Haaveilin aikoinani psykologin ammatista, mutta tie siihen näyttäneen olevan pitkä enkä jaksa enää toistaiseksi yrittää pääsykokeissa. Päädyin sitten lopulta lukemaan sairaanhoitajaksi... Lähinnä siellä minua kiinnostaa mielenterveys ja psykiartian suuntautumisvaihtoehdot.
Onko sairaanhoitajan mahdollista myöhemmin kouluttautua psykoterpautiksi? Kenelläkään kokemuksia? Kuinka pitkän työuran psykoterpian vaatii mielenterveys ja psykiatria puolella? Entä kukaan lukennut ensin itsensä sairaanhoitajksi ja tämän jälkeen hakennut lukemaan psykologiaa? Itse ajattelin tällaista suuntausta. Tulisi jonkinlainen psykýkinen puoli tutuksi ja ehkä osaisin ottaa tulevat asiakkaat paremmin vastaan sekä ymmärtää heitä... Mielelläni kuulisin teidän kokemuksia psykoterapia työstä sh puolelta ja psykologin työstä.
Onko sairaanhoitajan mahdollista myöhemmin kouluttautua psykoterpautiksi? Kenelläkään kokemuksia? Kuinka pitkän työuran psykoterpian vaatii mielenterveys ja psykiatria puolella? Entä kukaan lukennut ensin itsensä sairaanhoitajksi ja tämän jälkeen hakennut lukemaan psykologiaa? Itse ajattelin tällaista suuntausta. Tulisi jonkinlainen psykýkinen puoli tutuksi ja ehkä osaisin ottaa tulevat asiakkaat paremmin vastaan sekä ymmärtää heitä... Mielelläni kuulisin teidän kokemuksia psykoterapia työstä sh puolelta ja psykologin työstä.
Vastaukset 12
Vanhimmat
olla valtaosa terapiahuoneen pöydän toiselta puolelta.
että kyllä ihmisillä ON uskoa puoskarointiin. Siis siihen, että kun riittävästi piekesee suuta, niin kaikki taudit paranee.
Ens keralla kun jalkani katkee, niin en otakkaan kipsiä, vaan menen terapeutille!
Psykiatrinen erikoissairaanhoitaja voi olla jonkinlaisena keskuteluapuna mutta varsinaista terapiaa voi laillisesti antaa vain terapeuttikoulutuksen saanut psykologi.
Ei pidä paikkansa! Erik.sair.hoitaja, nykyisin sairaanhoitaja AMK, voi opiskella laillistetuksi psykoterapeutiksi.
mutta erilaisia terapeuttisia hoitokeinoja voi opiskella muutkin kuin psykologit. Draamaterapiaa esim. Ainoastaan psykoterapia on rajattu laillistetuille psykologeille.
Psykoterapeutin nimike on ns. TEO:n (terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen) laillistama nimike, jonka voi saada käytyään psykoterapiakoulutuksen (4-vuotinen ylempi erityistaso YET tai 6-vuotinen vaativa erityistaso, VET. Aiemmin oli kolmevuotinen erityistason koulutus ET). Pohjakoulutukseltaan
psykoterapeutit ovat valtaosaltaan psykologeja tai psykiatreja (psykiatriaan erikoistunut lääkäri), mutta myös esim. sosiaalityöntekijöitä, teologeja ja MYÖS PSYKIATRISIA SAIRAANHOITAJIA. Jotkin koulutusyhteisöt hyväksyvät psy. sh:n koulutustaustan, lisäksi henkilökohtainen soveltuvuus arvioidaan aina. Eli siis voit erikoistua psy. sh:ksi ja sen jälkeen työskennellä joitakin vuosia asiakastyössä ja kouluttautua halutessasi psykoterapeutiksi. Esim. mielenterveystoimistoissa asiakastyötä tekevillä
psyk.sh:lla on harvoin psykoterapeuttikoulutusta, eli voit tehdä hoitosuhdetyötä ilmankin tätä koulutusta. Psykoterapeutin nimike edellyttää koulutuksen ja TEO:n hyväksynnän. Terv. "Psykologi, psykoterapeutti"
... esimerkiksi sanat "terapeutti" ja "terapia" oikein. Pienien asioiden osaaminen on isojen alku. Pienien asioiden osaaminen kertoo huolellisuudesta ja välittämisestä. Kirjoituksesi perusteella en usko sinulla vielä olevan kykyä huolellisuuteen. Jos taas olet lukihäiriöinen, olet kokenut lapsuudessasi ehkä ankaria kehityshäiriöitä, jotka on selvitettävä omassa psykoanalyysissä ja oikeinkirjoitustunneilla. En tiedä. Hahmotushäiriöitä sinulla kuitenkin on. Onnea elämänmatkalle!
olet aikamoinen pilkunviilaaja joka ilmeisesti yrität pitää onnetonta elämääsi kasassa pikku yksityiskohtiin puuttumalla. Näin ollen et voi koskaan korjata suuria asioita/ongelmia elämässäsi. Yritä hyväksyä pienet virheet niin elämä on helpompi kestää ja voit olla oikeasti hyödyksi myös kanssaihmisillesi.
päätellä toisen ihmisen elämän onnettomaksi yhden keskustelukommentin perusteella, ja vielä tietää tulevaisuudenkin: "et voi koskaan korjata suuria asioita/ongelmia elämässäsi"
Millaistahan sinun elämäsi sitten mahtaa olla kun täällä saat tehdä diagnooseja toisista ilman vastuuta...
Ei millään pahalla, mutta tekstisi sisältää latteuksia latteuksien perään. Et ikävä kyllä ehkä ymmärrä yhtään mitään hiomisesta etkä viimeistelystä. Mitä siitä tulisi, jos esimerkiksi taidemaalari ei fiilaisi työnsä yksityiskohtia.
Psykoterapeutti se vasta fiilaamisen ja yksityiskohtien maailmassa liikkuukin. Etkö usko? Oletko immuuni halulle tehdä asiat huolellisesti? Säälin sinua, jos olet.
P.S.
Yksityiskohta on aina pieni. Ei ole olemassa suuria yksityiskohtia. Ajattele! Think!
Ja kiitos tuossa alempana olevan kipakan viestin (Onpas hienoa... kun voit) lähettäjälle! Hänestä huokuu tervettä, hyssyttelyt hylkivää energiaa.
Mainitsemani "Onpas hienoa... kun voit" -kirjoitus jäikin oman kirjoitukseni YLÄpuolelle ;)
Psykoterapeutin ominaisuuksista vielä vakavasti puhuen: itse en koskaan suosittelisi kenellekään terapeuttia, joka ei osaa kirjoittaa oman toimialansa nimeä. Enkä varsinkaan sellaista terapeuttia, joka vähättelee osaamattomuuttaan. Sellainen kaikki korreloi merkittävien persoonallisuusasioiden kanssa. Kukaan ei ole täydellinen, mutta asenne ratkaisee, kasvaako ja kehittyykö nykyisestään.
Tie psykoterapeutiksi on pitkä. Ensin voisit opiskella psyk.sairaanhoitajaksi. Psykoterapeuttikoulutuksista ilmoituksia on esim. Tehyssä. Erityistason terapeuttikoulutus on nelivuotinen ja vaativan erityistason kuusivuotinen (voi käydä työn ohella). On käytävä myös itse tiiviissä psykoterapiassa (3 kertaa viikossa) tai psykoanalyysi. Kallista! Lisäksi voit valita eri suuntia:perhe-nuoriso-yksilöterapeutti jne.