Eikö missään ole sivustoja joilla voisi esittää asiantuntijoille tai asioista tietäville ns. tyhmiä kysymyksiä avaruudesta ja kaikesta siihen liittyvästä? Esim. Miksi planeettojen muoto on juuri pallo? Voiko keinotekoista painovoimaa olla avaruusaluksella? Miten aurinko palaa ilman happea? Miten Voyager voi vältää törmäämästä mihinkään? Liikkuuko mustat aukot aurinkokunnasta toiseen niellen kaiken? Kaikkea tällaista. Auttakaa joku.
Tyhmät kysymykset
Tollo
131134
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Miksi planeettojen muoto on juuri pallo?
-kun ei ole mitään painovoimaa, kappale hakeutuu pienimmän pinta-alan muotoon. Siis palloksi.
Voiko keinotekoista painovoimaa olla avaruusaluksella?
-Totta kai, esim. pyörimällä keskipakovoima
simuloi painovoimaa
Miten aurinko palaa ilman happea?
-Ei se pala. Kyseessä on ydinreaktio (Fissio).
Miten Voyager voi vältää törmäämästä mihinkään? -Avaruus on HYVIN harvaa. Noin karkeasti jos auringot (tähdet) olisivat potkupallon kokoisia niin ne olisivat n. 100 000 km päässä toisistaan.
Liikkuuko mustat aukot aurinkokunnasta toiseen niellen kaiken?
-Kukaan ei tiedä, mutta ei toisaalta tunneta mekanismia mikä saisi tällaisen aikaan.
Kiitos vastauksesta. Tuolla painovoimalla tarkoitin sitä, että voidaanko painovoima luoda sellaiseen alukseen joka kulkee muttei pyöri kuten elokuvissa?
Voyagerin idea kai oli että se joskus saapuisi toisiin aurinkokuntiin jollei sitä ennen sitä löydetä. Eikö kuitenkin ole luultavaa, että kun se saapuu uuteen aurinkokuntaan, se joutuu jonkun kappaleen vetovoiman piiriin ja tuhoutuu?
Mistä maapallo on muuten saanut pyörivän liikkeensä ja mikä voima pitää sen liikkeessä? Pysähtyykö maapallo joskus?
Tuolla painovoimalla tarkoitin sitä, että voidaanko painovoima luoda sellaiseen alukseen joka kulkee muttei pyöri kuten elokuvissa?
-Ei nykytietämyksen mukaan. Ehkä joku joskus
keksii keinon.
Voyagerin idea kai oli että se joskus saapuisi toisiin aurinkokuntiin jollei sitä ennen sitä löydetä. Eikö kuitenkin ole luultavaa, että kun se saapuu uuteen aurinkokuntaan, se joutuu jonkun kappaleen vetovoiman piiriin ja tuhoutuu?
-Sitä ei ole mitenkään tähdätty mihinkään aurinkokuntaan. Kun kappale saapuu jonkun tähden
lähelle on paljon todennäköisempää että se jää kiertämään sitä kun että suistuu siihen.
Tietty sekin on mahdollista.
Mistä maapallo on muuten saanut pyörivän liikkeensä ja mikä voima pitää sen liikkeessä?
-Uskotaan että planeetat ovat tiivistyneet pyörivästä pölypilvestä. Miksi pölypilvi pyöri?
Sitä ei tiedetä.
Pyörimisen jatkumiseen ei tarvita mitään voimaa,
päinvastoin voimaa tarvitaan että liike pysähtyisi. Esimerkiksi vuorovesivoimat ovat
pysäyttäneet kuun. Kuu on aina sama puoli maahan päin.
Pysähtyykö maapallo joskus?
-Hidastuu hieman, mutta ei ehdi pysähtyä ennen tuhoutumistaan Auringon laajetessa ja nielaistessa maapallon n. 5 miljardin vuoden päästä.
Muuten, käypäs tähtiyhdistys Ursan sivuilla, ovat mielenkiintoisia...
http://www.ursa.fi/
Juuri painovoima muotoilee planeetat palloksi. pieni kuu esim: marsin kuu on niin pieni ettei painovoima jaksa muotoilla kuusta pyöreämpää. Kivikin on elastista materiaalia pitkän ajan kuluessa. Jos ei olisi painovoimaa niin planeetat ei tietenkään kasaantuisi, ja jos kasaantuisi niistä tulisi kuten räntäsateen suuret yhteen kasaantuneet lumihiutaleet, epämääräisiä.
Esimerkiksi vuorovesivoimat ovat
pysäyttäneet kuun. Kuu on aina sama puoli maahan päin.
- Eikös vuorovedet johdu juuri kuun vetovoimasta? Eikä kuu ole pysähtynyt. Se pyörii samassa tahdissa akselinsa ympäri kun kiertää maata ja on siksi siis aina sama puoli maata kohti.
on, mutta pyöriminen on suhteellista.
Me olemme tottuneet ajattelemaan "aurinkokeskeisesti" ja silloin kuu pyörii.
Maahan nähden taas ei.
Näin nopsaan meistä on kitketty pois keskiaikainen
käsitys maasta keskipisteenä!
Kukahan hengen jättiläinen tämän viimeisen kommentin on tänne lisännyt? Kun kyse tuossa edellä näytti olevan siitä että pyöriikö kuu akselinsa ympäri vai ei, niin vastaus on että pyörii. Mitään suhteellista siinä ei ole. Terveisiä vaan sinne keskiajalle :)
Kuun koko olemassaolo on maahan kytkettyä! Siksi sen pyörimisen ajattelu maapallokeskeisesti on loogista.
Analogisesti maapallon pyöriminen ajatellaan aurinkokeskeisesti.
Pyöriikö kuu akselinsa ympäri vai ei?
Jos kuun akselilla tarkoitetetaan lävistäjää, joka menee tässä tapauksessa kuun massakeskipisteen läpi, kuu ei pyöri akselinsa ympäri. Siksi toisekseen, kaikki havainnoninti on suhteellista, eli lopputulos riippuu havainnoitsijan sijainnista. Einsteinin vertaus: juna menee aseman ohi 100 km/. Junassa matkustaja heittää pallon metrin ilmaan suoraan ylöspäin ja ottaa sen kiinni. Pallo on matkustajan mielestä kulkenut 2 metriä edestakaisin pystysuunnassa. Asemalla havaitsija näkee pallon liikkuvan sekä ylöspäin että eteenpäin melkoisen pidemmän matkan.
Hmm? Pelaat ilmeisesti akselin ja massakeskipisteen määritelmillä, sillä Kuu pyörähtää meitä ympäröiviin tähtiin nähden katsottuna kerran 27.323 vuorokaudessa.
Auringossa fuusio, ei fissio
HS:n tiedepalstalla taitaa olla sellainen. Lapsille. Ehkä se on myös varattu kuusalkkareille.