Matematiikka-apua!
Alotin viime huhtikuussa painonpudotuksen lukemasta 107kg. Nyt olen oman vaakani mukaan laihtunut noin 16kg, vaakalukema siis 91kg. Eilen kuitenkin paljastui, että oma vaakani näyttää täysin vituralleen, tämänhetkinen painoni on ehkä jossain välillä 82-85kg. Tarkkaa painoa en tiedä vieläkään, pitää jostain löytää sellainen luotettava vertailuvaaka.
Koska oma (viisari)vaakani näyttää kuitenkin kahden kilon jauhosäkille suurinpiirtein sen kaksi kiloa, virhe kasvaa sitä suuremmaksi mitä painavampaa punnitaan. Oletan. Miten siis saan laskettua OIKEAN aloituspainoni ja OIKEAN tähän mennessä laihdutetun määrän, kunhan saan tietää oikean nykyisen painoni? Se tieto on laihduttajalle - uskokaa tai älkää - äärimmeisen tärkeä.
Kiitoksia jo etukäteen, jos joku viitsii edes yrittää tälle tahma-aivolla asian valoittamista!
Laskekaa tyhmälle
10
784
Vastaukset
- Lobotomix
Tässä tapauksessa oleta, että vaaka on heittäny aina yhtä monta kiloa, niin pääset melko lähelle todellisuutta!
Näyttää 91, todellinen 82-85 eli n. 84!
Saadaan, että virhe on 91-84 on 7 kg liikaa!
Oletetaan, että oli sama virhe alussa elikkä:
Väärä lukema 107kg, siihen korjaus -7kg, saadaan tasan 100kg.
Elikkä olet painanut n. 100 kg sikäli kuin vaaka on pitänyt virheensä ja ilmoitit oikeat tiedot.- höh höh
Tuohon minäkin olisin päässyt ihan omin aivoin, sitkeällä yrityksellä =) Kiitos kuitenkin!
Ongelma kun nyt on siinä, että se noin 7 kg virhe ei ole aina sama. Kun se ei sille 2 kg:n jauhosäkille näytä painoksi 9 kiloa. Eli siis virhe kasvaa eksponentiaalisesti (??). Jos virhe on nyt tässä painossa 7 kg, paljonko se oli suuremmassa painossa? Voihan olla, että kyse on vain yhdesä hikisestä kilosta, jolla ei suurtakaan merkitystä kokonaisuuden kannalta ole, mutta mietin vain... josko tuonkin voisi jollain kaavalla laskea täysin oikein, kunhan oikea nykyinen lukema saadaan.
Mutta kiitoksia joka tapauksessa! höh höh kirjoitti:
Tuohon minäkin olisin päässyt ihan omin aivoin, sitkeällä yrityksellä =) Kiitos kuitenkin!
Ongelma kun nyt on siinä, että se noin 7 kg virhe ei ole aina sama. Kun se ei sille 2 kg:n jauhosäkille näytä painoksi 9 kiloa. Eli siis virhe kasvaa eksponentiaalisesti (??). Jos virhe on nyt tässä painossa 7 kg, paljonko se oli suuremmassa painossa? Voihan olla, että kyse on vain yhdesä hikisestä kilosta, jolla ei suurtakaan merkitystä kokonaisuuden kannalta ole, mutta mietin vain... josko tuonkin voisi jollain kaavalla laskea täysin oikein, kunhan oikea nykyinen lukema saadaan.
Mutta kiitoksia joka tapauksessa!Jos vaaka oli tyhjänä nollilla, niin voidaan yksinkertaisesti olettaa virhe lineaariseksi eli
virhe = K*lukema,
jossa K on vakiokerroin.
K:n määrittämiseksi voidaan käyttää tietoa, että virhe on 7 kg, kun lukema on 91 kg. Tästä voidaan ratkaista K = 7/91. Kun lukema on 107 kg, niin virhe = 7/91*107 = 8,2 kg eli tosilukema on 99 kg.- Lobotomix
höh höh kirjoitti:
Tuohon minäkin olisin päässyt ihan omin aivoin, sitkeällä yrityksellä =) Kiitos kuitenkin!
Ongelma kun nyt on siinä, että se noin 7 kg virhe ei ole aina sama. Kun se ei sille 2 kg:n jauhosäkille näytä painoksi 9 kiloa. Eli siis virhe kasvaa eksponentiaalisesti (??). Jos virhe on nyt tässä painossa 7 kg, paljonko se oli suuremmassa painossa? Voihan olla, että kyse on vain yhdesä hikisestä kilosta, jolla ei suurtakaan merkitystä kokonaisuuden kannalta ole, mutta mietin vain... josko tuonkin voisi jollain kaavalla laskea täysin oikein, kunhan oikea nykyinen lukema saadaan.
Mutta kiitoksia joka tapauksessa!Koska 90 ja 100 kg ovat niin lähellä toisiaan, niin virheen lineaarisuudesta tai eksponentiaalisuudesta aiheutuva virheen muutos on lähes mitätön, siksi 7kg on hyvä arvio sadan kilon läheisyydessä.
Melkein saman tukloksenhan (eli 8kg) sai ohessa lineaarisuuden kaavalla laskenut henkilökin.
Tässä tapauksessa epävarmuustekijät voivat kuitenkin olla useiden kilojen luokkaa... ja jos olet vaikkapa mitannut useita kertoja kyseisten mittausten välissä, niin jousi on "löystynyt", joten alkuperäisen virheen arvioiminen suuremmalla kuin 0kg/-5kg:n tarkkuudella on "näpertelyä".
Kokemus on sairaalavaakoista, jotka kovan käytön jälkeen antavat helposti kymmenenkin kiloa lisäpainoa.
Jauhosäkkimittauksesi (2kg) ei ole realistinen, koska se on kuormituksen toisessa päässä. Jos haluat testata, niin hanki jostain vaikkapa 100 litran tynnyri, täytä vedellä, niin saat tarkan 100kg:n testin, joka on lähempänä vaakasi käyttöaluetta. - höh höh
Jäärä kirjoitti:
Jos vaaka oli tyhjänä nollilla, niin voidaan yksinkertaisesti olettaa virhe lineaariseksi eli
virhe = K*lukema,
jossa K on vakiokerroin.
K:n määrittämiseksi voidaan käyttää tietoa, että virhe on 7 kg, kun lukema on 91 kg. Tästä voidaan ratkaista K = 7/91. Kun lukema on 107 kg, niin virhe = 7/91*107 = 8,2 kg eli tosilukema on 99 kg.Lineaarinenpa hyvinkin, niinpä niin =) On se hyvä että täältä löytyy apua kun omat aivot on kaurapuuroa, kiitos!
Lobotomix kirjoitti:
Koska 90 ja 100 kg ovat niin lähellä toisiaan, niin virheen lineaarisuudesta tai eksponentiaalisuudesta aiheutuva virheen muutos on lähes mitätön, siksi 7kg on hyvä arvio sadan kilon läheisyydessä.
Melkein saman tukloksenhan (eli 8kg) sai ohessa lineaarisuuden kaavalla laskenut henkilökin.
Tässä tapauksessa epävarmuustekijät voivat kuitenkin olla useiden kilojen luokkaa... ja jos olet vaikkapa mitannut useita kertoja kyseisten mittausten välissä, niin jousi on "löystynyt", joten alkuperäisen virheen arvioiminen suuremmalla kuin 0kg/-5kg:n tarkkuudella on "näpertelyä".
Kokemus on sairaalavaakoista, jotka kovan käytön jälkeen antavat helposti kymmenenkin kiloa lisäpainoa.
Jauhosäkkimittauksesi (2kg) ei ole realistinen, koska se on kuormituksen toisessa päässä. Jos haluat testata, niin hanki jostain vaikkapa 100 litran tynnyri, täytä vedellä, niin saat tarkan 100kg:n testin, joka on lähempänä vaakasi käyttöaluetta.Jos vaa'an virhe haluttaisiin saada tarkasti selville, vaaka pitäisi kalibroida koko punnitusalueella sekä tunnettuja painoja lisäämällä että niitä vähentämällä. Lisäksi tämä tulisi tehdä useita kertoja ja käyttää sitten tulosten keskiarvoja.
Vielä jos haluttaisiin saada lisää tarkkuutta, pitäisi painoja kokeilla vaa'an eri kohdissa, koska olen havainnut tämänkin vaikuttavan useimpien vaakojen lukemaan.- bertie.
Lobotomix kirjoitti:
Koska 90 ja 100 kg ovat niin lähellä toisiaan, niin virheen lineaarisuudesta tai eksponentiaalisuudesta aiheutuva virheen muutos on lähes mitätön, siksi 7kg on hyvä arvio sadan kilon läheisyydessä.
Melkein saman tukloksenhan (eli 8kg) sai ohessa lineaarisuuden kaavalla laskenut henkilökin.
Tässä tapauksessa epävarmuustekijät voivat kuitenkin olla useiden kilojen luokkaa... ja jos olet vaikkapa mitannut useita kertoja kyseisten mittausten välissä, niin jousi on "löystynyt", joten alkuperäisen virheen arvioiminen suuremmalla kuin 0kg/-5kg:n tarkkuudella on "näpertelyä".
Kokemus on sairaalavaakoista, jotka kovan käytön jälkeen antavat helposti kymmenenkin kiloa lisäpainoa.
Jauhosäkkimittauksesi (2kg) ei ole realistinen, koska se on kuormituksen toisessa päässä. Jos haluat testata, niin hanki jostain vaikkapa 100 litran tynnyri, täytä vedellä, niin saat tarkan 100kg:n testin, joka on lähempänä vaakasi käyttöaluetta.Mitä tarkoittaa vaa'an käytöstä aiheutuva jousen "löystyminen", joka aiheuttaa virhettä lukemiin.
Ymmärtääkseni kaikki vaa'at voidaan nollata tyhjänä ja viisari näyttäää sitten matkaa jousta kuormitettaessa.
Jos jätetään kitkasta aiheutuvat vaikutukset pois niin virheen lisääntyminen ajan/käytön myötä voi johtua vain jousen jousivakion muutoksesta ?
Eli muuttuuko jousen fyysiset mitat (mitkä), muuttuuko mekanismin käyttöasento jousen venyessä vai tapahtuuko aineen rakenteessa niin suuria muutoksia, että kimmomoduli voisi muuttua noin paljon ? ? ? - France Air
bertie. kirjoitti:
Mitä tarkoittaa vaa'an käytöstä aiheutuva jousen "löystyminen", joka aiheuttaa virhettä lukemiin.
Ymmärtääkseni kaikki vaa'at voidaan nollata tyhjänä ja viisari näyttäää sitten matkaa jousta kuormitettaessa.
Jos jätetään kitkasta aiheutuvat vaikutukset pois niin virheen lisääntyminen ajan/käytön myötä voi johtua vain jousen jousivakion muutoksesta ?
Eli muuttuuko jousen fyysiset mitat (mitkä), muuttuuko mekanismin käyttöasento jousen venyessä vai tapahtuuko aineen rakenteessa niin suuria muutoksia, että kimmomoduli voisi muuttua noin paljon ? ? ?Jousi on metallia, ja kun sitä kuormitetaan, niin se "väsyy". Normaali metallihan napsahtaa poikki, kun sitä on kuormitettu riittävän monta kertaa (vaikka kuinka rajallisesti). Hyvässä vaa'assa tulis olla niin massiivinen jousi, että sitä kuormitettaisiin hyvin vähän. Tällöin metallin kuormitus pysyisi lineaarisella ns. palautuvalla alueella.
Todellisuudessa ilmeisesti halvoissa vaaoissa on pienet jouset, ja mitattavat henkilöt pahasti ylipainoisia, ja vaa'an käsittely mahdollisesti raakaa. Tämä johtaa jousen ylikuormittamiseen, ja metalli joutuu muodonmuutosalueelle, jolloin sen ominaisuudet muuttuvat. Toinen tekijä voi olla kitkan väheneminen käytön yhteydessä (osat hioutuvat toisiaan vasten) ja vähäisemmästä kitkasta johtuen näyttävät enemmän.
Eli mittausmekanismi ei ole enää alkuperäinen. Tällöin ei enää riitä vaa'an nollaus, vaan koko mittausasteikkoa pitäisi korjata. Käytännössä vaaka näyttää ylipainoa vaikkapa 5 kg. Varmaankin on vaakoja, jotka ovat immuuneja ko. ilmiöille. - bertie.
France Air kirjoitti:
Jousi on metallia, ja kun sitä kuormitetaan, niin se "väsyy". Normaali metallihan napsahtaa poikki, kun sitä on kuormitettu riittävän monta kertaa (vaikka kuinka rajallisesti). Hyvässä vaa'assa tulis olla niin massiivinen jousi, että sitä kuormitettaisiin hyvin vähän. Tällöin metallin kuormitus pysyisi lineaarisella ns. palautuvalla alueella.
Todellisuudessa ilmeisesti halvoissa vaaoissa on pienet jouset, ja mitattavat henkilöt pahasti ylipainoisia, ja vaa'an käsittely mahdollisesti raakaa. Tämä johtaa jousen ylikuormittamiseen, ja metalli joutuu muodonmuutosalueelle, jolloin sen ominaisuudet muuttuvat. Toinen tekijä voi olla kitkan väheneminen käytön yhteydessä (osat hioutuvat toisiaan vasten) ja vähäisemmästä kitkasta johtuen näyttävät enemmän.
Eli mittausmekanismi ei ole enää alkuperäinen. Tällöin ei enää riitä vaa'an nollaus, vaan koko mittausasteikkoa pitäisi korjata. Käytännössä vaaka näyttää ylipainoa vaikkapa 5 kg. Varmaankin on vaakoja, jotka ovat immuuneja ko. ilmiöille.Mekaaniset kitkat ja mekanismin liikeratojen muutosten vaikutukset kyllä ymmärrän, mutta jousen "väsyminen" on edelleen hieman epäselvää.
Kaikki metallit eivät murru vaikka kuormituskertojen määrä nostetaan rajattomaksi(ns. rajavaihtoluku).
Jos halvat vaa'at on tehty niin, että jousi saattaa kuormittua pysyvän muodonmuutoksen alueelle, niin nollauksellahan sen voi korjata.
Ts. pieni pysyvä venymä ei vaikuta juurikaan jousen K-arvoon, joten väsyminen tarkoittaisi kimmomoduulin muuttumista.
Eli voiko toistuva kuormitus muuttaa aineen kimmomoduulia niin paljon. - Kummitus.
bertie. kirjoitti:
Mekaaniset kitkat ja mekanismin liikeratojen muutosten vaikutukset kyllä ymmärrän, mutta jousen "väsyminen" on edelleen hieman epäselvää.
Kaikki metallit eivät murru vaikka kuormituskertojen määrä nostetaan rajattomaksi(ns. rajavaihtoluku).
Jos halvat vaa'at on tehty niin, että jousi saattaa kuormittua pysyvän muodonmuutoksen alueelle, niin nollauksellahan sen voi korjata.
Ts. pieni pysyvä venymä ei vaikuta juurikaan jousen K-arvoon, joten väsyminen tarkoittaisi kimmomoduulin muuttumista.
Eli voiko toistuva kuormitus muuttaa aineen kimmomoduulia niin paljon.Metalleilla on muodonmuutoslujittuminen. Eli kun on menty muodonmuutosalueelle, niin metalli lujittuu ja jousivakio muuttuu.
Toisaalta käytännössä väsymättömyyteen ei "uskota", johtuen vaikkapa vain korroosiosta. Esimerkiksi alumiinisia lentokoneiden runkoja käytetään käytännössä vain noin 25 vuotta ja sitten ne romutetaan mielummin. Jotkut restauroivat vaihtamalla uudet niitit jne.
Vaakakin on tekijöidensä summa. Eikä pelkästään metallin ominaisuudet ole merkitseviä.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Joensuun kaupunki levittelee tonttitietoja Keskisuomalaiselle
Sähköposteja ja tonttitietoja levitellään mm. Pasi Koivumaalle132000Oletko nainen alkanut kammoamaan minua
Sinua ei näy eikä kuulu, ja ilmeisesti kiertelet tilanteita. Oletko huomannut, että olet vieläkin ajatuksissani luvattom631405Saako 60 v vielä töitä? Arto Nyberg puhuu suoraan elämästä ilman töitä
Arto Nyberg täyttää tänään 60 v. Onnea! Nyberg totuttiin näkemään suoran haastatteluohjelman kapteenina vuodesta toise981351Toivoisitko Rakas vielä?
Haluaisitko vielä? Uskoisin osaavani näyttää sinulle, kuinka ainutlaatuinen nainen olet.681225Tiesitkö tätä ex-miehistä? Noriko Salo jysäytti yllätyspaljastuksen
Noriko Salo ja ex-F1 kuski Mika Salo olivat naimisissa v. 1999-2022. Kirsi Salon ex-mies puolestaan on muusikko Sammy A51131Ihan pieni näkeminen vaan
👋 ja minä olisin valmis jo vaikka mihin sun kanssa. Nämä on näitä.. 🤫🫣😘💥31987En haluaisi kaiken kuihtuvan pois
ilman, että olemme voineet jutella rauhassa kasvotusten... Mutta mistä ihmeestä löydän sinut?52986- 47981
Keskustelua kasteesta
You tubessa kaksi pappia keskustelivat kasteesta ja kritisoivat raamatullista uskovien kastetta. Toinen heistä yritti334950Huh, huh! Sofia Belorf ei ole itse pessyt hiuksiaan kolmeen vuoteen
Sofia Belorf elää ökyelämää Dubaissa. Sofian arjessa kulta, raha ja luksus ovat vahvasti läsnä. Luksuselämään tottuneell38879