asioita ajattelussa.
"Behavior" ei siis edellä välttämättä viittaa "käyttäytymiseen" vaan asioiden keskinäiseen suhtautumiseen, toiminnallisuuteen.
Olikohan tästä mitään apua?
Koitan lukea huolella tuon Yudkowskyn jutun mielen tasoista jossakin välissä.
"Abstract reasoning often employs metaphor to contribute modality behaviors to an abstract reasoning process."
Voisiko siinä paremmin olla: to contribute abstract aspects of modality behavior to abstract reasoning
Eli esim. fyysisten asioiden abstrakteja puolia tuodaan abstraktiin ajatteluun?
"
"Referent behavior" yleisemmin on kahden tarkastelualueen toiminnallisuuden havaitsemista"
Vai toiminnallisuuden yhteisten piirteiden havaitsemista? Viitattua (referent) käytöstä viittaa (referring) metaforana oleva käytös?
metafora = kielikuva
mental imagery = mielikuvasto?
Muodon hahmottaminen on erikoistapaus mielikuvista. Avaruudellinen ja geometrinen hahmottaminen on kai huonosti ymmärretty mekanismi neuraalisessa mielessä. Toisaalta tiedetään, että ihmisyksilöiden ja erityisesti sukupuolten välillä on tässä taidossa suuria eroja.
Peruspiirteitään ilmeisesti avaruudellinen hahmottaminen toimii samaan tapaan kuin muutkin mielikuvat: tutut, opitut, muistetut hahmot ja käsitteet yhdistyvät, niiden väliset linkit, assosiaatiot aktivoituvat ja mieleen nousee uusi muistikuva. On mahdollista, että näköaivokuorikerroksella (visual cortex) on jonkinlainen fyysinenkin "valkokangas", johon ajateltu mielikuva "projisoituu". Miten? Sen minäkin haluaisin tietää. Mutta oletan, että itse mielikuva on toiminnallisesti enemmän kuin pelkkä tämä projektio, eli myös ne assosiaatiot, jotka kuvan rakentavat.
Luovuus liittyy näihin assosiaatioihin. Luovuus on ymmärtääkseni sitä, että mielikuvaa muodostettaessa osataan, uskalletaan kytkeä mukaan uusia, asiaan ennestään kytkeytymättömiä assosiaatioita: uskalletaan päästää mieli harhailemaan. Harhailua ohjaa tutuilta poluilta uusille osaltaan lämpökohina ja kyky hetkellisesti madaltaa kritiikkiä.
Jotakin tällaisia ajatuksia herätti. Vaikea kysymys.
Kivoja mielikuvia sinulla. "Luovuus on ymmärtääkseni sitä, että mielikuvaa muodostettaessa osataan, uskalletaan kytkeä mukaan uusia, asiaan ennestään kytkeytymättömiä assosiaatioita: uskalletaan päästää mieli harhailemaan." Kuka muodostaa? Kuka uskaltaa? Onko ehkä olemassa jokin assosiaatiovarasto? Kuka päästää ja mitä harhailemaan? Mieli? Entiteetti?
Me olemme moneksi. Aivot ovat rinnakkaisprosessori, jossa on satoja tuhansia tai miljoonia toiminnallisia yksikköja, jotka kommunikoivat keskenään ja kilpailevat huomioista. Ihan fysiologisella tasolla yksi tärkeimmistä yksiköiden tyypistä ovat "cortical columns", "aivokuoren pylväät", joissa on kussakin n. 100 000 neuroonia. Niiden päätehtävä on todennäköisimmin olla juuri "pysyvien" tietojen ja taitojen assosiaatiovarasto. Niitä on kutsuttu "aivojen mikroprosessoreiksi". Ilmeisesti ihmiselle tyypillinen abstrakti ajattelu on niiden ansiota. (Suosittelen kuukkelin kokeilemista: "cortical column")
"Kuka muodostaa?": ei kai ole mitään subjektia, työnjohtajaa, vaan keskinäinen kilpailu huomiosta ratkaisee, samoin assosiaatioiden vanhat suhteet.
"Kuka uskaltaa?": Kritiikkiä on sekä loogisella että tunnetasolla, ilmeisesti molemmat jakautuneena tuhansille eri "agenteille", jotka huutavat epäilyjään ja vastalauseitaan. Syystä tai toisesta luova henkilö pystyy hallitusti vaimentamaan kritiikkiä. Sekin on opittavissa oleva taito.