Tämä liittyy ainakin heikkoon tekoälyyn, mutta moni heikolla tekoälyllä automatisoitu toiminto tai laite voidaan ehkä aikanaan muuntaa toimimaan vahvalla tekoälyllä, kunhan käytetty tietotekniikka-hardware on yleiskäyttöistä ja sillä yleiskäyttöisyydellä on tarpeeksi laskentatehoa. Esimerkiksi autonominen auto, joka alunperin lähinnä pysyi tiellä, reagoi yllättäviin esteisiin(kameraston avulla) ja noudatti useimpia liikennesääntöjä GPS inertiasensori-kartassa olevan tiedon avulla(ei välttämättä liikennemerkkejä katsomalla), voi myöhemmin olla kuin Ritari ässän auto, vain ohjelmistoa vaihtamalla.
Mikä olisi parasta automatisoida heikolla tekoälyllä niin ettei turvallisuudesta eikä nopeudesta tarvitse tinkiä(ehkä pikemminkin päinvastoin)?
-ruohonleikkuri
-trukki
-kevyen liikenteen lossi/taksivene
-lattian käsittely/siivous
-tekstiilin käsittely/ompelu(jos tarvittavat robottikädet pystytään tekemään riittävän halvalla, mikä ei ole selvää)
-hiilikuiturakenteiden valmistus (muistuttaa ompelun joitain vaiheita tai askartelua)
Mikä olisi parasta automatisoida heikolla tekoälyllä niin ettei turvallisuudesta eikä nopeudesta tarvitse tinkiä(ehkä pikemminkin päinvastoin)?
-ruohonleikkuri
-trukki
-kevyen liikenteen lossi/taksivene
-lattian käsittely/siivous
-tekstiilin käsittely/ompelu(jos tarvittavat robottikädet pystytään tekemään riittävän halvalla, mikä ei ole selvää)
-hiilikuiturakenteiden valmistus (muistuttaa ompelun joitain vaiheita tai askartelua)
Vastaukset 9
Vanhimmat
Teollisuudessa ohjelmistoja, jotka voi ihan hyvin luokitella heikoksi tekoälyksi, on käytetty ainakin 30v ajan ja nykyään käytetään hyvin laajasti ilman sen kummempaa rummutusta. Muistan esimerkiksi työnanatajani toimittaman Lohjan jätteenpolttonosturin 80-luvulla. Se oli täysin automaattinen, toihuili oma-aloitteisesti mittaillen jätekasojen kertymistä ultraäänianturilla suunnitellen työohjelmia itselleen ja sitten toteuttaen niitä. Homma näytti (ja kuulosti) aavemaiseselta (sehän työskenteli pimeissä sisätiloissa). En tiedä, onko se vielä toiminnassa. Tietääkö joku?
Koska en enään (valitettavasti) työskentele teollisuusautomaation parissa en tiedä tämänpäivän tilannetta, mutta oletan, että ollaan todella pitkällä.
Näkyvin homma silti on kuluttajan robotiikka: siis juuri ruohonleikkurit, pölyimurit, lelu- ja viihderobotit (aibo) ja muutamien vuosien kuluttua melko yleiskäyttöiset kotitalousrobotit. Ne maksavat ensin kalliin henkilöauton verran, mutta vähitellen halpenevat, ja kehittyvät.
Nämä ovat minusta noista hyviä automatisointikohteita:
-ruohonleikkuri
-lattian käsittely/siivous
-tekstiilin käsittely/ompelu(jos tarvittavat robottikädet pystytään tekemään riittävän halvalla, mikä ei ole selvää)
-hiilikuiturakenteiden valmistus (muistuttaa ompelun joitain vaiheita tai askartelua)
Kun taas trukin heikolla tekoälyllä automatisointi on pikkaisen turhan riskialtista puuhaa vielä tällä tekniikalla. Liikennevälineet, jotka kulkevat raiteilla, ovat minusta jo nyt tarpeeksi turvallisia automatisoituina, mutta automatisoituihin autoihin tai laivoihin en voisi vielä täysin luottaa.
"Kun taas trukin heikolla tekoälyllä automatisointi on pikkaisen turhan riskialtista puuhaa vielä tällä tekniikalla"
Sen näkisi sitten valmiista systeemistä miten usein tavaraa putoaa tms. Voi pudota harvemmin kuin ihmiseltä. Alkuvaiheessa voi "harjoitella" lasteilla joiden putoamisella on erityisen vähän väliä. Ihmisiä ei tarvittane koko varastoon silloin kun automaattitrukit ovat toiminnassa.
Väitteesi on siis perin kummallinen.
Niin, ja vaikka tavaraa tuhoutuisikin vähän enemmän kuin ihmisiltä, niin se voi silti olla taloudellisesti kannattavaa kun ottaa huomioon trukkikuskien palkat. Se riippuu myös tavaran arvosta ja särkyvyydestä.
"Liikennevälineet, jotka kulkevat raiteilla, ovat minusta jo nyt tarpeeksi turvallisia automatisoituina"
Miten ne reagoivat yllättäviin esteisiin? Ei niin, että junalla aina olisi edes tilaa pysähtyä ajoissa, mutta joillain pätkillä on, ja siellä olisi käyttöä konenäköpohjaiselle automaatiolle joka yrittää pysähtyä esim. itsemurhakanditaatin edessä(tai mitä hyvänsä ylimääräistä siellä edessä näkyykään, jota ei muuten tarvitse tunnistaa).
Maksiminopeus pitäisi aina olla koneen säätelemä ja jos automaatio ei ole riittävällä tasolla, niin kuskin pitää olla yllättävien tilanteiden varalta.
"mutta automatisoituihin autoihin tai laivoihin en voisi vielä täysin luottaa. "
Et siis käytä laivoja tai autoja, koska et voi täysin luottaa niihin? Joka vuosihan kuolee sadoittain ja loukkaantuu tuhansittain suomalaisia liikenteessä. Jopa tv-juontaja jäi kiinni ruorijuoppoudesta. Maailmassa kuolee miljoona per vuosi liikenteessä. Joissain maissa kuten Iranissa tai Kiinassa ei ole juuri mitään liikennesääntöjä, tiet ovat suurelta osalta tyhmästi(kärryaikana) rakennettuja eikä kuskeja testata kunnolla.
Eikö 20km/h vene muuten ole 10-100 kertaa helpompi automatisoida kuin auto, silloin kun turvallisuustaso pidetään vakiona? Varsinkin jos reitti on vakio eli joku edestakainen lossireitti jossain salmessa. Säästyneet rahat ja liikkuvuuden parantamisella tuotettu talous voidaan ohjata mieluummin vaikka sairaiden hoitoon, niin se säästää enemmän ihmishenkiä.
Niin, no ei minulla noiden trukkien automaation kehitysasteesta ole oikein tietoa. Voihan se toimiakin.
Noista automatisoiduista laivoista ja lentokoneista sen verran, että niitä on kuitenkin aina joku valvomassa ohjaamossa. Täysin automatisoituun autoon ei tekniikka ole vielä tarpeeksi pitkällä. Raiteilla liikkuva väline on helpompi täysin automatisoida kuin auto.
>" Täysin automatisoituun autoon ei tekniikka ole vielä tarpeeksi pitkällä."
Tiellä kyllä pysytään, esteitä ostaan väistellä, mutta yleisen liikenteen monimutkiset säännöt eivät ole vielä hanskassa. Tämä
http://www.darpa.mil/grandchallenge/whats_new.html
Grand Challenge -kilpailu parin viikon päästä kertoo paljon, missä mennään.
Mikä on "vahva" tai "heikko" tekoäly???? Yleensä se riippuu ostajan lompakosta, mitä laitetaan??
Ja melkein aina se on mahdollisimman heikkoa, niissä puitteissa kun pysytään laillisen puolella... valitettavasti!
Nämä käsitteet "vahva" ja "heikko" tekoäly ovat melko vakiintuneita. Vahvan tekoälyn rinnalle on tullut käsite "yleinen tekoäly", Artificial General Intelligency, AGI.
Vahva, yleinen tekoäly tarkottaa sellaista vielä saavuttamatonta tekoälyn tasoa, joka pystyy monipuoliseen, luovaan ongelmanratkaisuun monimutkaisessa, mahdollisesti muuttuvassa ympäristössä käyttäen hyväkseen kohtuullisen laajaa yleistietoa ja ymmärrystä. Tällaiseen AGI:iin liitetään usein luonnollisen, ihmisen kielen ymmärtäminen, joustava oppiminen, jopa itsetietoisuus, mutta viimeksi mainittu ei liene välttämätön. Vahva tekoäly siis selviää tilanteista, jotka ihmisellekin ovat haasteellisia. Mutta sellaista ei siis ole toteutettu vielä. Muutaman vuoden kuluttua tilanne lienee toinen. Olemme uuden ajan kynnyksellä!
Nykyinen tekoäly on aina heikkoa tekoälyä. Sillä on tiettyä joustavuutta. Se noudattaa toiminnassaan suhteellisen kiinteää sääntökantaa, jonka pohjalta se voi löytää tilanteisiin myös sellaisia ratkaisuja, joita ohjelmoija ei ole tullut ajatelleeksi. Sillä saattaa olla rajoittunutta oppimiskykyä. Se on käyttäytymisessään joustavampi kuin seuraava alempi taso: tila-automaatti, jota ei kutsuta tekoälyksi, vaikka se voikin suorittaa älykkäältä vaikuttavia toimenpiteitä. Monimutkaisen tila-automaatin ja heikon tekoälyn ero on "veteen vedetty viiva".
käytännössä automatisointi lähtee siitä, miten se saadaan tehtyä kaikista yksinkertaisiimin ja halvimmin. silloin ei mietitä älyn määrää tai laatua, vaan toimintavarmuutta, yksinkertaisuutta ja hintaa
Tämä on vain yksi ulottuvuus asiasta. Kun kaikki helpot hommat on automatisoitu, niin automaatiovalmistajat kehittävät ratkaisuja myös sellaisten hommien automatisointiin, jossa se ei ennen ollut mahdollista. Niiden on pakko koko ajan laajentaa markkinoitaan, muuten liiketoiminta taantuu. Tietysti kannattavuus on reunaehtona. Mutta automaatio menee eteenpäin ja siksi yhä parempaa älyä tarvitaan (prosessoritehohan myös halpenee Mooren lain vauhdilla). Eikä mitään rajaa sille, mikä on automatisoitavissa, ole!!