Ulko

vm -38

Hän tuli kotoa. Hän on nyt ulkona. Kohta hän meni ulkoa ulkohuoneeseen. Hän oli ulkomailta tullut ulkopuolinen.

Mikä tämä sana "ulko" oikeastaan on?

15

640

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • siitä

      mutta ulkona riehuttuaan koira haisee ulolta, olen kuullut.

      • Res.

        Astuin varusmiespalvelukseen 1969. Yksikön päällikkö (majurismies - kyseessä oli isohko erilliskomppania) piti meille alokkaille tervetuliaissaarnaa. Tulimme sittemminkin huomaamaan, että majurimme oli säntillinen, muotoseikoista ja estetiikasta huolta kantava mies. Hänelle oli kunnia-asia, että hänen alaisensa varusmiehet ovat edustavia eikä heitä tarvitse hävetä varuskunnan ulkopuolellakaan.

        "Suomalainen sotilas ei haise hieltä eikä ulolta!"

      • Res.
        Res. kirjoitti:

        Astuin varusmiespalvelukseen 1969. Yksikön päällikkö (majurismies - kyseessä oli isohko erilliskomppania) piti meille alokkaille tervetuliaissaarnaa. Tulimme sittemminkin huomaamaan, että majurimme oli säntillinen, muotoseikoista ja estetiikasta huolta kantava mies. Hänelle oli kunnia-asia, että hänen alaisensa varusmiehet ovat edustavia eikä heitä tarvitse hävetä varuskunnan ulkopuolellakaan.

        "Suomalainen sotilas ei haise hieltä eikä ulolta!"

        Saattoi sittenkin olla allatiivi eikä ablatiivi.

        "Suomalainen sotilas ei haise hielle eikä ulolle!"

        Ulkopaikallissijojen käyttö noiden aistimusten yhteydessä vähän horjahtelee ja niin horjahtelee muistinikin näin 36 vuoden jälkeen.

      • Res.
        Res. kirjoitti:

        Astuin varusmiespalvelukseen 1969. Yksikön päällikkö (majurismies - kyseessä oli isohko erilliskomppania) piti meille alokkaille tervetuliaissaarnaa. Tulimme sittemminkin huomaamaan, että majurimme oli säntillinen, muotoseikoista ja estetiikasta huolta kantava mies. Hänelle oli kunnia-asia, että hänen alaisensa varusmiehet ovat edustavia eikä heitä tarvitse hävetä varuskunnan ulkopuolellakaan.

        "Suomalainen sotilas ei haise hieltä eikä ulolta!"

        Lääketieteen ja kirurgian vääpeli piti meille alokkaille myös oman tervetuliaispresentaationsa. Muistiini jäi siitä pari pätkää. Kuvitelkaa te lukijat vielä juhlapuhujan antaumuksellisen paatoksellinen ja fermaatteja viljelevä esitystapa, niin pääsette juoneen ja tunnelmaan:

        "Teidät rokotetaan nyt viiiittä sairautta vastaan. Nämä ovat hinkuyskä, polio, lavantauti, kurkkumätä sekä jääyykkäkoouristus. Tällä viimeksi mainitulla ei ole - niin kuin moni teistä saattaisi varmaankin luulla - miitäään tekemistä sukupuolielämän kanssa!"

        ...

        "Jos nyt teistä joku lähetettäisiin Hellsinkiin, sinne Keskussotilassairaala ykköseen eli niinsanottuun Tillkkaan, niin onkohan täällä joukossa ketään paikkakuntalaista, joka voisi meille muille kertoa, että millähän liiikennevälineellä sieltä raauutatieasemalta sinne Tillkkaan oikein päästään?" -- "Herra vääpeli, raitiovaunulla numero kymmenen." -- "No niiiin, tässähän me kuulimme oikein asiantuntijalaauusunnon!"

      • menoa!
        Res. kirjoitti:

        Lääketieteen ja kirurgian vääpeli piti meille alokkaille myös oman tervetuliaispresentaationsa. Muistiini jäi siitä pari pätkää. Kuvitelkaa te lukijat vielä juhlapuhujan antaumuksellisen paatoksellinen ja fermaatteja viljelevä esitystapa, niin pääsette juoneen ja tunnelmaan:

        "Teidät rokotetaan nyt viiiittä sairautta vastaan. Nämä ovat hinkuyskä, polio, lavantauti, kurkkumätä sekä jääyykkäkoouristus. Tällä viimeksi mainitulla ei ole - niin kuin moni teistä saattaisi varmaankin luulla - miitäään tekemistä sukupuolielämän kanssa!"

        ...

        "Jos nyt teistä joku lähetettäisiin Hellsinkiin, sinne Keskussotilassairaala ykköseen eli niinsanottuun Tillkkaan, niin onkohan täällä joukossa ketään paikkakuntalaista, joka voisi meille muille kertoa, että millähän liiikennevälineellä sieltä raauutatieasemalta sinne Tillkkaan oikein päästään?" -- "Herra vääpeli, raitiovaunulla numero kymmenen." -- "No niiiin, tässähän me kuulimme oikein asiantuntijalaauusunnon!"

        Oikein hyvin pääsin tunnelmaan, kiitos lauantaiaamun virnuilumielestä!

    • yrhnh

      Mutta kun laitetaan jotain talteen tai talletetaan esim. rahaa, niin mikä tuo "talle" tai "talte" on?

      • etsimään

        kantasanaa "talsi". Kertokaa, jos löydätte ensin.

      • Löytävinäni
        etsimään kirjoitti:

        kantasanaa "talsi". Kertokaa, jos löydätte ensin.

        http://www.taivalkoski.fi/paatalo-instituutti/sadut/kadonneitten.htm

        Talsi on Suomessa käytössä sukunimenä. Yhden Talsin kanssa muistan olleeni tekemisissäkin.

        Sukunimien taivutus poikkeaa useinkin pohjalla olevan yleissanan taivutuksesta, niin tässäkin tapauksessa. Joskus tuo poikkeavuus tuottaa jopa ongelmia, mutta yleissana "talsi" on niin harvinainen, että tuskin kukaan yrittäisi "ottaa yhteyttä Jaakko Talteen" vaan taivuttaisi aivan luonnostaan "Jaakko Talsiin".

    • Ulko-olento
      • Jatisija (= vatuloitsija)

        Suomessa koettiin 1950-luvulla melkoinen tekninen mullistus: rakennettiin ultralyhyitä radioaaltoja (ultralyhyet aallot = ULA) käyttävä lähetinverkosto, jota kansa alkoi kuunnella aiemmin kuunneltujen keskipitkä- ja pitkäaaltolähetinten asemesta.

        Aallonpituuden muutoksen ohella lähetteet moduloitiinkin uudella tavalla: amplitudimodulaation (AM) tilalle tuli taajuusmodulaatio (FM, Frequency Modulation).

        Muutoksen myötä häiriöt vähenivät radikaalisti ja ääni saatiin toistumaan luonnollisempana. AM-lähetyksissä korkeiden äänien toistuminen on heikkoa, joten ääni latistuu ja erityisesti musiikin toisto kärsii. FM:llä pystytään välittämään ihmiskorvan kuultavissa olevat äänet varsin hyvin.

        Sähkömagneettisen aaltoliikkeen (mm. radio) etenemisnopeus on vakio (valon nopeus, 299 792 458 metriä sekunnissa tjsp.) Aallonpituus on taajuuden käänteisarvo.

        Joku on joskus keksinyt nimittää silloin yleisessä käytössä olleita radiotaajuuksia "korkeiksi taajuuksiksi" (HF, High Frequency"). Kun tekniikan kehittyessä opittiin käyttämään kunnolla hyväksi entistä korkeampia taajuuksia eli entistä lyhyempiä aaltoja/aallonpituuksia, löydettiin eteen sankia sana "sangen/hyvin/erittäin" eli englanniksi "very". Saatiin VHF, "Very High Frequency".

        No, ei tiedemiehille ja inssiarmeijoille tuokaan riittänyt, vaan käyttökelpoisia taajuuksia on löydetty ylempääkin. Uutta kirjainta eteen: UHF eli "Ultra High Frequency".

        Nyt vain on niin, että aallonpituuksien puolella "ultra" oli jo täydessä käytössä (ULA). Käänteislukujen maailmat eivät tässä sanallisesti kohtaa, koskapa "ultralyhyet aallot" ovat vasta noita "sangen korkeita taajuuksia" eli ULA = VHF.

        Oikeastaan turha jaaritella tällä palstalla aiheesta enempää. Tavan radiokuuntelijalle riittää, kun muistaa lyhenteiden VHF ja ULA olevan tavallaan toistensa synonyymejä. Lyhenteellä FM viitataan mutkan takaa käytännössä usein melkeinpä samaan asiaan.

        Joitakin vuosikymmeniä sitten harva käytti sellaista termiä kuin "taajuus". Puhuttiin yleisesti "jaksoluvusta". Termien frekvenssi on (onneksi) kääntynyt päälaelleen: nykyisin tuskin kukaan enää puhuu jaksoluvusta.

        Mutteristien puolella olisi vielä kirveellä töitä. Pyörivien koneiden yhteydessä PITÄISI puhua käyntinopeudesta tai pyörimisnopeudesta, mutta sanakummajainen "kierrosluku" ei vain tahdo poistua käytöstä millään. Onko mekaniikkaväki terminologisestikin konservatiivisempaa kuin elektronien pompottelijat?

      • Yucca

        Onhan "ulko" toki yhdyssanan osakin, tarkemmin sanoen yhdyssanan määriteosana käytettävä sana. Tämä kuitenkin on vain yksi erikoistapaus sen esiintymisestä kielessä. Yleisesti "ulko" on nominivartalo, joka ei nykykielessä esiinny irrallisena vaan aina yhdistyneenä johonkin: yhdyssanan alkuosana, johdoksen kantasanana (esim. "ulkoinen" sisältää vartalon "ulko" ja johtimen "inen") tai eräissä taivutusmuodoissa, jotka ovat "kivettyneet" adverbeiksi (ulkona, ulkoa, ulos).

        Vastaavia tapauksia ovat esimerkiksi "sisä", "keski" ja "ylä".

      • vm -38
        Yucca kirjoitti:

        Onhan "ulko" toki yhdyssanan osakin, tarkemmin sanoen yhdyssanan määriteosana käytettävä sana. Tämä kuitenkin on vain yksi erikoistapaus sen esiintymisestä kielessä. Yleisesti "ulko" on nominivartalo, joka ei nykykielessä esiinny irrallisena vaan aina yhdistyneenä johonkin: yhdyssanan alkuosana, johdoksen kantasanana (esim. "ulkoinen" sisältää vartalon "ulko" ja johtimen "inen") tai eräissä taivutusmuodoissa, jotka ovat "kivettyneet" adverbeiksi (ulkona, ulkoa, ulos).

        Vastaavia tapauksia ovat esimerkiksi "sisä", "keski" ja "ylä".

        Kiitos tieodsta ja rinnakkaisesimerkeistä.

      • Antsu
        vm -38 kirjoitti:

        Kiitos tieodsta ja rinnakkaisesimerkeistä.

        Opettele hänen vastauksensa ulkoa.

    • Ulko-olento

      Ns. hätä saattaa tulla yhtaikaa kahdellekin ulkohuonekunnan jäsenelle. Kahdennus auttaa tähänkin pulmaan.

      Konventionaalinen kaksireikäinen vie turhaan maapinta-alaa. Ulko-olento suosittelee ratkaisuksi alimman kuvan mallia:
      http://www.lpf.com/adventure/toilets/

      Onhan tuolla sitten linkki, josta noita two-story-juttuja löytyy lisääkin.

      • Matkaltaja

        Ottamatta kantaa tuohon alimpaan kuvaan haluaisin kommentoida ylintä kuvaa ("Best view").

        Yllekirjoittaneella on ollut tilaisuus keventää rakkoaan tämänkaltaisen turistipyydyksen miestenhuoneen urinaalilla:
        http://www.neuschwanstein.de/

        Kaukalon yläpuolella oli ikkuna. Olkaatpa hyvät ja kuvitelkaat, millaiset näköalat siitä avautuivat Forggenseelle päin! Jo vain kelpasi lorotella!

        Bavarian kingi Ludwig II rakennutti moisen linnan joskus 1800-luvun jälkimmäisellä puoliskolla eli yllättävän vähän aikaa sitten. Eipä kaduta yhtään, että tuli tuokin katsastettua - olisikohan 16 ajastaikaa sitten.

        Täällä päin:
        http://www.viamichelin.com/viamichelin/gbr/dyn/controller/mapPerformPage?pim=true&act=RefineToMap&rnd=1126466032430&E_mg=210505255kS6J405254211013130576MAPB2C17103gbr542000130r1103eur0008Rvxzc2Vu00001100&stat=ambiguous_map&google=1&strChoice=0

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Takaisin ylös

    Luetuimmat keskustelut

    1. Näin lähellä

      Se on näin 🤏 lähellä että heitän hanskat tiskiin sun kanssasi.
      Ikävä
      87
      3745

    2. Kerro jotakin hauskaa. :)

      Kirjoita jotakin mukavaa vaikka kaivatustasi. :) Ei törkytekstejä kiitos. :)
      Ikävä
      81
      3310

    3. Mä sanon tän suoraan.

      Se on sun käytös mikä ajaa pois. Et välitä muitten tunteista kun omistasi.
      Ikävä
      68
      3152

    4. On olemassa tiettyjä sääntöjä!

      Ja jos aiot pärjätä mun kanssa niin teet vain niinkuin mä sanon. Mieheltä Naiselle
      Ikävä
      70
      2770

    5. Oliko pakko olla taas tyly?

      Miksi oot niin tyly mua kohtaan nykyään? Ei edes tunneta kunnolla. Katseita vaihdettu ja varmasti tunteet molemmin puoli
      Ikävä
      50
      2342

    6. Olen niin yksinäinen...

      ... puhukaa mulle jotain kivaa 🥺
      Ikävä
      67
      1923

    7. Lähtisitkö nainen

      🚐Reissuun matkailuautolla🤔 👋😎❤️
      Ikävä
      38
      1854

    8. Huomenna heitän järjen

      romukoppaan ja annan tunteen viedä. Kerran tässä kuitenkin vain eletään. Muistan myös jonkun minua viisaamman sanoneen,
      Ikävä
      27
      1839

    9. Hyvää huomenta

      Hyvää huomenta ja alkavaa viikonloppua ihanalle naiselle! Mitä ikinä teetkään, niin täälä sua yksi miekkonen ajattelee.
      Ikävä
      18
      1719

    10. Perjantai-ilta ootko nainen menos

      Bilettää löytyyks jäbii? Tai jotain muita
      Ikävä
      60
      1708
    Aihe
    TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt