Tai vastaavien mielipidetutkimusten tulosten yhteydessä ilmoitetaan yleensä tutkimuksen virhemarginaali, joka on aina aika pieni ja tarkka lukema.
Mitä tarkkuutta tämä prosenttiluku oikein tarkoittaa.?
Mitä tarkkuutta tämä prosenttiluku oikein tarkoittaa.?
Vastaukset 7
Vanhimmat
- joskus suhteellista tarkkuutta
- joskus virheen suuruutta
Joskus pyritään osoittamaan kummasta on kyse käyttämällä esim. edellisestä nimitysta "prosenttia" ja jälkimmäisestä "prosenttiyksikköä", mutta toimittajat ovat toimittajia ja gallupit galluppeja.
Prosenttilukemahan ei voi olla tuloksen tarkkuus, koska näistä kyselyistä ei voida päätellä mitä mieltä vastaaja on, vaan ainoastaan se mitä hän on sattunut vastaamaan.
Mieluumminkin tulee mieleen, että jonkin tilastollisen hypoteesin mukainen tutkimusmenetelmän tarkkuus on laskettu kuin raamattua lukien, ja saatu tulokseksi lukema, jonka asiaa tuntematon toimittaja lukee tutkimuksen tarkkuudeksi.
Esimerkkinä jos kyselyn vastauksena on kyllä tai ei, ja 1000.sta 476 vastaa kyllä ja 476 ei ja loput on tyhjiä, niin ilmoitetaanko tulos 50/50 tarkkuudella 2.4 % , tai jotain vastaavaa ?
Käytännössä 99% tarkkuuden pitäisi jo merkitä sitä, että 99% joukosta on haastateltu.
Ilmeisesti tässä kuitenkin lasketaan se virhemarginaali, jonka sisällä oikea vastaus 99,9% todennäköisyydellä on. Varmaankin jotain Gaussin käyrän tapaista se todennäköisyys noudattaa.
Töntteröt:
Kannatuksemme nousi 100 %
Ennen meitä kannatti 1 sadasta ja nyt 2 sadasta.
Kantturat
Tyhjää hölisevät, sillä heitä kannatti 1 % ja nyt 2 % äänestäjistä, eli kannatuksensa nousi 1 prosenttiyksikön.
Netissä katselin sivua, jossa oli kuvattu ennen USA:n viimeisintä presidentinvaalia tehtyjä tutkimuksia.
Maassa on liki 200 miljoonaa äänioikeutettua ja mielipiteentutkimusinstituutti Gallup teki päivittäin kyselyn puhelimitse 1000 äänioikeutetulle ketä kukin äänestäisi. Tilastotieteessä tämä määrä henkilöitä näyttää riittävän siihen, että mielipiteentutkijat pystyvät kertomaan 3 % virhemarginaalilla jakauman, joka vastaa kaikkien vaalioikeutettujen äänten jakaumaa. Tosin Gallup kertoi, että kyselyyn liittyvien mittausvirheiden, käytetyn sanavalinnan ja muiden käytännön vaikeuksien vuoksi poikkeama voi kohota viiteen prosenttiin. Mitä lähempänä vaalipäivää oltiin, sitä tarkemmaksi ennuste muuttui.
Tässä eräs tilastomatematiikkaa ja todennäköisyyslaskentaa käsittelevä suomenkielinen sivusto, jossa myös kysymyksesi aihetta on käsitelty:
http://www.edu.fi/oppimateriaalit/tilasto2.html tilastollinen päättely - prosenttiluku
-Oli hyvä.
-Kiitokset vaivannäöstä.
Täytyy tutustua ajan kanssa paremmin, mutta likimääräinen vilkaisu vahvisti käsitystäni ilmoitetusta prosenttiluvusta.
>> Otoksesta lasketut taulukot ja tunnusluvut kuvailevat otosta. Otoksesta laskettuja tuloksia ei voi suoraan yleistää laajempaa perusjoukkoa koskeviksi.
Muistui mieleeni Gallupkyselijöiden painajainen 70-luvun vaihteessa kun tutkimukset osoittivat Vennamon SMP.lle kannatusta, joka juuri ja juuri voisi edellyttää äänikynnystä ja tulos oli sitten 18 kansanedustajaa !
Selityksiä näin suurelle virheelle oli kyllä moninaisia, kuten että kannattajien valtaosa ei omistanut puhelinta eivätkä siten olleet mukana puhelinkyselyssä ym.
Olipahan mainio osoitus validiuden vaikutuksesta otantaan.
Yleensähän näiden kannatussuhteiden ennustaminen on aika helppoa sillä kovin suuret muutokset ovat aika harvinaisia, mutta silloin kun niitä tapahtuu niin turvallinen tukeutuminen edeltävään käytäntöön osoittaa vain kyselyjen "todellisen tarkkuuden "