Miten mahdetaan suhtautua uusien kasvilajien geenimuunteluun/suunnitteluun biopolttoaineiden valmistusta varten?
Geeniruuassa on vähän enemmän psykologista estettä kuin "tuhottavaksi" tehdyissä kasveissa, jotka voidaan vielä manipuloida lisääntymiskyvyttömiksi.
Geenimuuntelun vastustus ei ole mielestäni mitenkään erityisen vihreää tai ympäristöystävällistä, mutta osan mielestä tässä on kaksi ympäristöarvoa vastakkain.
Esim. viljasta sopii poltettavaksi ainakin nykyvoimaloissa vain se ruokaosa, mutta korrestakin voisi manipuloida tarpeeksi hyvin palavan. Voisi suunnitella eri kasvit biodieselin, metaanin, metanolin, etanolin, butaanin, propaanin ja ehkä biobensan ja biokerosiinin tuotantoa varten, ja eri ilmastovyöhykkeille optimoituina. Tuotannon sivutuotteena voi ehkä olla kaukolämpöä tai jopa sähköä.
Polttokennoilla toiminee parhaiten jotkut muut nesteet ja kaasut kuin lämpövoimakoneilla eli polttomoottoreilla, höyrykoneilla/turbiineilla, dieselillä, kaasuturbiineilla/suihkumoottoreilla, wankel-moottoreilla jne. Polttokenno hyödyntää vedyn ja siksi vety on erotettava biopolttoaineesta jollain katalyytin tapaisella, jolloin tulee hiilidioksidia ja lämpöä. Sitä lämpöä voi hieman hyödyntää kaasuturbiinissa ja joskus lämmityksessä. Samoin nestevedyn ja nestemetaanin jäähdytyksessä tulevaa hukkalämpöä voi jossain yhteydessä käyttää lämmitykseen.
Pitäisi suunnitella kasveja, jotka peittävät pellon pinta-alan neliömilleistä yli 70%, ovat matalia ja helposti (mielellään automaattisella) koneella korjattavissa.
Geenimuunnellun biopolttoaineen hinta voisi alittaa helposti bensan hinnan ilman mitään veromuutoksiakin.
Suuri kysymys liittyy siihen, että voidaanko joskus aurinkopaneeleita ja tuulimyllyjä tehdä niin halvalla, että niiden sähköllä kannattaisi tehdä vetyä ja synteettisiä hiilivetyjä lähes kaikkia maailman polttokennoja, suihkumoottoreita sekä avaruusraketteja varten. Synteettisten hiilivetyjen hiili tulisi lähinnä biovoimaloiden sivutuote-hiilidioksidista. Jos uusiutuvaa sähköenergiaa ja ehkä fuusiota pystytään toteuttamaan riittävän halvalla riittävän nopeasti niin silloin osa biopolttoainesysteemeistä menee hukkaan.
Automaation kehityskin liittyy tähän, koska jos polttokennoauto on automaattinen, silloin on helpompi järjestää useampi ihminen sitä käyttämään, jolloin käyttöaste nousee, jolloin useampi ihminen on maksamassa sitä ehkä kallista polttokennoa.
Litiumakutkin pitäisi saada sähköautoihin.
Geeniruuassa on vähän enemmän psykologista estettä kuin "tuhottavaksi" tehdyissä kasveissa, jotka voidaan vielä manipuloida lisääntymiskyvyttömiksi.
Geenimuuntelun vastustus ei ole mielestäni mitenkään erityisen vihreää tai ympäristöystävällistä, mutta osan mielestä tässä on kaksi ympäristöarvoa vastakkain.
Esim. viljasta sopii poltettavaksi ainakin nykyvoimaloissa vain se ruokaosa, mutta korrestakin voisi manipuloida tarpeeksi hyvin palavan. Voisi suunnitella eri kasvit biodieselin, metaanin, metanolin, etanolin, butaanin, propaanin ja ehkä biobensan ja biokerosiinin tuotantoa varten, ja eri ilmastovyöhykkeille optimoituina. Tuotannon sivutuotteena voi ehkä olla kaukolämpöä tai jopa sähköä.
Polttokennoilla toiminee parhaiten jotkut muut nesteet ja kaasut kuin lämpövoimakoneilla eli polttomoottoreilla, höyrykoneilla/turbiineilla, dieselillä, kaasuturbiineilla/suihkumoottoreilla, wankel-moottoreilla jne. Polttokenno hyödyntää vedyn ja siksi vety on erotettava biopolttoaineesta jollain katalyytin tapaisella, jolloin tulee hiilidioksidia ja lämpöä. Sitä lämpöä voi hieman hyödyntää kaasuturbiinissa ja joskus lämmityksessä. Samoin nestevedyn ja nestemetaanin jäähdytyksessä tulevaa hukkalämpöä voi jossain yhteydessä käyttää lämmitykseen.
Pitäisi suunnitella kasveja, jotka peittävät pellon pinta-alan neliömilleistä yli 70%, ovat matalia ja helposti (mielellään automaattisella) koneella korjattavissa.
Geenimuunnellun biopolttoaineen hinta voisi alittaa helposti bensan hinnan ilman mitään veromuutoksiakin.
Suuri kysymys liittyy siihen, että voidaanko joskus aurinkopaneeleita ja tuulimyllyjä tehdä niin halvalla, että niiden sähköllä kannattaisi tehdä vetyä ja synteettisiä hiilivetyjä lähes kaikkia maailman polttokennoja, suihkumoottoreita sekä avaruusraketteja varten. Synteettisten hiilivetyjen hiili tulisi lähinnä biovoimaloiden sivutuote-hiilidioksidista. Jos uusiutuvaa sähköenergiaa ja ehkä fuusiota pystytään toteuttamaan riittävän halvalla riittävän nopeasti niin silloin osa biopolttoainesysteemeistä menee hukkaan.
Automaation kehityskin liittyy tähän, koska jos polttokennoauto on automaattinen, silloin on helpompi järjestää useampi ihminen sitä käyttämään, jolloin käyttöaste nousee, jolloin useampi ihminen on maksamassa sitä ehkä kallista polttokennoa.
Litiumakutkin pitäisi saada sähköautoihin.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.