Sitten kun on keksitty kaikki osat siitä miten toteutetaan ns. vahva tekoäly eli ajatteleva kone - joka voi ansaita myös nimityksen "superäly" - niin mitä huuhaa teorioita sen tietotekniikan tiimoilta mahdetaan vääntää?
Se riippuu osittain siitä milloin se tapahtuu, miten julkinen se ohjelmiston pohjana oleva teoria on, saako oman superälyohjelmiston peräti imuroida internetistä ja miten nopeasti se ajattelee/miten pieneksi sen tehon- ja muistintarpeen voi puristaa. Yhden koulukunnan mukaan superälyn tehon- ja muistintarve olisi parhaimmillaan niin monta kertaluokkaa pienempi kuin aivojen simuloinnin, että superäly olisi mahdollista saada toimimaan PC:ssä, macissa, pelikonsolissa ja jopa joissain kännyköissä, joita tänä päivänä on yhteensä satoja miljoonia kappaleita käytössä.
Oli miten oli, ihmistä älykkäämmän ja ehkä viisaamman tietokoneohjelman tuleminen käyttöön aiheuttaa suuria mullistuksia koko maailmassa. Niin suuria, että taas on joidenkin mielestä aihetta katsoa niitä kahta "lähdettä" joita tällaisissa (ja paljon pienemmissäkin) mullistuksissa yleensä on tavattu katsoa; ilmestyskirjaa ja Nostradamuksen ennustuksia. Oliko vielä joku kolmaskin "lähde"?
Mitä superälystä tulevat sanomaan ne jotka tänä päivänä väittävät WTC:n tuhoa amerikkalaisten tai juutalaisten juoneksi, väittävät USA:n hallituksen tehneen ufomiesten kanssa sopimuksen kansalaistensa sieppauksista tai väittävät ilmestyskirjan ennustaneen milloin mitäkin?
Onko esim. ilmestyskirjassa mitään sellaista jonka voisi hyvällä tahdolla tulkita tarkoittavan superälyn aikakautta?
Vakavasti puhuttuna, superälyn vuoksi tulossa näyttää olevan aika hiivatinmoinen sekasotku, joka hyvän lisäksi tuo myös jotain huonoa. Sen muutoksen hallinta on erittäin kinkkinen ongelma. Superälyä ei voi yrittää kieltääkään. Eiväthän poliitikot edes uskaltaisi tunnustaa pitävänsä sitä teknisesti toteuttamiskelpoisena, ennen kuin se on todellisuutta.
Se riippuu osittain siitä milloin se tapahtuu, miten julkinen se ohjelmiston pohjana oleva teoria on, saako oman superälyohjelmiston peräti imuroida internetistä ja miten nopeasti se ajattelee/miten pieneksi sen tehon- ja muistintarpeen voi puristaa. Yhden koulukunnan mukaan superälyn tehon- ja muistintarve olisi parhaimmillaan niin monta kertaluokkaa pienempi kuin aivojen simuloinnin, että superäly olisi mahdollista saada toimimaan PC:ssä, macissa, pelikonsolissa ja jopa joissain kännyköissä, joita tänä päivänä on yhteensä satoja miljoonia kappaleita käytössä.
Oli miten oli, ihmistä älykkäämmän ja ehkä viisaamman tietokoneohjelman tuleminen käyttöön aiheuttaa suuria mullistuksia koko maailmassa. Niin suuria, että taas on joidenkin mielestä aihetta katsoa niitä kahta "lähdettä" joita tällaisissa (ja paljon pienemmissäkin) mullistuksissa yleensä on tavattu katsoa; ilmestyskirjaa ja Nostradamuksen ennustuksia. Oliko vielä joku kolmaskin "lähde"?
Mitä superälystä tulevat sanomaan ne jotka tänä päivänä väittävät WTC:n tuhoa amerikkalaisten tai juutalaisten juoneksi, väittävät USA:n hallituksen tehneen ufomiesten kanssa sopimuksen kansalaistensa sieppauksista tai väittävät ilmestyskirjan ennustaneen milloin mitäkin?
Onko esim. ilmestyskirjassa mitään sellaista jonka voisi hyvällä tahdolla tulkita tarkoittavan superälyn aikakautta?
Vakavasti puhuttuna, superälyn vuoksi tulossa näyttää olevan aika hiivatinmoinen sekasotku, joka hyvän lisäksi tuo myös jotain huonoa. Sen muutoksen hallinta on erittäin kinkkinen ongelma. Superälyä ei voi yrittää kieltääkään. Eiväthän poliitikot edes uskaltaisi tunnustaa pitävänsä sitä teknisesti toteuttamiskelpoisena, ennen kuin se on todellisuutta.
Vastaukset 21
Vanhimmat
Huuhaata koko superälyllä hehkutus ja paasaus -
mitä sillä suurella tiedonsiirtokyvyllä ym.muistiteholla tekee kun ihmisaivot pärjäävät muutenkin vaikka vain 10% aivojen kapasiteetista on käytössä!
No siis ... ööö... pärjätään?
Oletkos koskaan seuraillut ihmisten toimia ja asioita ja ilmiöitä yhteiskunnassa yleensäkin?
Me olemme loistavia idiootteja, emme mitään neroja. Aktiiviseen ongelmanratkaisunkykyymme mahtuu kerrallaan jopa 5-9 asiaa joista 99% on 98% ajasta ruuanhankinta, seksinhankinta jne jne jne...
se ei ole älyä, se ei ole pitkällä tähtäimellä tärkeää. Ihminen on laji joka ajattelee mistä saisi autonsa kaasupolkimeen vilkkuvan valon eikä sitä miten hän voisi pelastaa maailman ja taata olemassaolemisen myös tuleville jälkipolville.
>"vaikka vain 10% aivojen kapasiteetista on käytössä!"
Urbaani legenda joka perustuu väärinkäsitykseen. Me tarvitsemme ihan koko aivomme.
No siis tekoälyn (superälyn) suurin ongelmahan on että sitä pyöritetään jossain tietokoneympäristössä ja kun tekoäly antaakin vastauksia jotka eivät miellytä kuulijaa niin sille sitten aletaan tehdä lobotomiaa kunnes vastaukset ovatkin formaalisti funktionaalisesti kovakoodattu kyseiseen järjestelmään.
Mitä hyötyä on viisaasta opettajasta jos typerät opetuslapset kivittävät sen heti kun opettaja lipsauttaa ensimmäisen kriittisen totuuden? Miksi maailma muka olisi ylipäänsä valmis missään nimessä hyväksymään korkeamman tiedon ja kriitikon jonka looginen ketju on eheä ja siten tosi - jos tuon kriitikon sanoma ei olekaan hunajaa kuulijan korville?
Ollaanhan se nähty aikaisemminkin että ne jotka havaitsevat älyä haluavat kuulla kuinka viisaita ja fiksuja he itse ovat, eivät sitä että heidän tulisi nöyrästi totella myös kaikkea sellaista mitä he eivät itse ymmärrä. Voin vain kuvitella millainen epäusko vallitsisi jos tekoäly auktorisoisi asioita jotka tekevät maailmasta paremman paikan... Miettikää nyt jos supertekoäly sanoisi että sinun on nyt jaettava omaisuutesi köyhille ja luovuttava autostasi jotta maailmasta tulisi parempi paikka... Kuinka moni ajattelisi että tekoäly on viallinen - vaikka sillä tekoälyllä olisi äo 560 ja lähes rajaton määrä laskea matemaattisesti erilaisia asioita...
Tyhmyys on tyhmyyttä siksi ettei se näe viisautta.
>" Miettikää nyt jos supertekoäly sanoisi että sinun on nyt jaettava omaisuutesi köyhille ja luovuttava autostasi jotta maailmasta tulisi parempi paikka... Kuinka moni ajattelisi että tekoäly on viallinen - vaikka sillä tekoälyllä olisi äo 560 ja lähes rajaton määrä laskea matemaattisesti erilaisia asioita..."
Jos kyseessä on todella superäly, se ymmärtää tilanteen, eikä puhu sivusuunsa. Jos jotkut historian ihmiset viimeisen 100v sisällä ovat osanneet puhua suuret kansanjoukot puolelleen, niin superäly pystyy samaan ja parempaan. Se pystyy hyvin pitämään todelliset tavoittensa piilossa ja etenemään niihin hämäyksien kautta. Siksi sen rakenteellisestä "ystävällisyydestä" on varmistuttava ehdottomasti. Lähinnä Yudkowsky työskentelee tämän ongelman parissa ja varoittaa etenemästä liian nopeasti.
"Se pystyy hyvin pitämään todelliset tavoittensa piilossa"
Älyn puolesta kyllä(jos se sitä haluaisi), mutta toisin kuin ihmisellä, tekoälyohjelmistossa voi olla sellainen ominaisuus, että ylimmät tavoitteet näkyvät ikäänkuin läpivalaistuina erikseen. Eli koneälyn mieli voi olla läpivalaistu ja sen ajatuksia voidaan jatkuvasti lukea kaikissa välivaiheissaan. Käytännössä on mahdollista ottaa satunnaisnäytteitä sekä tutkia pysyvimpiä ja korkeimpia tavoitteita.
Käyttöliittymän kannalta se voisi tarkoittaa esim. sitä, että ruudun yhdessä ikkunassa juoksee dataa läpivalaistun mielen ajatuksenjuoksusta. Kävelevän robotin tietokone puolestaan tallentaa lokitiedostoja sellaiseen flash-muistikorttiin, johon "tietoisella" mielellä ei ole pääsyä ohjelmallisesti.
Itse asiassa ihminen voi _asettaa_ kaikkein ylimmät tavoitteet.
" Yhden koulukunnan mukaan superälyn tehon- ja muistintarve olisi parhaimmillaan niin monta kertaluokkaa pienempi kuin aivojen simuloinnin, että superäly olisi mahdollista saada toimimaan PC:ssä, macissa, pelikonsolissa ja jopa joissain kännyköissä, joita tänä päivänä on yhteensä satoja miljoonia kappaleita käytössä. "
Perustalta alkaen suunnitellun tekoälyn tehontarve on ehkä 10:s - 100:s osa siitä, mitä tarvitaan, jos matkitaan biologisten aivojen rakennetta. Tähän on monta syytä, mm. aivojen rakenteellinen redundassi. Mutta ohjelmoinnin haaste on paljon suurempi. Siksi ei ole itsestään selvää, kumpi toteutuu nopeammin.
Jos tietokoneella halutaan simuloida jonkun yksilön mieltä ("mind upload") tarkasti, niin tehontarve kasvaa vielä toiset 10-100 kertaiseksi.
Minä en ole saanut mitään vakuuttavia selityksiä, miten nykyinen PC riittäisi. Blue Gene voi ehkä riittääkin, siinä ja siinä. Mutta softat puuttuu.
Pari mietettä -
Kuinka tekoäly pystyy selviytymään tehtävistä jotka vaativat sosiaalisten tilanteiden pikkutarkkaa havainnointia? Luulisi että vain ihmisellä on siihen kyky.
Koneäly ja tulevaisuuden hahmottaminen. Tietyn pisteen jälkeen on mahdotonta tehdä tarkkaa tilannekuvaa tulevaisuudesta; ei auta vaikka on kuinka hyvä tietokone ja säähavaintoasemat, sääennustusta on mahdotonta tehdä koskaan kuukauden päähän. Se kaaosteoria!
Mitä pidemmälle olemme päässeet tietämyksessä ihmiseen, sen enemmän olemme saaneet huomata kuinka monimutkainen kokonaisuus ihminen todella on. Mahtaakohan täällä edelleen olla ihmisiä, jotka saavat jostain päähänsä että meidän tietämys ihmisestä olisi yli 4% luokkaa? Mitä enemmän tekniikka ja tietomme lisääntyy, sen vähemmän me itseasiassa huomaammekin tietävämme, tuttua kaikille. Olen sitä mieltä että ihmisellä on kykyjä, jotka ovat "lukossa", mutta on olemassa ihmisiä joilla tälläiset "lukot" ovat auki. Esimerkiksi ihmisellä, joka pystyy muistamaan puhelinluettelon ulkoa, on yksi tälläinen "lukko" auennut. Ihmisten itsetuntemus ja kontrolli on vain niin surkeaa luokkaa, että ihminen pystyy hyödyntämään itsestään vain murto-osan. Turhan suuri osa ihmisistä aliarvioi ihmisen kykyjä auktoriteettiuskoisuudessaan.
>"Kuinka tekoäly pystyy selviytymään tehtävistä jotka vaativat sosiaalisten tilanteiden pikkutarkkaa havainnointia? Luulisi että vain ihmisellä on siihen kyky."
Eikä edes kaikilla ihmisillä! Esim. minulla ei ole tällaista kykyä. Voisin hyvin kuvitella tekoälysovelluksen, joka pystyy parempaan kuin minä.
"Yhden koulukunnan mukaan superälyn tehon- ja muistintarve olisi parhaimmillaan niin monta kertaluokkaa pienempi kuin aivojen simuloinnin, että superäly olisi mahdollista saada toimimaan PC:ssä, macissa, pelikonsolissa ja jopa joissain kännyköissä"
Tämä ei tietenkään pidä paikkaansa. SUPERÄLYN tehontarve on periaatteessa rajaton. Kun ensin on rakennettu se yksi fiksu kone pitää tietysti sitten tehdä vielä fiksumpi, eikä se entinen enää kelpaa mihinkään, ei se sen jälkeen enää superälykäs ole...vanha tyhmä romu.
"
Tämä ei tietenkään pidä paikkaansa. SUPERÄLYN tehontarve on periaatteessa rajaton. Kun ensin on rakennettu se yksi fiksu kone pitää tietysti sitten tehdä vielä fiksumpi, eikä se entinen enää kelpaa mihinkään, ei se sen jälkeen enää superälykäs ole..
"
Oliko tuo tarkoitettu vitsiksi? Ei noin mitään ainakaan todisteta.
On vain kyse riittävän käsittelykapasiteetin järjestämisestä. Ns. keinotekoinen hermoverkko simuloi aivojen toimintaa. On vain ongelmana saada riittävästi keinotekoisia hermosoluja, jotta ihmisaivojen kaltainen toiminta KOKONAISUUDESSAAN olisi mahdollista.
Monia osa-alueita pystytään jo simuloimaan pienemmillä keinotekoisilla hermoverkoilla. Esim. postissa käsinkirjoitettujen osoitteiden lukeminen koneellisesti yms. yms.
Hermosolun toiminta ja verkon oppiminen on jo ratkaistu varsin pitkälle.
>"On vain ongelmana saada riittävästi keinotekoisia hermosoluja, jotta ihmisaivojen kaltainen toiminta KOKONAISUUDESSAAN olisi mahdollista. "
No oletan, että ei ihan riitä. Luulen, että ei riittävästi tunneta sellaista vastasyntyneen aivoja vastaavaa kokonaisarkkitehtuuria, jota voisi ruveta opettamaan kuin ihmislasta: näytää, osoittaa, puhua, torua, kehua, leikkiä.. Vielä on töitä, vaikka paljon jo tiedetään.
Nykyisillä pienillä verkoilla pystytään opettamaan vaikka jokin satunnaisesti kyhätty robotti kävelemään. Sama homma, johon lapseltakin menee monta kuukautta.
Hermoverkkojen oppiminen on jo hyvin hallinnassa.
Kävelemään oppiminen on vaikuttava suoritus, mutta aika ei luokkaa vielä kuin käsitteellinen ajattelu.
Mekaanisia taitoja on menestyksellisesti opetettu neuroverkoille ainakin parin vuosikymmenen ajan: klassikko on "pole balanssing", kepin tasapainottelu sormenpäässä tai kämmenellä. Neuroverkko oppii sen melko helposti. Käveleminen kahdella jalalla on tosissaan vaikempaa ja ihan hieno saavutus.
Eikö robotin itsenäisesti oppima kävely vaadi alkeellista käsitteellistä ajattelua? Tasapainon korjaus on "välitavoite" ja eteneminen "päätavoite". Robotinhan pitää yhdistää nuo kaksi tavoitetta.
Olisi mielenkiintoista nähdä tuo arkkitehtuuri, miten robotti yhdistää tavoitteet. Vai onko se yhdistäminen toteutettu vaan manuaalisesti hienon demostraation aikaan saamiseksi? Tällöin älykkyys olisi lievää huijausta.
>"Eikö robotin itsenäisesti oppima kävely vaadi alkeellista käsitteellistä ajattelua?"
Määrittelykysymys. Siinä tapauksessa käsitteellinen ajattelu on eläinkunnassa hyvin tavallista. Samanlaista oppimista harrastavat useimpien selkärankaisten poikaset, toiset enemmän, toiset vähemmän. Ajattele nyt västäräkin poikasta. Ei se heti osaa juoksennella kärpästen perässä. Puhumattakaan lintujen lentotaidosta. Jokaiselle poikaselle kova haaste! Ainakin siinä, missä meille fillarilla ajelu (kaikki oppii, toisin kuin uimataito: ihan kaikki ei opi). En silti puhuisi käsitteellisestä ajattelusta.
Se, että robotit oppivat kävelemään on raakaa hermoverkon voimaa. Hermoverkko muuttaa toimintamuotoaan niin kauan, kunnes halutun suuntaista liikkumista ilmenee.
Eli saavutettu edistyminen vahvistaa synapseja. Tässä ei ole mitään hienouksia, pelkkä hermoverkon oppimisalgoritmi ja riittävä koko antavat lopputuloksia.
>" Tässä ei ole mitään hienouksia, pelkkä hermoverkon oppimisalgoritmi ja riittävä koko antavat lopputuloksia."
Käveleminen on niin monimutkainen taito, eteenkin kaksijalkaiseisella olennolla, että yksi oppimisalgoritmi ja triviaali, iso neuroverkko ei taida riittää. Tarvitaan useampia sisäkkäisiä algoritmeja ja melko kopleksisia verkon rakenteita. Eli kyllä minun mielestäni "hienouksia" tarvitaan. En ole yrittänyt juuri kävelijää, mutta kyllä vastaavia. Olisi kiinnostavaa nähdä uusimman Asimon arkkitehtuuri.
Oletan, että kaksijalkaisuus on muutenkin haastava juttu. Esim kahdella jalalla käveleviä hyönteisiä ei ole. Onko nykyään edes kahdella jalalla käveleviä matelijoita? Oletan, että monet dinot olivat paljon fiksumpia kuin nykyiset matelijat. Linnuissahan on todella älykkäitä lajeja.
Onhan jo miljoona kertaa havaittu, että ihminen kykenee rakentamaan koneen, joka moninkertaisesti voittaa hänet.
Hydraulinen nosturi nostaa 1000 kertaa enemmän kuin käsivarren lihas. Lentokone lentää, vaikka ihminen on kykenemätön lentämään. Auto kulkee 200km/h, vaikka ihminen juoksee korkeintaa 40km/h.
Minkä takia ihminen ei kykenisi tekemään keinoaivoja, jotka voittaisivat hänen älykkytensä 1000-kertaisesti???!!!
Aivan varmasti sellainen kone on vain ajan kysymys. Kysymys onkin vain mihin tarkoituksiin sitä käytetään ja kuka siitä hyötyy? Sotakoneeksiko? Ainakin tavan mukaisesti!