Meillä on väittelyitä koulussa, ja itselleni määrättiin aiheeksi teesi "Kasvissyönti ei ole terveellistä". Minut laitettiin vastustajaksi.
Itselleni aihe ei ole tuttu, joten ajattelin kysyä, millaisista aineista puhdas vegaani jää paitsi, jos ei minkäänlaisia lisäravinteita syö. Tavoitteena on siis saada puolueetonta kasvissyönnin haitoista lähinnä, sillä itseäni kiinnostaa enemmän väittelytaidon harjoittelu kuin ruokasodan aloittaminen.
Itselleni aihe ei ole tuttu, joten ajattelin kysyä, millaisista aineista puhdas vegaani jää paitsi, jos ei minkäänlaisia lisäravinteita syö. Tavoitteena on siis saada puolueetonta kasvissyönnin haitoista lähinnä, sillä itseäni kiinnostaa enemmän väittelytaidon harjoittelu kuin ruokasodan aloittaminen.
Vastaukset 23
Vanhimmat
...jonka vegaani saa ainoastaan lisäravinteilla on B12.
vegaaniruoka on monipuolista, jossa on kokojyväviljaa, vihanneksia ja hedelmiä monipuoisesti.
"Minut laitettiin vastustajaksi."
Laittoivat sinut näemmä hieman epäkäytännölliseen paikkaan, sillä vegaaniruoan puutteet ovat nykytietämyksen mukaan aika harvassa.
Tuo (toisten mainitsema) B-12 on tietenkin aina "varma nakki" vastustajille. Ironista siinä onkin se, että eläimet hankkivat sitä maaperän kasveista, joiden juurissa bakteerit tuottivat sitä. Nykyään kaupasta ostetut kasvikset ovat niin käsiteltyjä, että niissä ei ole B-12:a, mutta sitä lisätään ainakin joihinkin kasviksista tehtyihin maitoihin. Lisäksi sen saanti muutenkaan ei ole mikään ongelma vegaaneille.
Sinulla on hyvä mahdollisuus päästä väittelyssä voitolle kun tutustut B12:een hieman tarkemmin. Jos oikein hyvin käy, vastapuolella menee pitkä tovi ennen kuin he ymmärtävät, että et puhukaan amerikkalaisista pommikoneista... :D
D-vitamiinin saantikin saattaa olla talvella vaikeaa. Tai ei sinänsä vaikeaa, että Suomessa voi jokamiehen oikeudella käydä metsistä keräämässä vaikka kuinka paljon metsäsieniä, joista saa D-vitamiinia ainoana kasvikunnan tuotteista. En muista onko kaikissa sienissä D-vitamiinia, mutta ainakin suppilovahveroissa ja kantarelleissa on. Kesällä tietenkään D-vitamiinin saannista ei ole mitään ongelmaa, koska auringonvalo on riittävää saamaan elimistön itse tuottamaan tarvitsemansa määrän D-vitamiinia.
Samoin usein vedotaan kalsiumin ja proteiinin muka vähäiseen saantiin vegaaniruoasta, mutta näistä pitäisi löytyä vaikka kuinka paljon tietoa helposti.
"D-vitamiinin saantikin saattaa olla talvella vaikeaa. Tai ei sinänsä vaikeaa, että Suomessa voi jokamiehen oikeudella käydä metsistä keräämässä vaikka kuinka paljon metsäsieniä"
En tiennytkään että talvellakin saa metsästä sieniä... Vai tarkoititko että kesällä/syksylä poimia ja laittaa pakkaseen? Eikö D-vitamiini (ja muut vitamiinit) tuhoudu pakastamisen yhteydessä? Entä kun ne sienet käsitellään ennen syöntiä? Kuinka paljon sitä vitamiinia sitten jää jäljelle tuollaisten käsittelyiden jälkeen?
Tietysti sienet pitää säilöä talvea varten. Ne voi kuivattaa, valmistaa suolasieniksi tai pakastaa. En tiedä pakastuksen vaikutuksesta D-vitamiiniin, mutta koska se ei ole vesiliukoinen vitamiini, niin luulen, ettei se niin helposti mihinkään häviä. Kyllä kai esim. kalassakin säilyy pakastettaessa D-vitamiini, niin kai se sienissäkin säilyy.
Ja kyllähän kaikki muukin ruoka käsitellään ennen syömistä tai jo tehtaalla kaupan ruoissa. Eli ei senkään pitäisi D-vitamiiniin vaikuttaa. C-vitamiini on ennemminkin sellainen, ettei se kestä paljoa käsittelyä, vaan häviää ruoka-aineista esim. keitettäessä.
Kasvisruokavaliolla eläessä on syytä täydentää vitamiininsaantiaan esim.seuraavilla valmisteilla:B-combin strong,multitabs,c-vitamiini poreena,ginsana sitten rauta ja kalkkitabletteja.Allekirjoittanut on ollut vege kymmenkunta vuotta:)/Iduista saa hyvin proteiinia ja porkkanamehusta karoteenia.
Kasvissyöjä tuskin tarvitsee mitään C-vitamiinipillereitä sen enempää kuin sekasyöjäkään, jos syö tuoreita vihanneksia ja hedelmiä. Loppujen lopuksi tarpeellisen määrän C-vitamiinia saa melko pienestäkin määrästä tuoreita kasviksia. Kalkkia ja rautaa saa myös kasvisruoasta, mutta jos ei syö riittävästi sellaisia ruoka-aineita mistä niitä saa, voi tietysti olla aiheellista syödä lisäravinteita.
monipuolisesti, ei noista tarvitse olla huolissaan. Jos joka päivä vetää naamaan pastaa ja tomaattikastiketta, niin varmasti tulee puutostiloja. Esim. C-vitamiinia saa mm. sitrushedelmistä, paprikoista, parsa- ja kukkakaalista, papayasta, kiiwistä, mansikoista jne.
Joskus laskin,että se on muutama sata appelsiinia,mitä saa syödä,ennen kuin saa saman määrän c-vitamiinia kuin yhdestä poretabletista:)Sama juttu kalkin ja raudan kanssa...näitä nyt vain saa pillereistä niin tehokkaasti,niin miksi jättää käyttämättä?
Vitamiinien ja hivenaineiden suhteen asiantuntijoiden koulukunnat riitelevät. Esim. C-vitamiinin suurista annoksista (siis grammoja päivässä) ollaan hyvinkin erimielisiä. Kliiniset tutkimukset ovat kaikkea muuta kuin yksiselitteisiä.
C-vitamiinia on yleensä paljon reilummin kasviksissa kuin elikkotuotteissa.
Tuollaiset määrät C-vitamiinia eivät ole mitenkään tarpeellisia. Appelsiinissa, joka painaa 180 grammaa on 70 mg C-vitamiinia, mikä normaalioloissa vastaa koko päivän tarvetta.
olet aivan oikeassa.
alkaa hajottaa munuaisia...mutta silloin puhutaan tosiaan jo grammamääräisistä annoksista puhdasta c-vitamiinia.Poretabletissa on 200 milligrammaa.
Tässä mitä sanot aikaisemmin aiheesta (C-vitamiinipitoisuudet):
"laskin,että se on muutama sata appelsiinia,mitä saa syödä,ennen kuin saa saman määrän c-vitamiinia kuin yhdestä poretabletista"
Selitäpä tämä yhtälö mitä olen rakennellut. Kirjassa "Terveyttä hedelmistä ja kasviksista" tekijät sanovat, että 180 grammaisesta appelsiinista saa noin 70 milligrammaa C-vitamiinia. Jos sanot poretabletista saatavan 200 milligrammaa C-vitamiinia, niin mistä ihmeestä löydät noin pieniä appelsiineja, joita pitäisi vastata tuon poretabletin määrää. Omien laskujeni mukaanhan kolme appelsiinia (180 grammaista siis) on enemmän kuin tarpeeksi tuohon pääsemiseksi.
Itse on mielestäni vain järkevää päätellä, että kun syö appelsiinien tapaisia kasvikunnan tuotteita, niin päivittäinen C-vitamiinin määrä tulee saatua -täysin ilman poretablettejakin.
Edelleen, koska kirjan tekijät sanovat ihmisen normaaleissa oloissa tarvitsevan vain noin 70 milligrammaa C-vitamiinia päivässä, niin matikkani mukaan yksi poretabletti on lähes kolme kertaa tuon riittävän määrän suuruinen. Jos muutenkin syö kasviksia, niin tämänkään vuoksi noita poretabletteja ei kannata syödä.
Noiden poretablettien ainesluettoakin kannattaa lukea. Useisiin tuollaisiin valmisteisiin lisätään "pikku ekstroja" kuten aspartaamia (ihmisten saamiseksi koukkuun). Aspartaamilla ilmeisesti on melko kyseenalainen maine eikä pelkästään sen takia, että USA:ssa se on aiheuttanut FDA:lle enemmän valituksia käyttöönottonsa jälkeen kuin mikään muu valmiste.
Hedelmissä ja kasviksissa ei luonnollisesti ole lainkaan aspartaamia.
B12 vitamiini, pitkäketjuiset omega3 -rasvahapot sekä neurolipidit jäävät vegaanilla suoraan ruuasta saatavina ruokavaliosta pois.
Ensinnäkin tuo väite omega-3:n kohdalla on täysin asiantuntematon, sillä sitä saadaan kasvikunnan tuotteista mm. pellavasta.
Toiseksi sen tarpeellisuutta on luultavasti liioiteltu ja etuja mahdollisiin haittoihin nähden suurenneltu populaarilehdistössä.
B12 on ainoa aines, jota vegaaniruokavaliosta ei saa sellaisenaan. Senkään tarpeellisuudesta kaikki tiedemiehet eivät ole yksimielisiä, mutta sen saaminen ei ole mitenkään ongelmallista. Elintarvikkeita voidaan rikastaa sillä.
Muuten on ironista, että eläimet saavat B12:n -kasviksista.
omega3-rasvahappoja ei saa pellavasta. Ja nyt kysyttiin, mistä vegaani jää paitsi, mikäli ei nauti ravintolisiä. Rikastetutkin elintarvikkeet sisältävät B12:ta synteettisenä LISÄNÄ.
Ymmärrän, että haluat uskoa asiaasi, mutta ne, joilla on hyvä syy pelätä dementiaa aiheuttavia sairauksia, joutuvat ottamaan huomioon faktat ja todennäköisyydet. Ja miettimään, mitkä ovat puhtaan veganismin riskit omalla kohdalla.
Vaikea sanoa mitä toimitat. Pellavaöljyssä on nimenomaan omega 3:a (tai siis sen esiastetta alfa-linoliöljyä). Rasvoissa (= rasvahapoissa) ei ollut 'ketjuja' silloin kun allekirjoittanut opiskeli orgaanista kemiaa.
termiä olen nähnyt käytettävän eri saiteilla. Esim.
"Omega-3-rasvahapot
Monityydyttymättömiä rasvahappoja, joista pitkäketjuiset omega-3-rasvahapot saadaan merestä; keskiketjuista alfalinoleenihappoa saadaan pellavansiemenistä ja rypsinsiemenistä. Omega-3-sarjan rasvahapoissa ensimmäinen kaksoissidos on 3. ja 4. hiilen välissä metyylipäästä (C18:3n-3, C20:5n-3 tai C22:6n-3). Elimistö ei pysty muodostamaan ao. kaksoissidosta."
Tämä löytyi osoitteesta:
http://www.tohtori.fi/rasvahapot/15.html#P
No, en todellakaan ole törmännyt termiin 'ketju' tässä yhteydessä - mutta en nyt myöskään muista mitä termiä (jos mitään) käytettiin. Kiitos korjauksesta, näin sitä viisastuu vanhoilla päivilläänkin!
Kiistanalaiseksi jäävät sitten kysymykset (esim) eri Omega-rasvojen paremmuudesta ja alfa-linolin muuttumisen 'tehokkuudesta.' Niin, ja tietysti koko Omega-juttu: ihmiskunnan valtaenemmistö tulee vallan mainiosti toimeen ilman.
B12 vitamiinia muodostuu esim hapankaalia tehdessä. Sitä muodostuisi moniin moniin ruokiin ellei nykyään oltaisi niin överihygieenisiä ettei kasvumahdollisuutta tälle b12 ole. Että kyllä se varmasti olis ihan mahdollista saada tarvittava määrä tätä ihan luonnollisesti. Ei tietty välttämättä kannata luottaa ihan ehdoitta tuohonkaan, vaan ottaa myös niitä lisiä.
Sit noista omega jutskista. Eli se suhde omega 3 ja kutosen (esiasteiden) välillä pitäis olla 1:2 muistaakseni ja rypsiöljyssä se on ihanteellinen. Jep.. Ja sit et jos saa liikaa tuota omega 6:den esiastetta niin se muistaakseni haittasi omega kolmoseksi muuntumista. Toivottavasti joku tajus. :)