Simca 1100

Takamoottori takaveto.

Svenski kirjoitti:

Takamoottori takaveto.

Simca 1000 takaveto ja Simca 1100 etuveto. Sillai.

Jussi kirjoitti:

Simca 1000 takaveto ja Simca 1100 etuveto. Sillai.

Tosi on.

Entinen Simca 1000 kirjoitti:

Tosi on.

ensimmäinen Autoteollisuuden historiaan kirjoitettiin uusi luku vuonna 1934, kun Citroën esitteli ensimmäisen suurtuotantoon tulleen etuvetoisen auton, Traction Avant´in. Etuvedon lisäksi siinä oli monia muita innovatiivisia ratkaisuja. Vuosi oli historiallinen muutenkin: Korpivaara Oy aloitti Citroën-autojen tuonnin Suomeen.

ei ole kirjoitti:

ensimmäinen Autoteollisuuden historiaan kirjoitettiin uusi luku vuonna 1934, kun Citroën esitteli ensimmäisen suurtuotantoon tulleen etuvetoisen auton, Traction Avant´in. Etuvedon lisäksi siinä oli monia muita innovatiivisia ratkaisuja. Vuosi oli historiallinen muutenkin: Korpivaara Oy aloitti Citroën-autojen tuonnin Suomeen.

Lue lisää

Muutamia Simca 1100:aa ennen valmistettuja etuvetoisia: IFA F8 ja F9, DKW:t 30-luvulta alkaen, Citikat 30-luvulta alkaen, Ford Taunus 15M, Saab 92, 93, 95, 96, Renault 4 (Tipparellu), Trabantit, Zwickaut, Wartburgit, Cordit 30-luvulla, jne.

Opwopi kirjoitti:

Muutamia Simca 1100:aa ennen valmistettuja etuvetoisia: IFA F8 ja F9, DKW:t 30-luvulta alkaen, Citikat 30-luvulta alkaen, Ford Taunus 15M, Saab 92, 93, 95, 96, Renault 4 (Tipparellu), Trabantit, Zwickaut, Wartburgit, Cordit 30-luvulla, jne.

Lue lisää

Pilkkuja ei pidä väärin käsitellä, ja siksi laitoinkin virkkeeseen lainausmerkit. Tässä nyt puhutaan ihan elävien kirjoissa vielä ja 30 luku on kauempana. Jotta sillai.

Jussi kirjoitti:

Pilkkuja ei pidä väärin käsitellä, ja siksi laitoinkin virkkeeseen lainausmerkit. Tässä nyt puhutaan ihan elävien kirjoissa vielä ja 30 luku on kauempana. Jotta sillai.

ollaan ja muistan hyvin kuinka tuolla sitikalla mentiin talvella mummolaan, vaikka silloin ajeltiin vain kesärenkailla

ei ole kirjoitti:

ensimmäinen Autoteollisuuden historiaan kirjoitettiin uusi luku vuonna 1934, kun Citroën esitteli ensimmäisen suurtuotantoon tulleen etuvetoisen auton, Traction Avant´in. Etuvedon lisäksi siinä oli monia muita innovatiivisia ratkaisuja. Vuosi oli historiallinen muutenkin: Korpivaara Oy aloitti Citroën-autojen tuonnin Suomeen.

Lue lisää

"Siitä se kehitys alkoi".Tarkoitti ilmeisesti kirjoittajan "auto taivalta".EI ENSIMMÄISTÄ ETUVETOISTA AUTOA!

Jussi kirjoitti:

Simca 1000 takaveto ja Simca 1100 etuveto. Sillai.

Muistini palattua on sanottava se että näin oli.
1100 Simcassa oli ovela sytys järjestys,jouduimme kerran hakemaan sitä katsomalla missä pytyssä oli vuorollaan puristus tahti päällä.tukkimalla tulpan reikä paperilla,konetta käsin pyörittämällä,saimme selville sytytys järjestyksen,kaveri oli tarkistanut kärkien kunnon ja unohtanut sen kuinka päin virranjakajan kansi meni paikoilleen.
Kone ei käynnistynyt ennen kuin oikea sytysjärjestys oli löytynyt. (Ykköspytty oli
kytkinkopasta laskien ensimmäinen.)Täysin eritavalla kuin normaalisti.

ei ole kirjoitti:

ensimmäinen Autoteollisuuden historiaan kirjoitettiin uusi luku vuonna 1934, kun Citroën esitteli ensimmäisen suurtuotantoon tulleen etuvetoisen auton, Traction Avant´in. Etuvedon lisäksi siinä oli monia muita innovatiivisia ratkaisuja. Vuosi oli historiallinen muutenkin: Korpivaara Oy aloitti Citroën-autojen tuonnin Suomeen.

Lue lisää

Autoteollisuuden historiaan kirjoitettiin toinen uusi luku vuonna 1964, kun Fiat-konserni esitteli ensimmäisen nykyaikaisen etuvetoauton mallinimellä Primula, tällä rakenteella ei ollut mitään tekemistä Citroenin kehittämän kanssa.

Svenski kirjoitti:

Muistini palattua on sanottava se että näin oli.
1100 Simcassa oli ovela sytys järjestys,jouduimme kerran hakemaan sitä katsomalla missä pytyssä oli vuorollaan puristus tahti päällä.tukkimalla tulpan reikä paperilla,konetta käsin pyörittämällä,saimme selville sytytys järjestyksen,kaveri oli tarkistanut kärkien kunnon ja unohtanut sen kuinka päin virranjakajan kansi meni paikoilleen.
Kone ei käynnistynyt ennen kuin oikea sytysjärjestys oli löytynyt. (Ykköspytty oli
kytkinkopasta laskien ensimmäinen.)Täysin eritavalla kuin normaalisti.

Lue lisää

Ranskalaisissa lasketaan ilmeisesti tavan mukaan sylinterijärjestys väärään suuntaan eli oikealta vasemmalle.
Ainakin omassa Pökössä.

http://www.rootes-chrysler.co.uk/dev1100f.htm
Simca 1100 1967
Fiat 128 1970

Perän taite kopioitiin Zastavaan siis ilmeisesti Simcasta.

Talbot horizonin edeltäjähän se 1100 oli. konekin suunnilleen sama. Oliko siis Simca 1000:ssa jo se sama säklättäjä kuin 80- luvun talboteissa, mutta pienempänä versiona? Sehän selittää talbottien huikaisevat käyttöominaisuudet.

Horiskon edeltäjähän se 1100 oli. Sama kone oli ollut simca 1000:ssa ja pyöri vielä talboteissa 80- luvulla. melkoista kehitystä. Onko simca sukua fiatille? ainakin jotkin fiat tipon koneen osat sopii talbottiin, ja vanteiden pulttijako on sama ja muuta pientä. tiponkin kone taitaa olla 60- luvun peruja, säklättääkin juuri kuin talbot.

jibbijee kirjoitti:

Horiskon edeltäjähän se 1100 oli. Sama kone oli ollut simca 1000:ssa ja pyöri vielä talboteissa 80- luvulla. melkoista kehitystä. Onko simca sukua fiatille? ainakin jotkin fiat tipon koneen osat sopii talbottiin, ja vanteiden pulttijako on sama ja muuta pientä. tiponkin kone taitaa olla 60- luvun peruja, säklättääkin juuri kuin talbot.

Lue lisää

Sama kolinamoottori niissä oli

Joka tapauksessa ensimmäinen nykyaikainen etuvetoauto oli Autobianchi Primula 1964, auto oli myös viisi ovinen. Simca 1100:sen ainoa ansio oli siinä, että se oli ensimmäinen ranskalainen kaksiovinen perheauto, ensimmäinen monikayttöauto oli muuten Austin A 40 vuodelta 1959.

Rellu5L kirjoitti:

Joka tapauksessa ensimmäinen nykyaikainen etuvetoauto oli Autobianchi Primula 1964, auto oli myös viisi ovinen. Simca 1100:sen ainoa ansio oli siinä, että se oli ensimmäinen ranskalainen kaksiovinen perheauto, ensimmäinen monikayttöauto oli muuten Austin A 40 vuodelta 1959.

Lue lisää

Kyllähän se Alec Issigoniksen suunnittelema Mini oli varhaisempi, markkinoille 1959.
Väitettiin sen olleen ensimäinen poikittaisella moottorilla ollut, siis nykyaikainen etuvetoauto. Tosin jo aikoinaan Ifa F8 oli moottori poikittain ja se oli kai kopio jostain muinaisesta DKW:stä.

Ja lässyn lässyn.

Sinullekin kirjoitti:

Ja lässyn lässyn.

No perkele täh?

Jonnet ei muista esim.:
- käsikäyttöinen rikastin, kylmäkäynnistyksessä polttoaineseosta piti rikastaa käsikäyttöisellä vivulla, sentään ohjaamosta käsin. Myöhemmin muuttui automaattiseksi mutta oli niin monimutkainen mekaaninen viritelmä että vanhemmiten ei monesti toimineet kunnolla.
- käsikäyttöinen imuilman esilämmitys, käännettävä itse manuaalisesti kesä- ja talviasentoon jolloin imuilma otettiin pakosarjan lämmittämän peltikotelon sisältä eikä suoraan raakana ulkoilmasta kuten kesällä. Tämä vipu oli moottoritilassa, yleensä ilmansuodatinkotelossa. Tämäkin muuttui myöhemmin automaattiseksi, bimetallijouseen kiinnitetty läppä ja ptc-lämmitin imusarjassa. Imuilman esilämmityksen tarkoituksena oli estää kaasuttimen kurkun jäätymistä jonka vuoksi veto saattoi loppua tai auto jopa sammui. Jos moottori oli jo lämmin, saattoi pelkkä moottorin lämpösäteily sulattaa kaasuttimen jään jolloin auto taas käynnistyi ja kulki.
- Katkojan kärjet, ennen transistorisytytystä oli käytössä yleensä virranjakajan sisällä olevat katkojan kärjet joita piti säätää ja vaihdella määräajoin.
- virranjakaja, ei ollut ennen nykyisiä suorasytytyksiä, puolia oli vain yksi kappale josta meni kaapelli virranjakajalle josta puolestaan nokka-akseliin kiinnitetty pyörijä jakoi sytytysjännitteen joka sylinterille erikseen ja johti sen kaapelia pitkin sytytystulpalle.
- Sytytysennakon säätö, varsinkin katkojan kärjillä varustettu järjestelmä oli herkkä muuttumaan säädöiltään. Huolto-ohjelmaan kuului sytytysennakon tarkastus ja säätö, varsinkin katkojan kärkien säädön tai vaihdon jälkeen.
- Kaasuttimen säätö, myös kaasuttimen seossuhteen säätö, kakkoskurkun avautumishetki, polttoainepinnan tason tarkastus, rikastinläpän avautumismäärä, jne. olivat huoltotarkastuskohteita. Kaasuttimen vivustojen voitelu, jne.
- ei keskuslukitusta, ovet piti muistaa lukita itse manuaalisesti lukkonupeista. Talvella autoon sisäänpääsy saattoi olla haasteellista jos lukkosylinterit olivat jäässä eikä avain edes mennyt lukkoon tai kääntynyt lukituksen avaamiseksi. Kaukosäätöiset keskuslukitukset olivat vain tieteiskuvitelmia :D
- ei ohjaustehostinta, pysäköidessä saattoi olla raskasta käännellä rattia mutta auttoi tietysti jos autoa sai vähäkään liikutettua samalla.
- ei ilmastointia, ikkuna auki vaan jos oli kuuma.
- ei abs jarruja, jos jarrut lukkiutuivat, ohjattavuuden palauttamiseksi jarrua piti osata höllätä sopivasti.
- Jos halusi autossa kuunnella musiikkia, radio, ehkä jopa kasettisoittimella, kaiuttimineen, antenneineen ja johtosarjoineen piti asentaa tai asennuttaa jälkikäteen koska ne eivät olleet vakiovarusteita.
- ajovalonpesurit, olivat 80-luvulla pakollisia varusteita.
- roiskeläpät, nekin olivat vuoteen 1987 saakka pakollisia varusteita.
- listaa voisi varmaan jatkaa loputtomiin mutta millenniaalijonnejen keskittymiskyky ei riitä varmaan tähänkään saakka :D

Yksi oleellinen asia on vielä pakko mainita, nimittäin auton käynnistäminen. Nykyään ei tarvitse tehdä muuta kuin kääntää avaimesta tai painaa starttinappia mutta ennen vanhaan piti tietää onko autossa käsikäyttöinen- vai automaattirikastin ja onko moottori kylmä vai kuuma ja sovittaa käynnistysmenetelmät kulloisenkin tilanteen mukaiseksi.

Kylmäkäynnistyksessä käsikäyttöisellä rikastimella piti vetää se rikastinvipu täysin auki, kovilla pakkasilla ehkä polkaista kerran-pari kaasupoljin täysin pohjaan että kiihdytyspumppu ruiskautti imusarjaan jo valmiiksi bensiiniä ja kääntää avaimesta vasta sitten jonka jälkeen rikastinta piti säätää käynnin tasaamiseksi sopivasti pienemmälle. Moottorin lämmetessä rikastusta piti vähentää ja käyntilämpimäksi lämmettyä kokonaan pois päältä. Jos sai ajaa pidemmän siivun tarvitsematta pysähtyä niin rikastimen saattoi pystyä ottamaan pois päältä jo "ennen aikojaan" kulutuksen pienentämiseksi.

Kylmäkäynnistys automaattirikastimella oli ehkä helpompi, kaasun polkaisu pohjaan jolloin automaattirikastin "virittyi", kovilla pakkasilla ehkä toinenkin polkaisu että kiihdytyspumppu ruiskaisee bensaa imusarjaan. Käynnistys ja käynnin tasaaminen hetken kuluttua polkaisemalla kevyesti kaasua jolloin automaattirikastin hieman kevensi kierroksia. Tämän jälkeen automatiikka (kunnossa ollessaan) vähensi rikastusta ja nopeaa joutokäyntiä automaattisesti auton lämmetessä.

Lämpimänä käynnistys molemmilla rikastintyypeillä oli että kaasua piti painaa jonkinverran, kevyehkösti ja käynnistää sekä moottorin käynnistyttyä kaasu pois ettei moottori ärjäise koville kierroksille.

Jos näitä autoja yritti käynnistää koskematta kaasuun ollenkaan niin yleensä eivät lähteneet käyntiin, joskus tuurilla korkeintaan ehkä kesähelteellä saattoi lämpimänä lähteä.

Hieno kuvaus. On melkein päässyt unohtumaan se miten autoa joutui maanittelemaan liikkeelle ennen vanhaan. Ryyppyä tuli osata antaa juuri sopivasti, muuten eivät lähteneet liikkeelle. Nyt en ehkä enää osaisikaan ajaa näitä autoja. Silloin ennen myös tuo Simca 1100 edusti edistyksen huippua. Sekin on unohtunut miten hemmetin kylmä ja epämukava niissä oli ajaa. Aikoinaan tuottivat pelkkää iloa, kun pääsi paikasta A paikkaan B sataakahtakymmppiä. Helsingissäkin oli parkkipaikkoja keskustassa helppo löytää. Joten vaikkapa leffaan pystyi kurvaamaan tuolla Simcalla melkein oven eteen. Oi niitä aikoja, voi sanoa, kun vanhoja autojaan saa muistella.