onko autossa olevalle sama törmääkö se kallioseinään 100 km/h kuin jos se törmäis samaa vauhtia tulevaan samanlaiseen autoon?
auton törmäys
autoilija eräs
362892
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 36
Vanhimmat
Jos ei ruveta saivartelemaan niin samalta tuntuu.
Siis kaksi samanlaista autoa ja etteivät mene limittäin yhtään niin silloin sama ajaako kallioon vai toiseen palliksi.
Tilanne on sama, jos on aivan suora nokkakolari ja saadaan törmäys tehtyä niin, että molemmat autot rypistyvät aivan identtisesti. Ja myös kallioseinää vasten ajettaessa rypistyy samalla tavalla. Käytännössä sellainen lienee kuitenkin mahdotonta edes järjestetyssä koetilanteessa.
Tositilanteessa vastaantulevaa autoa on helpompi yrittää väistellä. Ohjata vaikkapa niin, että tyhjänä oleva matkustajan puoli ottaa vastaan koko törmäysenergian, väistää kokonaan, tms.
On kyse siitä, että saa hidastuvuuden pidettyä tietyn kriittisen arvon alapuolella (tavalla tai toisella). Esimerkiksi pään ei katsota kestävän enempää kuin noin 40g. Miten riittävän alhaiseen hidastuvuuteen varsinkin pään kannalta päästään on "makuasia". Uudenaikaisissa autoissa on airbagit ja "rypistyvä" nokka (matkustamoon jää kehoa suojaava elintila jne. jne.).
Käänteisesti mahdollisimman pahaa jälkeä syntyy, kun ajaa lujaa moottoripyörällä pää edellä kallioseinään ilman kypärää (emme suosittele).
Pelle Pelottoman hattu päähän.
Jos kaksi toistensa peilikuvaa olevaa autoa törmää keskeisesti toisiinsa, niin se vastaa törmäystä äärettömän jäykkään pintaan. Kallio sen sijaan antaa hieman periksi vaikka onkin kohtuullisen jäykkää ainetta. Näin ollen törmäys kallioon on hieman pehmeämpi. Todellisessa nokkakolarissa autot tuskin pysähtyvät täysin, ja niin törmäyskin on hieman vaimeampi.
KÄYTÄNNÖSSÄ!
Turha vastata teoriassa, koska täysin identtistä törmäystä EI pysty tekemään! Käytännössä kahden samanlaisen auton yhteentörmäys voi tuottaa lähes minkälaisen lopputuloksen tahansa! Sen sijaan kallioon törmäys tuottaa huomattavasti tasaisempaa laatua KÄYTÄNNÖSSÄ!
tulisi 2x100=200km/h
jos kaksi autoa törmää nokittain samalla satasen
vauhdilla?
Eli ei sama kuin törmäys kalioon.
Kyse on energioista ja siitä mihin ne energiat laitetaan törmäyksessä. Autolla on liike-energiaa, joka on verrannollinen painoon ja nopeuteen. Tämä energia nollautuu törmäyksen lopputuloksena. Jos tämä energia saadaan laitettua vaikka jarrujen lämpöenergiaksi ennen kuin rysähtää, niin hyvä niin.
Kallio ei kovana ja joustamattomana huoli itseensä törmäysenergiaa (ehkä aivan hitusen). Ja niin auton nokka ja rakenteet joutuvat hoitelemaan koko energian, eli menevät kasaan kunnes kaikki liike-energia on tehnyt muodonmuutosta auton rakenteissa.
Kahden auton tapauksessa energiaa on kaksi kertaa enemmän, kuten itsekkin laskit. Mutta tässä tapauksessa, kun autot ovat identtisiä, niin ne hoitelevat molemmat yhtä paljon törmäysenergiaa, eli yhden auton osalle tulee puolet koko potista. Eli lopputulos yden auton kannalta on sama kuin törmäisi kallioon.
Kaikki tämä kauneus on kuitenkin vain teoreettista. Käytännössä autot harvoin ovat identtisiä. Törmäys voi osua eri kohtaan eri autoissa. Aiheuttaen täysin erilaista jälkeä. Toisessa autossa voi olla viisi henkilöä ja toisessa vain yksi. Toinen täydessä lastissa toinen tyhjänä. Päällisin puolin samanlaisilla autoilla voi olla 1000 kg:n painoero. Ja tilanteessa voi nopeusero olla huomattava.
Tarkoitus tällä loppukaneetilla on se, että vaikka jokin asia teoriassa olisikin tietyllä tavalla, niin se ei välttämättä käytännössä kuitenkaan toimi niin! Koska aina joku hullu haluaa kokeilla näitä teorioita käytännössä, ja sitten nousee poru, kun mikään ei toimikkaan. Pitää aina yrittää välttää kaikenlaista vaarallista törmäilyä autojen kanssa! Jarruttaa hyvissä ajoin ja väistää.
On. Kiihtyyys (hidastuvuus) on sama joten autoon kohdistuva vastustava voimakin on sama.
Tuplana se törmäys pitäisi tuntua jos 2 autoa törmää ja molemmat liikkuu 100km/h.
Joo, mutta tuplavaikutus jakaantuukin kahteen autoon.
Kaksinkertainen jaettuna kahdella tulee yhden auton tuntemukseksi.
Ei taida noin mennä. Pysäytät omalla autollasi ja kehollasi myös toisen 100km/h kulkevan 1,5 tonnisen auton. Mitään hyvityksiä ei anneta omasta nopeudesta.
Jos minun auto pysäyttää toisen, niin toisenhan ei sitten tarvitsisi "tehdä" mitään,
Kumpi siis pysäyttää molemmat?
Tietenkin pitää olla samanmassaiset törmääjät.
Kuten alkuperäisessä viestissä sanotaan.
Molemmat rysäyttää molempiin. Molempien liikemäärä tippuu nollaan, ei vain puolet siitä.
Joskus jotkut kaltaisesi on saatu ymmärtämään asia sillä että on pyydetty ajattelemaan tilannetta jossa aluksi johonkin paksuun kallioseinään ajaa sen vastakkaisille puolin juuri kohdakkain kaksi autoa samaa vauhtia osuen siihen aivan yhtäaikaa, tämän jälkeen on pyydetty ajattelemaan tilannetta että tätä kallioseinämää ohennetaan lopulta paperinohueksi ja sitten miettimään että millä kohtaa tilanne muuttuukin niin että vauhtia olisikin tuplaten.
-mikähän on lopputulos kanssasi
Taidan päätyä keskustelemaan ylimielisen mulkun janssa suomi24lle.
No selitän lisää.
Kun auto törmää seinään, seinä ei liiku mihinkään ja auto pysähtyy (menee tietysti kasaan). Kun autot A ja B ovat samanlaiset, ne törmätessään pysähtyvät myös. Tilanne on sama kuin jos auto törmäisi seinään.
Jos autot erilaiset, pienempimassainen autoo liikkuu taaksepäin ja isompimassainen eteenpäin jonkun matkaa. Tämä tilanne on siis erilainen kuin seinään ajettaessa.Isomman auton kiihtyvyys on pienempi kuin samankokoisten törmätessä, autohan liikkuu vielä eteeenpäin törmäyksen jälkeen joten pysähtymismatka on pitempi.
Samanmassaisten autojen törmätessä niiden kiihtyvyyden (hidastuvuuden) itseisarvot ovat samat. Koska massat ovat samat, autojen kokemat voimat ovat samansuuruiset. Saman suuruinen on myös hidastava voima auton törmätesssä seinään.
Tilanne kahden samalla vauhdilla törmäävän auton kanssa on ilmeisesti sama kuin vapaasti paikallaan olevan ja kaksinkertaisella vauhdilla siihen törmäävän auto kanssa.
Miten auton nokka käyttäytyy törmäyksessä. Jouselle voima F(x) = k x. k on vakio eli jousivakio ja x on puristuma. Mikä on F(x) auton nokalle törmäyksessä. Riippuuko se esim. siitä, onko vastassa kallio vai toisen auton kasaan painuva nokka.
Eikö kaksinkertaisella nopeudella tule nelinkertainen energia?
- Jos auto B pultataan kiinni alustaan ja auto A tulee nopeutta 2*v
- Jos auto A ja B kulkevat nopeutta v toisiaan kohti nokakkain
Molemmissa tapauksissa auto A pysähtyy auton B keulaan niin että autojen keulat menevät yhtälailla kasaan.
Mikä tuossa on ajatusvirhe?
OK, seinä ei anna periksi, mutta energiamäärä hämää, siinä pitää olla virhe.
Eli kahden auton systeemin energiaa ei jostain syystä voikaan laskea niiden välisen nopeuden mukaan (tai nopeuseron)..
Seinään törmätessä voisi tietysti ajatella että liikkuukin seinä ja mikä silloin olisi energia.
Pitäisikö ottaa huomioon koko maapallo. Mutta seinän ei oleteta muuttavan liiketilaansa joten maapallon energia ei muutu.
Aluksi voisi valita koordinaatiston jonka nopeusvektori on sama kuin kappaleella A.
Vai pitäiskö sanoa että liikkuu A: n mukana.
Tällöin kappale A on paikoillaan ja kappale B lähestyy nopeudella 2*v.
Törmäyksen jälkeen molemmat kappaleet liikkuvat nopeudella v kappaleen B suuntaan.
Molempien kappaleiden nopeus on muuttunut v:n verran. (Kun koordinaatisto jatkaa tasaista kulkuaan)
Tulos pitää olla sama jos koordinaatisto valitaan niin että A:n ja B:n nopeudet ovat v ja -v.
Tai joku muu tasaisesti liikkuva koordinaatisto.
Ajatusvirheesi on: "auto B pultataan kiinni alustaan"
Ei todellakaan pultata, koska silloin autoihin vaikuttaa alustastakin voimia törmäysnopeuden suuntaisesti, eikä vain toisistaan kuten pitäisi, jotta törmäyksen seuraukset olisivat samat ja kummankin auton nopeus muuttuisi v:n verran.
Pulttaustilannetta vastaa se, että B:n takapuskurissa kiinni tulee perässä panssarivaunu samaa vauhtia, paitsi että silloin ulkoiset voimat kohdistuvat B:hen takaa puskuriin, eikä alustasta pulttien kautta. Mutta A:n kannalta tilanne olisi silloin edes likimain sama, kun B ei nopeuttaan törmäyksessä käytännössä muuta, ja A muuttaa 2v verran.
Jokunen vuosi sitten pyöri tv:ssä ohjelma "Myytinmurtajat".
Kokeilijat olivat kuulleet autokoulussa väitteen että nokkakolarin
ajavat autot kokevat sen kaksinkertaisena törmäysnopeutena,
eli 80+80=160.
Järjestettiin koe törmäystutkimuslaitoksessa, ainakin oli ammattilaisten
tekemä koe.
Ensin vedettiin tietyn merkkinen auto vaijerivedolla suureen betoniesteeseen
80 km/h nopeudella.
Tulos= auto lyheni 1/3 pituudestaan eli 2/3 jäi jäljelle.
Sitten samanlainen auto törmäytettiin samaan esteeseen 160 km/h
nopeudella.
Tulos= Auto lyheni 1/2 pituudestaan eli puolet pituudesta jäi jäljelle,
törmäys oli todella raju, perä ei huomannut että etupää törmäsi johonkin
vaan yritti mennä betoniesteen yli, ei onnistunut vaan auto jäi pystyasentoon
esteen eteen.
Sitten ratkaiseva koe, edelleen samanlaiset autot törmäytettiin 80 km/h
täydellisessä nokkakolarissa yhteen, erikoiskameroiden kuvatessa koko
tapahtuma.
Tulos= kumpikin auto lyheni 1/3 pituudestaan, myytinmurtajien lieväksi
hämmästykseksi, olivat odottaneet kovempaa törmäystä.
Se että oliko autojen nopeudet täsmälleen noita km/h vai amerikkalaisia
versioita lienee samantekevää, nopeudet olivat kuitenkin tuplanopeuksia
hitampaan perusnopeuteen nähden.
Samoin betoniesteen pehmeyttä tai autojen mähdollisia hiusmurtumia
ei dokumentoitu, tuloksien vaurioiden suuruusluokka näytti missä
mennään.
Tämä oli yksi niistä kokeista mitkä yllättivät myytinmurtajien odotukset,
olivathan he nähneet kaikenlaista.
Jaksoissa oli vielä yksi koe mikä yllätti murtajat täysin, he eivät enää
osanneet selittää sitä oikein.
R.
Siinä pitää ottaa huomioon korin jousivakio eli kaikki voima ei menekkään metallin lyttäykseen vaan osa heijastuu takaisin. Nokka varmaankin kokee sen koko voiman mikä on tarjolla, mutta mitä lähempänä perää ollaan, sitä vähemmän on takana massaa pusertamassa. Toisekseen auto lähtee herkästi pyörimään törmäyksessä ja pyörimiseen sitoutuu energiaa: Hankala törmätä täsmälleen keskelle jotta ei pyörisi mihinkään suuntaan.
Kuitenkin jos energiaa on tarjolla nelinkertainen määrä(vauhti on tuplat) - en suostu uskomaan, että kävisi mitenkään paremmin kuin kallioon törmäyksessä! Täyttä huuhaata.
Jos ulkoisia voimia ei vaikuta, niin liikemäärä säilyy. Myös energia säilyy. Se vain muuttaa muotoaan esim. liike-energiasta auton nokan muodonmuutostyöksi.
Voi miettiä myös peräänajotapausta, kun toinen törmää samanlaiseen paikallaan olevaan.
Liikemäärä on vektorisuure. Myös nopeuden suunta pitää huomioida.
Ennen törmäystä kahden vastakkaisiin suuntiin samalla nopeudella etenevän identtisen auton liikemäärien summa on nolla. Näin on myös törmäyksen jälkeen. Romukasan nopeus ja siten liikemäärä on nolla.
Myös kallioon törmäyksessä törmääjän nopeus nollautuu, kun kallio ei mihinkään hievahda siitä.
Jos törmää samanlaiseen paikallaan olevaan, niin autojen jäädessä kiinni toisiinsa niiden nopeus on törmäyksen jälkeen puolet törmääjän nopeudesta.
Jos ajatellaan että ulkoavaruudessa, missä lähimaillakaan ei ole muita, kuin kaksi toisiinsa törmäävää kappaletta, kappaleet kohtaavat toisensa nopeudella v, pitääkö tämä nopeus puolittaa kummallekin kappaleelle ja laskea kummallekin liike-energia sen mukaan.
Toisaalta energia kait käsitetään olevan systeemillä eikä kappaleilla yksinään.
Nopeuden muutos kummallakin on v
Tuossa linkki törmäyskokeeseen.
https://www.youtube.com/watch?v=zy0F5GudspM
R.