Tässä keskityn vain sellaisiin skenaarioihin, joiden torjumiseksi voidaan ehkä tehdä jotain.
1.Kasvihuoneilmiö riistäytyy käsistä, Venus-ilmiö tai Pentti Linkolan versio. Viime 100 vuotena taitaa CO2 tasot olla nousseet suuremmaksi kuin koskaan Maapallon historiassa minään toisena 100 vuoden jaksona. Vaikka CO2 taso ei päätyisi uuteen planeetan ennätykseen(alku-Maan ilmakehä oli sentään suurelta osalta hiilidioksidia), niin tason nousun nopeus lienee ennätyksellinen. Tämän skenaarion epävarmuus on teoreettisella tasolla. Jos tämä on väärin, niin sen voisi kai osoittaa jo nykyisen datan perusteella, mutta koska asia on niin valtavan mutkikas, niin varmuutta ei ole ainakaan vielä.
2.Maailmanlopun lahko kehittää salaa viruksen, joka tappaa kaikki ihmiset. Tämä voi tapahtua milloin tahansa.
3.Iso komeetta tai asteroidi törmää ja tulee kuukausiksi liian kylmä. Tässä on käytännöllisen tai tilanne-epävarmuuden lisäksi myös teoreettista epävarmuutta, koska ei ole varmaa tappaisiko se pölykerros ja kylmyys kaikki ihmiset. Sama ydinsodasta. Voi sanoa ainakin sen, että maailma sellaisena kuin se on, lakkaa.
4.Ydinsota, jossa käytetään lähes kaikki pommit.
5.Radioaaltomme havainnut et-sivilisaatio(eli nyt 50-90 valovuoden säteellä) lähettää (tai on jo lähettänyt) luotaimia/ohjuksia 10% valonnopeudella eli 0,1c:llä törmäämään Maapalloon, aiheuttaen valtavia räjähdyksiä alkaen 100-200 kilometrin korkeudesta niiden törmätessä ilmakehään. Ensin yksi rykelmä ja 12 tunnin päästä toinen rykelmä kun eri puoli Maapalloa on kääntynyt kohti. Tämä voi tapahtua minä hetkenä tahansa, tosin se on aika epätodennäköistä.
6.Hyökkäävä et-sivilisaatio ei pääse meihin fyysisesti käsiksi vaan lähettää erittäin voimakasta radiosignaalia, joka on radio- ja ehkä jopa tv-ohjelmaa tavallisiin antenneihin, jossa kerrotaan miten toteuttaa kaiken ison elävän tuhoava virus. Sitten jotkut jossain yrittävät sitä ja joku voi onnistua. "contact" elokuvassa (Jodie Foster pääosassa) et-lähetti avaruuslaitteen rakennusohjeet jättiantenniin sopivalla teholla, mutta yhtä hyvin se olisi voinut olla myös maailman räjäyttävä laite, kun sitä tekniikkaa ei siinä elokuvassa ymmärretty.
Motiivi tuhoamiseemme voisi olla vaikkapa se, että "pitää ehtiä ennen kuin ne ihmiset ehtii tuhota meidät". Et:iden koko olemassaolossa on suurta epävarmuutta, näistä skenaarioista puhumattakaan.
Miten näitä kaikkia kuutta uhkaa tai riskiä voi torjua?
Millä muilla tavoilla maailmanloppu voisi tulla?
1.Kasvihuoneilmiö riistäytyy käsistä, Venus-ilmiö tai Pentti Linkolan versio. Viime 100 vuotena taitaa CO2 tasot olla nousseet suuremmaksi kuin koskaan Maapallon historiassa minään toisena 100 vuoden jaksona. Vaikka CO2 taso ei päätyisi uuteen planeetan ennätykseen(alku-Maan ilmakehä oli sentään suurelta osalta hiilidioksidia), niin tason nousun nopeus lienee ennätyksellinen. Tämän skenaarion epävarmuus on teoreettisella tasolla. Jos tämä on väärin, niin sen voisi kai osoittaa jo nykyisen datan perusteella, mutta koska asia on niin valtavan mutkikas, niin varmuutta ei ole ainakaan vielä.
2.Maailmanlopun lahko kehittää salaa viruksen, joka tappaa kaikki ihmiset. Tämä voi tapahtua milloin tahansa.
3.Iso komeetta tai asteroidi törmää ja tulee kuukausiksi liian kylmä. Tässä on käytännöllisen tai tilanne-epävarmuuden lisäksi myös teoreettista epävarmuutta, koska ei ole varmaa tappaisiko se pölykerros ja kylmyys kaikki ihmiset. Sama ydinsodasta. Voi sanoa ainakin sen, että maailma sellaisena kuin se on, lakkaa.
4.Ydinsota, jossa käytetään lähes kaikki pommit.
5.Radioaaltomme havainnut et-sivilisaatio(eli nyt 50-90 valovuoden säteellä) lähettää (tai on jo lähettänyt) luotaimia/ohjuksia 10% valonnopeudella eli 0,1c:llä törmäämään Maapalloon, aiheuttaen valtavia räjähdyksiä alkaen 100-200 kilometrin korkeudesta niiden törmätessä ilmakehään. Ensin yksi rykelmä ja 12 tunnin päästä toinen rykelmä kun eri puoli Maapalloa on kääntynyt kohti. Tämä voi tapahtua minä hetkenä tahansa, tosin se on aika epätodennäköistä.
6.Hyökkäävä et-sivilisaatio ei pääse meihin fyysisesti käsiksi vaan lähettää erittäin voimakasta radiosignaalia, joka on radio- ja ehkä jopa tv-ohjelmaa tavallisiin antenneihin, jossa kerrotaan miten toteuttaa kaiken ison elävän tuhoava virus. Sitten jotkut jossain yrittävät sitä ja joku voi onnistua. "contact" elokuvassa (Jodie Foster pääosassa) et-lähetti avaruuslaitteen rakennusohjeet jättiantenniin sopivalla teholla, mutta yhtä hyvin se olisi voinut olla myös maailman räjäyttävä laite, kun sitä tekniikkaa ei siinä elokuvassa ymmärretty.
Motiivi tuhoamiseemme voisi olla vaikkapa se, että "pitää ehtiä ennen kuin ne ihmiset ehtii tuhota meidät". Et:iden koko olemassaolossa on suurta epävarmuutta, näistä skenaarioista puhumattakaan.
Miten näitä kaikkia kuutta uhkaa tai riskiä voi torjua?
Millä muilla tavoilla maailmanloppu voisi tulla?
Vastaukset 28
Vanhimmat
1. Maailmanlaajuinen epidemia, lintuinfluenssa tms. tappaa, ei 50milj ihmistä vaan 90% koko populaatiosta: erittäin todennäköistä!!!
2. Hallitsematon suursota: ydin- ja biologinen-.
3. Itseään kiihdyttävä kasvihuoneilmiö vapauttaa merenpohjien metaanikertymät merien lämmettyä: maapallon keskilämpötila nousee 50 asteeseen.
4. Iso komeetta tai asteroidi törmää Maahan ja pimentää taivaan pariksi vuodeksi.
5. Kosminen räjähdys, joka lähettää tappavaa säteilyä tapahtuu epämiellyttävän lähellä.
6. Hallitsematon, vihamielinen singlariteetti ottaa vallan ihmiskunnalta.
7. "Gray goo" -skenaario toteutuu: nanorobotit tuhoavat biosfäärin.
Avaruusolioiden hyökkäystä en pidä ollenkaan todennäköisenä.
No, todennäköisyysjärjestys ei ole ihan loppuun asti mietitty.
Jos maailmanlopulla tarkoitetaan kaiken elollisen lopullista tuhoutumista, niin se on jossain vuosimiljardien päässä aurinkomme kehityskulun mukaisesti.
Jos taas tarkoitetaan ihmiskunnan tuhoutumista, niin:
1) Todennäköisimmin ihmiskunta tukehtuu itse aiheuttamaansa paskaan ehkä jo lähivuosisatoina/tuhansina.
2) Tuho tapahtuu katastrofin (asteroiditörmäys tms.) seurauksena äkillisesti ehkäpä kymmenien/satojen vuosimiljoonien kuluessa.
Molempain tapahtumain seurauksena saattaa kuitenkin joku pieni ihmispopulaatio säilyä. On mahdoton arvioida sen selviytymistä ja "maailman uudelleen rakentumista".
Maailmanloppu on viimeaikoina ollut venyvä käsite. Joillekin se merkitsee kaiken olevaisen, koko maailmankaikkeuden tuhoa, joillekin ihmiskunnan tuhoa, joillekin vain merkittävää epäjatkuvuutta historiassa, aikakauden loppua.
Viimeinenkin vaihtoehto edellisistä on ihan kiinnostava, jos se on yllättävä ja raju.
"kaiken elollisen lopullista tuhoutumista, niin se on jossain vuosimiljardien päässä"
Hmm. minusta gray goo pitäisi ottaa vakavasti.
Varmaankin ihmiselle on sama, loppuuko ihminen lajina vai loppuuko koko maailmankaikkeus (luhistuu tms.)
Molemmissa tapauksissa on meidän konteksissa kyseessä maailmanloppu.
Aika lopulta ottaa voiton ihmisestä, se on kuitenkin varmaa. Jollei elinoloista tule kelvottomia ennen seuraavaa asteroidin törmäystä, niin aurinko nielaisee maapallon.
Tällöin ainoa vaihtoehto on siirtyä avaruuteen asumaan. Koska aurinko ei enää silloin lämmitä, pitää mukana olla kotifuusioreaktori.
Lopunajan skenaarioni: Ihminen asuu aurinkokunnan lähiavaruudessa ja lämmittää kasvihuoneitaan kotifuusiolla. Mutta pääseekö koskaan lähimpään aurinkokuntaan... epäilykseni on vahva. Ja onko siellä mitään muuta kuin uusi aurinko?
Sopivia planeettoja (kuten maa) jäämme iäksi kaipaamaan. Ihmisestä tulee avaruuden vaelteleva maaton kulkija, joka hitaasti sopeutuu olosuhteisiin avaruudessa (jollei sitten tuhoudu ennen sitä).
Yksi on varma: vain nokkeluuttaan käyttämällä ihminen voi venyttää olemassaoloaan.
>Varmaankin ihmiselle on sama, loppuuko ihminen lajina vai loppuuko koko maailmankaikkeus
Tuo on vähän kuin: "..ihmiselle on sama, kuoleeko hän vai tuhoutuvatko kaikki ihmiset".
>Ihmisestä tulee avaruuden vaelteleva maaton kulkija, joka hitaasti sopeutuu olosuhteisiin avaruudessa (jollei sitten tuhoudu ennen sitä).
Mutta tuo, kuin 50v takainen, skenaario ei huomioi kaikkia mahdollisuusksia, eteenkin sitä, että ehkä ihminen, lajina, on vain uuden kehityslinjan alkupiste. Ja seuraajillemme vaikkapa tuhansien vuosien tähtienväliset matkat ovat vain hidaste. Heillä ei ehkä ole biologisten olentojen rajoituksia. Ihmisestä heillä on jäljellä muistot ja pieni osa mieltä. Ihmisen mieli elää heidän mielessään. Heillä on miljardeja vuosia aikaa levittäytyä kaikkialle linnunradassamme.
Tarkoittaa, että se meneekö ihminen pelkästään vaiko koko maailmankaikkeus on loppuna saman arvoinen IHMISELLE. Siis maailmanloppu kaikenkaikkiaan, vaikka muu avaruus esimerkiksi jatkaisikin olemassaoloaan.
Jälkeläinen voisi olla vaikkapa keinotekoinen hermoverkko, joka on oppinut inhimilliset piirteet ja ajattelun, mutta on silti kone. Koneella olisi rajaton kyky korjata itseään ja jatkaa olemassaoloaan.
Tällöin miljardeja vuosia kestävät matkat olisivat helppoja. Laittaa kytkin vain "stand by" asentoon, niin uni kuin uni olisi saman arvoinen. Kunhan vain olisi varmuus, että herätyspiiri toimii kunnolla. Tällainen kone saattaisi jopa pitää itseään ihmisen jälkeläisenä taikka lapsena ja jopa tuntea.
Mutta sellainen ei enää ole ihminen tai edes hänen jälkeläisensä. Oletan, että tässä haetaan biologista maailmanloppua taikka jälkeläistä.
Minusta ihmisessä ei ole oleellisinta hänen kemiallisbiologinen rakenteensa vaan se henkinen prosessi, joka tässä "nahkakapselissa" asuu. En ole itse luopunut toivosta, saada joskus muuttaa tämän kapselin ulkopuolelle, vapautua tästä rajoittavasta olotilasta ja silti jatkaa elämää. Ja silloin minä olen edelleen minä. Se "kone" on vain vastaava kuori, kuin tämä nykyinen ihmiskeho. Minä olen eri juttu.
Ihminen on aina hakenut ruumiistaan erillistä henkistä maailmaa. Mielestäni silloin siirrytään "uskon"asioihin.
Realistisesti ajatellen henki ja tietoisuus ovat kuitenkin täysin "nahkakapseliinsa" sisältyviä ja sen erottamattomia luomuksia.
Älykkäimmänkään laskukoneen/tietokoneen toimittaminen avaruuksien rannattomille ulapoille ei toisi mitään uutta avaruuksien kokonaisrakenteeseern tai toimintaan. On maailmankaikkeus tähänkin mennessä onnistunut luomaan rakenteensa -jopa ihmisenkin- ilman ulkopuolista apua.
Filosofinen kysymys loppuun: Onko maailmankaikkeutta olemassa ilman ihmisen todistusta sen olemassaolosta ?
>"Realistisesti ajatellen henki ja tietoisuus ovat kuitenkin täysin "nahkakapseliinsa" sisältyviä ja sen erottamattomia luomuksia. "
Henki, mieli on aineen muoto, ei itse aine. En näe mitään periaattellista näkökulmaa, miten ne olisivat erottamattomia. Emme juuri nyt pysty skännäämään aivojen rakennetta reseptorien tarkkuudella, mutta ei ole mitään periaatteellista syytä olettaa, että toimenpide ei olisi joskus mahdollista. Silloin on mahdollista siirtää mieli toiseen rautaan.
>"Filosofinen kysymys loppuun: Onko maailmankaikkeutta olemassa ilman ihmisen todistusta sen olemassaolosta ? "
Tuo taas kuullosta samalta kuin "Onko Rooma olemassa, kun minä en ole sitä koskaan omilla silmilläni todistanut olemassa olevaksi?"
Sanot kategorisesti: "Henki, mieli on aineen muoto, ei itse aine"
Mikä on henki tai mikä on mieli ?
Se ei ole laskupää eikä muisti. Eipä edes looginen ajattelu.
En loppumietteelläni viitannut jääräpäisyyteen: En usko, ellen näe !
Tarkoitin viitata materiaalisten ja antropoloogisten maailmankäsitysten eroon.
>"Sanot kategorisesti: "Henki, mieli on aineen muoto, ei itse aine"
Mikä on henki tai mikä on mieli ?
Se ei ole laskupää eikä muisti. Eipä edes looginen ajattelu."
Minun maailmankuvassani, ainakin "yhdestä suunnasta katsottuna", "mieli" on aivoyksilön toiminnallinen hienorakenne, joka käsittää kaiken opitun, muistetun ja geneettisesti perityn toiminnallisuuden. Rajallinen analogia on tietokoneen koko ohjelmisto. Minä oletan, että tämä "mieli" voitaisiin periaatteessa esittää giganttisena nettilistana (näin elektroniikkasuunnittelijan perspektiivistä): kaikki hermosolut ja niiden väliset kytkennät parametreineen: se olen minä!. Voi olla muitakin perspektiivejä mielen olemukseen, eteenkin kun yhdeksi muuttujaksi otetaan fysiikan käsite "aika".
Jos minä sanon, että Roomaa ei ole olemassa, koska en ole sitä todentanut, onko se antropolooginen asenne? Vai antroposentrinen?
Taidamme ajatella lähtökohtaisesti erilailla ihmisen ja koneen informaatiosisältöä. Yksin bittilista ei vielä ihmisen mieltä selitä, vaan tarvitaan lisäksi tehosekoittaja joka sotkee listat kaaokseen ja siitä edelleen eteenpäin ja ties mitä. Pitäisi jatkaa kaljatuopin ääressä tätä utopioista keskustelua joten jääköön tähän puolestani.
Oletko lukenut kirjaa "Uhka avaruudesta". C.J. Clarkin juttuja. Se oli mielestäni aika hyvä.
Minä on rakkaussuhteessa ruumiina kanssa. Jos ruumiin poistaa, niin minä ei enää halua jatkaa olemassaoloaan. Siksi minä on niin huolissaan ruumiista kun sitä ei ole huumattu jollain aineilla.
Siksi näen ihmisen olemassaolon biologisessa mielessä.
Koneelle on sama kenen "minä" siinä on... eikä se enää ole minä, koska sillä ei ole sellaista ruumiskytkentää kuin ihmisellä.
Minää on vaikea irroittaa ruumiista, koska se on ruumiin toiminnon tulos! Sama kuin yrittäisi irroittaa atomia molekyylistä. Minän integraatio sinun ruumiiseesi on niin syvällinen, että sen irroittaminen on mahdotonta. Mahdollisesti sen voisi kopioida koneeseen, mutta se ei enää ole sinä!
Ja koska se ei ole kuitenkaan sinä, niin se "minä" voidaan yhtä hyvin synnyttää suoraan koneeseen. Mutta tällöin ei enää ole kyseessä biologinen ihminen.
TÄRKEÄ RATKAISU: Mies ja nainen menevät liittoon, mutta synnyttävätkin koneen! Koneessa on jollain tasolla kopioituna heidän aivojen ja hermoston toiminto ja rakenne. Nämä kaksi kasvattavat koneen kuin oman lapsensa, mutta se on kuitenkin ENSIMMÄINEN koneihminen! Tällä tavalla voidaan minuus siirtää ihmisestä koneeseen varsin "normaalilla" menetelmällä.
Kun ensimmäinen koneihmissukupolvi on luotu kopioinmalla ihmisvanhempia, niin ne vovat jo keskenään tehdä suoraan uusia konesukupolvia. Näin biologinen ihminen vähitellen korvaantuu mekaanisella ihmisellä, joka on aina korjattavissa ja uusittavissa.
Mutta en pidä tätä koneihmistä enää ihmisenä. Vaan kyseessä on kuitenkin oma lajinsa. Vaikkakin suora ihmisen jatke.
>"Minää on vaikea irroittaa ruumiista, koska se on ruumiin toiminnon tulos! Sama kuin yrittäisi irroittaa atomia molekyylistä. Minän integraatio sinun ruumiiseesi on niin syvällinen, että sen irroittaminen on mahdotonta. Mahdollisesti sen voisi kopioida koneeseen, mutta se ei enää ole sinä!"
Sanojen pyörittelyä. "Minä" on biologisen kehon toiminnan tulos ja rakenne. Mutta se ei millään tavalla todista, etteikö sama tulos olisi saavutettavissa toisenlaisella, toiminnallisesti oleellisen samankaltaisilla peruselementeillä, jotka emuloivat joko yksittäisiä neurooneja tai suurempia kokonaisuuksia. Vai todistaako? Miten?
Olisiko minun mieleni kopioituna koneeseen minä, vai joku muu? Sehän on määrittelykysymys. Jos "minä" katsotaan edellyttävän biologista kehoani, niin silloin ei, mutta jos henkinen identiteetti, muistot, taidot, taipumukset, luonne.. ovat tallella, minusta se riittää ihan hyvin. Jos tämä koneeseen istutettu olemisen muoto katsoo itse olevansa alkuperäisen ihmisen mieli, niin minusta se ei ole väärässä. Olisi julmaa saivartelemalla väittää toisin.
Ei tietenkään, koska minä on ainutkertainen tapaus. Kun se on kerran sinussa, niin sen kopiointi luo vain toisen henkilön, mutta se ei silti ole sinä!
Tilanne on aivan sama identtisillä kaksosilla! Toisen kuoleminen ja toisen jääminen henkiin EI mitenkään pelasta sen kuolleen minää! Minä on ainutkertainen prosessi ja tapahtuma.
Ainoa tapa pelastaa minä biologisesta ihmisestä on laitta aivot johonkin koneeseen ja tuottaa sille aistielämykset jollain menetelmällä. Mutta tämähän ei poista sitä tosiasiaa, että tässäkin tapauksessa aivot vanhenevat ja jossain vaiheessa kuolevat pois.
(Ja viimeinen kysymys on: miksi minä pitäisi tallettaa... niitähän syntyy uusia ja parempia, kuten luonnollisella lisääntymismekanismilla muutoinkin??!!)
Identtisiää kaksosilla ei ole toistensa muistia ja kokemusta. Heillä on vain ja ainoastaan yhteinen perimä, ei yhteistä mieltä.
Jos elävän tai eläneen ihmisen mieli siirretään koneeseen, niin sillä, hänellä, on tämän ihmisen muistot, tiedot, henkinen identiteetti. Voi kieltää sen häneltä, mutta minä pidän sitä moraalittomana.
Ihmisen mieli syntyy perusihmisen perustarpeiden ja -toimintojen pohjalta, eli syödä naida ja paskantaa, miten itsekukin sitten edelliset elämänsä varrella toteuttaakin.
Henkinen ajattelu teorioineen syntyy ja saa käyttövoimansa edellisestä perin primitiivisestä, mutta perin komplisoidusta perusihmisestä.
Yksilöllinen mieli on joku kaiken edellisen elämän, tunteiden ja kokemuksen jatkuvasti kehittyvä dynaaminen kokonaisuus.
Käsittämättömän yltiöpäinen on ajatuksesi, että ajattelevan ihmisen henkilökohtainen mieli ajattelu kokemus ja tunnesisältöineen voitaisiin esittää bitti tms konekielisessä muodossa.
>" Käsittämättömän yltiöpäinen on ajatuksesi, että ajattelevan ihmisen henkilökohtainen mieli ajattelu kokemus ja tunnesisältöineen voitaisiin esittää bitti tms konekielisessä muodossa."
Ja minä en voi käsittää mitä yltiöpäistä siinä on! Mutta onneksi en ole yksin.
Ihmisyksilön elävän "mielen" siirtäminen konekielisessä muodossa koneeseen edellyttää ko. henkilön aivojen noin 100 miljardin hermosolun ja biljoonan muun aivosolun muodostaman jatkuvasti elävän ja muuttuvan verkon sisältämän yksilöllisen geeniperimän, temperamentin, elämänkokemuksen ym. muodostaman tässä soluverkostossa piilevän hetkellisen informatiosisällön KOPIOIMISTA koneeseen. Informatiomäärän massiivisuutta voi sanoa liki äärettömäksi.
Integraali- ja differentiaalilaskennan kehittäjä matemaatikko Lagrance totesi aikanaan innoissaan, että jos tiedettäisiin kaikkien kappaleiden (atomaarisistä alkaen) paikat ja liikkeet jollain hetkellä voitaisiin luonto selittää menneestä tulevaisuuteen.
Molemmista edellisistä voitaisiin todeta, että kysymys ei ole muusta kuin massoista/massiivisista tietomääristä, mutta periaatteessa lopulta hallittavissa olevista asioista.
Molempain esimerkkien peruslähtökohta johtaa kuitenkin atomaariselle tasolle, ja siellä on voimassa Heisenbergin epätarkkuusperiaate kvanttimekaanikan ilmiöineen. Tämä lopultaan tekee mahdottomaksi "mielen" kopioinnin koneeseen, tai mihinkään, vaikka informatiomassat hallittaisiinkin. (Einstein piti pitkään kiinni mietteestään: "Jumala ei heitä noppaa", mutta taipui ja hyväksyi kvantti-ilmiöt lopultaan.)
On toinen asia, että joskus tulevaisuudessa kehitettäisiin jonkinlaisen koneäly itsenäisestä itseorganisoituvasta ohjelmasta lähtien. Ties mitä kaikkea osaisi ja mitä temppuja tekisi. Ihmiseksi tai ihmismielen kaltaiseksi se ei kuitenkaan kehittyisi. Ihminen on ensimmäisestä bakteerista alkanut useita vuosimiljardeja kestäneen sattumanvaraisen luonnonvalinnan tulos. Koneukko taas olisi koneohjelmasta alkanut sattumanvarainen itseohjelmoinnin tulos.
Että molemmat edelliset kehityskulut johtaisivat samanlaiseen samoin toimivaan lopputulokseen on mahdottomuus.
Kiitos konkreettisista argumenteistä. Nyt päästään asiaan.
1. ..noin 100 miljardin hermosolun ja biljoonan muun aivosolun muodostaman jatkuvasti elävän ja muuttuvan verkon..
Nettilista on iso. Sitä en ole kieltänyt. Ehkä liian iso Blue Gene tietokoneelle, emuloinnin tarkkudesta riippuen. Mutta Mooren tyyppisen (ei välttämättä vakioidun) teknologiakehityksen oletetaan jatkuvan vielä ainakin muutamia kymmeniä vuosia. Esim DNA-muisteista on ensimmäisiä labraprotoja Japanissa. Siis muistongelma todennäköisesti ratkeaa.
Jatkuva muuttuvuus ei ole periaattellinen ongelma, koska meitä kiinnostanee hetkellistilanne. Lisäksi useimmat(vaihtuvista muistikuvista ym. riippumatta) pitävät itseään saman persoonana kuin esim vuosi sitten.
2. "..Molempain esimerkkien peruslähtökohta johtaa kuitenkin atomaariselle tasolle.."
Tästä olen eri mieltä. Neuroonit ovat monimutkaisempia kuin yksinkertaisimmat oppikirjojen simulointimallit, mutta eivät "äärettömän monimutkaisia". Neuroonin toiminta voidaan puristaa rajalliseksi parametroiduksi simulointimalliksi, vaikka niitä onkin useita eri tyyppejä. Gliasolut ovat ilmeisesti vielä yksinkertaisempia, vaikka niiden tarkkaa toiminnallisuutta ei vielä tunnetakaan. Pääasiassa ei tarvitse mennä edes molekyylitasolle, joitakin reseptoreita jms. lukuunottamatta. Kvantti- ja lämpökohina on otettava toiminnallisesti huomioon, mutta sen aiheuttamia yksittäisiä tapahtumia ei tarvitse ennustaa. Miksi pitäisi? Identtisyyteen ei pyritä (miksi pitäisi?), vain kohtuulliseen tarkkuuteen. On ilmeistä, että siirretty mieli tuntee olonsa "erilaiseksi", mutta niin mekin tunnemme monena aamuna.
Nämä keskustelut on käyty läpi monia kertoja MURG (MindUpload Research Group) posteissa, joiden arkistoihin voin antaa linkin. Kuukkelillakin löytää.
Se isoin kompastuskivi on sittenkin se skännäys. Sitä voi joutua odottamaan. Siksi varaudun itse kryogeeniseen säilytykseen.
Miksi luomakunnan kehittyminen pitäisi pysäyttää luopumalla hyväksi koetusta lisääntymisvalinnasta ja tallettaa jotain ikivanhoja aivoja jossain?? :D
Koneillekkin olisi suotavaa kehittää "luonnovalinta", jossa vain "hyväksi" koetut robotit tekisivät jälkeläisiä.... heh
Koneälystä ja itsetietoisuudesta.
Jos asiaa on laajaltikin käsitelty jo aikaisemmin, niin tuskin minulla siihen lisättävää.
Henkilökohtaisena kantanani pidän "ihmismielen" eli käytännössä ihmisen kopiointia koneelle ehdottomasti mahdottomana. En tehtävän massiivisuuden trai uskonnollisen näkemyksen vuoksi, vaan tällaiseen tehtävään voimakkaasti vaikuttavien epätarkkuus ja kaaoslakien vuoksi.
Sensijaan jonkinlaisen koneihmisen, humanoidin tms. alulle saattamiselle en näe suoranaisia esteitä joskus tulevaisuudessa. (Avaruusseikkailu 2001 elokuvassa esitetty älykäs HAL-tietokone kuvaa jotenkin tällaista kehitelmää.)
Kiitos mielipiteistäsi.
1. Yksilön tarve: Sama tarve, kuin parantua kuolemaan johtavista sairauksista ja välttyä onnettomuuksilta on mukana uppauksessa, halu jatkaa olemassaoloa, osallistua, seurata, nähdä lapsenlapsenlapsensa kasvavan ja kehttyvän. Halu jatkaa itsensä kehittämistä, halu nähdä maailmankaikkeutta.
2. Yhteiskunnan tarve: On suunnatonta haaskausta, että itseään vuosikymmeniä kehittäneet lahjakkuudet vievät osaamisensa mananmajoille.
3. Teknologinen tarve: upattua yksilöä voidaan laajentaa, hänestä voidaan tehdä superäly, jota eivät rajoita ihmisaivojen rajallisuus.
Lisää argumentejä on helppo keksiä.
2.Maailmanlopun lahkojen viruksia ja tuho-nanokoneita vastaan auttaa poliisitoimien ja hoitonanokoneiden/vastananokoneiden lisäksi myös tietynlainen myönteinen "pelote" siitä, ettei ihmiskuntaa pystyttäisi tappamaan Maapalloa tuhoamalla.
Eli jos kaikki tietävät, että Marsissa olevaa omavaraista siirtokuntaa ei tuhoaisi Maapallon tuho tai Maapallolla olevien ihmisten tuho, niin tuhon yrittäminen voisi jäädä kokonaan väliin. Tämä koskee terroristien/ tuomiopäivälahkojen lisäksi myös kyttääviä avaruusolentoja/heidän tekoälyjään, siis jos niitä on olemassa.
Meille Maan asukkaille ei oikeastaan olisi väliä jos kaikkien Maapallon asukkaiden kuollessa Marsiin jäisi ihmisiä sivilisaatiota jatkamaan, mutta jos sillä on väliä terroristeille tai avaruusolennoille, niin sitten sillä on myös merkittävää käytännön merkitystä kaikille ihmisille.
Omavarainen Marsin siirtokunta vähentäisi myös al-qaidan intoa, koska ainakin osa heistä tahtoo maailmanlaajuista islamilaista valtiota ja olisi vaikeampi kuvitella, että se kalifaatti voisi levitä myös Marsiin siellä olevia siirtokuntalaisia hallitsemaan. Omavaraisen Mars-siirtokunnan perustaminen helpottaisi terrorisminvastaisen sodan voittamista.
1.Venusilmiöön voisi auttaa Saharan osittainen peittäminen jollain valkoisella tai kiiltävällä muovin tapaisella. Sen pinnan pitää olla tarpeeksi jyrkässä kulmassa jotta hiekka karisee, ja tarpeeksi suuri - ehkä 5 metrin korkuisina "kattoina", jotta hiekka ei peitä.
Lentokoneisiin voisi määrätä sellaiset bensat ja kerosiinit, että niistä tulee mahdollisimman heijastavaa hiukkaskerrosta.
Kuusta otettua tai Kuussa valmistettua pölyä voisi laukaista Maan kiertoradalle (robottien työllä). Se voisi vaatia niin valtavia aurinkovoimaloita, että Kuu näyttäisi paljainkin silmin erilaiselta - ellei niitä systeemeitä ympäristösyistä/ luonnonhistoriallisista/ esteettisistä syistä määrättäisi pimeälle puolelle "maisemaa" pilaamasta.
"
5.Radioaaltomme havainnut et-sivilisaatio(eli nyt 50-90 valovuoden säteellä) lähettää (tai on jo lähettänyt) luotaimia/ohjuksia 10% valonnopeudella eli 0,1c:llä törmäämään Maapalloon,
"
Kenties tähän auttaisi joku "kauhun tasapaino" kylmän sodan tyyliin, eli jonnekin aurinkokuntaan piiloon vastaavia "pommeja" ET:itä pelottamaan? ET:iden pitäisi olla siinä käsityksessä, että jos ihmiskunta tuhoutuu, niin tekoälymme kostavat meidän puolestamme vaikka se kestäisi galaksin loppuun saakka.
Ei maailmanloppu ei maan loppu ei biosfäärin loppu eikä välttämättä edes ihmiskunnan loppu, vain voimistuva sukupuuttoaalto, joka tulee olemaan kenties suurin kaikista koskaan tapahtuneista.
Se tuhoaa luonnon monimuotoisuutta kiihtyvästi. On tuhonnut vaatimattomasti jo kymmeniä-satoja tuhansia vuosia, alkaen siitä kun esivanhempammme oppivat syömään suurriistaa sukupuuttoon (ja poistamaan kilpailijoitaan (toisia ihmislajeja ja petoja) pelistä).
Kansainvaellukset, uusille alueille levittäytyminen, riistoviljely, riistometsästys, riistokalastus, siirrellyt tulokaslajit, metsien hävitys, monolajiviljelys ovat kaikki lopullisesti poistaneet monimuotoisuutta maapallolta.
Ravintoketjut katkeilevat ja katoavat, mutta "viisas ihminen" keksii keinoja selvitä itse.
Toistaiseksi rahalla vielä saa ruokaa ja terveyttä ja sitä riittää hivenen liki jokaiselle
meille 6565 miljoonalle (vuoden päästä luku on pahaenteinet 666 kymmenmiljoonaa) (toisen puljun nytlukema 6,471,385,399), mutta jossakin vaiheessa molemmat (sekä raha että ruoka) vähenevät niin paljon, ettei kaikille enää riitä.
Eliökunnan suursukupuuton myötä myös ihmiskunta supistuu huomattavasti. Kasvihuoneilmön kiihtyminen ehkä kääntyy jonkin luonnollisen prosessin myötä jäähtymiseksi ja seuraavaksi jääkaudeksi vuosisatojen (ja tuhansien kuluessa).
Jääkauden tai ydintalven voi aloittaa pikaisemmin supertulivuoren purkaus todennäköisemmin kuin asteroidi/pystötähti (tai ihmisten oma hulluttelu ydinasein kaikista nopeimmin
http://www.verkkouutiset.fi/juttu.php?id=79613
)
Avaruus- tai planeettatukikohdat ovat liian haavoittuvaisia vielä vuosisatoja selvitäkseen itsenäisesti.
Extraterrestiaalit voinemme unohtaa, koskei heistä ole jälkiä menneiltä vuosimiljoonilta, niin tuskin heitä nytkään mistään tupsahtaa.
1. Hiilen polton vastapainoksi voidaan silloin tällöin käydä pieni ydinsota. Näin syntyvä ydintalvi tasapainottaa lämpenemistä.
5. Kaikki radioliikenne pitää hiljentää. Jos jokin meitä huomattavasti kehittyneempi sivilisaatio huomaa meidät, niin se ryhtyy välittömästi toimiin meidän eliminoimiseksi.
Oletettavasti ovat äärimmäisen sotaisia. Ainakin siinä tapauksessa että heilläkin teknologia on kehittynyt samalla lailla kuin ihmisillä. Sotien aikaan tai niihin valmistautuessa on tekniikka maapallollakin harpannut suuria askeleita. Esimerkkeinä, Internet , ydinteknologia, suihkulentokoneet, raketit, (jokainen saa keksiä lisää).
Mitenkähän saisi ongittua avaruudesta takaisin luotaimen, jossa oli paitsi kuvia ihmisestä ym tietoa, niin myös maapallon sijainti avaruudessa.
"
1. Hiilen polton vastapainoksi voidaan silloin tällöin käydä pieni ydinsota. Näin syntyvä ydintalvi tasapainottaa lämpenemistä.
"
Niin, ehkä jotain sinne päin, mutta vasta sitten kun syövät osataan hoitaa kuin flunssat(nanokoneilla kai) ja alkioiden&vauvojen geenivirhe-epämuodostumat pystytään seulomaan ja parantamaan lähes täysin ja kaikkialla maailmassa.
Vanhoja(eli nykyisiä) ydinpommeja voi silloin tällöin räjäytellä optimaalisissa paikoissa hallitusti(ilman ohjuksia ja ilmalentoja). Ne pommit voi ympäröidä metrin kerroksella jotain alkuaineyhdistelmää niin ettei synny niin pahaa säteilyä pölypilveen. Räjäytyspaikoiksi sopisivat aavikot ja etäiset saaret joissa on sopivaa pölyä muodostavaa maa-ainesta. Pommit vietäisiin rekka-autoilla rauhallisesti ja ne voisi porata sopivaan syvyyteen pölymäärän maksimoimiseksi. Siihen ei tarvita sotaa.
Yksi mahdollisuus on saada "2 kärpästä 1 iskulla" ja räjäyttää pommi avolouhospaikassa, jolloin vuoden päästä säteily on vähentynyt sille tasolle, että paikkaa voi mennä louhimaan, roboteilla ainakin.
Vuodessa muutama kymmenen vetypommia tällä tavalla käytettynä voisi tasapainottaa kasvihuoneilmiön, ainakin jos vaihtoehtona on maailmanloppu Venusoitumisen vuoksi(mitä epäilen).